Maaniviljelijöidöiden perhesuhteet
Olen tapaillut nyt 1/2 vuotta miestä, jolla on maatila. Muuten mukava mies ja viihdyn hänen seurassaan, mutta hänen suhde vanhempiinsa on oudon tiivis. Asuvat samassa pihapiirissä, käy usein vanhemmillaan syömässä, isä tekee edelleen tilan töitä ym ym.
En tiedä. Mä oon muuttanut jo 16-vuotiaana lukion takia kaupunkiin (kasvoin maalla, mutta en maatilalla) ja itsenäistynyt... hirmu oudolta tuntuu noin tiivis suhde. Jotenkaan en osaa nähdä miestä aikuisena.
Väistänkö luodin jos nyt lähden... Vai onko tuo elämä jonkun mielestä normaalia aikuiselle?
Kommentit (299)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Edellinen polvi käy usein auttelemassa, vointinsa mukaan (Meillä ei enää käy, kun kunto heikentynyt).
Meillä on ollut eri ruokataloudet; itse halusin niin, ja ajattelen, se toimivaa ja yleisempää niin.
Tiedän kuitenkin yhden maatilan, jossa nk. vanha emäntä tekee ruuan kahdelle sukupolvelle. Itse en tykkäisi. Heillä se on kai toiminut tähän asti. Ja toisaalta on niin, ettei se heilläkään jatku enää tulevaisuudessa, sillä ruuanlaittajan kunto ei enää salli sitä/hän on sairastunut vakavasti.
Itse kuitenkin sanon, että eri ruokataloudet on yleisempi tapa. Jopa niissä taloissa, joissa kumpikin sukupolvi asuu saman katon alla, esim kumpikin omassa päädyssään.
Meneekö se edelleen tuolla tavoin sukupuolen mukaan, että nainen tekee ruokaa? Ap
No ei mene. Hyvin se naine voi ajaa traktoria ja korjata koneita 16 tuntia päivässä ja mies tekee ruuat. Ihan jokaisen oman osaamisen mukaan mennään. Hyvin voi maatilalta nainenkin lähteä aamulla klo 2 lumenauraukseen ja mies jää kotiin nukkumaan. Ei ole sukupuolikysymys.
Kyllä vain on paljolti sukupuolikysymys, sillä miehet ovat jo lähtökohtaisesti naisia vahvempia. Siksi on järkevintä, että mies hoitaa pääasiassa raskaimnat työt.
Eikös tässä nyt ole koko aja toisteltu, että tila on miehen. Eihän ruuanlaitto silloin ole tilan työ, jos miniä on ulkopuolella töissä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Edellinen polvi käy usein auttelemassa, vointinsa mukaan (Meillä ei enää käy, kun kunto heikentynyt).
Meillä on ollut eri ruokataloudet; itse halusin niin, ja ajattelen, se toimivaa ja yleisempää niin.
Tiedän kuitenkin yhden maatilan, jossa nk. vanha emäntä tekee ruuan kahdelle sukupolvelle. Itse en tykkäisi. Heillä se on kai toiminut tähän asti. Ja toisaalta on niin, ettei se heilläkään jatku enää tulevaisuudessa, sillä ruuanlaittajan kunto ei enää salli sitä/hän on sairastunut vakavasti.
Itse kuitenkin sanon, että eri ruokataloudet on yleisempi tapa. Jopa niissä taloissa, joissa kumpikin sukupolvi asuu saman katon alla, esim kumpikin omassa päädyssään.
Meneekö se edelleen tuolla tavoin sukupuolen mukaan, että nainen tekee ruokaa? Ap
Yritähän jo tajuta, että maatilojen työt ovat yleensä raskaita ja siksi miehet hoitavat raskaimmat työt naisten keskittyessä kevyempiin, esim. kokkaamiseen.
Ja naiset ei jää maalle, koska tekevät mieluummin töitä, joissa tarvitaan älyä.
Ja pitkiä kynsiä, tekoripsiä ja ankkahuulia. Lemmut ei belfieistä perusta.
Noo, jos tuo on sun naiskuvasi, oot tainut joutohetkinä peräkammarissa selata liikaa noita kuvia.
Ehkäpä sinun ripsiliimasi on tehnyt hermostollista tuhoa?
