Lue keskustelun säännöt.
Työnhakijat kuulolla, Miten regoitte ettei pääse edes haastatteluun
12.08.2022 |
Kun hakee koulutettuna ja ammattitaitoisena realistisiin tavallisempiin työpaikkoihin, jotka on paskaduunin rajoilla. Eli rima ei ole korkealla. Kun ei kutsuta edes haastatteluun, mutta ne ilmoittaa hylkäyksestä niin siinä sanotaan että kannattaa katsoa muita niiden avoimia työpaikkoja. Niin tuntuu aika hölmölle kone vastaukselle, jos ei edes kutsuta edes haastatteluun. Rehellisesti sanottuna menee suurin osa sellaisista jotka ei edes haastatteluun pyydä karenssiin. Eli en varmasti enää niihin yrityksiin hae. Miksi hakisin? Mitä mieltä muut hakijat.
Kommentit (184)
Vierailija kirjoitti:
Aloittajan kirjoitustaidolla tuskin tulee tehtyä kauhean asiallista ja siistiä hakemusta, ei ihme, ettei kutsua tule, jos ulosanti on tuollaista tasoa. Varmaan ne työt, mitä hän hakee, on jotain toimistohommaa, jossa pitää osata ilmaista itseään kirjallisesti. Ihan oikeasti ei ole kova vaiva pyytää jotain ystävää tai sukulaista lukemaan ne hakemukset läpi, jos ei itsellä ole kielioppi hallussa. Työkkärilläkin on ainakin joskus ollut tarjolla tällaista palvelua, aivan ilmaiseksi.
Ja jos hakemassasi työssä ei tarvita kirjoitustaitoa, no... Voit olla todella hyvä rekkamies tai sähkömies tai mitä vaan, mutta jos kirjoitustaito on heikkoa, syntyy ihmisestä väkisinkin sellainen kuva, ettei hän ole panostanut hakemukseen. Tai pahimmillaan sellainen kuva, että ehkä lukutaito on yhtä heikko ja mahdolliset kirjalliset ohjeet menevät aivan ohi.
Hienosti osasit ilmasita aivopierusi. Olet varmasti sun työkavereilla siellä työpaikallasi mahtava collega, et yhtään esim latistaja tyranni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tämän pohjatyypin on pakko olla se yksi piilotyönantaja, joka pyörii täällä trollaamassa.
Hänellä on pikkufirmassa piilotyöpaikka auki, mutta siitä ei lue missään. Ei firman kotisivuilla, ei linkkarissa, ei missään ilmaisessa ilmoituksessa tai listassa, maksullisesta puhumattakaan.
Hänelle pitää osata soittaa ja kysyä töitä!
Kukaan ei ole soittanut, ja se on kuulemma työttömien vika.
Nyt hän odottaakin siis työpaikanvaihtajaa, joka 1) keksii soittaa hänelle ja 2) on tulossa aloittamaan uransa alusta hänen firmassaan, koska siis työpaikkaa vaihtaessa pitää aina aloittaa pohjalta.
Vierailija kirjoitti:
Tämän pohjatyypin on pakko olla se yksi piilotyönantaja, joka pyörii täällä trollaamassa.
Hänellä on pikkufirmassa piilotyöpaikka auki, mutta siitä ei lue missään. Ei firman kotisivuilla, ei linkkarissa, ei missään ilmaisessa ilmoituksessa tai listassa, maksullisesta puhumattakaan.
Hänelle pitää osata soittaa ja kysyä töitä!
Kukaan ei ole soittanut, ja se on kuulemma työttömien vika.
Nyt hän odottaakin siis työpaikanvaihtajaa, joka 1) keksii soittaa hänelle ja 2) on tulossa aloittamaan uransa alusta hänen firmassaan, koska siis työpaikkaa vaihtaessa pitää aina aloittaa pohjalta.
Kuvailit juuri suurimman odsan suomen työnantajista. Ne lukee työhakemuksia ja tumputtaa.
Vierailija kirjoitti:
Joo, täällä on useita muoviteollisuusfirmoja, jotka hakee lähes tauotta työntekijöitä ja inisevät paikallisissa lehdissä aina, että kun on työvoimapula. Ei muka tarvita alan koulutusta eikä työkokemusta, vaan työ opetetaan paikan päällä. Kaikki kelpaavat, kun vain on asenne kohdallaan ja halua opetella! Yeah.
