Lue keskustelun säännöt.
"Sellaista se nyt vaan synnyttäneillä naisilla on" - mitä raskauden/synnytyksen jälkeistä vaivaa sinulta on vähätelty?
11.08.2022 |
En usko olevani ainoa, jonka raskauden/synnytyksen jälkeistä vaivaa on vähätelty terveydenhuollossa.
Synnytyksestä on jo reilusti yli vuosi aikaa. Synnytyksen jälkeen virtsa ei ole enää "suihkunnut" siististi ja normaalisti pönttöön vessassa käydessä, vaan virtsa valuu ulkosynnyttimille, pakaroille ja jopa yläreisille vessassa käydessä (ihan normaalipainoinen olen, kun joku sitä kuitenkin kysyy). Paperia menee pyyhkiessä paljon ja koko ajan on olo, että haisen pissalle tämän vaivan takia. Valittelin tätä vaivaa yksityiselle gynelle sisätutkimuksen yhteydessä, niin totesi "sellaista se nyt vaan synnyttäneillä naisilla on" enkä saanut vaivaan mitään apua.
Miksi vielä 2020-luvulla ajatellaan, että naisten kuuluu kärvistellä raskauteen ja synnytykseen liittyvien vaivojensa kanssa?! Mitä raskauden/synnytyksen jälkeistä vaivaa sinulta on vähätelty?
Kommentit (86)
Kiitos kaikille ketjuun tähän mennessä vastanneille! Lohdullista, etten ole ainoa näistä vaivoista kärsivä.<3
Joskus mietin, että valuuko muidenkin virtsa näin synnytyksen jälkeen, mutta en ole kehdannut kysyä. :D
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Osa vaivoista on sellaisia, että ehkä niille ei vaan voi mitään. Luulen, että nykyinen lääketiedekin on aika voimaton monien naisten vaivojen suhteen.
Joitakin juttuja voisi kai korjata leikkauksella. Joitakin ei.
Aika kylläkin onneksi parantaa paljon.En minäkään saanut koskaan apua runsaisiin kuukautisiin. Vasta kun ne loppuivat, niin se oli se apu sitten.
Suomessa ei juuri hoideta/leikata mitään synnytysvaivoihin liittyviä ongelmia, koska ajatellaan erkaumien ja löystyneiden mirrien kuuluvan vaan kuvioon. Esim. Ruotsissa on paljon parempi jälkihuolto kuin Suomessa.
Ei ole kokemusta muista maista mutta Suomessa ei tosiaan helposti saa apua mihinkään. En sitten tiedä olisiko aina mitään apua olemassakaan mutta itse olen ainakin joutunut enimmäkseen pärjäämään omin avuin. En tarkoita pelkästään synnytysjuttuja vaan muitakin vaivoja.
Vierailija kirjoitti:
Kiitos kaikille ketjuun tähän mennessä vastanneille! Lohdullista, etten ole ainoa näistä vaivoista kärsivä.<3
Joskus mietin, että valuuko muidenkin virtsa näin synnytyksen jälkeen, mutta en ole kehdannut kysyä. :D
Ap
Ei valu. Jumppaa, jumppaa lantionpohjaa. Pyydä lähete fysioterapeutille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiitos kaikille ketjuun tähän mennessä vastanneille! Lohdullista, etten ole ainoa näistä vaivoista kärsivä.<3
Joskus mietin, että valuuko muidenkin virtsa näin synnytyksen jälkeen, mutta en ole kehdannut kysyä. :D
Ap
Ei valu. Jumppaa, jumppaa lantionpohjaa. Pyydä lähete fysioterapeutille.
