PAS viikolla 47

Hei vaan! Piti tulla purkamaan tuntoja tänne, kun viime yönä tuli selviä menkkakramppeja, no heti vessaan, mutta ei ollut vuotoa. Mutta joka vessareissua jännitän, että koska alkaa tuhru. Nyt menossa pp9, eikä mitään oireita raskauden puolesta valitettavasti.



Seuraan jännityksellä muiden tuloksia. Toivottavasti Kerttulilla plussa vielä vahvistuu.

Testasin äsken ihan tyylipuhtaan negan. Ei tullut sitten meille koskaan vauvaa. Testi on aconin erittäin herkkä testi, eli pitäs ainakin jo haamu näkyä.



Olen ihan puulla päähän lyöty. Kaikki oireet oli lupaavia mutta teki näköjään sitten luget ja progynova mulle ekan kerran oikein kunnon sivuoireet. Menkkatuntemuksia ei ole ollut ja vuoto alkanee tuttuun tapaan vasta lugejen loputtua. Edellisissä piinoissa on ollut selvät menkkatuntemukset. Teki kroppa mulle tepposet.



En tiedä miten jaksan tästä eteenpäin. Tiedän, että miehelle tämä on myös kova pala. Ajattelin, että olis mun vuoro onnistua. Mun elämässä ollut niin paljon sairauksia ja vastoinkäymisiä, mutta kun ei niin ei. Edessä on sitten taas endoleikkaus mitä ilmeisemmin. Tuntuu tää kaikki niin suunnattoman pahalta.



Triina ja Soffio, pahoittelut teille negasta. Olette kuitenkin onnekkaita kun teillä on jo kuitenkin lapset.



Kerttuli2, toivotaan että sulla menee kuitenkin kaikki hyvin.



Poistun palstoilta, meidän hoidot loppui tähän. Käyn kuitenkin kurkkaamassa välillä miten teidän muiden on käynyt. Plussaonnea!



Undone71

Voi kun olen pahoillani sun tuloksesta! Olin kans ihan varma, että plussaat.. Tiedän pettymyksen tunteen, mulla oli tokassa passissa ihan selkeet raskausoireet ja menkatkin myöhässä. Silti pelkkä nega ja menkat alkoikin heti testin jälkeen. Liekö jännitys pitänyt pois menkat.



Et kai vielä luovuta kuitenkaan? Mä kans mietin, että otetaan pakkanen tyhjäksi ja sitten ehkä lopetan nämä hoidot. Henkiset pettymykset ottavat liikaa voimille.



Joo, jos olisi edes yksi lapsi niin olisin tyytyväinen. Mutta kaipaus omaan vauvaan on kova.

Undone, olipa sinulla ikäviä uutisia, olisin koko pinosta sinulle plussaa eniten toivonut! En kyllä oikein osaa mitään lohtua antaa, mutta virtuaalihalauksia kuitenkin. Minulla myös vika PAS sitten tammikuussa, ja jos ei tärppää niin hoidot jää siihen. Mutta kuten jo sanoit, en ole lapseton ja tässä pettymysten keskellä sitä aina osaa paremmin arvostaa sitä mitä on jo annettu.



Soffio, ikävää että sinäkin putosit, minulla oli tosiaan niin samat oireet sinun kanssa, ja menkatkin meillä sitten alkoi ajoissa. Olin tänään verikokeessa ja ihan puhdas nega oli, eli ei ollut edes mitään yritystä, vaikka minullakin alussa niitä oireita riitti. No, tässä mennään jo kp2, ja katse on taas edessäpäin.



Kerttuli, toivottavasti kaikki menee hyvin ja hcg vahvistuu!



Lost, mitä sinulle kuuluu?



Tsemppiä Johannalle ja muille piinistelijöille ja onnea plussanneelle nimimerkille, en nyt muista nickiä!

