Lue keskustelun säännöt.
Maaniviljelijöidöiden perhesuhteet
07.08.2022 |
Olen tapaillut nyt 1/2 vuotta miestä, jolla on maatila. Muuten mukava mies ja viihdyn hänen seurassaan, mutta hänen suhde vanhempiinsa on oudon tiivis. Asuvat samassa pihapiirissä, käy usein vanhemmillaan syömässä, isä tekee edelleen tilan töitä ym ym.
En tiedä. Mä oon muuttanut jo 16-vuotiaana lukion takia kaupunkiin (kasvoin maalla, mutta en maatilalla) ja itsenäistynyt... hirmu oudolta tuntuu noin tiivis suhde. Jotenkaan en osaa nähdä miestä aikuisena.
Väistänkö luodin jos nyt lähden... Vai onko tuo elämä jonkun mielestä normaalia aikuiselle?
Kommentit (299)
Vierailija kirjoitti:
Vaikka on lypsykarjaa yhteensä n 300 kpl, niin ei työaika ole 16h, ei lähellekään. Valvontakamerat ja automatiikka hoitavat niin monet asiat, ettei koko aikaa tarvitse navetalla olla. Lypsyrobotit, automaattinen ruokinta jne edellyttävät valvontaa, mutta se onnistuu myös työhuoneesta käsin. Tietenkin yritetään olla paikalla poikimisen aikoina ja rehunteko vaatii kolmesti kesässä pitkiä päiviä, mutta ei kannata pelotella 16 tunnin päivillä. Ja yksi kokopäiväinen on ja kausityövoimaa tarvittaessa.
Meillä pitää juottaa vasikat, ei ne koko ikäänsä ole emon vierellä, vaikka muutaman viikon yhdessä "pesivät". Miten teillä on tämä hoidettu, automatiikallako? Meillä automaattinen ruokinta edellyttää appeentekoa, itsekseen ei vielä rehu osaa ruokintapöydälle aumasta kulkea.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen itse maatilalta kotoisin ja tuo kiireen ja pitkien päivien valittelu ärsyttää. Ärsyttää siksi, että jos maalaistaloissa luovuttaisiin typeristä perinteistä ja alettaisiin tehdä suunnitelmallisesti töitä, niin tuon oletetun kiireen ja työnmäärän saisi rajattua kyllä ihan järkeväksi esim työn tehokkuutta kasvattamalla. Näin varmasti jo toimitaan monella tilalla, mutta nuo valittajat on sitten jotain muuta porukkaa
Voisitko nimetä esim. 5 sellaista vanhaa perinnettä, joista luopumalla kiire häviää esim. 120 lypsävän maitotilalla.
Perinteisistä työtavoista voi luopua ostamalla kahden miljoonan robotit lypsämiseen ja muutaman sadantuhannen rehuntekovälineet puhumattakaan puimurista ja nykyaikaisesta navetasta.
maksat vaan velkoja loppuelämäsi.
Jos sinulla on jo 120 lehmää, niin kyseessä on varmasti 2 robotin pihatto, eli nykyaikainen navetta (ja velkaa vähintään miljoona)
Puimurit ja rehuvehkeet monella on, mutta olen huomannut, että suuret tilat saattavat keskittyä lehmiin ja tilaavat muut työt yrittäjiltä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse olisin pulassa jos anoppi ei kävisi auttamassa. Jouduin lapsen kanssa sairaalaan ja anoppi hoiti isommat lapset ja teki minun työni. Olen ikuisesti kiitollinen.
Missä appi, miksi juuri anoppi auttoi?
Ainakin minun appivanhempani noudattavat niitä perinteisiä sukupuolirooleja, eli jos lasten tai kodinhoidon kanssa tarvitaan apua, avuksi tulee anoppi.
ohis
Appeni on kuollut ja olisi hoitanut homman yhtä lailla jos olisi elonpäiviä annettu enemmän.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä tiedän useamman perheen, missä taajamassa appivanhempien tontti on lohkottu ja lapsi puolisoineen on rakentanut talon samalle tontille. En ole huomannut, että miten se maalaiselämä eroaisi tuosta vaihtoehdosta mitenkään. Enemmän tilaa koska maatilalla on lähtökohtaisesti maata enemmän kuin talon ympäri oleva tontti.
