Lue keskustelun säännöt.
ajatelkaa nyt lastakin kun rupeatte hommiin vasta lähes 40kymppisinä!
23.10.2006 |
oikeesti. Siis te olette jo lähes 50kymppisiä kun tenava menee kouluun, onko se lapselle oikein. Jotenkin (vaikka syitä on monta mm ettei ole kumppania löytynyt ja siihen ei voi vaikuttaa) tykkään että nainen joka 40senä hankkii lasta ajattelee vain ja ainoastaan egoaan (=itseään) eikä lasta ollenkaan. Olenko väärässä?
Kommentit (45)
kotiuduttuani takaisin löysin miehen, jonka kanssa halusin tehdä lapsia. Tämä taas sopi mulle, ei ole sellaista oloa, että olisi jäänyt jostain paitsi. Maailmaa olen nähnyt, opiskellut opiskeluni, tavannut ihmisiä. 20-vuotiaana olisin ollut kovin naiivi hankkimaan lapsia, olisi maailmankuvani ollut hyvin ahdas...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
" Mikään ei ole itsekkäämpää kuin vanhana lapsensa tekevät ihmiset. Ei pelkästään vanhat äidit vaan myös isät."
Just. Joo.
Mikä ihme siinä on itsekästä? Eikös Suomessa ole lähitulevaisuudessa vaarana väestön ikääntyminen, eli lapsia tarvitaan kipeästi. Mitä väliä sillä on minkä ikäinen äiti tai isä on?
Vierailija:
Miksi niitä lapsia pitää tehdä sen ikäisenä, että kun lapsi on nuori ja hänen kuuluisi elää nuoruuttaan, lapsi joutuukin huolehtimaan vanhoista vanhemmistaan?Minä olen 22-vuotias 2-vuotiaan tytön äiti, toinen lapsi tulossa. Kolme lasta olisi toiveissa saada. Päätin jo todella nuorena että yli kolmekymppisenä en lapsia tee. Mikäli oikeaa miestä ei olisi elämässä ennen sitä, jäisin lapsettomaksi.
Toivottavasti siinä vaiheessa kun olen 40v, alkaa pikkuhiljaa syntyä lapsenlapsia.Mikään ei ole itsekkäämpää kuin vanhana lapsensa tekevät ihmiset. Ei pelkästään vanhat äidit vaan myös isät.
Kylläpäs on taas kapea-alaista ajattelua: " Kun minä olen näin ajatellut, on se ainoa oikea tapa."
Kun omat lapseni ovat parikymppisiä, olen itse VASTA hieman päälle viisikymppinen. Eli jos ei äkillisiä sairastumisia jne. tule, olen vielä kiinni työelämässä eikä minua kenenkään tarvitse hoitaa. Päinvastoin, sitten kun omani toivottavasti joskus saavat lapsia, on minulla aikaa eläkkeellä hoitaa lapsenlapsiani.
Mistä nämä parikymppiset ovat saaneet päähänsä, että 50+ -ikäiset ovat jo suunnilleen vanhainkodissa???
Pidäpä mölyt mahassasi ettei tartte myöhemmin katua, miten tyhmä sitä olikaan nuorena.
Et voi tietää mitä elämässäsi tapahtuu jatkossa, olet vasta alussa. Lapsesi voivat kuolla, tai 38-vuotiaana voit potea vauvakuumetta uuden miehesi kanssa. Mistään et voi tietää, joten anteeksi että naurattaa nuorien suuret luulot ja puheet elämänsä kulusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
" 29, se on sun ongelmas, jos oot ollu
sellanen nuorena. :)
28"
edelleen se maailmankuva erittäin ahdas, jos pidät kaikkia nuoria äitejä SAMANLAISINA kuin sinä joskus teininä.
28 :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nyt olosuhteet sanovat että tulee useamman vuoden tauko ennen seuraavia lapsia. Luultavasti olen 35+ kun aletaan seuraavaa suunnittelemaan, kenties jopa nelikymppinen kun tärppää ;)
Itsekästä tuo lasten hankinta on meillä ollut aiemminkin, eli raskaudet alkoivat halustamme saada lapsia. Sama linja jatkuu mhdollisen tulevan perheenlisäyksen kanssa. Uskon vahvasti että tuossa 35+ iässä meillä on mahdollisuudet tarjota tuleville lapsillemme parempi elämä mitä tällä hetkellä. Nämä kaksi reilun vuoden sisällä syntynyttä tarvitsevat nyt oman aikansa ja edessä on isomman asunnon hankinta ennen perheen laajentumista.