Eikö noi maajussikuviot mene yleensä niin, että puolisokin on siellä töissä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pakko kommentoida ruuanlaittoon että meillä miehet tekee ruuan, on tehneet jo monta sukupolvea vaikka maanviljelijöitä olemme.
Se on hieno asia. Mäkin tunnen viljelijän, joka laittaa ruuat ja hoiti lapset kotona vaimon tehdessä uraa.
Mutta on poikkeus, enemmän tunnen peräkammarinpoikia, jotka marssii pellolta valmiiseen pöytään.
Kerropa nyt, mikä ihmeen järki siinä on, että samassa pihapiirissä samalta pellolta kotiinsa menevä vanhaisäntä voi syödä vaimon laittaman ruuan ja lähteä samantien töihin, mutta isäntä ei voi mennä samaan ruokapöytään, hänen tulee mennä kotiinsa, ottaa einesannos, lämmittää se ja lähteä töihin. Jo pelkästään sähkönsäästön kannalta olisi fiksumpaa mennä yhteiseen ruokapöytään, mutta se ei käy, koska miehen pitää syödä yksin, jos elää yksin.
Koska vanha isäntä ja emäntä on perhe, johon aikuisen pojan ei kuulu enää kuulua.
Vai pitäisikö työssä käyvän miniän mennä työkaverilleen lounaalle , kun työkaverin mies on hoitovapaalla ja tekee vaimolleen ruuan? Samalla kertaahan siinä useampi syö!
Oikeastiko sinun 18v lapsesi ei tule enää samaan ruokapöytään kanssasi, koska hän on nyt aikuinen eli ei voi enää kuulua perheeseesi eikä syödä kanssasi?
Kyllä miniä voi mennä työkaverilleen lounaalle, jos siitä on yhdessä sovittu ja se on kaikille OK. Tai vaihtoehtoisesti miniä kasvaa aikuiseksi ja ymmärtää, että nyt opitaan olemaan yksin ja ilmoittaa, että ei, aikuinen ei syö muiden kuin oman puolison ja alaikäisten lastensa kanssa, joten en missään nimessä tule teille syömään, vaikka asutte työpaikan yläkerrassa.
Tiedän perheen, jossa 19v poika tuo joskus jopa tyttöystävänsä vanhemmilleen syömään, tämä tosin kaupungissa. Harmi, että he eivät tiedä, että tuollaista ei tule sallia.
Mä nyt ajattelin niitä 30-50 vuotiaita, joille samassa pihapiirissä asuva äitee tekee ruokaa päivittäin...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Edellinen polvi käy usein auttelemassa, vointinsa mukaan (Meillä ei enää käy, kun kunto heikentynyt).
Meillä on ollut eri ruokataloudet; itse halusin niin, ja ajattelen, se toimivaa ja yleisempää niin.
Tiedän kuitenkin yhden maatilan, jossa nk. vanha emäntä tekee ruuan kahdelle sukupolvelle. Itse en tykkäisi. Heillä se on kai toiminut tähän asti. Ja toisaalta on niin, ettei se heilläkään jatku enää tulevaisuudessa, sillä ruuanlaittajan kunto ei enää salli sitä/hän on sairastunut vakavasti.
Itse kuitenkin sanon, että eri ruokataloudet on yleisempi tapa. Jopa niissä taloissa, joissa kumpikin sukupolvi asuu saman katon alla, esim kumpikin omassa päädyssään.
Meneekö se edelleen tuolla tavoin sukupuolen mukaan, että nainen tekee ruokaa? Ap
No ei mene. Hyvin se naine voi ajaa traktoria ja korjata koneita 16 tuntia päivässä ja mies tekee ruuat. Ihan jokaisen oman osaamisen mukaan mennään. Hyvin voi maatilalta nainenkin lähteä aamulla klo 2 lumenauraukseen ja mies jää kotiin nukkumaan. Ei ole sukupuolikysymys.
Kyllä vain on paljolti sukupuolikysymys, sillä miehet ovat jo lähtökohtaisesti naisia vahvempia. Siksi on järkevintä, että mies hoitaa pääasiassa raskaimnat työt.
Eikös tässä nyt ole koko aja toisteltu, että tila on miehen. Eihän ruuanlaitto silloin ole tilan työ, jos miniä on ulkopuolella töissä?
Eli pikku vaimo voi vaikka harrastaa ruoanlaittoa niin se ei tunnu riistolta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Edellinen polvi käy usein auttelemassa, vointinsa mukaan (Meillä ei enää käy, kun kunto heikentynyt).