Sillä tavalla, että kyseessä on perheyritys, missä vanhempi polvi usein on mukana joko virallisesti tai epävirallisesti vaihtelevalla menestyksellä. Appivanhemmat ei yleensä tule miniän ja vävyn työpaikalle neuvomaan ja auttamaan eikä työpaikka ole samalla koti.
Ei ap:n tapauksessa, kun ei ole tilalle töihin tulossa. Jos miehelle on ollut ok että vanhemmat auttavat töissä niin eiköhän se ole sen isännän asia päättää vai meinaatko, että ap päättää kuka saa olla miehen työpaikalla töissä?
Asuvat kai samassa pihapiirissä.Tuppaavat kotiinkin?
Nuo on asioita mitkä aikuiset ihmiset sopivat keskenään. Meillä ainakin toivottuja apùkäsiä aina kun tulevat.
Vierailija kirjoitti:
Hyvin tavallista maatilan elämää.
Mikä? Asun kylällä missä aktiivista maataloutta ja meillä kaikilla tiloilla on ihan omanlaiset elämät. Mikä sitä tavallista maatilan elämää on? Meillä ei ole eläimiä eikä appivanhempia pihapiirissä, naapurissa on. Mielestäni meidän elämä on tavallista. Osa käy tansseissa, osa teatterissa, jotkut ramppaa koiranäyttelyissä ja kokeissa ja osa pysyttelee kotona. Mulla ei ole pienintäkään käryä mitä se tavallinen on vaikka elän maatilayhteisössä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oisko niin, että Länsi-Suomessa on vielä perheitä, joissa uusi ja vanha polvi asuvat samassa pihapiirissä? Oman kokemukseni mukaan näin on, mutta nykyään maanviljelijöitä ylipäätään on vähemmän, joten voi olla vain mutua.
Haastavalta kuulostaa, jos aloittaja ei ole yhtään valmis/halukas tilan töissä auttelemaan. Ymmärrät kai, että maatila on firma. Jos tila on pienehkö, vastaa se yksityisyrittäjyyttä. Mutta yksityisyrittäjänkin täytyy palkata ulkopuolista työvoimaa, jos oma perhe ei osallistu. Sulla voi olla työmatkoja, mutta maatilalla tehdään kesäaikaan työtä aamuvarhaisesta auringonlaskuun. Toki välissä voi olla leppoisempia päiviä, jos esim. sataa. Silloin ehtii hoitaa kirjanpitoa. Kaikki eläimet täytyy silti ruokkia ja lehmät lypsää aamuin illoin. Ei sellaista pysty kukaan yksin tekemään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen itse maatilalta kotoisin ja tuo kiireen ja pitkien päivien valittelu ärsyttää. Ärsyttää siksi, että jos maalaistaloissa luovuttaisiin typeristä perinteistä ja alettaisiin tehdä suunnitelmallisesti töitä, niin tuon oletetun kiireen ja työnmäärän saisi rajattua kyllä ihan järkeväksi esim työn tehokkuutta kasvattamalla. Näin varmasti jo toimitaan monella tilalla, mutta nuo valittajat on sitten jotain muuta porukkaa
Voisitko nimetä esim. 5 sellaista vanhaa perinnettä, joista luopumalla kiire häviää esim. 120 lypsävän maitotilalla.
Perinteisistä työtavoista voi luopua ostamalla kahden miljoonan robotit lypsämiseen ja muutaman sadantuhannen rehuntekovälineet puhumattakaan puimurista ja nykyaikaisesta navetasta.
maksat vaan velkoja loppuelämäsi.
