Miten eroon Opamoxista - epätodellinen tuskainen olo
Annos on vain 15mg mutta olen ihan ihmisraunio kun olen käyttänyt unilääkkeenä tuota määrää. Päivän mittaan pakko ottaa lisää ja heti herätessä aamulla myös. Todella levoton, hermostunut ja tuskainen olo. Helpottaako tämä kun pikkuhiljaa alkaa ajaa alas pienentämällä annosta?
Kommentit (38)
Käytin Opamoxia huomattavasti isommalla annoksella, vieroitus tehtiin lopettamalla Opamox seinään ja korvaamalla se Diapamilla, jonka annosta vähennettiin asteittain, kuukauden päästä olin vieroittunut.
Noi on vieroitusoireita ap. Olet lääkeriippuvainen.
Subua käytetään yleisesti opiaattien vieroitushoidossa, eli varmaa sitä vois kokeilla.
Lääkkeen määrännyt lääkäri auttaa sinua parhaiten. Nettikeskusteluissa menisin esim. Päihdelinkin keskustelualueelle ennemmin kuin ottaisin neuvoja vastaan täällä.
Herskaa rännii vaan kyllä se siitä
Miksi ap monien muiden monien lailla on ollut niin vietävissä, että on antanut itsensä lääketeollisuuden ja mielivaltaisen psykiatrian talutusnuoraan? Mene kunnolliseen terapiaan, äläkä kuvittele, että psykiatrit ajattelisivat mitään muuta kuin omaa palkkapussiaan ja lääkevalmistajien etuja. Potilaat ovat vain ansaintakeino, herää jo. Tutustu tutkimuksiin äläkä usko kaikkea mitä sinulle totuutena kaupitellaan.
Heräämisen avuksi pari kirjallisuusvinkkiä:
"Tappavat lääkkeet ja järjestäytynyt rikollisuus" Peter C. Gotzche, Sitruuna kustannus
"Hoida kehoasi, voita masennus" Kelly Brogan, Atena kustannus
Vuorokausiannoksesi taitaa mennä heittämällä tuon 15 mg yli? Pyri siihen että käytät sitä vain sinulle alunperin määrättyyn tarkoitukseen. Kaikkea muutakin mielialaa tasoittavaa toimintaa oli hyvä tsempata: liikunta, ravinto yms. Kofeiinia sun muuta kiihdyttävää olisi hyvä välttää. Jos otat sitä heti herättyäsi ja päivänkin mittaan, niin sullahan on koko ajan nousut tai laskut menossa eli kauhea aaltoliike koko ajan. Se yksi nousu (illlalla) olisi tarkoituksenmukaista ja että ehtisit päivän aikana siitä tasoittua. Jatkuvasti napsimalla pahennat riippuvuutesi syvyyttä.
Joo kannattaa vähentää vähitellen annosta. On myös mahdollista korvata toisentyyppisellä miedommalla rauhoittavalla vieroitusvaiheen ajaksi, josta on sitten helpompi päästä eroon.
Mä tein sitten aikanaan mitä ei suositella. Cold turkey vieroitus alkoholin avulla kesälomalla. Kolmen viikon putki kännissä kuin käki, eipä juuri huomannut mahdollisia vieroitusoireita.
Vierailija kirjoitti:
Miksi ap monien muiden monien lailla on ollut niin vietävissä, että on antanut itsensä lääketeollisuuden ja mielivaltaisen psykiatrian talutusnuoraan? Mene kunnolliseen terapiaan, äläkä kuvittele, että psykiatrit ajattelisivat mitään muuta kuin omaa palkkapussiaan ja lääkevalmistajien etuja. Potilaat ovat vain ansaintakeino, herää jo. Tutustu tutkimuksiin äläkä usko kaikkea mitä sinulle totuutena kaupitellaan.