Meillä on ollut eri ruokataloudet; itse halusin niin, ja ajattelen, se toimivaa ja yleisempää niin.
Tiedän kuitenkin yhden maatilan, jossa nk. vanha emäntä tekee ruuan kahdelle sukupolvelle. Itse en tykkäisi. Heillä se on kai toiminut tähän asti. Ja toisaalta on niin, ettei se heilläkään jatku enää tulevaisuudessa, sillä ruuanlaittajan kunto ei enää salli sitä/hän on sairastunut vakavasti.
Itse kuitenkin sanon, että eri ruokataloudet on yleisempi tapa. Jopa niissä taloissa, joissa kumpikin sukupolvi asuu saman katon alla, esim kumpikin omassa päädyssään.
Meneekö se edelleen tuolla tavoin sukupuolen mukaan, että nainen tekee ruokaa? Ap
Yritähän jo tajuta, että maatilojen työt ovat yleensä raskaita ja siksi miehet hoitavat raskaimmat työt naisten keskittyessä kevyempiin, esim. kokkaamiseen.
Ja naiset ei jää maalle, koska tekevät mieluummin töitä, joissa tarvitaan älyä.
Ja pitkiä kynsiä, tekoripsiä ja ankkahuulia. Lemmut ei belfieistä perusta.
Noo, jos tuo on sun naiskuvasi, oot tainut joutohetkinä peräkammarissa selata liikaa noita kuvia.
Ehkäpä sinun ripsiliimasi on tehnyt hermostollista tuhoa?
Ei ole ripsiliimoja eli turhaan nyt r u n K K a at siellä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Edellinen polvi käy usein auttelemassa, vointinsa mukaan (Meillä ei enää käy, kun kunto heikentynyt).
Meillä on ollut eri ruokataloudet; itse halusin niin, ja ajattelen, se toimivaa ja yleisempää niin.
Tiedän kuitenkin yhden maatilan, jossa nk. vanha emäntä tekee ruuan kahdelle sukupolvelle. Itse en tykkäisi. Heillä se on kai toiminut tähän asti. Ja toisaalta on niin, ettei se heilläkään jatku enää tulevaisuudessa, sillä ruuanlaittajan kunto ei enää salli sitä/hän on sairastunut vakavasti.
Itse kuitenkin sanon, että eri ruokataloudet on yleisempi tapa. Jopa niissä taloissa, joissa kumpikin sukupolvi asuu saman katon alla, esim kumpikin omassa päädyssään.
Meneekö se edelleen tuolla tavoin sukupuolen mukaan, että nainen tekee ruokaa? Ap
No ei mene. Hyvin se naine voi ajaa traktoria ja korjata koneita 16 tuntia päivässä ja mies tekee ruuat. Ihan jokaisen oman osaamisen mukaan mennään. Hyvin voi maatilalta nainenkin lähteä aamulla klo 2 lumenauraukseen ja mies jää kotiin nukkumaan. Ei ole sukupuolikysymys.
Kyllä vain on paljolti sukupuolikysymys, sillä miehet ovat jo lähtökohtaisesti naisia vahvempia. Siksi on järkevintä, että mies hoitaa pääasiassa raskaimnat työt.
Eikös tässä nyt ole koko aja toisteltu, että tila on miehen. Eihän ruuanlaitto silloin ole tilan työ, jos miniä on ulkopuolella töissä?
Eli pikku vaimo voi vaikka harrastaa ruoanlaittoa niin se ei tunnu riistolta.
Jospa pikkuvaimoa kiinnostaa enemmän tähtitiede ja Netflix. Voi voi.
Vierailija kirjoitti:
Eikö noi maajussikuviot mene yleensä niin, että puolisokin on siellä töissä?
Aika harvoin, suurimmalla osalla tiloista toinen puolisoista käy muualla töissä, ei välttämättä emäntä. Ja kun niitä tiloja on noin 45 000, niin yli 20 000 tilaa hoidetaan sivutoimisesti. Opettajat, hammaslääkärit, sossun tädit, rekkakuskit jne. tekevät tilan työt oman työnsä ohessa ja heillä on usein apuna edellinen sukupolvi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pakko kommentoida ruuanlaittoon että meillä miehet tekee ruuan, on tehneet jo monta sukupolvea vaikka maanviljelijöitä olemme.