Triina

piti vielä kysyä että mikä raskausviikko mulla olisi nyt tarkalleen, kun alkion siirto oli 22.11. ja tänään pp12. Miten se lasketaan, onko siirtopäivä 2+0 vai 2+0 sekä alkion ikä (kuinka kauan viljelty)?

hei, älä ihan vielä anna periksi! Just eilen kuulin, että ivf:n jälkeen pp11 tyylipuhdas nega muuttui pp14 plussaksi ja talvella syntyviksi kaksosiksi. Oireesi kuulostivat niin lupaavilta, että minä en suostu vielä lopettamaan peukuttamista! Halaukset täältä.



Kerttuli, minusta siirtopäivä on PASissa 2+2.



Nyt ei muuta kuin hyviä öitä

Ei oireita kumpaankaan suuntaan täällä, huomenna sen sitten näkee kun testipäivä koittaa, saakohan sitä nukuttua ens yönä ollenkaan...



Triinalla jo katse tulevaisuudessa, hieno homma. Sillä sitä itekkin näistä pettymyksistä on selviytyny, että on suunnitellu jo seuraavaa hoitoa. Meillekkin lääkäri laitto Zumenon reseptin valmiiks ni PAS ois sit tammikuussa jos nyt ei onnistu.



Soffiolle lohtuhalaukset täältäkin, teilläkin jo jatkot suunniteltu, onnea tuleviin hoitoihin.



Johanna: oon joskus iltaisin juonu lasillisen tai kaks punkkua kun sen pitäis sitä verenkiertoa " parantaa" . Eikös oo hyvä merkki, että vuoto ei ole vielä alkanut, jos se kohtu siellä kasvaa ja kramppailee sen takia?



Undone; toivottavasti testaat vielä huomenna? Toisilla tosiaan voi näyttää plussaa vasta myöhemmillä pp päivillä ja eiks ne testipäivätkin ole sitä varten annettu ettei aikasemmin testattais ku voi näyttää väärää tulosta?!? Kamalasti tsemppiä, tarrasukkia ja kaikkee semmosta teille :)



Firalle tervetuloa piinailemaan viime hetken piinailut meidän kanssa, minkälaiset fiilikset tällä hetkellä? Jostain muistan lukeneeni, että ovistestit voi myös näyttää alkaneen raskauden.



Lost pp13

toivotaan että tulee plussia ihan vaikapa itsenäisyyspäivänkin kunniaksi!

Omaa napaa hiukan; Tuhruvuoto ei ole muuttunut mihinkään suuntaan, ei loppunut mutta ei suurentunutkaan. Juttelin tänään oman lapsettomuuslääkärini kanssa ja hänkin totesi että tuo hcg-arvoni 75,3 on kieltämättä melko matala pp12:lle. Mutta josksu alkiot saattavat " lillua" pidempäänkin kohdussa ennenkuin kiinnittyvät. Eli jos kiinnittyminen olisi tapahtunut oletettua myöhemmin, hormonia ei olisi vielä ehtinyt tulla tarpeeksi. Mutta en jotenkaan jaksa uskoa tuohon. Tosin tällä palstalla nimim. Vaavahaaveet plussasi ja hänellä pp11 hcg oli jotain päälle 30 ja tänään ultrassa oli näkynyt syke.



Siis oikein paljon onnea teille kaikille testaajille ja jo testanneillekin, jotka ovat suunnitelleet jatkoja jo kohti uutta yritystä!

ja haamu ilmesty. Vielä ei oikein osaa iloita kun odotan vaan että koska vuoto alkaa kuten edellisillä kerroilla. Mites Sharon ja Undone?



Lost pp14

Olen tosi pahoillani negoista. " lohdutuksen sana"



Ja onnea jo plussanneille, peukut pystyssä ettei tule mitään takapakkia enää tässä vaiheessa.



Sekä voimia piinailuun, kenellä testi on vielä edessäpäin.



