Lue keskustelun säännöt.
Kun julkiselle puolelle tulee huonosti toimiva tietojärjestelmä, vastaus on aina että henkilöstö ei vain osaa käyttää sitä ja järjestelmä kyllä on hyvä
08.08.2022 |
Kerta toisensa jälkeen.
Mediassakin sen voi lukea, mitä johtajat ja järjestelmiä tuottavat yhtiöt sanovat. Ongelma ei ole järjestelmässä vaan siinä että niitä ei osata tarpeeksi hyvin käyttää.
Miten tällainen viestintä motivoi työntekijöitä?
Kommentit (75)
Vierailija kirjoitti:
Järjestelmän suunnittelu on usein aika monen kompromissin summa. Meillä kyllä otetaan asiakkaan puolelta loppukäyttäjän mielipide huomioon. Valitettavasti loppukäyttäjillä ei usein ole koskaan minkäänlaista aiempaa kokemusta järjestelmäuudistuksista. On ehkä käyttänyt jotain yhtä kahta aikaisemmin, mutta usein loppukäyttäjillä ei ole hajuakaan siitä millaisen järjestelmän haluaisivat. Tilaajan puolta kiinnostaa hinta ja aikataulu, numerot yleensä.
Lopulta toteuttaja on kourallinen suunnittelijoita, joilla on kullakin oma osuutensa. Sitten näiden osioiden yhteensovittamista, testausta, kommenttikierrosta loppukäyttäjältä (joka ei vieläkään osaa sanoa yhtään mitään). Sen jälkeen järjestelmä otetaan käyttöön.
Käyttöönoton jälkeen sitten alkaa niitä soraääniä kuulua: miksi tämä ei toimi näin, miksi kukaan ei kysynyt. Mutta kun kysyttiin ja selvitttiin ja istuttiin kymmenissä ellei sadoissa palavereissa.
Kun käyttäjäpalautetta on saatu riittävästi, niin suunnitellaan sitä miten sitä saataisiin muokattua siihen suuntaan. Kaikkea ei olla osattu välttämättä ottaa etukäteen huomioon. Aina kaikki ei ole mahdollista ja usein käyttäjillä ei ole käsitystä siitä mitä mikäkin muutos vaatii. Lisäksi kun toimitus on hyväksytetty ennen käyttöönotta, muutokset maksavat tilaajalle lisää rahaa. Siinä on tilaajan sitten mietittävä paljonko lisää rahaa laitetaan näihin muutoksiin.
Näitä jälkeenpäin huutelijoita yhdistää kuitenkin aina sama asia: jälkiviisaus. Mikään ei ole helpompaa kuin arvostella valmista tuotetta. Sitten kun täytyy tehdä jotain puhtaalta pöydältä, menee näillä joka kerta sormi suuhun.
Se on hitsin hankalaa niissä suunnittelupalavereissa ottaa kantaa siihen, mitä käyttäjä ohjelmalta haluaa kun ei ole mitään hajua siitä, miltä se ohjelma sitten ihan käytännössä näyttää/miten toimii. Se on hankala vastata ennen sitä. Jos te suunnittelijat saisitte aikaan kunnon demon siitä, miten se ohjelma niillä ja näillä spekseillä siellä ruohonjuuritasolla näyttää ihan arjessa, niin tuskin soraääniäkään kuuluisi niin paljoa.
T. Lukuisat järjestelmämuutokset 20 vuoden aikana läpikäynyt niin yksityisellä kuin julkisella puolella
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Luulisi että kun korvataan vanhaa, olisi jo valmiina kokeiltu että mistä tykätään ja mistä ei, mikä toimii ja mikä ei, ja olisi vain aiempaa helpompaa tehdä uusi.
Mutta ei. Aikaa menee samoihin asioihin aiempaa enemmän.