Jos sinulla on jo 120 lehmää, niin kyseessä on varmasti 2 robotin pihatto, eli nykyaikainen navetta (ja velkaa vähintään miljoona)
Puimurit ja rehuvehkeet monella on, mutta olen huomannut, että suuret tilat saattavat keskittyä lehmiin ja tilaavat muut työt yrittäjiltä.Eivät tilaa, koska niitä muita yrittäjiä ei enää ole. Jos on , niin sillä ainoalla poutaisella rehuntekoviikolla niillä on 15 muuta paikkaa, johon pitää ehtiä .
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaikka on lypsykarjaa yhteensä n 300 kpl, niin ei työaika ole 16h, ei lähellekään. Valvontakamerat ja automatiikka hoitavat niin monet asiat, ettei koko aikaa tarvitse navetalla olla. Lypsyrobotit, automaattinen ruokinta jne edellyttävät valvontaa, mutta se onnistuu myös työhuoneesta käsin. Tietenkin yritetään olla paikalla poikimisen aikoina ja rehunteko vaatii kolmesti kesässä pitkiä päiviä, mutta ei kannata pelotella 16 tunnin päivillä. Ja yksi kokopäiväinen on ja kausityövoimaa tarvittaessa.
Jos lypysykarjaa on 300 ja siihen vasikat päälle, tilalla on kyllä jo joku apulainen töissä.
Kun siihen maatilan hoitoon kuuluu muutakin kuin se pelkkä lypsättäminen robotilla.
Peltojen hoito, heinänkorjuu, viljan korjuu, valtava hygienian ylläpito, rrolaosen määrän maatilan koneiden huolto ja hoito, kirjapito, rehun hankinta, ja niin edelleen.Ei robotit pysty ihmistä korvaamaan.
Ja siinä robotti lypysyssäkin, pitää ne letkut asettaa lehmien utareisiin.Maatilan hoito yrittäjänä on työtä 7/24.
Eläime myös sairastaa ja synnyttää eli poikii, mikä tarkoittaa että pitää eläintä täytyy vahtia ja tarkkailla läpi yön.
Ja silti pitää sen jälkeen nousta koneen selkään, ja lähteä pelolle tekemään tuorerehua eläimille.
Kyllä robotti nimenomaan korvaa ihmislypsäjän, se pesee vetimet, kiinnittää lypsimet ja lopuksi suihkuttaa vedinhoitoaineen. Ei siinä ihmistä tarvita kuin tsekkaamaan välillä tietokoneelta että kaikki on mennyt hyvin. Robotti hälyttää kännykkään jos siellä on joku vika.
Ei meillä ainakaan poikimisia valvota. Ehkä kerran kaksi vuodessa on joku hieho jota pitää kameroista välillä kurkkia. Karjaa on jalostettu sellaiseksi että poikimiset olisi helppoja, se on aina periytyvä ominaisuus.
Vastuu toki on 24/7, mutta muuten meillä on hyvin kohtuullinen työaika kun on niin paljon automatisoitu. Kesällä muutama kiirehuippu mutta kyllä sen jaksaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen itse maatilalta kotoisin ja tuo kiireen ja pitkien päivien valittelu ärsyttää. Ärsyttää siksi, että jos maalaistaloissa luovuttaisiin typeristä perinteistä ja alettaisiin tehdä suunnitelmallisesti töitä, niin tuon oletetun kiireen ja työnmäärän saisi rajattua kyllä ihan järkeväksi esim työn tehokkuutta kasvattamalla. Näin varmasti jo toimitaan monella tilalla, mutta nuo valittajat on sitten jotain muuta porukkaa
Voisitko nimetä esim. 5 sellaista vanhaa perinnettä, joista luopumalla kiire häviää esim. 120 lypsävän maitotilalla.
Perinteisistä työtavoista voi luopua ostamalla kahden miljoonan robotit lypsämiseen ja muutaman sadantuhannen rehuntekovälineet puhumattakaan puimurista ja nykyaikaisesta navetasta.
maksat vaan velkoja loppuelämäsi.