Omaa napaa: selvisin pikkujouluista hyvin, en mennyt ollenkaan. Oli ollut niin mahdotonta menoa, ettei siellä selvinpäin olisi kestänyt ollakaan. Oireita ei ole minkäänlaisia, vaikka miten yrittäisi kroppaan kuunnella. Ehkä välillä vähän vihlasee alavatsaa, mutta liekö sekin kuvitelmaa. Huomenna olisi verikoe, jännittää ihan kamalasti! En malttanut maanantaina olla testaamatta, järkikin sen sanoi, ettei apteekin omalla testillä vielä tuossa vaiheessa (pp11) oikeaa? tulosta saa. No, negahan sieltä tuli. Toiveikkaana odotan huomista. Mutta ehkä oli ihan hyvä testata tuossavaihessa, laukaisi kai vähän jännitystä..



Palailen huomenna iltapäivällä joko hyvien tai huonojen uutisten kera. Rentouttavaa itsenäisyyspäivää!



-Sharon pp13-

Ja Hyvää Itsenäisyyspäivää!



Täälä ollaan päästy pahimman yli (tai sit ei) ja elämä jatkuu.



Tosiaan kun tein tuon testin silloin maanantaina, ajattelin että se on aikaista, mutta olen lukenut täältä että acon näyttää varsin varhaisessa vaiheessa plussan pp8 - pp10, joten pidin tulosta varmana. En ole testannut sen jälkeen ja aion testata huomenaamulla ja huomenna on myös verikoe. Luget loppuu tänään illalla, enkä aio ostaa uusia jos kotitesti näyttää aamulla negaa.



Johanna75, kiitos lohdutuksista. Tunnen jotenkin yhteenkuuluvaisuutta sun kanssa kun esikoista tässä molemmat ollaan yritetty. Onnea ensi viikon testiin.



Soffio ja Lost, kiitos tiedoista! Onhan vielä pieni mahdollisuus että testi olisi plussa. Toisaalta täysin idioottimaista leikkiä noilla testeillä ennen aikojaan. Ja LOST, ONNEA plussasta. Toivottavasti se on ihan oikea raskaus tällä kertaa.



Kerttuli2, en osaa sanoa tilanteeseesi mitään, mulle noi luvut on ihan hepreaa kun en ole koskaan päässyt tuohon tilanteeseen. Toivotaan että kaikki menee hyvin. Ja tosi pitkää pinnaa toivotan sulle. Hankala tilanne kuitenkin.



Sharon76, me ollaan oikeestaan samassa tilanteessa. Kummallakin maanantaina negaa ja huominen sitten ratkaisee.



Kiitos teille kaikille jotka olette mua tsempanneet. Etenkin lämpimät halaukset Johanna75:lle, Triinalle ja Soffiolle. Te olette jaksaneet ottaa kantaa joka vaiheessa.



Palailen ketomaan lopulliset kuulumiset kyllä.



-Undone71 nyt pp13 vielä ainakin

Viimeksi tuli häiritseviä tekijöitä ja jouduin niin äkkiä kirjoittamaan. Mutta kiitos, että joukkoon saa liittyä =) Joskin tuntui hieman pahalta kertoa omista hyvistä uutisista niin monen viestiketjuun kuuluvan nimimerkin negan johdosta. Pahoittelut teille! Onneksi olette sitkeitä ja katsotte jo eteenpäin =)



Omalla kohdallani taustalla on endo ja yksi kohdunulkoinen raskaus. Jäljellä oleva munatorvi kaiketi tukossa endon takia. Mulle on tehty 1 ivf-hoito, jonka tuoresiirrosta 1 lapsi 2v. Pakkaseen saatiin 4 alkiota, joista jäi 2 siirtokelpoista. Nyt siis ovistesti näytti plussaa maanantai-aamuna ja eilen aamulla tein apteekin oman testin, joka näytti myös haaleaa, mutta selkeää plussaa. Olo on ihmeen tyyni. En taida uskoa tätä todeksi. Teen vielä loppuviikolla yhden testin. Jotenkin kai pelkään, että jotain tapahtuu... Luget loppuu huomenna. Jos sittenkään ei vuotoa kuulu, kai se on sitten uskottava. Viimeistään kun pääsee ultraan asti.