Vierailija kirjoitti:
Järjestelmän suunnittelu on usein aika monen kompromissin summa. Meillä kyllä otetaan asiakkaan puolelta loppukäyttäjän mielipide huomioon. Valitettavasti loppukäyttäjillä ei usein ole koskaan minkäänlaista aiempaa kokemusta järjestelmäuudistuksista. On ehkä käyttänyt jotain yhtä kahta aikaisemmin, mutta usein loppukäyttäjillä ei ole hajuakaan siitä millaisen järjestelmän haluaisivat. Tilaajan puolta kiinnostaa hinta ja aikataulu, numerot yleensä.
Lopulta toteuttaja on kourallinen suunnittelijoita, joilla on kullakin oma osuutensa. Sitten näiden osioiden yhteensovittamista, testausta, kommenttikierrosta loppukäyttäjältä (joka ei vieläkään osaa sanoa yhtään mitään). Sen jälkeen järjestelmä otetaan käyttöön.
Käyttöönoton jälkeen sitten alkaa niitä soraääniä kuulua: miksi tämä ei toimi näin, miksi kukaan ei kysynyt. Mutta kun kysyttiin ja selvitttiin ja istuttiin kymmenissä ellei sadoissa palavereissa.
Kun käyttäjäpalautetta on saatu riittävästi, niin suunnitellaan sitä miten sitä saataisiin muokattua siihen suuntaan. Kaikkea ei olla osattu välttämättä ottaa etukäteen huomioon. Aina kaikki ei ole mahdollista ja usein käyttäjillä ei ole käsitystä siitä mitä mikäkin muutos vaatii. Lisäksi kun toimitus on hyväksytetty ennen käyttöönotta, muutokset maksavat tilaajalle lisää rahaa. Siinä on tilaajan sitten mietittävä paljonko lisää rahaa laitetaan näihin muutoksiin.
Näitä jälkeenpäin huutelijoita yhdistää kuitenkin aina sama asia: jälkiviisaus. Mikään ei ole helpompaa kuin arvostella valmista tuotetta. Sitten kun täytyy tehdä jotain puhtaalta pöydältä, menee näillä joka kerta sormi suuhun.
Näinhän tää toimii. Ei se alapeukkuryöpyillä muuksi muutu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Järjestelmän suunnittelu on usein aika monen kompromissin summa. Meillä kyllä otetaan asiakkaan puolelta loppukäyttäjän mielipide huomioon. Valitettavasti loppukäyttäjillä ei usein ole koskaan minkäänlaista aiempaa kokemusta järjestelmäuudistuksista. On ehkä käyttänyt jotain yhtä kahta aikaisemmin, mutta usein loppukäyttäjillä ei ole hajuakaan siitä millaisen järjestelmän haluaisivat. Tilaajan puolta kiinnostaa hinta ja aikataulu, numerot yleensä.
Lopulta toteuttaja on kourallinen suunnittelijoita, joilla on kullakin oma osuutensa. Sitten näiden osioiden yhteensovittamista, testausta, kommenttikierrosta loppukäyttäjältä (joka ei vieläkään osaa sanoa yhtään mitään). Sen jälkeen järjestelmä otetaan käyttöön.
Käyttöönoton jälkeen sitten alkaa niitä soraääniä kuulua: miksi tämä ei toimi näin, miksi kukaan ei kysynyt. Mutta kun kysyttiin ja selvitttiin ja istuttiin kymmenissä ellei sadoissa palavereissa.
Kun käyttäjäpalautetta on saatu riittävästi, niin suunnitellaan sitä miten sitä saataisiin muokattua siihen suuntaan. Kaikkea ei olla osattu välttämättä ottaa etukäteen huomioon. Aina kaikki ei ole mahdollista ja usein käyttäjillä ei ole käsitystä siitä mitä mikäkin muutos vaatii. Lisäksi kun toimitus on hyväksytetty ennen käyttöönotta, muutokset maksavat tilaajalle lisää rahaa. Siinä on tilaajan sitten mietittävä paljonko lisää rahaa laitetaan näihin muutoksiin.