Jos sinulla on jo 120 lehmää, niin kyseessä on varmasti 2 robotin pihatto, eli nykyaikainen navetta (ja velkaa vähintään miljoona)
Puimurit ja rehuvehkeet monella on, mutta olen huomannut, että suuret tilat saattavat keskittyä lehmiin ja tilaavat muut työt yrittäjiltä.Eivät tilaa, koska niitä muita yrittäjiä ei enää ole. Jos on , niin sillä ainoalla poutaisella rehuntekoviikolla niillä on 15 muuta paikkaa, johon pitää ehtiä .
Ruiskutuksissa sama homma, varsinkin kun ne tehdään yöllä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen itse maatilalta kotoisin ja tuo kiireen ja pitkien päivien valittelu ärsyttää. Ärsyttää siksi, että jos maalaistaloissa luovuttaisiin typeristä perinteistä ja alettaisiin tehdä suunnitelmallisesti töitä, niin tuon oletetun kiireen ja työnmäärän saisi rajattua kyllä ihan järkeväksi esim työn tehokkuutta kasvattamalla. Näin varmasti jo toimitaan monella tilalla, mutta nuo valittajat on sitten jotain muuta porukkaa
Voisitko nimetä esim. 5 sellaista vanhaa perinnettä, joista luopumalla kiire häviää esim. 120 lypsävän maitotilalla.
Perinteisistä työtavoista voi luopua ostamalla kahden miljoonan robotit lypsämiseen ja muutaman sadantuhannen rehuntekovälineet puhumattakaan puimurista ja nykyaikaisesta navetasta.
maksat vaan velkoja loppuelämäsi.
Jos sinulla on jo 120 lehmää, niin kyseessä on varmasti 2 robotin pihatto, eli nykyaikainen navetta (ja velkaa vähintään miljoona)
Puimurit ja rehuvehkeet monella on, mutta olen huomannut, että suuret tilat saattavat keskittyä lehmiin ja tilaavat muut työt yrittäjiltä.Eivät tilaa, koska niitä muita yrittäjiä ei enää ole. Jos on , niin sillä ainoalla poutaisella rehuntekoviikolla niillä on 15 muuta paikkaa, johon pitää ehtiä .
Ruiskutuksissa sama homma, varsinkin kun ne tehdään yöllä.
Perustelisitko alapeukuttaja mikä kommentissa vikana? Suositukset tehdään yöllä jolloin on vähemmän käyttäjiä liikkeellä. Minun puolestani voisi ottaa ruiskutusluvat pois jos ei tätä sääntöä noudata!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen itse maatilalta kotoisin ja tuo kiireen ja pitkien päivien valittelu ärsyttää. Ärsyttää siksi, että jos maalaistaloissa luovuttaisiin typeristä perinteistä ja alettaisiin tehdä suunnitelmallisesti töitä, niin tuon oletetun kiireen ja työnmäärän saisi rajattua kyllä ihan järkeväksi esim työn tehokkuutta kasvattamalla. Näin varmasti jo toimitaan monella tilalla, mutta nuo valittajat on sitten jotain muuta porukkaa
Voisitko nimetä esim. 5 sellaista vanhaa perinnettä, joista luopumalla kiire häviää esim. 120 lypsävän maitotilalla.
Perinteisistä työtavoista voi luopua ostamalla kahden miljoonan robotit lypsämiseen ja muutaman sadantuhannen rehuntekovälineet puhumattakaan puimurista ja nykyaikaisesta navetasta.
maksat vaan velkoja loppuelämäsi.
Jos sinulla on jo 120 lehmää, niin kyseessä on varmasti 2 robotin pihatto, eli nykyaikainen navetta (ja velkaa vähintään miljoona)
Puimurit ja rehuvehkeet monella on, mutta olen huomannut, että suuret tilat saattavat keskittyä lehmiin ja tilaavat muut työt yrittäjiltä.Eivät tilaa, koska niitä muita yrittäjiä ei enää ole. Jos on , niin sillä ainoalla poutaisella rehuntekoviikolla niillä on 15 muuta paikkaa, johon pitää ehtiä .