Kun hain niistä yhteen ensimmäisellä kerralla, ei tullut vastausta. Kirjoitin jonkun ajan päästä sille henkilölle, joka oli ilmoituksessa nimetty vastuuhenkilöksi, ja laitoin aiemmin lähettämästäni hakemuksesta kopion liitteeksi. Tuli vastaus, että tekijät oli jo sillä kertaa valittu. Kohta oli taas ilmoitus että haetaan työntekijöitä, toinen nimi oli yhteyshenkilönä. Laitoin taas hakemuksen. Ei vastausta. Ja vielä kerran kolmannelle yhteyshenkilölle. Ei vastausta.
Tätä samaa jokaisessa näistä firmoista. Mitään tekemistähän ei varmaan ole sillä, että olen päälle viisikymppinen nainen?
Miehelläni on sama kokemus samassa iässä työnhausta. Ei päässyt edes harjoitteluun eikä kesätöihin.
Olin töissä firmassa, jossa johtaja oli poikkeuksetta pomon pojan tyttöystävä, koulutuksesta riippumatta. Itselläni on alan korkeakoulututkinto mutta pomon paikasta ei tietoakaan. Kyseisen pojan kanssa en viitsinyt sen takia vain alkaa seurustelemaan että olisin edistänyt uraani.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos sulla oikeasti on palkkatoive hommaan nähden oikealla tontilla, vaikka ihan sen yläreunalla tai ihan pikkuisen sen yli, kyllä sinut valitaan, jos olet kiinnostava. Siinä tilanteessa sitten aletaan ähkäillä, että sulla oli tää palkkatoive 4500 e, mutta me ei pystytä kuin 4000 e... On sitten itsestäsi kiinni tuletko sillä. Se voi olla vihje siitä, että työ ei ole tasoasi vastaava.
Kannattaa työmarkkinoillakin muistaa millainen suomalainen on ostoksilla.
Jos saksalaisen tuotteen hinta on suomalaisissa kaupoissa eurolleen sama mutta saksasta tilaamalla sen saisi kotiovelleen toimitettuna 25% halvemmalla niin suomalainen pelästyy ja ostaa kalleimmasta paikasta kun siinä halvassa täytyy olla jotain vikaa. Eihän se muuten voisi olla halvempi!
Ihan sama tilanne jos CV:stä selviää että olet ollut 10v vuotta alan hommissa joissa palkan on täytynyt olla 5000€ luokkaa mutta nyt laitat palkkapyynnöksi 3500€ paikkaan vaikka sinun täytyy tietää käypäisen tason olevan 4000-4500€.
Rekrytoija ei riemastu että nythän saatiin huipputyyppi pilkkahintaan vaan katsoo että tässä täytyy olla jotain todella pahasti pielessä, keksinyt varmaan koko CV:n
Sitten se kutsuu haastatteluun vedättäjiä jotka vaativat 6000€ ja Teslan kun näiden täytyy olla selvästi alan kovimpia tekijöitä.
Kyllä se vielä natsaa. kirjoitti:
Olen viimeksi työpaikkaa hakenut parikymmentä vuotta sitten.
Silloin kävelin suoraan siihen firmaan, josta töitä hain ja kysyin henkilöstöpäällikköä.
Paperit tietty mukana. Pääsin n.k. haastatteluun, jos hän oli paikalla.
Useinkaan ei sillä hetkellä ollut töitä (tai eivät halunneet palkata), mutta enhän hakenutkaan kuin yhtä työpaikkaa.
Jätin tietoni ja jatkoin metsästystä.Onko tuo vaihtoehto nykyisin pois suljettu?
Riippu alasta. Omalla alallani se on poissuljettua, sillä firman aulassa on respa, joka päästää eteenpäin vain ne, joilla on sovittu tapaaminen jonkun tietyn henkilön kanssa. Täytät lapun, johon merkataan, kuka olet ja ketä tapaat ja päivämäärä ja allekirjoitus, tietysti näytät henkilöllisyystodistuksesi myös. Saat rintapieleesi etukäteen tulostetun kertakäyttöisen nimikortin, ja isäntäsi hakee sinut sieltä aulasta tapaamiseenne.
Monet tehtaat taas nykyään näköjään aidattu tanakasti, ja ovella joku vartijankoppi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Viimeksi hakijoita oli 72, pääsin kuuden muun ohella haastatteluun, eipä se ei kiitos tälläkään kertaa puhelu paljon lohduta.