Heräämisen avuksi pari kirjallisuusvinkkiä:
"Tappavat lääkkeet ja järjestäytynyt rikollisuus" Peter C. Gotzche, Sitruuna kustannus
"Hoida kehoasi, voita masennus" Kelly Brogan, Atena kustannus
Ap:n tarpeesta en tiedä mutta joskus ihan oikeasti niille lääkkeille on tarve. Terapia ei ole sellainen ihmelääke kuin jotkut luulee. Itse en saanut siinä ikinä oikeastaan mitään apua. Mutta läääkkeiden avulla sain opinnot suoritettua ja pääsin vaikean elämänvaiheen yli. Myöhemmin olen lopettanut lääkkeiden syönnin ja vähitellen totutellut kohtaamaan pelottavat tilanteet ilman. Mutta olen kiitollinen että oli lääkkeitä jotka mahdollistivat normaalin elämän silloinkin kun oli vaikeaa.
Ja joo, toki rauhoittavista tulee vieroitusoireita, kuten useimmista muistakin lääkkeistä, mutta ne on elämässä vain lyhyt hetki lopulta ja kyllä ne kestää. Apua saa lääkäriltä tarvittaessa että miten vähentää annosta, voiko käyttää jotain muuta lääkettä apuna tms.
Veljeni sortui kannabikseen Opamoxia purettaessa. Ei olisi kestänyt ilman. Kannabiksesta tie vei muihin huumeisiin. Kuoli kolmekymppisenä yliannostukseen. Sitä ennen oli pilannut oman ja monta muutakin elämää huumejutuillaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi ap monien muiden monien lailla on ollut niin vietävissä, että on antanut itsensä lääketeollisuuden ja mielivaltaisen psykiatrian talutusnuoraan? Mene kunnolliseen terapiaan, äläkä kuvittele, että psykiatrit ajattelisivat mitään muuta kuin omaa palkkapussiaan ja lääkevalmistajien etuja. Potilaat ovat vain ansaintakeino, herää jo. Tutustu tutkimuksiin äläkä usko kaikkea mitä sinulle totuutena kaupitellaan.
Heräämisen avuksi pari kirjallisuusvinkkiä:
"Tappavat lääkkeet ja järjestäytynyt rikollisuus" Peter C. Gotzche, Sitruuna kustannus
"Hoida kehoasi, voita masennus" Kelly Brogan, Atena kustannus
Ap:n tarpeesta en tiedä mutta joskus ihan oikeasti niille lääkkeille on tarve. Terapia ei ole sellainen ihmelääke kuin jotkut luulee. Itse en saanut siinä ikinä oikeastaan mitään apua. Mutta läääkkeiden avulla sain opinnot suoritettua ja pääsin vaikean elämänvaiheen yli. Myöhemmin olen lopettanut lääkkeiden syönnin ja vähitellen totutellut kohtaamaan pelottavat tilanteet ilman. Mutta olen kiitollinen että oli lääkkeitä jotka mahdollistivat normaalin elämän silloinkin kun oli vaikeaa.
Ja joo, toki rauhoittavista tulee vieroitusoireita, kuten useimmista muistakin lääkkeistä, mutta ne on elämässä vain lyhyt hetki lopulta ja kyllä ne kestää. Apua saa lääkäriltä tarvittaessa että miten vähentää annosta, voiko käyttää jotain muuta lääkettä apuna tms.
Kysy niiltä 30v subua, herskaa yms vetäneiltä, jos ovat elossa enää, että miten lyhyt hetki.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi ap monien muiden monien lailla on ollut niin vietävissä, että on antanut itsensä lääketeollisuuden ja mielivaltaisen psykiatrian talutusnuoraan? Mene kunnolliseen terapiaan, äläkä kuvittele, että psykiatrit ajattelisivat mitään muuta kuin omaa palkkapussiaan ja lääkevalmistajien etuja. Potilaat ovat vain ansaintakeino, herää jo. Tutustu tutkimuksiin äläkä usko kaikkea mitä sinulle totuutena kaupitellaan.