Ruiskutuksissa sama homma, varsinkin kun ne tehdään yöllä.
Perustelisitko alapeukuttaja mikä kommentissa vikana? Suositukset tehdään yöllä jolloin on vähemmän käyttäjiä liikkeellä. Minun puolestani voisi ottaa ruiskutusluvat pois jos ei tätä sääntöä noudata!
Autocorrect iski. Ruiskutukset tehdään yöllä koska silloin on vähemmän pölyttäjiä liikenteessä. Mielestäni erittäin tärkeä asia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen itse maatilalta kotoisin ja tuo kiireen ja pitkien päivien valittelu ärsyttää. Ärsyttää siksi, että jos maalaistaloissa luovuttaisiin typeristä perinteistä ja alettaisiin tehdä suunnitelmallisesti töitä, niin tuon oletetun kiireen ja työnmäärän saisi rajattua kyllä ihan järkeväksi esim työn tehokkuutta kasvattamalla. Näin varmasti jo toimitaan monella tilalla, mutta nuo valittajat on sitten jotain muuta porukkaa
Voisitko nimetä esim. 5 sellaista vanhaa perinnettä, joista luopumalla kiire häviää esim. 120 lypsävän maitotilalla.
Perinteisistä työtavoista voi luopua ostamalla kahden miljoonan robotit lypsämiseen ja muutaman sadantuhannen rehuntekovälineet puhumattakaan puimurista ja nykyaikaisesta navetasta.
maksat vaan velkoja loppuelämäsi.
Jos sinulla on jo 120 lehmää, niin kyseessä on varmasti 2 robotin pihatto, eli nykyaikainen navetta (ja velkaa vähintään miljoona)
Puimurit ja rehuvehkeet monella on, mutta olen huomannut, että suuret tilat saattavat keskittyä lehmiin ja tilaavat muut työt yrittäjiltä.Eivät tilaa, koska niitä muita yrittäjiä ei enää ole. Jos on , niin sillä ainoalla poutaisella rehuntekoviikolla niillä on 15 muuta paikkaa, johon pitää ehtiä .
Ruiskutuksissa sama homma, varsinkin kun ne tehdään yöllä.
Perustelisitko alapeukuttaja mikä kommentissa vikana? Suositukset tehdään yöllä jolloin on vähemmän käyttäjiä liikkeellä. Minun puolestani voisi ottaa ruiskutusluvat pois jos ei tätä sääntöä noudata!
Alapeukut aiheutti tuo yötöitä puhuminen ikäänkuin te viljelijät olisitte ainoita maailmassa, jotka yötöitä ja pitkiä päiviä tekee.
Olen kurkkuani myöten täynnä tuota teidän itsekorostusta ja oman hännän nostamista. Ex-appivanhemnat oli tuota maata. Minun yötyöt, työmatkat, kiirejaksot ym. ei olleet mitään, toisin kuin toukotyöt, puinnit ja ruiskutus... Ne ne jotain yli normaalin työn.
Vierailija kirjoitti:
Työtaakka maatiloilla on niin järjetön, että onneksi sun miesystävä saa apua vanhemmiltaan. Ehkä luodin väistäminen on ihan molemminpuoleista, jos päätät jättää hänet:)
Niin, olis toki järkyttävää että miesvauva joutuisi kasvamaan aikuiseksi mieheksi ja itsenäistymään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun landeböndeseikkailu kesti 6 vuotta. Jätin miehen kun hän oli käytännössä vanhempiensa huoltaja. Eihän ne juntit osanneet itse tukiaislappujaankaan täyttää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Edellinen polvi käy usein auttelemassa, vointinsa mukaan (Meillä ei enää käy, kun kunto heikentynyt).
Meillä on ollut eri ruokataloudet; itse halusin niin, ja ajattelen, se toimivaa ja yleisempää niin.