No eihän ap mikään pissimamma olekaan oikeasti. Ikävä teille, jotka jaoitte tarinanne. Ap on mammojen pissajutuille hihittelevä äitejä vihaa va katkera vela-ak ka tai in cel ukko. Ei nyt kukaan nainen, joka ei pysty pidättelemään pissaansa ja lirahtelee housuun ihmettele, että "en ole kehdannut kysyä, mutta onneksi en ole ainoa pissahousu hihihi :D" vaan oliskohan jotain mietteitä siitä kuinka tästä pääsee kuntoon? En usko, että kukaan suhtautuu vain noin "hihi mulla tulee pissat housuun, kiva etten ole ainut" vaan olis jotakin ajatusta että tahtoisi pidätyskykynsä eteen jotain tehdä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiitos kaikille ketjuun tähän mennessä vastanneille! Lohdullista, etten ole ainoa näistä vaivoista kärsivä.<3
Joskus mietin, että valuuko muidenkin virtsa näin synnytyksen jälkeen, mutta en ole kehdannut kysyä. :D
Ap
Ei valu. Jumppaa, jumppaa lantionpohjaa. Pyydä lähete fysioterapeutille.
Minulle gyne sanoi, että tuo vaiva johtuu häpyhuulien poimutuksen muuttumisesta, kun ovat "röpelöisempiä" kuin ennen raskautta. Eipä nuo lantionpohjajumpat ja fyssarit siihen auta, että häpyhuulet ovat pysyvästi muuttuneet.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiitos kaikille ketjuun tähän mennessä vastanneille! Lohdullista, etten ole ainoa näistä vaivoista kärsivä.<3
Joskus mietin, että valuuko muidenkin virtsa näin synnytyksen jälkeen, mutta en ole kehdannut kysyä. :D
Ap
Ei valu. Jumppaa, jumppaa lantionpohjaa. Pyydä lähete fysioterapeutille.
No eihän ap mikään pissimamma olekaan oikeasti. Ikävä teille, jotka jaoitte tarinanne. Ap on mammojen pissajutuille hihittelevä äitejä vihaa va katkera vela-ak ka tai in cel ukko. Ei nyt kukaan nainen, joka ei pysty pidättelemään pissaansa ja lirahtelee housuun ihmettele, että "en ole kehdannut kysyä, mutta onneksi en ole ainoa pissahousu hihihi :D" vaan oliskohan jotain mietteitä siitä kuinka tästä pääsee kuntoon? En usko, että kukaan suhtautuu vain noin "hihi mulla tulee pissat housuun, kiva etten ole ainut" vaan olis jotakin ajatusta että tahtoisi pidätyskykynsä eteen jotain tehdä.
Tässä ei nyt ole kyse pidätyskyvystä. Pidätyskyky toimii kuten ennenkin, virtsasuihku ei vain enää toimi kuten ennen.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiitos kaikille ketjuun tähän mennessä vastanneille! Lohdullista, etten ole ainoa näistä vaivoista kärsivä.<3
Joskus mietin, että valuuko muidenkin virtsa näin synnytyksen jälkeen, mutta en ole kehdannut kysyä. :D
Ap
Ei valu. Jumppaa, jumppaa lantionpohjaa. Pyydä lähete fysioterapeutille.
No eihän ap mikään pissimamma olekaan oikeasti. Ikävä teille, jotka jaoitte tarinanne. Ap on mammojen pissajutuille hihittelevä äitejä vihaa va katkera vela-ak ka tai in cel ukko. Ei nyt kukaan nainen, joka ei pysty pidättelemään pissaansa ja lirahtelee housuun ihmettele, että "en ole kehdannut kysyä, mutta onneksi en ole ainoa pissahousu hihihi :D" vaan oliskohan jotain mietteitä siitä kuinka tästä pääsee kuntoon? En usko, että kukaan suhtautuu vain noin "hihi mulla tulee pissat housuun, kiva etten ole ainut" vaan olis jotakin ajatusta että tahtoisi pidätyskykynsä eteen jotain tehdä.
Tässä ei nyt ole kyse pidätyskyvystä. Pidätyskyky toimii kuten ennenkin, virtsasuihku ei vain enää toimi kuten ennen.
Ap
Oot vaan sairas reppana, joka saa jotain tyydytystä näistä pissa-aiheista ja virtsasuihkuista. Eipä sen ihmeempää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihan järkyt pukamat ja episiotomia haava, joka ei parantunut, vaan oli ihan ammottava avohaava (!) vielä yli kuukaudenkin jälkeen. Olin kivuissa ja en saanut kun buranaa, melkein itken kun mietin vieläkin sitä epätoivoa, kun mitään apua en saanut. Jälkitarkastusta esim. ei voinut suorittaa ollenkaan, kun gyne katsoi jalkoväliin ja sanoi ettei koske koska en pysyisi pöydällä kuitenkaan. Ja ei mitään kunnollisia kipulääkkeitä senkään jälkeen. Se oli toinen ja viimeinen lapseni, en vaan uskalla enää, pelkään niitä kipuja! Vieläkin tunnen "haamukipuja", ja seksiä en sen koommin 5 vuoteen ole halunnut, enkä harrastanut!