Näitä jälkeenpäin huutelijoita yhdistää kuitenkin aina sama asia: jälkiviisaus. Mikään ei ole helpompaa kuin arvostella valmista tuotetta. Sitten kun täytyy tehdä jotain puhtaalta pöydältä, menee näillä joka kerta sormi suuhun.
Se on hitsin hankalaa niissä suunnittelupalavereissa ottaa kantaa siihen, mitä käyttäjä ohjelmalta haluaa kun ei ole mitään hajua siitä, miltä se ohjelma sitten ihan käytännössä näyttää/miten toimii. Se on hankala vastata ennen sitä. Jos te suunnittelijat saisitte aikaan kunnon demon siitä, miten se ohjelma niillä ja näillä spekseillä siellä ruohonjuuritasolla näyttää ihan arjessa, niin tuskin soraääniäkään kuuluisi niin paljoa.
T. Lukuisat järjestelmämuutokset 20 vuoden aikana läpikäynyt niin yksityisellä kuin julkisella puolella
Juu juu, ja sitten tulee laskukin niistä 20 eri tavoilla toimivasta prototyypistä joita te voitte testailla kun te ette oikeastaan tiedä mitä te haluaisitte. Seuraavaksi nikotellaan hinnasta kun julkinen sektori ei koskaan halua maksaa kuin minimin, ja sitten aikataulusta kun ei noi prototyypit hetkessä synny.
Ihan perusohjelmissa, joiden käyttö ei ole edes vaikeaa, tehty monimutkaisempia versioita. Kun itse yhdelle ammattiohjelmalle hankittiin päivitys, monia päivittäin tarvitsemiani ominaisuuksia oli piilotettu. Löysin ne kyllä, mutta niitä ei saa enää suoraan näkyviin kuten ennen, vaan ne on kolmen-neljän klikkauksen päässä. En löytänyt ohjetta miten ne saisi kiinnitettyä ja kysyin help-deskistä. Siellä eivät heti tienneet ja parin päivän päästä tuli vastaus, että sitä ominaisuutta ei enää ole. Syyksi sanottiin, että kun uudessa ominaisuudessa on versioita niin paljon. Ai, se on syy siihen, että ominaisuus kiinnittää näkyville jatkuvasti tarvittavat ominaisuudet puuttuu nyt.
It-alan porukka on aina ollut vähän ylimielistä ja vika on aina käyttäjässä. Vaikka omasta mielestäni ohjelmiston tekijä on onnistunut vasta silloin, kun tekee niin helppokäyttöisen, että apinakin osaa käyttää. Jos samassa ohjelmassa on paljon ominaisuuksia, hyvä ohjelmoija/suunnittelija voi tehdä valintamahdollisuuksia niin että voi ottaa käyttöön vain tarvittavat ominaisuudet. Huono ei osaa. Jonkin verran olen opiskellut koodausta itsekin, sekä kokemusta eri ohjelmista vuosikymmeniä ja monet muutokset käyty läpi, joten en nyt ihan hölmö käyttäjänäkään voi olla. Oletteko huomanneet, että it-alan toimijat usein nauravat käyttäjille, jotka eivät osaa heidän ammattitermejään? Hoitajien vaikkapa kannattaisi vastapainoksi pistää omiaan ja katsoa, osaavatko. Se pääasiassa miesvaltainen it-alan porukka, eli ne ihanat kaikkien kanssa toimeentulevat miehet...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Nykyjärjestelmien perusongelma on se, että ovat niin mutkikkaita, koska niihin on ympätty valtavasti tietoa ja eri toimintoja yhteen ja samaan ohjelmaan. Väistämättä (?) lopputulos on sekava. Mutta se on sitten voi voi ja käyttäjät muutosvastarintaisia tyhjästä valittajia kun eivät varauksetta ylistä uutta hienoa järjestelmää... 🙄
Niinpä. Ja kyllä sitä aina ihmettelee, miksi jotain aivan nyanssiasiaa, kuten fonttia, on viilattu ja viilattu, mutta sitten joku perusominaisuus tökkii.