Positiivisempi asenne hommaan. Firmassa ei ole aikaa haaskata avainhenkilöiden aikaa kuin maksimissaan 5-6 parhaan hakijan haastatteluun. Monessa paikassa vain 2-3 kärki pääsee juttelemaan kasvotusten.
Tilastollisesti ottaen riittää että pääset haastatteluun saakka 5-6 kertaa niin se paikkakin on lopulta sinun ja nyt yksi haastattelu on jo suoritettu.
Muutaman haastattelun jälkeen et enää jännitä vaan osaat olla luontevan oloinen koska "vittuakos tässä stressaamaan kun ei näistä mitään kuitenkaan seuraa"
Mitenkähän mä kämmään haastattelut, kun tuo tilasto ei juuri minun kohdalla päde? Olen päässyt varmaan pariinkymmeneen haastikseen nyt, ja ei vain tärppää. Ja joo, olen kyllä edennyt tuohon aika stressittömään vaiheeseen jo...
Vierailija kirjoitti:
Kyllä se vielä natsaa. kirjoitti:
Olen viimeksi työpaikkaa hakenut parikymmentä vuotta sitten.
Silloin kävelin suoraan siihen firmaan, josta töitä hain ja kysyin henkilöstöpäällikköä.
Paperit tietty mukana. Pääsin n.k. haastatteluun, jos hän oli paikalla.
Useinkaan ei sillä hetkellä ollut töitä (tai eivät halunneet palkata), mutta enhän hakenutkaan kuin yhtä työpaikkaa.
Jätin tietoni ja jatkoin metsästystä.Onko tuo vaihtoehto nykyisin pois suljettu?
Riippu alasta. Omalla alallani se on poissuljettua, sillä firman aulassa on respa, joka päästää eteenpäin vain ne, joilla on sovittu tapaaminen jonkun tietyn henkilön kanssa. Täytät lapun, johon merkataan, kuka olet ja ketä tapaat ja päivämäärä ja allekirjoitus, tietysti näytät henkilöllisyystodistuksesi myös. Saat rintapieleesi etukäteen tulostetun kertakäyttöisen nimikortin, ja isäntäsi hakee sinut sieltä aulasta tapaamiseenne.
Monet tehtaat taas nykyään näköjään aidattu tanakasti, ja ovella joku vartijankoppi.
Respa ja vaksinkoppi ovat vieläpä jonkun Securitaksen tai muun ulkoistusfirman pyörittämiä. Heillä ei ole tietoa kuka hoitaa rekrytointia ja vielä vähemmän alkavat soitella näille, että täällä ois sulle joku kyselijä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Akateemikko palkka voisi olla 3000 euroa. Sairaanhoitajien 2800 euroa, Poliisien 2900 euroa, normityöntekijöiden (esim. siivoojat, toimito, rakennus yms) 2400 euroa. johtaien palkka 3500 euroa. Tässä jotain esimerkkiä.
Juuri näin. Ennen todellista 50% veroastetta toki.
Arktisessa maassa jossa sähkö maksaa 0.5€/kWh, bensa 2,2€/litra, 45m2 elementtiloukko Helsingin kaupungin laidalla 500 000€, mitäänsanomaton pieni perheauto 35 000€ ja kälyinen 3mm porsaanleike ABC-huoltamolla 19€
Pohjois-Koreasta saapuu turisteja ällistelemään miten säälittäviä ryysyläisiä nämä "hyvinvointivaltion" korkeasti koulutetut ovatkaan.
Nooh, hinnat laskisivat siinä samalla kun kysyntä rupeaisi sakkaamaan. Mitä kotimaisempi tuote, sitä enemmän.
Valtio joutuisi kyllä liriin, kun palkkasumma pienenisi, ja sen myötä verotulotkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eivät halua ko. työhön ylikoulutettua henkilöä.
Eikä työttömiä. Työpaikanvaihtajat menee edelle. Vierastan vähän itsekin ajatusta ettei koulutetulla ja ammattitaitoisella ihmisellä ole verkostoja jota kautta työllistyä.
Meillä tulevan tehtävän esimies päättää kuka valitaan, harvalla on tyyliin kaverille paikka auki.