Se on hieno asia. Mäkin tunnen viljelijän, joka laittaa ruuat ja hoiti lapset kotona vaimon tehdessä uraa.
Mutta on poikkeus, enemmän tunnen peräkammarinpoikia, jotka marssii pellolta valmiiseen pöytään.
Kerropa nyt, mikä ihmeen järki siinä on, että samassa pihapiirissä samalta pellolta kotiinsa menevä vanhaisäntä voi syödä vaimon laittaman ruuan ja lähteä samantien töihin, mutta isäntä ei voi mennä samaan ruokapöytään, hänen tulee mennä kotiinsa, ottaa einesannos, lämmittää se ja lähteä töihin. Jo pelkästään sähkönsäästön kannalta olisi fiksumpaa mennä yhteiseen ruokapöytään, mutta se ei käy, koska miehen pitää syödä yksin, jos elää yksin.
Koska vanha isäntä ja emäntä on perhe, johon aikuisen pojan ei kuulu enää kuulua.
Vai pitäisikö työssä käyvän miniän mennä työkaverilleen lounaalle , kun työkaverin mies on hoitovapaalla ja tekee vaimolleen ruuan? Samalla kertaahan siinä useampi syö!
Oikeastiko sinun 18v lapsesi ei tule enää samaan ruokapöytään kanssasi, koska hän on nyt aikuinen eli ei voi enää kuulua perheeseesi eikä syödä kanssasi?
Kyllä miniä voi mennä työkaverilleen lounaalle, jos siitä on yhdessä sovittu ja se on kaikille OK. Tai vaihtoehtoisesti miniä kasvaa aikuiseksi ja ymmärtää, että nyt opitaan olemaan yksin ja ilmoittaa, että ei, aikuinen ei syö muiden kuin oman puolison ja alaikäisten lastensa kanssa, joten en missään nimessä tule teille syömään, vaikka asutte työpaikan yläkerrassa.
Tiedän perheen, jossa 19v poika tuo joskus jopa tyttöystävänsä vanhemmilleen syömään, tämä tosin kaupungissa. Harmi, että he eivät tiedä, että tuollaista ei tule sallia.
Mä nyt ajattelin niitä 30-50 vuotiaita, joille samassa pihapiirissä asuva äitee tekee ruokaa päivittäin...
Sinustako siis 18v ei ole aikuinen vai ajattelitko vasta nyt, että hups, tulipa kirjoitettua ajattelemattomasti, mutta korjaanpa sen samantien.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pakko kommentoida ruuanlaittoon että meillä miehet tekee ruuan, on tehneet jo monta sukupolvea vaikka maanviljelijöitä olemme.
Se on hieno asia. Mäkin tunnen viljelijän, joka laittaa ruuat ja hoiti lapset kotona vaimon tehdessä uraa.
Mutta on poikkeus, enemmän tunnen peräkammarinpoikia, jotka marssii pellolta valmiiseen pöytään.
Kerropa nyt, mikä ihmeen järki siinä on, että samassa pihapiirissä samalta pellolta kotiinsa menevä vanhaisäntä voi syödä vaimon laittaman ruuan ja lähteä samantien töihin, mutta isäntä ei voi mennä samaan ruokapöytään, hänen tulee mennä kotiinsa, ottaa einesannos, lämmittää se ja lähteä töihin. Jo pelkästään sähkönsäästön kannalta olisi fiksumpaa mennä yhteiseen ruokapöytään, mutta se ei käy, koska miehen pitää syödä yksin, jos elää yksin.
Koska vanha isäntä ja emäntä on perhe, johon aikuisen pojan ei kuulu enää kuulua.
Vai pitäisikö työssä käyvän miniän mennä työkaverilleen lounaalle , kun työkaverin mies on hoitovapaalla ja tekee vaimolleen ruuan? Samalla kertaahan siinä useampi syö!
Oikeastiko sinun 18v lapsesi ei tule enää samaan ruokapöytään kanssasi, koska hän on nyt aikuinen eli ei voi enää kuulua perheeseesi eikä syödä kanssasi?
Kyllä miniä voi mennä työkaverilleen lounaalle, jos siitä on yhdessä sovittu ja se on kaikille OK. Tai vaihtoehtoisesti miniä kasvaa aikuiseksi ja ymmärtää, että nyt opitaan olemaan yksin ja ilmoittaa, että ei, aikuinen ei syö muiden kuin oman puolison ja alaikäisten lastensa kanssa, joten en missään nimessä tule teille syömään, vaikka asutte työpaikan yläkerrassa.