Ilmeisesti on siis todella vaikeaa tehdä järjestelmää, jossa voisi esim vetää monta tiedostoa asian alle kerralla. Nyt sitten vedetään niitä yksi kerrallaan ja odotellaan jokaisen kohdalla 2min että se latautuu. Tosin ei siinä järjestelmässä myöskään pysty korjaamaan tietoa, jos huomaat että merkkasit väärin. Tai poistamaan tuplana mennyttä asiakirjaa keskeneräiseltä asialta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nykyjärjestelmien perusongelma on se, että ovat niin mutkikkaita, koska niihin on ympätty valtavasti tietoa ja eri toimintoja yhteen ja samaan ohjelmaan. Väistämättä (?) lopputulos on sekava. Mutta se on sitten voi voi ja käyttäjät muutosvastarintaisia tyhjästä valittajia kun eivät varauksetta ylistä uutta hienoa järjestelmää... 🙄
Niinpä. Ja kyllä sitä aina ihmettelee, miksi jotain aivan nyanssiasiaa, kuten fonttia, on viilattu ja viilattu, mutta sitten joku perusominaisuus tökkii.
Ilmeisesti on siis todella vaikeaa tehdä järjestelmää, jossa voisi esim vetää monta tiedostoa asian alle kerralla. Nyt sitten vedetään niitä yksi kerrallaan ja odotellaan jokaisen kohdalla 2min että se latautuu. Tosin ei siinä järjestelmässä myöskään pysty korjaamaan tietoa, jos huomaat että merkkasit väärin. Tai poistamaan tuplana mennyttä asiakirjaa keskeneräiseltä asialta.
Tuosta fontista tuli mieleen. Itsellä eräällä toimittajalla on valmiiksi koneella täytettävä tilauslomake. Fonttia ei voi itse valita. Joku uudisti lomakkeen ja olipa kuningasajatus valita siihen oikein hienot fontit. Tuli vaan aika perusongelma: Fontti on niin leveä ja iso, että tilaustietoja oli vaikea saada lomakkeella ja niitä joutui sähköpostilla täydentämään erikseen. Palautetta annettiin ja vuosi meni, ennen kuin tämä korjattiin. Tää oli pikkuasia, mutta tämän tyylisiin tosiaan käytetään aikaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ongelmana on naiset jotka ovat hakeutuneet julkiselle sektorille (se sana jota Igor haet on sektori, ei puoli).
Ne naiset kun ei ole penaalin terävämpiä kyniä ja järjestelmät... ne nyt vaativat jotain perustaitoja.
Ongelmana on miehet jotka ovat hakeutuneet tietoaloille (se sana jota Igor haet on toimiala, ei puoli).
Ne miehet kun ei ole penaalin terävämpiä kyniä ja järjestelmät... ne nyt vaativat jotain psykologian perustaitoja, joita koodarimiehiltä puuttuu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nykyjärjestelmien perusongelma on se, että ovat niin mutkikkaita, koska niihin on ympätty valtavasti tietoa ja eri toimintoja yhteen ja samaan ohjelmaan. Väistämättä (?) lopputulos on sekava. Mutta se on sitten voi voi ja käyttäjät muutosvastarintaisia tyhjästä valittajia kun eivät varauksetta ylistä uutta hienoa järjestelmää... 🙄
Niinpä. Ja kyllä sitä aina ihmettelee, miksi jotain aivan nyanssiasiaa, kuten fonttia, on viilattu ja viilattu, mutta sitten joku perusominaisuus tökkii.