Heräämisen avuksi pari kirjallisuusvinkkiä:
"Tappavat lääkkeet ja järjestäytynyt rikollisuus" Peter C. Gotzche, Sitruuna kustannus
"Hoida kehoasi, voita masennus" Kelly Brogan, Atena kustannus
Ap:n tarpeesta en tiedä mutta joskus ihan oikeasti niille lääkkeille on tarve. Terapia ei ole sellainen ihmelääke kuin jotkut luulee. Itse en saanut siinä ikinä oikeastaan mitään apua. Mutta läääkkeiden avulla sain opinnot suoritettua ja pääsin vaikean elämänvaiheen yli. Myöhemmin olen lopettanut lääkkeiden syönnin ja vähitellen totutellut kohtaamaan pelottavat tilanteet ilman. Mutta olen kiitollinen että oli lääkkeitä jotka mahdollistivat normaalin elämän silloinkin kun oli vaikeaa.
Ja joo, toki rauhoittavista tulee vieroitusoireita, kuten useimmista muistakin lääkkeistä, mutta ne on elämässä vain lyhyt hetki lopulta ja kyllä ne kestää. Apua saa lääkäriltä tarvittaessa että miten vähentää annosta, voiko käyttää jotain muuta lääkettä apuna tms.
Kysy niiltä 30v subua, herskaa yms vetäneiltä, jos ovat elossa enää, että miten lyhyt hetki.
Aika harvoin näihin laittomiin aineisiin päädytään siitä, että on syönyt aiheeseen lääkärin määräyksen mukaan (ja ilman sekakäyttöä esim. alkoholin kanssa) vaikka rauhoittavia. Yksittäistapauksia toki varmasti on. Mutta useimmille meistä tavallisista ihmisistä jo ajatus minkään laittoman aiineen käyttämisestä on täysin mahdoton. Sellaista ei vaan tehdä, vaikka olisi paska olo.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi ap monien muiden monien lailla on ollut niin vietävissä, että on antanut itsensä lääketeollisuuden ja mielivaltaisen psykiatrian talutusnuoraan? Mene kunnolliseen terapiaan, äläkä kuvittele, että psykiatrit ajattelisivat mitään muuta kuin omaa palkkapussiaan ja lääkevalmistajien etuja. Potilaat ovat vain ansaintakeino, herää jo. Tutustu tutkimuksiin äläkä usko kaikkea mitä sinulle totuutena kaupitellaan.
Heräämisen avuksi pari kirjallisuusvinkkiä:
"Tappavat lääkkeet ja järjestäytynyt rikollisuus" Peter C. Gotzche, Sitruuna kustannus
"Hoida kehoasi, voita masennus" Kelly Brogan, Atena kustannus
Ap:n tarpeesta en tiedä mutta joskus ihan oikeasti niille lääkkeille on tarve. Terapia ei ole sellainen ihmelääke kuin jotkut luulee. Itse en saanut siinä ikinä oikeastaan mitään apua. Mutta läääkkeiden avulla sain opinnot suoritettua ja pääsin vaikean elämänvaiheen yli. Myöhemmin olen lopettanut lääkkeiden syönnin ja vähitellen totutellut kohtaamaan pelottavat tilanteet ilman. Mutta olen kiitollinen että oli lääkkeitä jotka mahdollistivat normaalin elämän silloinkin kun oli vaikeaa.
Ja joo, toki rauhoittavista tulee vieroitusoireita, kuten useimmista muistakin lääkkeistä, mutta ne on elämässä vain lyhyt hetki lopulta ja kyllä ne kestää. Apua saa lääkäriltä tarvittaessa että miten vähentää annosta, voiko käyttää jotain muuta lääkettä apuna tms.
Kysy niiltä 30v subua, herskaa yms vetäneiltä, jos ovat elossa enää, että miten lyhyt hetki.
Aika harvoin näihin laittomiin aineisiin päädytään siitä, että on syönyt aiheeseen lääkärin määräyksen mukaan (ja ilman sekakäyttöä esim. alkoholin kanssa) vaikka rauhoittavia. Yksittäistapauksia toki varmasti on. Mutta useimmille meistä tavallisista ihmisistä jo ajatus minkään laittoman aiineen käyttämisestä on täysin mahdoton. Sellaista ei vaan tehdä, vaikka olisi paska olo.