Vierailija kirjoitti:
Ihan järkyt pukamat ja episiotomia haava, joka ei parantunut, vaan oli ihan ammottava avohaava (!) vielä yli kuukaudenkin jälkeen. Olin kivuissa ja en saanut kun buranaa, melkein itken kun mietin vieläkin sitä epätoivoa, kun mitään apua en saanut. Jälkitarkastusta esim. ei voinut suorittaa ollenkaan, kun gyne katsoi jalkoväliin ja sanoi ettei koske koska en pysyisi pöydällä kuitenkaan. Ja ei mitään kunnollisia kipulääkkeitä senkään jälkeen. Se oli toinen ja viimeinen lapseni, en vaan uskalla enää, pelkään niitä kipuja! Vieläkin tunnen "haamukipuja", ja seksiä en sen koommin 5 vuoteen ole halunnut, enkä harrastanut!
Tarkennan vielä, että varsinaisesti kukaan ei vähätellyt (paitsi yksi kamala hoitaja synnärillä, mutta hän oli tosiaan poikkeuksellisen kamala siihen työhön), mutta se, ettei edes kipujen hoitoon kukaan ottaudu, niin se on kyllä aikamoista äidin mitätöintiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lapsi oli melkein 2v ja olin edelleen järjettömän väsynyt ja sain kaikki päiväkodista tulevat taudit todella pahoina. Voi voi, sellaista se on olla päiväkoti-ikäisen äiti. Oli leukemia ja veriarvot päässeet todella pahoiksi ennen kuin yksi lääkäri suostui tutkimaan.
Vierailija kirjoitti:
Lapsi oli melkein 2v ja olin edelleen järjettömän väsynyt ja sain kaikki päiväkodista tulevat taudit todella pahoina. Voi voi, sellaista se on olla päiväkoti-ikäisen äiti. Oli leukemia ja veriarvot päässeet todella pahoiksi ennen kuin yksi lääkäri suostui tutkimaan.
No huhhuh, jos ei pienen lapsen äiti edes pvk:ta saa automaattisesti, kun valittaa väsymystä ja sairastelua lääkärissä. Tuo tutkimus maksaa yhteiskunnalle varmaan jonkun euron.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sulla nyt on vähän ehkä virtsarakon laskeumaa, mutta kyllä se siitä varmaan asettuu. Näin kuulin jo jälkitarkastuksessa. Noh, nyt on tuo lapsi 3,5v ja eipä ole asettunut! Edelleen saan kokoajan pitää silmällä, missä lähin vessa, ja yhtään ei parane hyppiä, ja ennen jotain pienintäkin suoritetta (vaikka hoplop lasten kanssa) ei kannata juoda juuri mitään ja silti oltava aina joku suoja, koska lirahtaa usein. Mut ei tässä mitään, kyllähän tälleen voi elää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsi oli melkein 2v ja olin edelleen järjettömän väsynyt ja sain kaikki päiväkodista tulevat taudit todella pahoina. Voi voi, sellaista se on olla päiväkoti-ikäisen äiti. Oli leukemia ja veriarvot päässeet todella pahoiksi ennen kuin yksi lääkäri suostui tutkimaan.
No huhhuh, jos ei pienen lapsen äiti edes pvk:ta saa automaattisesti, kun valittaa väsymystä ja sairastelua lääkärissä. Tuo tutkimus maksaa yhteiskunnalle varmaan jonkun euron.