Ilmeisesti on siis todella vaikeaa tehdä järjestelmää, jossa voisi esim vetää monta tiedostoa asian alle kerralla. Nyt sitten vedetään niitä yksi kerrallaan ja odotellaan jokaisen kohdalla 2min että se latautuu. Tosin ei siinä järjestelmässä myöskään pysty korjaamaan tietoa, jos huomaat että merkkasit väärin. Tai poistamaan tuplana mennyttä asiakirjaa keskeneräiseltä asialta.
Tämä. Miettikääpä kun jokainen virkamies jokaisen paperin kohdalla odottelee aina 2min sitä että se latautuu sinne ohjelmaan. Onko tehokasta? Ei ole. Aivan saamarin kallista ja hidasta. Ja veronmaksajat maksaa koko lystin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ex myy noita järjestelmiä. Hän meni nopeasti huonoon kuntoon vaihtaessaan tietojärjestelmien ostajasta myyjäksi. Alkoi juoda stressiinsä ja lopetti puhumisen. Vaihtoi terveytensä rahaan. Minunkin terveyteni ja avioliittomme
Paine on kova sekä pörssiin listatun työnantajan että kiukkuisen asiakkaan suunnasta. Ja jos ei tule myyntiä, se on bye bye.
Mutta mitään tuottajavastuuta ei järjestelmätoimittajilla näy olevan. Tuotetaan huitaisten toimimatonta pskaa ja asiakas maksaa kun järjestelmän tilaajat (esimiestaso ja päälliköt) eivät tajua, mitä on edes se työ, johon järjestelmä tarvitaan.
Katsoin sivusra ostajatahoakin: suunnittelutyöryhmä muodostui todellakin esimiehistä. Ei yhtään suorittajaa, joka tietäisi mitä tarvitaan. Teoreetikot näpertelemässä määrityksiä pieleen.
Ei tuo koske vain hoitoalaa. Esim. VR on sössinyt useita kalliita lipunmyyntijärjestelmiä.
Kuulostaa ihan samalta kuin millä kommunismin epäonnistumista seliteltiin
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nykyjärjestelmien perusongelma on se, että ovat niin mutkikkaita, koska niihin on ympätty valtavasti tietoa ja eri toimintoja yhteen ja samaan ohjelmaan. Väistämättä (?) lopputulos on sekava. Mutta se on sitten voi voi ja käyttäjät muutosvastarintaisia tyhjästä valittajia kun eivät varauksetta ylistä uutta hienoa järjestelmää... 🙄
Niinpä. Ja kyllä sitä aina ihmettelee, miksi jotain aivan nyanssiasiaa, kuten fonttia, on viilattu ja viilattu, mutta sitten joku perusominaisuus tökkii.
Ilmeisesti on siis todella vaikeaa tehdä järjestelmää, jossa voisi esim vetää monta tiedostoa asian alle kerralla. Nyt sitten vedetään niitä yksi kerrallaan ja odotellaan jokaisen kohdalla 2min että se latautuu. Tosin ei siinä järjestelmässä myöskään pysty korjaamaan tietoa, jos huomaat että merkkasit väärin. Tai poistamaan tuplana mennyttä asiakirjaa keskeneräiseltä asialta.
Tämä. Miettikääpä kun jokainen virkamies jokaisen paperin kohdalla odottelee aina 2min sitä että se latautuu sinne ohjelmaan. Onko tehokasta? Ei ole. Aivan saamarin kallista ja hidasta. Ja veronmaksajat maksaa koko lystin.
Koettu. Huolehdin ison yrityksen maksuliikenteestä. Oli vajaa vuorokausi aikaa tallentaa saajien pankkitilit järjestelmään. Laskuja oli jopa 100 per erä ja yhden laskun päivittäminen vei 15 minuuttia. Käytännössä mulla oli ajastin huutamassa vartin välein että sain neljä laskua tunnissa tungettua koneeseen. Äkkiähän yhden laskun tiedot syötti vaan kun järjestelmä leipoi tuon vartin päivittäessään tietuetta.
Eikä järjestelmätoimittajalla mitään käryä mihin luuppeihin se koodi jäi pyörimään. Hieno ihmiskoe ja kylläpä tehosti työtä.