Mitään oireita ei ainakaan ole. Tai no, kyllä alamahassa joskus jotain vihlontoja on ja välillä tuntuu, että vähän väliä ois nälkä ja janottaa, mutta liekö vain kuvittelen. Viimeksi oireet alkoi vasta rv5-6 huonona olona.



Katsellaanpa miten se tästä etenee..

Undone: kiitos kauniista sanoistasi, toivottavasti nega muuttuisi vielä plussaksi. Minä tunnen aina erityistä yhteenkuuluvuutta juuri esikoista yrittävien kanssa, varsinkin pitkään yrittäneiden. Eli ollaankohan tässä ketjussa siis ainoat esikoista yrittävät? En tarkoita mitenkään vähätellä muita, tiedän että toisenkin lapsen yrittäminen on henkisesti rankkaa.



Täällä " oireina" rintojen turvotus, mutta voi johtua vain lääkkeistäkin. Ja öisin on useammin vessahätä, joutuu juoksemaan vessassa. Mutta tämäkin voi mennä jännityksen piikkiin.



Lostille onnea plussasta!



Sharon: minulla on perjantaina pikkujoulut ja pähkäilin kanssa tuon juomisen kanssa. Mutta jos testaan ennenaikojaan niin tulos ei ole välttämättä oikea ja sitten jos perjantaina testaan negan, niin fiilis menee. Eli päädyin ratkaisuun, että testaan vasta testipäivänä ja menen pikkujouluihin ja juon vähän punaviiniä. Lääkärikin sanoi, että testiin asti voi elää normaalisti, no kaatokännejä en ota.

Täällähän onkin ollut vilkasta :) ONNEA plussaviivoista Lostille ja firalle; viiva se on haaleakin viiva! Nyt ei kun paljon liimaa ja jarrusukkia, vai miten se nyt menikään ;)



Undone, täällä ollaan edelleen peukut sitkeästi pystyssä! Tottakai paljon onnea matkaan myös teille muille vielä piinaileville! Se on aivan totta, että hoidot ja piinailu ovat aivan toisenlaisia henkisesti, kun on jo onnistunut sen yhden lapsen saamaan. Silti sitä tyhjää ruutua on surullista katsoa, vaikkei se ole ollenkaan sama tunne kuin ennen sitä ensimmäistä ja tähän saakka ainutta plussaa. Kuten olen jo aiemminkin sanonut, olen suunnattoman onnekas, että olen onnistunut tuon yhden pikkuihmisen saamaan. Kaikki tästä eteenpäin olisi pelkkää plussaa. Lapsettomuus ja se kolmen vuoden yrittäminen jätti kuitenkin tietyllä tapaa lähtemättömän jäljen minuun, eivät ne tuntemukset unohdu. En siis ole lainkaan samassa tilanteessa kuin te ensimmäistä piinailevat, mutta tasan tarkkaan muistan, miltä tuo aika tuntuu.



En voi myöskään kieltää, ettenkö olisi jollain tapaa katellinen niille ihmisille, jotka pystyvät itse päättämään lapsilukunsa ja suurinpiirtein lastensa syntymäajatkin. Eihän se tietenkään ole minulta pois, että joku toinen onnistuu heti ja helposti, sitä en tarkoita enkä sitä onnea heiltä haluaisikaan pois. Mutta kuten sanottua, voin myöntää olevani kateellinen. Jos elämä olisi mennyt niin kuin joskus nuorena ja autuaan tietämättömänä suunnittelin, olisi minulla nyt kolme lasta tehtynä. Nyt on onneksi edes tuo yksi sekä " alkioiden taivaassa" kuusi heitä, jotka eivät saaneet koskaan syntyä. Elämä ei mene niin kuin sitä suunnittelee tai mitä tahansa toivoo. Työnikin puolesta tiedän, että tämä maailma osaa olla hel..tin epäoikeudenmukaien paikka. Olen kuitenkin yritäänyt aina pitää mielessä sen, että loppujen lopuksi olen onnekas, koska ylipäätään on tämä oma elämä, olipa lapsiluku sitten mikä tahansa. Mustimpina hetkinä sitä ei tietenkään muista, mutta aika pian se sieltä taas palaa.



