Mua alkaa kohta itkettää.
En halua tarkemmin kertoa, mutta muutamalla mun sukulaisella on tapana vitsailla välillä mun ongelmista. Olen kuntoutuva mt-potilas. Diagnooseina vaikea-asteinen masennus, yleistynyt ahdistuneisuushäiriö ja bulimia. Näihin liittyen on joinain ajanjaksoina ollut voimakasta itsetuhoisuutta ja toivottomuutta. Valitanko turhasta, vai näkeekö muutkin näin vakavista asioista vitsailun asiattomana? Siis ihan arkisissa tilanteissa, keksitään jotain pientä "vitsiä" näistä muhun liittyvistä asioista.
Kommentit (12)
Ei ole ok. Itse olen mahd vähän sukulaisten kanssa tekemisissä, nälvivät ja takretuvat sivulauseisiin. Voin paljon paremmin ilman heitä
Yritää keventää tunnelmaa! Kun ei tiedä mitä sanoa tai miten suhtautua sinuun? Voit avautua suoraan hänelle ja sanoa sinua ärsyttää hänen puhe tyyli.
Siinähän itket, kiviäkin kiinnostaa!
Älä ota itseesi vaan pidä puolesi ja lohkaise vielä parempi vitsi heistä.Johan turpa pysyy kiinni kun saavat kuulla arvostelua hekin.Itse saman kokenut ja ohjeensa hyväksi havainnut.
On asiatonta. Tosin sukulainen, jos hän on muuten kiva sinulle, ehkä yrittää huumorilla tehdä olosi mukavammaksi? Ihmiset ovat niin erilaisia. Toki jos vitsailu on ilkeää sisällöltään, niin sitten hänen tarkoituksensa ei ole hyvä.
Blogini: https://ilouutinen.blogspot.fi/
Miksi te naiset olette tuollaisia lässynsässynlääitkupillilälläreitä?
No ihan idioottimaista on vääntää vitsiä kenenkään terveysongelmista, ellei sitten sairastajan oma selviytymiskeino ole huumori. Voitko sanoa heille, että susta tuntuu pahalta, lopettakaa?
Miten joku sukulainen voi ees tietää sun diagnooseja? eihän se niille kuulu.
Tai sitten olet nainen ja huutanut diagnoosejas ja vaatinu erityiskohtelua kaikilta.
Sano ettei tämä tartu vaikka sitä pelkäätkin.
Ei ole ok.