Ylipäätään on käsittämätöntä, miten moniin vaivoihin raskausaikana tai synnytyksen jälkeen vedotaan sillä, että "sellaista se nyt vaan on". Halvemmaksi tulisi hoitaa niitä vaivoja, monet yleiset vaivat selviää ihan yksinkertaisilla verikokeilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kerroin neuvolassa olevani aivan käsittämättömän väsynyt ja hädintuskin pysyin pystyssä, kun lapsi oli syntynyt. Kuvailivat väsymyksen kuuluvan asiaan ja hb oli hyvä, joten eivät olisi halunneet tutkia asiaa enempää. Vaadin ferritiinimittausta ja ei ollut itselle yllätys, kun tulos oli 5. Sain onneksi rautainfuusion, jonka jälkeen kummasti alkoi väsymys helpottaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsi oli melkein 2v ja olin edelleen järjettömän väsynyt ja sain kaikki päiväkodista tulevat taudit todella pahoina. Voi voi, sellaista se on olla päiväkoti-ikäisen äiti. Oli leukemia ja veriarvot päässeet todella pahoiksi ennen kuin yksi lääkäri suostui tutkimaan.
No huhhuh, jos ei pienen lapsen äiti edes pvk:ta saa automaattisesti, kun valittaa väsymystä ja sairastelua lääkärissä. Tuo tutkimus maksaa yhteiskunnalle varmaan jonkun euron.
Ylipäätään on käsittämätöntä, miten moniin vaivoihin raskausaikana tai synnytyksen jälkeen vedotaan sillä, että "sellaista se nyt vaan on". Halvemmaksi tulisi hoitaa niitä vaivoja, monet yleiset vaivat selviää ihan yksinkertaisilla verikokeilla.
Tuossa on ihan kulttuurinen ongelma. Pienten lasten äidit nähdään jonain ihmeellisinä olentoina, joiden nyt vaan kuuluu kestää vaikka mitä. Aivan sama pissaatko allesi jatkuvasti, oletko itsemurhan partaalla vai onko sulla leukemia, niin mitään apuja ei tule, kun voivotellaan vaan, että sellasta se on, jos lapsia on tehnyt. Ja sitten ihmetellään, miksei ihmiset uskalla tehdä enää niitä lapsia (eli miksi syntyvyys on niin alhainen).
Vierailija kirjoitti:
Osa vaivoista on sellaisia, että ehkä niille ei vaan voi mitään. Luulen, että nykyinen lääketiedekin on aika voimaton monien naisten vaivojen suhteen.
Joitakin juttuja voisi kai korjata leikkauksella. Joitakin ei.
Aika kylläkin onneksi parantaa paljon.En minäkään saanut koskaan apua runsaisiin kuukautisiin. Vasta kun ne loppuivat, niin se oli se apu sitten.
Suurimpaan osaan yllä luotelluista vaivoista/vammoista löytyy lääketieteellinen apu ja toimiva sellainen! Laskeumat voi leikata, kuten myös erkaantuneet vatsalihakset ja tyhjänä hölskyvän vatsapussin. Lantiopohjanfyssarin hoidot ja seuranta voi jo helpottaa laskeuman oireita tosi paljon! Apua löytyy, mutta sitä ei saa! Esimerkiksi Ruotsissa leikataan paljon laskeumia ja korjataan synnytysvaurioita. Suomessa paska ja pissa ei pysy ja lääkärit sanoo voi voi, mitäs synnytit.
Suosittelen lämpimästi yksityistä lantionpohjafyssaria, mulla auttoi paljon kystoseelen(kirjoitetaankohan näin, mutta virtsarakon laskeumaa tarkoitan) oireisiin eli virtsankarkailuun ja paineen tunteeseen.
Paineentunnekin alapäässä on tosi kiusallinen vaiva, kun koko ajan tuntuu, että emätin tippuu polviin!
Odotan vielä vuoden tai pari jos vielä vaivaa niin mietin yksityillä leikkauttamista. Julkiselta en usko saavani apua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiitos kaikille ketjuun tähän mennessä vastanneille! Lohdullista, etten ole ainoa näistä vaivoista kärsivä.<3
Joskus mietin, että valuuko muidenkin virtsa näin synnytyksen jälkeen, mutta en ole kehdannut kysyä. :D
Ap
Ei valu. Jumppaa, jumppaa lantionpohjaa. Pyydä lähete fysioterapeutille.