Esikoista tehdessämme luin monta kertaa Eve Hietamiehen kirjan Puolinainen. Erityisesti siitä jäi mieleen kohta, jossa päähenkilö oli viidettä kertaa raskaana ja odotti sekä pelkäsi vain seuraavaa keskenmenoa. Tämä on suora lainaus ko. kirjasta ja sopi silloisiin tunnelmiini täysin. Mielestäni tässä kiteytyy oikein hyvin se tunnelma, joka pahimmillaan piinaillessa ja etenkin sitä tyhjää ruutua katsoessa voi olla " Jossain kadoksissa heikko Toivo. Ilonan sydämestä on jäljellä enää vain rauniot ja jossain niiden keskellä, syvällä kellarissa Ilonan sisällä piileksii toivo. Sillä on vielä tynnyrissä vettä, muutama kynttilä, vanha patja, kostea peitto ja vähän ruokaa. Kaikki mahdollisuudet selvitä hengissä vielä vähän aikaa, sitten on tehtävä jotain. Kuoltava nälkään tai lähdettävä pois. Taistelut ovat hiljentyneet. Tunnelma on odottava, mutta rauha näennäistä, ja se tekee siitä vaarallisen. Ilma tuoksuu kuumalta vereltä ja ruudilta, palaneelta lihalta, tulehtuneilta haavoilta, vihalta. Vain harvoin Toivo käy enää ulkona ja silloinkin vain öisin. Se odottaa pitkään ennen kuin uskaltaa raottaa kellarin ovea ja jos mitään ei kuulu, hiipii hartiat kyyryssä portaat ylös, pysähtyy harmaan betoniseinän viereen, jähmettyy paikoilleen, painautuu seinää vasten. Maa on musta ja kuollut, vain savuavia kivikasoja siinä, missä ennen oli kukoistava sydän. Moni haavoittui ensimmäisestä iskusta, mutta sydän saatiin rakennettua uudelleen. Juuri kun luultiin elämän jatkuvan, isku tuli uudelleen. Kolmannen jälkeen lähes kaikki olivat jo kuolleita, neljännestä selvisi enää vain muutama.

--- Vain harvoin toivo uskaltaa sytyttää pienen nuotion, elävä tuli lämmittää ja niinä harvoina hetkinä toivo uskoo hetken taas itseensä. Toivon ystävä Usko on jo todennäköisesti kuollut, Rakkaus pääsi pakenemaan ja saattaa edelleen piileskellä jossain vihollisen keskellä. Ehkä loukussa niin kuin toivokin. Peläten pimeyttä, jossa vihollinen saalistaa. - - - Kun yö lopulta pimeni, Toivo hiipi hiljaa ulos. Kyykistyi seinän viereen, haistoi veren ja ruudin, palaneen lihan, savun ja vihan. Jostain kaukaa kuului jo orgian äänet. Miljoonat pienet suut söivät sydäntä elävältä, repivät suikaleita terävillä hampaillaan, purivat ja nielivät. Toivo palasi hiljaa kellariinsa, sulki oven ja istui patjalleen. Vajosi lopulta uneen, jota ei aamulla enää muistanut."