Tiedän kuitenkin yhden maatilan, jossa nk. vanha emäntä tekee ruuan kahdelle sukupolvelle. Itse en tykkäisi. Heillä se on kai toiminut tähän asti. Ja toisaalta on niin, ettei se heilläkään jatku enää tulevaisuudessa, sillä ruuanlaittajan kunto ei enää salli sitä/hän on sairastunut vakavasti.
Itse kuitenkin sanon, että eri ruokataloudet on yleisempi tapa. Jopa niissä taloissa, joissa kumpikin sukupolvi asuu saman katon alla, esim kumpikin omassa päädyssään.
Meneekö se edelleen tuolla tavoin sukupuolen mukaan, että nainen tekee ruokaa? Ap
Työnjako menee sen mukaan, mikä keneltä mikäkin työ parhaiten sujuu.
Nykyisin isäntä voi olla myös nainen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Edellinen polvi käy usein auttelemassa, vointinsa mukaan (Meillä ei enää käy, kun kunto heikentynyt).
Meillä on ollut eri ruokataloudet; itse halusin niin, ja ajattelen, se toimivaa ja yleisempää niin.
Tiedän kuitenkin yhden maatilan, jossa nk. vanha emäntä tekee ruuan kahdelle sukupolvelle. Itse en tykkäisi. Heillä se on kai toiminut tähän asti. Ja toisaalta on niin, ettei se heilläkään jatku enää tulevaisuudessa, sillä ruuanlaittajan kunto ei enää salli sitä/hän on sairastunut vakavasti.
Itse kuitenkin sanon, että eri ruokataloudet on yleisempi tapa. Jopa niissä taloissa, joissa kumpikin sukupolvi asuu saman katon alla, esim kumpikin omassa päädyssään.
Meneekö se edelleen tuolla tavoin sukupuolen mukaan, että nainen tekee ruokaa? Ap
Mitäs luulet kun toinen on töissä klo 5.00-23.00. kiireaikaan?
Ei kannata liioitella. Nyt ei ole vielä kiirettä, kun puimisen alkuun on vielä pari viikkoa. Ei se kiireaika montaa päivää kestä. Siihen voi varautua tekemällä ruuat pakkaseen. Ja kyllä se maanviljelijäkin joutaa pastansa keittämään, muutama minuutti.
Karjatilalla on rehunteko ja puinti usein päällekäinkin. Eläimet pitää hoitaa 365 pv vuodessa aamuin illoin. Kiireaikaan todella tehdään jopa 18 t/ vrk
Emäntä kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Edellinen polvi käy usein auttelemassa, vointinsa mukaan (Meillä ei enää käy, kun kunto heikentynyt).
Meillä on ollut eri ruokataloudet; itse halusin niin, ja ajattelen, se toimivaa ja yleisempää niin.
Tiedän kuitenkin yhden maatilan, jossa nk. vanha emäntä tekee ruuan kahdelle sukupolvelle. Itse en tykkäisi. Heillä se on kai toiminut tähän asti. Ja toisaalta on niin, ettei se heilläkään jatku enää tulevaisuudessa, sillä ruuanlaittajan kunto ei enää salli sitä/hän on sairastunut vakavasti.
Itse kuitenkin sanon, että eri ruokataloudet on yleisempi tapa. Jopa niissä taloissa, joissa kumpikin sukupolvi asuu saman katon alla, esim kumpikin omassa päädyssään.
Meneekö se edelleen tuolla tavoin sukupuolen mukaan, että nainen tekee ruokaa? Ap
Mitäs luulet kun toinen on töissä klo 5.00-23.00. kiireaikaan?
Ei kannata liioitella. Nyt ei ole vielä kiirettä, kun puimisen alkuun on vielä pari viikkoa. Ei se kiireaika montaa päivää kestä. Siihen voi varautua tekemällä ruuat pakkaseen. Ja kyllä se maanviljelijäkin joutaa pastansa keittämään, muutama minuutti.