Tiedän perheen, jossa 19v poika tuo joskus jopa tyttöystävänsä vanhemmilleen syömään, tämä tosin kaupungissa. Harmi, että he eivät tiedä, että tuollaista ei tule sallia.
Nyt on kyse jaetusta ruokataloudesta, ei siitä, että satunnaisesti käy syömässä vanhemmillaan tai työkaverillaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pakko kommentoida ruuanlaittoon että meillä miehet tekee ruuan, on tehneet jo monta sukupolvea vaikka maanviljelijöitä olemme.
Se on hieno asia. Mäkin tunnen viljelijän, joka laittaa ruuat ja hoiti lapset kotona vaimon tehdessä uraa.
Mutta on poikkeus, enemmän tunnen peräkammarinpoikia, jotka marssii pellolta valmiiseen pöytään.
Kerropa nyt, mikä ihmeen järki siinä on, että samassa pihapiirissä samalta pellolta kotiinsa menevä vanhaisäntä voi syödä vaimon laittaman ruuan ja lähteä samantien töihin, mutta isäntä ei voi mennä samaan ruokapöytään, hänen tulee mennä kotiinsa, ottaa einesannos, lämmittää se ja lähteä töihin. Jo pelkästään sähkönsäästön kannalta olisi fiksumpaa mennä yhteiseen ruokapöytään, mutta se ei käy, koska miehen pitää syödä yksin, jos elää yksin.
Koska vanha isäntä ja emäntä on perhe, johon aikuisen pojan ei kuulu enää kuulua.
Vai pitäisikö työssä käyvän miniän mennä työkaverilleen lounaalle , kun työkaverin mies on hoitovapaalla ja tekee vaimolleen ruuan? Samalla kertaahan siinä useampi syö!
Oikeastiko sinun 18v lapsesi ei tule enää samaan ruokapöytään kanssasi, koska hän on nyt aikuinen eli ei voi enää kuulua perheeseesi eikä syödä kanssasi?
Kyllä miniä voi mennä työkaverilleen lounaalle, jos siitä on yhdessä sovittu ja se on kaikille OK. Tai vaihtoehtoisesti miniä kasvaa aikuiseksi ja ymmärtää, että nyt opitaan olemaan yksin ja ilmoittaa, että ei, aikuinen ei syö muiden kuin oman puolison ja alaikäisten lastensa kanssa, joten en missään nimessä tule teille syömään, vaikka asutte työpaikan yläkerrassa.
Tiedän perheen, jossa 19v poika tuo joskus jopa tyttöystävänsä vanhemmilleen syömään, tämä tosin kaupungissa. Harmi, että he eivät tiedä, että tuollaista ei tule sallia.
Mä nyt ajattelin niitä 30-50 vuotiaita, joille samassa pihapiirissä asuva äitee tekee ruokaa päivittäin...
Sinustako siis 18v ei ole aikuinen vai ajattelitko vasta nyt, että hups, tulipa kirjoitettua ajattelemattomasti, mutta korjaanpa sen samantien.
On juridisesti aikuinen, mutta sen ikäisen kohdalla pidän ymmärrettävänä, että aikuiseksi kasvamisen prosessi on vielä kesken.
Ei ole poikkeuksellista muillekaan, että työssäkäyvä nuori mies käy äidillään syömässä. Äiti 70v laittoi ruuan miehelleen ja jos pojan aikatauluun sopi käväistä syömässä lounas, hänkin tuli. Tämä tietämäni kuopus alta 30v teki sähkömiehen töitä ympäri pitäjää. Taisi äiti haluta hemmotella kuopustaan! Aiemmin vanhempi velikin söi äitinsä pöydässä, mutta muutti pois. En tiedä vieläkö tapa jatkuu.
Vierailija kirjoitti:
Eikö noi maajussikuviot mene yleensä niin, että puolisokin on siellä töissä?
Se on sitä nykyaikaa, toinen puolisoista saattaa tehdä kaikki ulkohommat, peltotyöt jne. , toinen masinoi kaikki paperityöt ja hallinnoi ja hoitaa tilaa ja karjaa.