Tästä tulikin nyt aika synkkämielinen viesti, mutta eikös se kuulu tavallaan itsenäisyyspäivän luonteeseen ;) Joka tapauksessa onnea matkaan teille kaikille!! Kanssanne oli mukava piinailla. Tämä palsta on loistava voimavara ja vuosien varrella täältä on löytynyt ystäviä tänne Oikeaankin Elämään. Omaa napaa vielä sen verran, että viikon kuluttua selviää viimeisen ivf:mme aikataulu.



halauksin toveri Soffis

Hieno homma että sait plussan, toivottavasti kaikki menee hyvin loppuun asti. Ja toivottavasti verikokeesta hyvä tulos.



Kerttulille, toivottavasti raskaus etenee hyvin alhaisesta arvosta huolimatta!



Ja Undone, mitä verikoe kertoi? Toivottavasti parempaa kuin testit!



Onnea tosiaan plussanneille ja muiden neganneden kanssa kuullaan varmaan muissa pinoissa myöhemmin.

t. Triina

soittelin äsken verikokeen tuloksen, negahan sieltä tuli. Uumoilin sitä jo yöllä ja aamupäivällä alkoi vuoto. Ehdin vähän siihen valmistua ennen kuin nega varmistui.



Katse on jo eteenpäin, huomenna sovitaan jatkosta; pas mahdollisesti tammikuussa.



Kaikkea hyvää teille, ehkä jossakin pinossa vielä tavataan!!

Eli tein testin aamulla kotona ja selvä nega oli.



Soitin aamulla klinikalle, että tarviiko tulla sinne testiin kun on niin kaukana ja monen mutkan takana, niin sanoivat ettei tarvi. Kotitestit on kuitenkin niin luotettavia. Lopetin progynovan ja luget.



Lääkäri soitteli mulle myöhemmin ja sanoi, että ison endometrioosikudoksen takia uusi punktio on hyvin riskialtis tehdä, on kuulemma huonoja kokemuksia kun jouduttu pistämään punktioneulalla endokudoksen läpi, potilaille tullut pahoja tulehduksia. Laittaa lähetteen sairaalaan jossa suosittelee endoleikkausta. Sairaalassa sitten päätetään tehdäänkö leikkaus vai ei. No, tietäähän tän hitauden, leikkaukseen pääsyyn menee varmaan ainakin puol vuotta jos edes leikataan. Sen jälkeen vois aloittaa uuden ivf-hoidon välittömästi.... mutta mutta.. tää mun pitkäaikaissairaus, miten tää etenee, kuinka kauan voin olla ilman lääkkeitä, jotka ei siis sovi yhteen perheenperustamisen kanssa. Sitäkään ei voi kukaan tietää etukäteen, nyt voin suht hyvin kun syön koertisonia. Eli tulevaisuus auki täysin, niin tyypillinen tilanne taas mun kohdalla kun vaan voi olla.



Soffio, Kiitos peukutuksista, näin kuiteskin kävi :( Olette todellakin ansainneet esikoisenne, niin kuin kaikki muutkin. Kolme vuotta on pitkä aika käydä hoidoissa. Olen lukenut tuon saman kirjan ja myöskin Anna-Leena Härkösen Heikosti positiivinen. Mun tunteet on tällä hetkellä vihaa ja katkeruutta omaa elämääni kohtaan. En kestä nähdä lapsia, en lastenvaunuja, en odottavia mahoja. Ajattelin, että yksi asia mun elämässä onnistuisi, ns. menisi putkeen. Mutta kaikesta olen saanut taistella, mikään ei ole tullut helposti. Tulee myös oikein raivostunut olo kun mieheni sisko, jolla neljä lasta (kolme niistä saatu sormia napsauttamalla) valittaa kun ei ole rahaa ja lapset on rasittavia ja hänellä ei ole omaa elämää. Neljäs lapsi tehtiin tekemällä (ikää oli jo enemmän) oli katkera kun ei tärpännytkään heti ja kiukutteli ja näytti mieltään. Nyt kun se neljäskin on, niin tuskailee kuinka edessä on kaikki sama kun jo kolmen edellisen kanssa. Voitte kuvitella miten raivoihin mut saa.