Jenkkien opioidiepidemia, anyone?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi ap monien muiden monien lailla on ollut niin vietävissä, että on antanut itsensä lääketeollisuuden ja mielivaltaisen psykiatrian talutusnuoraan? Mene kunnolliseen terapiaan, äläkä kuvittele, että psykiatrit ajattelisivat mitään muuta kuin omaa palkkapussiaan ja lääkevalmistajien etuja. Potilaat ovat vain ansaintakeino, herää jo. Tutustu tutkimuksiin äläkä usko kaikkea mitä sinulle totuutena kaupitellaan.
Heräämisen avuksi pari kirjallisuusvinkkiä:
"Tappavat lääkkeet ja järjestäytynyt rikollisuus" Peter C. Gotzche, Sitruuna kustannus
"Hoida kehoasi, voita masennus" Kelly Brogan, Atena kustannus
Ap:n tarpeesta en tiedä mutta joskus ihan oikeasti niille lääkkeille on tarve. Terapia ei ole sellainen ihmelääke kuin jotkut luulee. Itse en saanut siinä ikinä oikeastaan mitään apua. Mutta läääkkeiden avulla sain opinnot suoritettua ja pääsin vaikean elämänvaiheen yli. Myöhemmin olen lopettanut lääkkeiden syönnin ja vähitellen totutellut kohtaamaan pelottavat tilanteet ilman. Mutta olen kiitollinen että oli lääkkeitä jotka mahdollistivat normaalin elämän silloinkin kun oli vaikeaa.
Ja joo, toki rauhoittavista tulee vieroitusoireita, kuten useimmista muistakin lääkkeistä, mutta ne on elämässä vain lyhyt hetki lopulta ja kyllä ne kestää. Apua saa lääkäriltä tarvittaessa että miten vähentää annosta, voiko käyttää jotain muuta lääkettä apuna tms.
Kysy niiltä 30v subua, herskaa yms vetäneiltä, jos ovat elossa enää, että miten lyhyt hetki.
Aika harvoin näihin laittomiin aineisiin päädytään siitä, että on syönyt aiheeseen lääkärin määräyksen mukaan (ja ilman sekakäyttöä esim. alkoholin kanssa) vaikka rauhoittavia. Yksittäistapauksia toki varmasti on. Mutta useimmille meistä tavallisista ihmisistä jo ajatus minkään laittoman aiineen käyttämisestä on täysin mahdoton. Sellaista ei vaan tehdä, vaikka olisi paska olo.
Jenkkien opioidiepidemia, anyone?
Kuten sanottua, yksittäistapauksia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi ap monien muiden monien lailla on ollut niin vietävissä, että on antanut itsensä lääketeollisuuden ja mielivaltaisen psykiatrian talutusnuoraan? Mene kunnolliseen terapiaan, äläkä kuvittele, että psykiatrit ajattelisivat mitään muuta kuin omaa palkkapussiaan ja lääkevalmistajien etuja. Potilaat ovat vain ansaintakeino, herää jo. Tutustu tutkimuksiin äläkä usko kaikkea mitä sinulle totuutena kaupitellaan.
Heräämisen avuksi pari kirjallisuusvinkkiä:
"Tappavat lääkkeet ja järjestäytynyt rikollisuus" Peter C. Gotzche, Sitruuna kustannus
"Hoida kehoasi, voita masennus" Kelly Brogan, Atena kustannus
Ap:n tarpeesta en tiedä mutta joskus ihan oikeasti niille lääkkeille on tarve. Terapia ei ole sellainen ihmelääke kuin jotkut luulee. Itse en saanut siinä ikinä oikeastaan mitään apua. Mutta läääkkeiden avulla sain opinnot suoritettua ja pääsin vaikean elämänvaiheen yli. Myöhemmin olen lopettanut lääkkeiden syönnin ja vähitellen totutellut kohtaamaan pelottavat tilanteet ilman. Mutta olen kiitollinen että oli lääkkeitä jotka mahdollistivat normaalin elämän silloinkin kun oli vaikeaa.
Ja joo, toki rauhoittavista tulee vieroitusoireita, kuten useimmista muistakin lääkkeistä, mutta ne on elämässä vain lyhyt hetki lopulta ja kyllä ne kestää. Apua saa lääkäriltä tarvittaessa että miten vähentää annosta, voiko käyttää jotain muuta lääkettä apuna tms.