Mutta niinhän se näyttää olevan aina tällaisten uudistusten kanssa, ne ovat aina hieman vaikeampia ja huonompia kuin se, jota korvaamaan ne tulivat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa ihan samalta kuin millä kommunismin epäonnistumista seliteltiin
Kuitenkin ongelma on täysin sen pörssitietoyhtiön, jolle vain voitto merkitsee. Kapitalisti tuhoaa kaiken. Kapitalistin koodarit hyppii katolta kts. Elcotec.
Kaikissa järjestelmäprojekteissa, joissa olen itse ollut mukana, on tapahtunut sama asia: Alussa on järkevä tarve hankkia uusi järjestelmä esim sen takia, että vanha on teknisesti elinkaarensa päässä. Aletaan suunnitella uuden hankkimista, kartoitetaan vaihtoehtoja ja suunnitellaan toteutuksen ajankohtaa ja budjetoidaan rahaa ja henkilöitä toteutukseen. Saatetaan jopa päästä liikkeelle projektissa ja sitten alkaa sattua ja tapahtua: projektiin nimetyille henkilöille valkenee että projekti tulikin oman työn päälle, järjestelmän määrittelyt pitäisi jonkun tehdä yhdessä toimittajan kanssa, toimittajan myyntivaiheessa lupailema järjestelmän toiminta onkin kalliilla räätälöitävä lisäominaisuus, tietojen siirto vanhoista järjestelmistä ei onnistu suoraan koska niissä on virheitä ja epätarkkuuksia, joita kukaan ei ehdi päivittää, järjestelmän testauksessa löytyy virheitä ja ne jätetään korjattavaksi käyttöönoton jälkeen, käyttäjien koulutus on parin tunnin powerpointshow ilman demoympäristöä ja käyttöönottohetkellä organisaatiossa on kourallinen ihmisiä, jotka osaavat auttavasti navigoida uudessa järjestelmässä. Ja simsalabim, kaikki on jonkin aikaa sekaisin. Riippuu organisaatiosta, miten pitkään kaaos kestää, mutta perimmäinen syy on aina epärealistinen resursointi.
Näiden järjestelmien kilpailutukset julkisella puolella tapahtuu niin, että asiakas määrittelee millainen järjestelmän pitää olla ja sitten ohjelmistotoimittajilta pyydetään tarjouksia. Pienikin poikkeama asiakkaan vaatimuksista pudottaa tarjoajan pois kilpailusta (esim. asiakas vaatii että toimittaja on tehnyt vähintään 5 vastaavanlaista toimitusta aiemmin, mutta toimittaja on tehnyt 4).
Rehelliset järjestelmätoimittajat käyttää paljon aikaa noihin kilpailutuksiin osallistumiseen mutta lopputulos on usein se, että kilpailija väittää täyttävänsä kaikki vaatimukset paperilla ja voittaa kilpailun. Projektin alkaessa sitten huomataan että eihän siinä järjestelmässä kaikkea vaadittua ollutkaan, mutta asiakas ei jaksa enää kilpailuttaa uudestaan vaan tyytyy maksamaan puuttuvien ominaisuuksien lisäkehityksistä kallista hintaa.
Lisämausteena edelliseen: halvin hinta useimmin ratkaisee voittajan, eli epärehellinen toimittaja väittää täyttävänsä kaikki vaatimukset ja laittaa vielä törkyhalvan tarjoushinnan jotta kilpailutus voitetaan, mutta ottaa lopulta voitot korkojen kanssa niillä kaikilla lisäkehityksillä jota järjestelmään pitää tehdä että se toimisi.