Karjatilalla on rehunteko ja puinti usein päällekäinkin. Eläimet pitää hoitaa 365 pv vuodessa aamuin illoin. Kiireaikaan todella tehdään jopa 18 t/ vrk
Ambulanssissa tehdään 24 tunnin vuoroja. Ei siinä ehdi kotiin isännälle ruokaa laittamaan, olipa miten vaan puinnit ja rehunteko käynnissä.
Vierailija kirjoitti:
Emäntä, miniänä olin minäkin aikanaan kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miesystävä on normaali viljelijä. Sinä olet outolintu jonka pitää yrittää sopeutua tai lähteä. Noin siis toimii monet viljelijät.
Miten tuossa systeemissä sitten eletään, kun perustetaan oma perhe ja saadan lapsia? Saako siinä yhtään rauhaa appivanhemmilta?
Jotenkin tuntuu ahdistavalta ajatus. Ap
Kyllä molemmille, sekä nuorelleparille että vanhemmille on omat makuuhuoneet yleensä olleet.
Sopeudu, tai häivy. Ei siellä minäminä miniät pärjää. Monelle se tila on vähintään yhtä tärkeä, kuin se vaimo,ei sen kanssa voi kilpailla
Viljelijät on siis minä, minä ja minun tila-miehiä.
Siiinä on sukupolvien työ jota kunnoitetaan ja halutaan jättää perillisille paremmassa kunnossa kun on itse saatu. Se " velvoittaa" uutta isäntää Se miniä ei useinkaan tuo taloon muuta kuin itsensä ,mutta olisi vaatimuksia esittämässä
Vierailija kirjoitti:
Emäntä kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Edellinen polvi käy usein auttelemassa, vointinsa mukaan (Meillä ei enää käy, kun kunto heikentynyt).
Meillä on ollut eri ruokataloudet; itse halusin niin, ja ajattelen, se toimivaa ja yleisempää niin.
Tiedän kuitenkin yhden maatilan, jossa nk. vanha emäntä tekee ruuan kahdelle sukupolvelle. Itse en tykkäisi. Heillä se on kai toiminut tähän asti. Ja toisaalta on niin, ettei se heilläkään jatku enää tulevaisuudessa, sillä ruuanlaittajan kunto ei enää salli sitä/hän on sairastunut vakavasti.
Itse kuitenkin sanon, että eri ruokataloudet on yleisempi tapa. Jopa niissä taloissa, joissa kumpikin sukupolvi asuu saman katon alla, esim kumpikin omassa päädyssään.
Meneekö se edelleen tuolla tavoin sukupuolen mukaan, että nainen tekee ruokaa? Ap
Mitäs luulet kun toinen on töissä klo 5.00-23.00. kiireaikaan?
Ei kannata liioitella. Nyt ei ole vielä kiirettä, kun puimisen alkuun on vielä pari viikkoa. Ei se kiireaika montaa päivää kestä. Siihen voi varautua tekemällä ruuat pakkaseen. Ja kyllä se maanviljelijäkin joutaa pastansa keittämään, muutama minuutti.
Karjatilalla on rehunteko ja puinti usein päällekäinkin. Eläimet pitää hoitaa 365 pv vuodessa aamuin illoin. Kiireaikaan todella tehdään jopa 18 t/ vrk
Ambulanssissa tehdään 24 tunnin vuoroja. Ei siinä ehdi kotiin isännälle ruokaa laittamaan, olipa miten vaan puinnit ja rehunteko käynnissä.
Vapaapäiviä on siinä työssä
Mikä robotti osaa hakea ensikon lypsylle? Ei ainakaan Lely tai DeLaval, molemmissa tarvitaan ihmisiä avuksi samoin kuin tarkkailemaan nautojen terveyttä, yleistä vointia, sorkkien vaurioita jne. Robotti kyllä osaa lypsää ja se osaa pestä itsensä, mutta edelleen tarvitaan ihmistä varmistamassa, että kaikki toimii. Myös silloin, kun robotti ilmoittaa, että lypsy epäonnistui.