Kysy niiltä 30v subua, herskaa yms vetäneiltä, jos ovat elossa enää, että miten lyhyt hetki.
Aika harvoin näihin laittomiin aineisiin päädytään siitä, että on syönyt aiheeseen lääkärin määräyksen mukaan (ja ilman sekakäyttöä esim. alkoholin kanssa) vaikka rauhoittavia. Yksittäistapauksia toki varmasti on. Mutta useimmille meistä tavallisista ihmisistä jo ajatus minkään laittoman aiineen käyttämisestä on täysin mahdoton. Sellaista ei vaan tehdä, vaikka olisi paska olo.
Kuinka harvoin? Onko sinulla tutkimustietoa aiheesta vai pelkkää mutuilua?
Rapakon takana huomattavan moni on päätynyt kadulle ja hautaan reseptilääkkeiden tyrkyttämisen seurauksena.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi ap monien muiden monien lailla on ollut niin vietävissä, että on antanut itsensä lääketeollisuuden ja mielivaltaisen psykiatrian talutusnuoraan? Mene kunnolliseen terapiaan, äläkä kuvittele, että psykiatrit ajattelisivat mitään muuta kuin omaa palkkapussiaan ja lääkevalmistajien etuja. Potilaat ovat vain ansaintakeino, herää jo. Tutustu tutkimuksiin äläkä usko kaikkea mitä sinulle totuutena kaupitellaan.
Heräämisen avuksi pari kirjallisuusvinkkiä:
"Tappavat lääkkeet ja järjestäytynyt rikollisuus" Peter C. Gotzche, Sitruuna kustannus
"Hoida kehoasi, voita masennus" Kelly Brogan, Atena kustannus
Ap:n tarpeesta en tiedä mutta joskus ihan oikeasti niille lääkkeille on tarve. Terapia ei ole sellainen ihmelääke kuin jotkut luulee. Itse en saanut siinä ikinä oikeastaan mitään apua. Mutta läääkkeiden avulla sain opinnot suoritettua ja pääsin vaikean elämänvaiheen yli. Myöhemmin olen lopettanut lääkkeiden syönnin ja vähitellen totutellut kohtaamaan pelottavat tilanteet ilman. Mutta olen kiitollinen että oli lääkkeitä jotka mahdollistivat normaalin elämän silloinkin kun oli vaikeaa.
Ja joo, toki rauhoittavista tulee vieroitusoireita, kuten useimmista muistakin lääkkeistä, mutta ne on elämässä vain lyhyt hetki lopulta ja kyllä ne kestää. Apua saa lääkäriltä tarvittaessa että miten vähentää annosta, voiko käyttää jotain muuta lääkettä apuna tms.
Kysy niiltä 30v subua, herskaa yms vetäneiltä, jos ovat elossa enää, että miten lyhyt hetki.
Aika harvoin näihin laittomiin aineisiin päädytään siitä, että on syönyt aiheeseen lääkärin määräyksen mukaan (ja ilman sekakäyttöä esim. alkoholin kanssa) vaikka rauhoittavia. Yksittäistapauksia toki varmasti on. Mutta useimmille meistä tavallisista ihmisistä jo ajatus minkään laittoman aiineen käyttämisestä on täysin mahdoton. Sellaista ei vaan tehdä, vaikka olisi paska olo.
Jenkkien opioidiepidemia, anyone?
Kuten sanottua, yksittäistapauksia.
70000 yksittäistapausta mullan alle joka vuosi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi ap monien muiden monien lailla on ollut niin vietävissä, että on antanut itsensä lääketeollisuuden ja mielivaltaisen psykiatrian talutusnuoraan? Mene kunnolliseen terapiaan, äläkä kuvittele, että psykiatrit ajattelisivat mitään muuta kuin omaa palkkapussiaan ja lääkevalmistajien etuja. Potilaat ovat vain ansaintakeino, herää jo. Tutustu tutkimuksiin äläkä usko kaikkea mitä sinulle totuutena kaupitellaan.