Itse olen ollut firmassa,jossa maksettiin rekrytointipalkkio. Sen sai, kun vinkkasi hyvän tyypin, ja tämä johti työllistymiseen. Yhden kaverin sain sillä tavoin töihin.
Ja kyllä edelleen siitä usein on hyötyä, jos joku jo töissä oleva voi suositella sinua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä se vielä natsaa. kirjoitti:
Olen viimeksi työpaikkaa hakenut parikymmentä vuotta sitten.
Silloin kävelin suoraan siihen firmaan, josta töitä hain ja kysyin henkilöstöpäällikköä.
Paperit tietty mukana. Pääsin n.k. haastatteluun, jos hän oli paikalla.
Useinkaan ei sillä hetkellä ollut töitä (tai eivät halunneet palkata), mutta enhän hakenutkaan kuin yhtä työpaikkaa.
Jätin tietoni ja jatkoin metsästystä.Onko tuo vaihtoehto nykyisin pois suljettu?
Riippu alasta. Omalla alallani se on poissuljettua, sillä firman aulassa on respa, joka päästää eteenpäin vain ne, joilla on sovittu tapaaminen jonkun tietyn henkilön kanssa. Täytät lapun, johon merkataan, kuka olet ja ketä tapaat ja päivämäärä ja allekirjoitus, tietysti näytät henkilöllisyystodistuksesi myös. Saat rintapieleesi etukäteen tulostetun kertakäyttöisen nimikortin, ja isäntäsi hakee sinut sieltä aulasta tapaamiseenne.
Monet tehtaat taas nykyään näköjään aidattu tanakasti, ja ovella joku vartijankoppi.Respa ja vaksinkoppi ovat vieläpä jonkun Securitaksen tai muun ulkoistusfirman pyörittämiä. Heillä ei ole tietoa kuka hoitaa rekrytointia ja vielä vähemmän alkavat soitella näille, että täällä ois sulle joku kyselijä.
Respan vastaus kyselijälle on todennäköisimmin kehotus tehdä hakemus netissä. Firmaan suoraan käveleminen on sitä, mitä me teimme 80-luvulla, ja se on mennyttä maailmaa jo.
Unohdan, että olen edes hakenut jonnekin. Itse asiassa sain vakipaikan niin, että valittu peruikin menemisensä ja minut kutsuttiin ilmeisrn myöhässä haastatteluun. Paikka olikin sitten minun sen jälkeen. Koskaan ei pidä luovuttaa. Enkä ottaisi henkilökohtaisesti vaan jatkaisin vaan yrittämistä. Hakemukseen pitää yrittää poimia ne avainsanat ilmoituksesta, jos siellä sattu olemaan robotti seulonassa ne ketkä pääsee jatkoon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eivät halua ko. työhön ylikoulutettua henkilöä.
Eikä työttömiä. Työpaikanvaihtajat menee edelle. Vierastan vähän itsekin ajatusta ettei koulutetulla ja ammattitaitoisella ihmisellä ole verkostoja jota kautta työllistyä.
Meillä tulevan tehtävän esimies päättää kuka valitaan, harvalla on tyyliin kaverille paikka auki.
Itse olen ollut firmassa,jossa maksettiin rekrytointipalkkio. Sen sai, kun vinkkasi hyvän tyypin, ja tämä johti työllistymiseen. Yhden kaverin sain sillä tavoin töihin.
Ja kyllä edelleen siitä usein on hyötyä, jos joku jo töissä oleva voi suositella sinua.Tämä, suosittelija voi olla se, mikä ratkaisee kaiken tai ainakaan ilman suosittelijaa ei ole mitään mahkuja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aloittajan kirjoitustaidolla tuskin tulee tehtyä kauhean asiallista ja siistiä hakemusta, ei ihme, ettei kutsua tule, jos ulosanti on tuollaista tasoa. Varmaan ne työt, mitä hän hakee, on jotain toimistohommaa, jossa pitää osata ilmaista itseään kirjallisesti. Ihan oikeasti ei ole kova vaiva pyytää jotain ystävää tai sukulaista lukemaan ne hakemukset läpi, jos ei itsellä ole kielioppi hallussa. Työkkärilläkin on ainakin joskus ollut tarjolla tällaista palvelua, aivan ilmaiseksi.