Asiakkaan on toimittava hankintalain mukaan, joten jos valheellisesti toiminutta järjestelmätoimittajaa ei jakseta vaihtaa uuden kilpailutuksen pelossa, niin todellisuus on tämä. Asiakkaat kiltisti hyväksyy tällaisen toiminnan ja tietyt it-talot näin valtaa markkinaa. :)
Vierailija kirjoitti:
Järjestelmän suunnittelu on usein aika monen kompromissin summa. Meillä kyllä otetaan asiakkaan puolelta loppukäyttäjän mielipide huomioon. Valitettavasti loppukäyttäjillä ei usein ole koskaan minkäänlaista aiempaa kokemusta järjestelmäuudistuksista. On ehkä käyttänyt jotain yhtä kahta aikaisemmin, mutta usein loppukäyttäjillä ei ole hajuakaan siitä millaisen järjestelmän haluaisivat. Tilaajan puolta kiinnostaa hinta ja aikataulu, numerot yleensä.
Lopulta toteuttaja on kourallinen suunnittelijoita, joilla on kullakin oma osuutensa. Sitten näiden osioiden yhteensovittamista, testausta, kommenttikierrosta loppukäyttäjältä (joka ei vieläkään osaa sanoa yhtään mitään). Sen jälkeen järjestelmä otetaan käyttöön.
Käyttöönoton jälkeen sitten alkaa niitä soraääniä kuulua: miksi tämä ei toimi näin, miksi kukaan ei kysynyt. Mutta kun kysyttiin ja selvitttiin ja istuttiin kymmenissä ellei sadoissa palavereissa.
Kun käyttäjäpalautetta on saatu riittävästi, niin suunnitellaan sitä miten sitä saataisiin muokattua siihen suuntaan. Kaikkea ei olla osattu välttämättä ottaa etukäteen huomioon. Aina kaikki ei ole mahdollista ja usein käyttäjillä ei ole käsitystä siitä mitä mikäkin muutos vaatii. Lisäksi kun toimitus on hyväksytetty ennen käyttöönotta, muutokset maksavat tilaajalle lisää rahaa. Siinä on tilaajan sitten mietittävä paljonko lisää rahaa laitetaan näihin muutoksiin.
Näitä jälkeenpäin huutelijoita yhdistää kuitenkin aina sama asia: jälkiviisaus. Mikään ei ole helpompaa kuin arvostella valmista tuotetta. Sitten kun täytyy tehdä jotain puhtaalta pöydältä, menee näillä joka kerta sormi suuhun.
Periaatteessa näin. Suurin ongelma on että nämä institutionaaliset ostajat kuvittelevat edelleen että softaprojektin voi ostaa onnistuneesti vesiputousmallina.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Järjestelmän suunnittelu on usein aika monen kompromissin summa. Meillä kyllä otetaan asiakkaan puolelta loppukäyttäjän mielipide huomioon. Valitettavasti loppukäyttäjillä ei usein ole koskaan minkäänlaista aiempaa kokemusta järjestelmäuudistuksista. On ehkä käyttänyt jotain yhtä kahta aikaisemmin, mutta usein loppukäyttäjillä ei ole hajuakaan siitä millaisen järjestelmän haluaisivat. Tilaajan puolta kiinnostaa hinta ja aikataulu, numerot yleensä.
Lopulta toteuttaja on kourallinen suunnittelijoita, joilla on kullakin oma osuutensa. Sitten näiden osioiden yhteensovittamista, testausta, kommenttikierrosta loppukäyttäjältä (joka ei vieläkään osaa sanoa yhtään mitään). Sen jälkeen järjestelmä otetaan käyttöön.
Käyttöönoton jälkeen sitten alkaa niitä soraääniä kuulua: miksi tämä ei toimi näin, miksi kukaan ei kysynyt. Mutta kun kysyttiin ja selvitttiin ja istuttiin kymmenissä ellei sadoissa palavereissa.