Vierailija kirjoitti:
Ei ole poikkeuksellista muillekaan, että työssäkäyvä nuori mies käy äidillään syömässä. Äiti 70v laittoi ruuan miehelleen ja jos pojan aikatauluun sopi käväistä syömässä lounas, hänkin tuli. Tämä tietämäni kuopus alta 30v teki sähkömiehen töitä ympäri pitäjää. Taisi äiti haluta hemmotella kuopustaan! Aiemmin vanhempi velikin söi äitinsä pöydässä, mutta muutti pois. En tiedä vieläkö tapa jatkuu.
Sama se, vaikka professori noin tekisi. On kuvottavaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Edellinen polvi käy usein auttelemassa, vointinsa mukaan (Meillä ei enää käy, kun kunto heikentynyt).
Meillä on ollut eri ruokataloudet; itse halusin niin, ja ajattelen, se toimivaa ja yleisempää niin.
Tiedän kuitenkin yhden maatilan, jossa nk. vanha emäntä tekee ruuan kahdelle sukupolvelle. Itse en tykkäisi. Heillä se on kai toiminut tähän asti. Ja toisaalta on niin, ettei se heilläkään jatku enää tulevaisuudessa, sillä ruuanlaittajan kunto ei enää salli sitä/hän on sairastunut vakavasti.
Itse kuitenkin sanon, että eri ruokataloudet on yleisempi tapa. Jopa niissä taloissa, joissa kumpikin sukupolvi asuu saman katon alla, esim kumpikin omassa päädyssään.
Meneekö se edelleen tuolla tavoin sukupuolen mukaan, että nainen tekee ruokaa? Ap
Yritähän jo tajuta, että maatilojen työt ovat yleensä raskaita ja siksi miehet hoitavat raskaimmat työt naisten keskittyessä kevyempiin, esim. kokkaamiseen.
Ja naiset ei jää maalle, koska tekevät mieluummin töitä, joissa tarvitaan älyä.
Ja pitkiä kynsiä, tekoripsiä ja ankkahuulia. Lemmut ei belfieistä perusta.
Noo, jos tuo on sun naiskuvasi, oot tainut joutohetkinä peräkammarissa selata liikaa noita kuvia.
Ehkäpä sinun ripsiliimasi on tehnyt hermostollista tuhoa?
Ei ole ripsiliimoja eli turhaan nyt r u n K K a at siellä.
Älä nyt ota lämpöö ettei kiharat oikee.
Tuossa ruokailussa kun poika käy vanhemmillaan syömässä, niin siinä samalla puhutaan tilan asioista ja päivän töistä,
on niin kuin business maailmassa nämä lounaat joiden aikana puhutaan työasioita.
Mutta jos tuossa yhtälössä yhtään mikään tökkii, niin ei pidä missään nimessä muuttaa tällaiselle monen sukupolven maatilalle.
Entisenä maatalouslomittajana katselin tätä elämäntapaa kymmenillä ja kymmenillä tiloilla,
ja ainakin suomalaiset saa siitä riitaisan ja ahdistavankin. Ei tietysti joka perheessä.
Hyviä puolia on tietty paljonkin, esim. jos on pieniä lapsia, niin äiti pääsee helposti piipahtamaan yksin vaikka kauppaan, tai käymään vaikka jossain harrastuksessa kun on niitä lapsenvahteja pihapiirissä, jota monet äidit usein kaipaavat että "pääsis edes kaupassa käymään yksin".
Jos on hyvät henkilösuhteet niin tuohan voi olla aivan ihanne elämäntapa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Edellinen polvi käy usein auttelemassa, vointinsa mukaan (Meillä ei enää käy, kun kunto heikentynyt).
Meillä on ollut eri ruokataloudet; itse halusin niin, ja ajattelen, se toimivaa ja yleisempää niin.
Tiedän kuitenkin yhden maatilan, jossa nk. vanha emäntä tekee ruuan kahdelle sukupolvelle. Itse en tykkäisi. Heillä se on kai toiminut tähän asti. Ja toisaalta on niin, ettei se heilläkään jatku enää tulevaisuudessa, sillä ruuanlaittajan kunto ei enää salli sitä/hän on sairastunut vakavasti.
Itse kuitenkin sanon, että eri ruokataloudet on yleisempi tapa. Jopa niissä taloissa, joissa kumpikin sukupolvi asuu saman katon alla, esim kumpikin omassa päädyssään.