Heräämisen avuksi pari kirjallisuusvinkkiä:
"Tappavat lääkkeet ja järjestäytynyt rikollisuus" Peter C. Gotzche, Sitruuna kustannus
"Hoida kehoasi, voita masennus" Kelly Brogan, Atena kustannus
Ap:n tarpeesta en tiedä mutta joskus ihan oikeasti niille lääkkeille on tarve. Terapia ei ole sellainen ihmelääke kuin jotkut luulee. Itse en saanut siinä ikinä oikeastaan mitään apua. Mutta läääkkeiden avulla sain opinnot suoritettua ja pääsin vaikean elämänvaiheen yli. Myöhemmin olen lopettanut lääkkeiden syönnin ja vähitellen totutellut kohtaamaan pelottavat tilanteet ilman. Mutta olen kiitollinen että oli lääkkeitä jotka mahdollistivat normaalin elämän silloinkin kun oli vaikeaa.
Ja joo, toki rauhoittavista tulee vieroitusoireita, kuten useimmista muistakin lääkkeistä, mutta ne on elämässä vain lyhyt hetki lopulta ja kyllä ne kestää. Apua saa lääkäriltä tarvittaessa että miten vähentää annosta, voiko käyttää jotain muuta lääkettä apuna tms.
Kysy niiltä 30v subua, herskaa yms vetäneiltä, jos ovat elossa enää, että miten lyhyt hetki.
Aika harvoin näihin laittomiin aineisiin päädytään siitä, että on syönyt aiheeseen lääkärin määräyksen mukaan (ja ilman sekakäyttöä esim. alkoholin kanssa) vaikka rauhoittavia. Yksittäistapauksia toki varmasti on. Mutta useimmille meistä tavallisista ihmisistä jo ajatus minkään laittoman aiineen käyttämisestä on täysin mahdoton. Sellaista ei vaan tehdä, vaikka olisi paska olo.
Kuinka harvoin? Onko sinulla tutkimustietoa aiheesta vai pelkkää mutuilua?
Rapakon takana huomattavan moni on päätynyt kadulle ja hautaan reseptilääkkeiden tyrkyttämisen seurauksena.
Yksittäistapauksia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi ap monien muiden monien lailla on ollut niin vietävissä, että on antanut itsensä lääketeollisuuden ja mielivaltaisen psykiatrian talutusnuoraan? Mene kunnolliseen terapiaan, äläkä kuvittele, että psykiatrit ajattelisivat mitään muuta kuin omaa palkkapussiaan ja lääkevalmistajien etuja. Potilaat ovat vain ansaintakeino, herää jo. Tutustu tutkimuksiin äläkä usko kaikkea mitä sinulle totuutena kaupitellaan.
Heräämisen avuksi pari kirjallisuusvinkkiä:
"Tappavat lääkkeet ja järjestäytynyt rikollisuus" Peter C. Gotzche, Sitruuna kustannus
"Hoida kehoasi, voita masennus" Kelly Brogan, Atena kustannus
Ap:n tarpeesta en tiedä mutta joskus ihan oikeasti niille lääkkeille on tarve. Terapia ei ole sellainen ihmelääke kuin jotkut luulee. Itse en saanut siinä ikinä oikeastaan mitään apua. Mutta läääkkeiden avulla sain opinnot suoritettua ja pääsin vaikean elämänvaiheen yli. Myöhemmin olen lopettanut lääkkeiden syönnin ja vähitellen totutellut kohtaamaan pelottavat tilanteet ilman. Mutta olen kiitollinen että oli lääkkeitä jotka mahdollistivat normaalin elämän silloinkin kun oli vaikeaa.
Ja joo, toki rauhoittavista tulee vieroitusoireita, kuten useimmista muistakin lääkkeistä, mutta ne on elämässä vain lyhyt hetki lopulta ja kyllä ne kestää. Apua saa lääkäriltä tarvittaessa että miten vähentää annosta, voiko käyttää jotain muuta lääkettä apuna tms.
Kysy niiltä 30v subua, herskaa yms vetäneiltä, jos ovat elossa enää, että miten lyhyt hetki.
