Isänmaallisuus 2.0: Kohti yhtenäistä Suomea vastakkainasettelun jälkeen

Viime vuosikymmenet suomalaisessa politiikassa ovat olleet suuren etsinnän ja turhautumisen aikaa. Monet suomalaiset kokivat tulleensa unohdetuiksi globalisaation ja nopean arvonmuutoksen keskellä. Tämä synnytti voimakkaan populistisen aallon, joka lupasi suoraviivaisia ratkaisuja, vahvaa johtajuutta ja paluuta "vanhaan hyvään aikaan".

Nyt olemme kuitenkin pisteessä, jossa tuo aalto on kohdannut todellisuuden. Kun suuret puheet muuttuvat hallitusvastuun kompromisseiksi ja autoritäärinen ote alkaa kiristyä, moni entinen kannattaja tuntee itsensä jälleen kerran petetyksi. Mutta tässä murtumispisteessä piilee mahdollisuus ei vain perussuomalaisille, vaan koko Suomelle.

Arvokas isänmaallisuus ei tarvitse vihollisia

Aito isänmaallisuus ei ole muiden vihaamista tai autoritäärisen kurin kaipuuta. Se on välittämistä yhteisestä maasta ja sen kaikista asukkaista. Se, että olemme eri mieltä keinoista, ei tarkoita, että meidän pitäisi olla vihollisia.

Tulevaisuuden Suomi, jota voimme rakentaa yhdessä, perustuu kolmeen vahvaan pilariin:

Oikeudenmukaisuus, joka kuuluu kaikille: Eliitinvastaisuus ei tarkoita järjestelmän hajottamista, vaan sen vaatimista, että säännöt ovat samat kaikille. Olipa kyseessä pienyrittäjä maaseudulla tai työntekijä kaupungissa, oikeudenmukainen Suomi varmistaa, ettei kukaan putoa kyydistä taloudellisen aseman tai taustan vuoksi.

Vahvuus moninaisuudesta: Meidän ei tarvitse pelätä erilaisuutta. Suomalaisuus on aina ollut selviytymistarina, joka on rakentunut kyvystämme sopeutua ja puhaltaa yhteen hiileen. Kun hyväksymme lähimmäisemme riippumatta heidän ihonväristään tai siitä, ketä he rakastavat emme heikennä isänmaatamme, vaan teemme siitä vahvemman ja kestävämmän.

Yhteistyö autoritäärisyyden sijaan: Todellinen vakaus ei synny ylhäältä päin annetuista käskyistä tai kriisien lietsomisesta, vaan luottamuksesta. Kun ihmiset kokevat tulevansa kuulluiksi ilman, että heidän tarvitsee huutaa, tarve autoritäärisille "vahvoille johtajille" poistuu.

Katse tulevaan ilman katkeruutta

Monelle entiselle perussuomalaiselle kannattajalle nykyinen kehitys saattaa tuntua tappiolta. Mutta se voi olla myös vapautus. Se on mahdollisuus jättää taakseen jatkuva uhkakuvien maalailu ja palata rakentamaan sellaista Suomea, jossa isänmaallisuus tarkoittaa huolenpitoa naapurista.

Meillä on edessämme suuria haasteita: talouden tasapainottaminen, turvallisuusympäristön muutos ja hyvinvointiyhteiskunnan pelastaminen. Näitä ei ratkaista poteroista käsin. Ne ratkaistaan pragmaattisella, suomalaisella yhteistyöllä, jossa jokaisen panosta arvostetaan.

Suomi ei kuulu vain eliitille, eikä se kuulu vain yhdelle aatteelle. Se kuuluu meille kaikille. Kun siirrymme vedenjakajan yli kohti yhteistyön aikakautta, huomaamme, että se, mikä meitä yhdistää, on lopulta paljon suurempaa kuin se, mikä meidät on yrittänyt jakaa.