Meneekö se edelleen tuolla tavoin sukupuolen mukaan, että nainen tekee ruokaa? Ap
Yritähän jo tajuta, että maatilojen työt ovat yleensä raskaita ja siksi miehet hoitavat raskaimmat työt naisten keskittyessä kevyempiin, esim. kokkaamiseen.
Ja naiset ei jää maalle, koska tekevät mieluummin töitä, joissa tarvitaan älyä.
Ja pitkiä kynsiä, tekoripsiä ja ankkahuulia. Lemmut ei belfieistä perusta.
Noo, jos tuo on sun naiskuvasi, oot tainut joutohetkinä peräkammarissa selata liikaa noita kuvia.
Ehkäpä sinun ripsiliimasi on tehnyt hermostollista tuhoa?
Ei ole ripsiliimoja eli turhaan nyt r u n K K a at siellä.
Älä nyt ota lämpöö ettei kiharat oikee.
Mun kiharat nyt ei oikee niin helposti kuin sinun koneesi leviävät😊
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä ainakin oli mies jo 30v. ja hoitanut tilaa anopin kanssa vähän pitempään.Appi vain oli.Onneksi muuttivat pois kun apen isä kuoli ,anteeksi.Ruvettiin todella pitämään sitten tilaa 5 vuotta ja sitten tuli eu.se pilasi kaiken.Ihme pelloista haettavat tuet tai viljavuustutkimukset tai muut paskat jota ei jaksanut enään kun metsät ja tila oli muutenkin velkana onneksi lopetettin jo 1999 kun tää homma on mennyt sairaaksi.Jos 30 vuotta viljelleillä tai tai lehmiä lypsäneiltä vaaditaan todistus koulutuksesta että saat tuet aivan naurettavaa.Mitä ne Suomea tukevat siellä EU:ssa tekevät?
Ei ihme ettei teiltä onnistunut, kun ei osata edes välilyöntiä käyttää.
Jee mitä kaupunkilaisen rutinaa.Vedä pääsi sinne mihinkä päivä ei paista kun et muuta keksinyt kuin tuon?Nörtti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun miehellä ei ole vaimoa, niin varmaan luonnollista, että on kiinteämpi suhde vanhempiin siinä vaiheessa (nuo syömiset ja muut). Sitten kun tosissaan rupeatte yhteen ja perhettä perustamaan, niin mietitte sitä ennen, miten asutaan, työt jne. säännöt. Anoppeja ja appeja löytyy citymiehiltäkin. Osa niistä on mitä ihanimpia ja osa suoraan manalan majoilta. Ei siis ole suoraan vaikutusta, vaikka mies on maalta, millaiset appivanhemmat lotossa saat. Hyvällä tuurilla hyvät, huonolla tuurilla paskat.
Kyllähän ihmisillä yleensä on se itsenäisen elämisen jakso ennen parisuhdetta.
Se on vaikea toteuttaa av-mamman hyväksymällä tyylillä, kun asutaan naapureina ja tehdään töitä yhdessä, mutta ei se tarkoita etteikö mies olisi silti itsenäinen.
Jos ei omaa ruokatalouttaan hoida, on epäitsenäinen. Se just on yksi aikuisen perustaito, että ruokansa huolehtii.
Eli työpaikkalounasta ei saa olla, pitää olla eväät mukana? Moniko kaupungissa ajattelee niin, että olenpa epäitsenäinen, kun käyn lounaalla läheisessä ruokalassa?
Työpaikkalounaasta maksetaan.
Kotona tehdystä ruoastako ei makseta?
Oikeastiko sinun 18v lapsesi ei tule enää samaan ruokapöytään kanssasi, koska hän on nyt aikuinen eli ei voi enää kuulua perheeseesi eikä syödä kanssasi?
Kyllä miniä voi mennä työkaverilleen lounaalle, jos siitä on yhdessä sovittu ja se on kaikille OK. Tai vaihtoehtoisesti miniä kasvaa aikuiseksi ja ymmärtää, että nyt opitaan olemaan yksin ja ilmoittaa, että ei, aikuinen ei syö muiden kuin oman puolison ja alaikäisten lastensa kanssa, joten en missään nimessä tule teille syömään, vaikka asutte työpaikan yläkerrassa.
Tiedän perheen, jossa 19v poika tuo joskus jopa tyttöystävänsä vanhemmilleen syömään, tämä tosin kaupungissa. Harmi, että he eivät tiedä, että tuollaista ei tule sallia.