Kun käyttäjäpalautetta on saatu riittävästi, niin suunnitellaan sitä miten sitä saataisiin muokattua siihen suuntaan. Kaikkea ei olla osattu välttämättä ottaa etukäteen huomioon. Aina kaikki ei ole mahdollista ja usein käyttäjillä ei ole käsitystä siitä mitä mikäkin muutos vaatii. Lisäksi kun toimitus on hyväksytetty ennen käyttöönotta, muutokset maksavat tilaajalle lisää rahaa. Siinä on tilaajan sitten mietittävä paljonko lisää rahaa laitetaan näihin muutoksiin.
Näitä jälkeenpäin huutelijoita yhdistää kuitenkin aina sama asia: jälkiviisaus. Mikään ei ole helpompaa kuin arvostella valmista tuotetta. Sitten kun täytyy tehdä jotain puhtaalta pöydältä, menee näillä joka kerta sormi suuhun.
Hyvä vitsi että ei olisi kokemuksia uusista järjestelmistä.
Opettele lukemaan. Puhe oli järjestelmäuudistuksista, ei uusista järjestelmistä. Ohjelmistoprojekteista, siis.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nykyjärjestelmien perusongelma on se, että ovat niin mutkikkaita, koska niihin on ympätty valtavasti tietoa ja eri toimintoja yhteen ja samaan ohjelmaan. Väistämättä (?) lopputulos on sekava. Mutta se on sitten voi voi ja käyttäjät muutosvastarintaisia tyhjästä valittajia kun eivät varauksetta ylistä uutta hienoa järjestelmää... 🙄
Niinpä. Ja kyllä sitä aina ihmettelee, miksi jotain aivan nyanssiasiaa, kuten fonttia, on viilattu ja viilattu, mutta sitten joku perusominaisuus tökkii.
Ilmeisesti on siis todella vaikeaa tehdä järjestelmää, jossa voisi esim vetää monta tiedostoa asian alle kerralla. Nyt sitten vedetään niitä yksi kerrallaan ja odotellaan jokaisen kohdalla 2min että se latautuu. Tosin ei siinä järjestelmässä myöskään pysty korjaamaan tietoa, jos huomaat että merkkasit väärin. Tai poistamaan tuplana mennyttä asiakirjaa keskeneräiseltä asialta.
Tämä. Miettikääpä kun jokainen virkamies jokaisen paperin kohdalla odottelee aina 2min sitä että se latautuu sinne ohjelmaan. Onko tehokasta? Ei ole. Aivan saamarin kallista ja hidasta. Ja veronmaksajat maksaa koko lystin.
Koettu. Huolehdin ison yrityksen maksuliikenteestä. Oli vajaa vuorokausi aikaa tallentaa saajien pankkitilit järjestelmään. Laskuja oli jopa 100 per erä ja yhden laskun päivittäminen vei 15 minuuttia. Käytännössä mulla oli ajastin huutamassa vartin välein että sain neljä laskua tunnissa tungettua koneeseen. Äkkiähän yhden laskun tiedot syötti vaan kun järjestelmä leipoi tuon vartin päivittäessään tietuetta.
Eikä järjestelmätoimittajalla mitään käryä mihin luuppeihin se koodi jäi pyörimään. Hieno ihmiskoe ja kylläpä tehosti työtä.
Hölmö systeemi on hölmö eikä tuollaisen olisi pitänyt mennä käyttöönottotesteistä läpi. Siksipä veikkaankin että kyse on jostain ikiaikaisesta legacy-rohjosta joka on ylittänyt käyttöikänsä ajat sitten mutta joka on omaan hommaansa kriittinen. Systeemi pitäisi korvata uudemmalla mutta firma ei halua investoida, siksi sinä tai joku saatte kikkailla sen kanssa.
Onko sanonta, asiakas on aina oikeassa, tuttu? Ei ihme, että tulee sutta ja kuraa, jos asenne on tuo. Kertokaa vielä, että suurin osa devaajista on jostain amiston penkeiltä kiskottu töihin. Tilaajan kannattaisi aina selvittää, kuka sitä tuotetta suunnittelee ennen, kun valitsee tuottajan.