Sharon76, pahoittelut sulle negasta ja onnea uusiin hoitoihin



Johanna75, toivotaan että nuo oireet ovat oikeita raskausoireita, onnea ensi maanantain testiin



Fira ja Lost, Onnea plussista!!



Kuinkas Kerttuli, onko tilanne selkiintynyt?



Tulipa vähän synkkää vuodatusta, olo on nyt tälläinen. Hyvää joulunodotusta kaikille! Toivotaan valoa tähän pimeyteen, ihan kirjaimellisesti!



-Undone71

Täällä yksi erittäin pahalla mielellä oleva myös.

Olin siis veritestissä pp11 ja arvo 75,3 ja tänään pp15 ja arvo 140,4. Minun mielestä arvo ei ole tarpeeksi kohonnut. Klinikalta eivät ota kantaa, vaan käskevät vain jatkaa lääkkeitä ultraan asti. Vuotoa ja kipuja ei ole, eikä oikein mitään muitakaan tuntemuksia, paitsi mieli on maassa. En haluaisi jatkaa turhaan lääkkeitä (minulla Zumenon 4 x pv ja Lugesteron 800 mg päivässä). Mutta en tiedä uskallanko itse vain lopettaa ne. Olen joskus IVF:stä kokenut tuulimunaraskauden ja nyt on vähän sellanen tunne, että tää olis myös. En tiedä. On totta että ehkä nää pettymykset ei oo niin syvältä, kun on jo yksi lapsi, mutta katkeralta tuntuu sittenkin. Ja itkettää, ei voi mitään.

Ehkä parin viikon kuluttua pääsen ekaan ultraan ja sitten olen viisaampi.



Undone71: Olen pahoillani negastasi. Ja ymmärrän TÄYSIN tunteesi miehesi siskoa kohtaan! Ei mikään ole raivostuttavampaa kuin kuulla tuollaisia kommentteja. Tosin arki yllättää monet lasten kanssa ennalta arvaamatta, mutta siltikään tuo ei ole mieltä ylentävää!



Sharon: pahoittelut myös sinulle negasta, toivotaan parempaa onnea seuraaviin hoitoihin. Kyllä sinä sieltä vielä plussan saat!!



Johanna75: Onnea piinailuun, tulehan kertomaan miten kävi!



Fira ja Lost: Onnittelut teille molemmille plussien johdosta!!



Vähän väsynyt ja itkuinen Kerttuli2

Pahoittelut kaikille neganneille, tiedän kuinka raskasta on kun hoidot ei onnistu.



Eilen kävin verikokeessa ja pp15 HCG 435, vieläkään en osaa iloita tästä onnistumisesta vaan tarkkailen näkyykö tuhrua...



Mitä kuuluu Firalle ja Kerttuli2:lle?

Mitäs täällä? On jotenkin kummallinen olo. Tein uusintatestin tänään ja samaa tulosta se aina vaan näyttää. Mä kait joko pelkään, että kohta joku menee pieleen tai sitten mä en vaan voi uskoa, että 2 kertaa hoitoja tois myös 2 lasta! Ois se aika uskomaton onnistumisprosentti!! Mä odotan, että tulis jotain konkreettisia oireita, vaikka ei se jatkuva huono olo ole mitään hääviä. Tai pääsis nopeasti ultraan. Harmi, kun mua ei ole määrätty verikokeeseen. Sillähän sitä sais nopeasti varmuutta. Pelkään, että arvo ois liian matala...tai jotain.

Muuten kyllä päätin, että jos tämä tästä etenee normaalisti, niin mä kyllä nautin täysin rinnoin enkä lähde millekään salailulinjalle, niin kuin viimeksi töissä piti tehdä. Kun näkyy, niin antaa näkyä!