Ja jos hakemassasi työssä ei tarvita kirjoitustaitoa, no... Voit olla todella hyvä rekkamies tai sähkömies tai mitä vaan, mutta jos kirjoitustaito on heikkoa, syntyy ihmisestä väkisinkin sellainen kuva, ettei hän ole panostanut hakemukseen. Tai pahimmillaan sellainen kuva, että ehkä lukutaito on yhtä heikko ja mahdolliset kirjalliset ohjeet menevät aivan ohi.
Hienosti osasit ilmasita aivopierusi. Olet varmasti sun työkavereilla siellä työpaikallasi mahtava collega, et yhtään esim latistaja tyranni.
Mielestäni olen ihan kiva työkaveri, tulen kaikkien kanssa juttuun ja näin edelleen. Kannustan työkavereitani ja he minua. Mielestäni antamani vinkki hakemuksen oikoluvusta on oikein hyvä ja asiallinen. Siihen, ettei pääse haastatteluun, on varmasti monia syitä. Mutta se valinta (jos vaatimukset täyttyvät) tehdään hakemusten ja niiden synnyttämän mielipiteen perusteella. Ja jos se hakemus on kirjallinen, sillä kirjoitustaidolla on väliä. Siitä, onko tämä reilua voi toki olla montaa mieltä, mutta asian esiin tuominen ei ole mitään kettuilua.
Firmalle tulee joka viikko avoimia hakemuksia, joista surkeimmat ovat yksinkertaisia "Olisin kiinnostunut työskentelemään teillä. Matti Meikäläinen". Vähintään CV ja saatekirje on laitettava aina! Silloin, kun meillä on haku päällä, vilkaistaan ensin CV:stä, täyttyykö koulutusvaatimukset. Sen jälkeen käydään läpi itse hakemukset, ja kyllä sieltä valitettavasti tippuvat ne, joiden ulosanti on huonoa, jos kokemuksen tms. takia eivät erotu edukseen. Tietysti varmasti kaikki tiedostavat, että kirjoitustaito ei ole yhteydessä kykyyn tehdä monia töitä, mutta vaikutelmaan ja asenteeseen hakijaa kohtaan se kyllä vaikuttaa. Meillä kirjoitustaito on tärkeä monesta syystä, joten toki tilanne on eri, kuin monilla muilla aloilla. Mutta uskoisin, että mihin tahansa hakiessa selkeä viestintä antaa paremman kuvan hakijasta ja tämän motivaatiosta.
Toinen "vinkki" olisi se, että vaikka työ on kuinka yksinkertainen, omia vahvuuksia kyseisen tehtävän hoidossa tulisi osata korostaa. Jos pystyy tuomaan esiin, miksi JUURI TÄMÄ työ JUURI TÄSSÄ firmassa olisi juuri sinulle sopiva, mahtavaa. Vaikka kaikki tietävät, että töihin haetaan palkan takia, ei rekrytoijalle saa syntyä kuva, että sama hakemus on isketty jokaiseen ilmoitukseen. Tai että ilmoitusta ei ole kunnolla luettu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älä jaksa. En minä ainakaan pääse. Ainakaan enää. Koodauksesta 20 vuoden työkokemus ja siihen päälle hommattu alan tutkinto, eikä mitään asiaa alan töihin enää. Ei edes naiseus auta.
Ihanan rohkaisevaa, näin kun 52-vuotiaana olen aloittamassa tietojenkäsittelytieteen opinnot :-D Tässä iässä lienee sama mitä opiskelee, kun ei valmistuttuaan kuitenkaan pääse töihin. Joten opiskelen sitä, mikä kiinnostaa.
No, minulla on keskiviikkona seuraava työhaastattelu. En kertonut hakemuksessa ikääni ja kun työkokemuksesta jätin alkupäästä epärelevantteja pois, ja on hyvä valokuva, saatoin vaikuttaa jopa 10 vuotta todellista nuoremmalta (olen 59). Haastatteluihin olenkin vielä päässyt, mutta siihen tyssää.
Mutta menestystä opintoihin! Onhan se koodaaminen kiva harrastus, vaikka ei töitä saisikaan. Löytäisi vain sen paljon puhutun koodaripulan jostakin...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joo, täällä on useita muoviteollisuusfirmoja, jotka hakee lähes tauotta työntekijöitä ja inisevät paikallisissa lehdissä aina, että kun on työvoimapula. Ei muka tarvita alan koulutusta eikä työkokemusta, vaan työ opetetaan paikan päällä. Kaikki kelpaavat, kun vain on asenne kohdallaan ja halua opetella! Yeah.