Olen eri, mutta mä vannon, että mun lantionpohja on ihan tikissä. Olen urheilullinen ja miehiltä asiasta saamani palaute on erittäin positiivista (kyllä, monikossa, erosin lasteni isästä). Mutta jos on virtsarakon laskeuma, mikä johtuu synnytyksen seurauksena puhtaasti kudostyypistä, niin ei ne lantionpohjatreenit pelasta sitä tilannetta.
En tietenkään sano, etteikö lantionpohjaa kannattaisi treenata - toki kannattaa, ja oireet voi olla sitä myötä lievempiä, mutta jos se virtsarakko on ihan väärin väärässä paikassa synnytyksen jälkeen, niin ei mikään treenaaminen poista sitä ongelmaa. Mä olen itse jotenkin siinä käsityksessä, että mun rakkoni ei enää tyhjene kokonaan. Vaikka olisin minuutti sitten käynyt vessassa, niin vielä on tunne, että tulee, ja jotain tuleekin. Ja silloin tällöin on tilanteita, kun lirahtaa housuun.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsi oli melkein 2v ja olin edelleen järjettömän väsynyt ja sain kaikki päiväkodista tulevat taudit todella pahoina. Voi voi, sellaista se on olla päiväkoti-ikäisen äiti. Oli leukemia ja veriarvot päässeet todella pahoiksi ennen kuin yksi lääkäri suostui tutkimaan.
No huhhuh, jos ei pienen lapsen äiti edes pvk:ta saa automaattisesti, kun valittaa väsymystä ja sairastelua lääkärissä. Tuo tutkimus maksaa yhteiskunnalle varmaan jonkun euron.
Ylipäätään on käsittämätöntä, miten moniin vaivoihin raskausaikana tai synnytyksen jälkeen vedotaan sillä, että "sellaista se nyt vaan on". Halvemmaksi tulisi hoitaa niitä vaivoja, monet yleiset vaivat selviää ihan yksinkertaisilla verikokeilla.
Tuossa on ihan kulttuurinen ongelma. Pienten lasten äidit nähdään jonain ihmeellisinä olentoina, joiden nyt vaan kuuluu kestää vaikka mitä. Aivan sama pissaatko allesi jatkuvasti, oletko itsemurhan partaalla vai onko sulla leukemia, niin mitään apuja ei tule, kun voivotellaan vaan, että sellasta se on, jos lapsia on tehnyt. Ja sitten ihmetellään, miksei ihmiset uskalla tehdä enää niitä lapsia (eli miksi syntyvyys on niin alhainen).
Komppaan. Tuo asenne on todella häiritsevä. Nihkeintä on, että asioista saatetaan kysyä vaikka neuvolassa tai läheiset kyselee, että mitenkäs jakselet, mutta mitään apuja ei saa. Ei se voivottelu lämmitä, jos vointi on huono tai kropassa on jokin mennyt pysyvästi pilalle. Älyttömimmät vielä hymyilevät tai naureskelevat perään, että nautiskele nyt tuosta pikkulapsiarjesta, kun toinen valittaa uupumustaan tai virtsaamisongelmiaan.
Laskeumaa ei meinattu leikata, kun ei ollut tarpeeksi paha (lääkäreiden mittapuulla). Löin nyrkkiä pöytään ja kaikki hoitui sen jälkeen kuin tanssi. Julkisella. Sanoin, että ei ole mitään hintaa, mikä naisen pitäisi olla valmis maksamaan äitiydestä. Myös madaltunut väliliha korjattiin. Olin päälle 30v. Tästä aikaa kohta 4v.
Ei mitään, ei ole jäänyt mitään vaivoja tms. Sen sijaan yleensä kun kerron minulla olevan useampi lapsi ihmiset yllättyvät ja varsinkin naisilla on tapana tsekata vyötärön/vatsan aluetta sellainen parin sekunnin epäusko naamasta paistaen. Gynemies taas ei meinannut uskoa, etten halua enempää lapsia vaikka useampi jo olikin. Oli sitä mieltä, että haluan pitää vain muutaman vuoden seuraavan välissä. Ylipäänsä ihmiset nyt tuntuvat tietävän toistensa asiat parhaiten.