Aika harvoin näihin laittomiin aineisiin päädytään siitä, että on syönyt aiheeseen lääkärin määräyksen mukaan (ja ilman sekakäyttöä esim. alkoholin kanssa) vaikka rauhoittavia. Yksittäistapauksia toki varmasti on. Mutta useimmille meistä tavallisista ihmisistä jo ajatus minkään laittoman aiineen käyttämisestä on täysin mahdoton. Sellaista ei vaan tehdä, vaikka olisi paska olo.
Todella moni opioidikoukku alkaa ihan niistä lääkärin johonkin vaivaan määräämistä lääkkeistä. Määrää hiljalleen nostetaan ja nostetaan, kun entinen annos ei enää tepsi. Ilman noussutta annosta kokee ihan oikeaa kipua. Ja niihin kipuihin haluaa ottaa niitä laillisia lääkkeitä, isomman määrän vaan. Suurin osa niistä lääkkeistä on ihan Suomen lain mukaisia, määrät ovat vaan hurjia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi ap monien muiden monien lailla on ollut niin vietävissä, että on antanut itsensä lääketeollisuuden ja mielivaltaisen psykiatrian talutusnuoraan? Mene kunnolliseen terapiaan, äläkä kuvittele, että psykiatrit ajattelisivat mitään muuta kuin omaa palkkapussiaan ja lääkevalmistajien etuja. Potilaat ovat vain ansaintakeino, herää jo. Tutustu tutkimuksiin äläkä usko kaikkea mitä sinulle totuutena kaupitellaan.
Heräämisen avuksi pari kirjallisuusvinkkiä:
"Tappavat lääkkeet ja järjestäytynyt rikollisuus" Peter C. Gotzche, Sitruuna kustannus
"Hoida kehoasi, voita masennus" Kelly Brogan, Atena kustannus
Ap:n tarpeesta en tiedä mutta joskus ihan oikeasti niille lääkkeille on tarve. Terapia ei ole sellainen ihmelääke kuin jotkut luulee. Itse en saanut siinä ikinä oikeastaan mitään apua. Mutta läääkkeiden avulla sain opinnot suoritettua ja pääsin vaikean elämänvaiheen yli. Myöhemmin olen lopettanut lääkkeiden syönnin ja vähitellen totutellut kohtaamaan pelottavat tilanteet ilman. Mutta olen kiitollinen että oli lääkkeitä jotka mahdollistivat normaalin elämän silloinkin kun oli vaikeaa.
Ja joo, toki rauhoittavista tulee vieroitusoireita, kuten useimmista muistakin lääkkeistä, mutta ne on elämässä vain lyhyt hetki lopulta ja kyllä ne kestää. Apua saa lääkäriltä tarvittaessa että miten vähentää annosta, voiko käyttää jotain muuta lääkettä apuna tms.
Kysy niiltä 30v subua, herskaa yms vetäneiltä, jos ovat elossa enää, että miten lyhyt hetki.
Aika harvoin näihin laittomiin aineisiin päädytään siitä, että on syönyt aiheeseen lääkärin määräyksen mukaan (ja ilman sekakäyttöä esim. alkoholin kanssa) vaikka rauhoittavia. Yksittäistapauksia toki varmasti on. Mutta useimmille meistä tavallisista ihmisistä jo ajatus minkään laittoman aiineen käyttämisestä on täysin mahdoton. Sellaista ei vaan tehdä, vaikka olisi paska olo.
Jenkkien opioidiepidemia, anyone?
Niin, siellähän lääkärit on määränneet niitä lääkkeitä holtittomasti. Suomessa taas näihin riippuvuusriskin lääkkeisiin kuten rauhoittaviin tai tiettyihin kipulääkkeisiin on erittäin tiukka linja. Joskus tuntuu että vähän liiankin, ihmiset saa kärsiä esim. hirvittäviä leikkausten jälkikipuja koska kotiin ei voi millään määrätä sitä opiaattipohjaista vaan pitäisi buranalla ja panadolilla selvitä (kokemusta valitettavasti on).
Kysy asiaa reseptin määränneeltä lääkäriltä. Tällä palstalla ei kannata kysellä lääkitystä koskevista asioista.