Kun hain niistä yhteen ensimmäisellä kerralla, ei tullut vastausta. Kirjoitin jonkun ajan päästä sille henkilölle, joka oli ilmoituksessa nimetty vastuuhenkilöksi, ja laitoin aiemmin lähettämästäni hakemuksesta kopion liitteeksi. Tuli vastaus, että tekijät oli jo sillä kertaa valittu. Kohta oli taas ilmoitus että haetaan työntekijöitä, toinen nimi oli yhteyshenkilönä. Laitoin taas hakemuksen. Ei vastausta. Ja vielä kerran kolmannelle yhteyshenkilölle. Ei vastausta.
Tätä samaa jokaisessa näistä firmoista. Mitään tekemistähän ei varmaan ole sillä, että olen päälle viisikymppinen nainen?
Miesvaltaisen alan rekry: Menkööt naiset lähihoitajiksi.
Älä jaksa. Suomessa nainen pääsee jo pelkällä sukupuolella kaikkialla. Kun mikään ei riitä.
Älä jaksa. En minä ainakaan pääse. Ainakaan enää. Koodauksesta 20 vuoden työkokemus ja siihen päälle hommattu alan tutkinto, eikä mitään asiaa alan töihin enää. Ei edes naiseus auta.
Kaveri on koodari. Ihan yksityisyrittäjä. Kertoi ettei sekään mihinkään päässyt ja miten oli vaikeaa. On mies. Ei ole tarvetta ainakaan valkoihoisista toisin kuin media väittää.
Kerro lisää. Miten onnistui hankkimaan ensimmäiset asiakkaansa, tai millaisille asiakkaille ylipäätään koodaa ja millaista tavaraa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei mitenkään. Se on tilastollisesti todennäköistä huomioiden työpaikkojen/hakijoiden/työttömien määrän.
Eikö jäkevämpää olisi hoitaa rekryjä sitten muulla tavoin. Mieletöntä ajanhukkaa että nytkin kaikki työttömät hakeen edes sen 4 työpaikkaa kuussa. Miksei vaikka tehdä joku rekisteri, jossa hakijat on valmiiksi kartoitettu. Sitten vaan sieltä järjestetään arpajaiset. Sehän voisi olla perjantai illan viihdeohjelma. Duuni arpajaiset. Vähän niinkuin lotto.
Helpompaahan se olisi, jos olisi pelkkä rekisteri työnhakijoista pienellä esittelyllä, joista työnantajat poimisivat kiinnostavat. Siinä säästyisi pitkä penni henkilöstökuluissa ja rekrytoinnissa.
Syy härdelliin on siinä, että Suomessa ovat olleet yli 30 vuotta työnantajan markkinat. He toivovat - olettavat, että pääsevät kaapimaan työnhakijoista kermat päältä. Julkinen puoli ruokkii asennetta ilmaisilla työntekijöillä, harjoittelijoilla ja uusimpana uutuutena "pakko"työhauilla.
Ruokahalulla on tapana kasvaa syödessä.
Tosta pakko työnhausta tuli mieleen, että kun ei yrityksillä ole mitään aikomusta palkata työttömiä eikä edes työpaikkojen määrä riitä mihinkään. Että mikä sen perimmäinen tarkoitus sitten oikeen on?
Aiheuttaa työttömille työnhakijoille karenssia ja muutakin harmia.
Laita hakemukseen rehellisesti, että "haen tätä paskaduunin rajoilla olevaa työpaikkaa, ja kiukuttelen rankasti, jos en pääse haastatteluun. Pitäkää tunkkinne".
Minä olin jonkinlaisessa työkkärin rekisterissä vuosia, sitten se lopetettiin. Hioin ja muutin otsikkoa muutaman kerran, kun ei kiinnostusta näkynyt olevan. Viimeisen vuoden ajan otsikkona oli jotain tällaista: "Hyvin kouluttautunut ja kokenut työntekijä moneen tarkoitukseen". Koko aikana CV:tä oli käyty katsomassa nolla kertaa.
En lue katsomiskerraksi sitä, kun työkkärin virkailija kävi palaverimme aikana katsomassa, oliko ihan varmasti niin, ettei kukaan ollut katsonut. :D