Vierailija:
Miksi niitä lapsia pitää tehdä sen ikäisenä, että kun lapsi on nuori ja hänen kuuluisi elää nuoruuttaan, lapsi joutuukin huolehtimaan vanhoista vanhemmistaan?Minä olen 22-vuotias 2-vuotiaan tytön äiti, toinen lapsi tulossa. Kolme lasta olisi toiveissa saada. Päätin jo todella nuorena että yli kolmekymppisenä en lapsia tee. Mikäli oikeaa miestä ei olisi elämässä ennen sitä, jäisin lapsettomaksi.
Toivottavasti siinä vaiheessa kun olen 40v, alkaa pikkuhiljaa syntyä lapsenlapsia.Mikään ei ole itsekkäämpää kuin vanhana lapsensa tekevät ihmiset. Ei pelkästään vanhat äidit vaan myös isät.
Suosittelen, että säästät tämän kirjoituksesi ja luet sen n. 20 vuoden päästä. Voi olla, että sinuakin nolottaa.
Haluaisin vielä kuulla perustelusi siitä, miksi " mikään ei ole itsekkäämpää kuin vanhana lapsensa tekevät ihmiset" ??
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija:
No joo, katso nyt sitten ettet 38-vuotiaana sen uuden ukkosi kanssa vastaa vauvakuumeen huutoon. Jalat ristiin vaan, ja muistat että olet elämäsi elänyt ja kuulut vanhainkotiin.
Kyllä te nuoret vielä nauratte itsellenne, kunhan kasvatte isoiksi. Muakin naurattaa kaikki nuoruuden hölmöt puheet, sitä luuli tietävänsä kaiken.. hihhih.. voi hyvänen aika sentään.. hihh..
millaisia pentuja tuon ikäiset vielä ovat. Oletteko panneet merkille, että parikymppiset käyttäytyy edelleen kuin teinit? Seuratkaa vaikka yliopiston ruokalassa. Honotetaan kuin teinit ja jutut on samaa tasoa. Ja tällaiset hankkii lapsia, ja antaa vanhemmille elämänohjeita. On tää maailma merkillinen.
Vierailija:
Miksi niitä lapsia pitää tehdä sen ikäisenä, että kun lapsi on nuori ja hänen kuuluisi elää nuoruuttaan, lapsi joutuukin huolehtimaan vanhoista vanhemmistaan?Minä olen 22-vuotias 2-vuotiaan tytön äiti, toinen lapsi tulossa. Kolme lasta olisi toiveissa saada. Päätin jo todella nuorena että yli kolmekymppisenä en lapsia tee. Mikäli oikeaa miestä ei olisi elämässä ennen sitä, jäisin lapsettomaksi.
Toivottavasti siinä vaiheessa kun olen 40v, alkaa pikkuhiljaa syntyä lapsenlapsia.Mikään ei ole itsekkäämpää kuin vanhana lapsensa tekevät ihmiset. Ei pelkästään vanhat äidit vaan myös isät.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mutta tiedän, että vanhetessa viisastuu... ja sinunkin maailmankuvasi ja ajatuksesi kasvavat, kun saat ikää (toivon mukaan). Itsekin ajattelin nuorena olevani maailman viisain ihminen ja mielipiteeni ehdottomia, nyt mikään ei ole ehdotonta, ja luulen, että vieläkin viisastun....
Se vanhemman kelvollisuus ei kuule ole iästä kiinni! Säälin niin kovasti näitä nuoria, ihan loppuunpalaneita vanhempia, jotka kitkuttelevat päivästä toiseen ja jotka joku kaunis päivä tajuavat että nuoruus menikin ohi paskavaippoja vaihtaessa ja hiekkalaatikolla istuessa. Vanhemmaksi ihminen sopii kaikista parhaiten 30-40 vuotiaana, kunhan vaan sukusolut toimii!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija:
Se vanhemman kelvollisuus ei kuule ole iästä kiinni! Säälin niin kovasti näitä nuoria, ihan loppuunpalaneita vanhempia, jotka kitkuttelevat päivästä toiseen ja jotka joku kaunis päivä tajuavat että nuoruus menikin ohi paskavaippoja vaihtaessa ja hiekkalaatikolla istuessa. Vanhemmaksi ihminen sopii kaikista parhaiten 30-40 vuotiaana, kunhan vaan sukusolut toimii!
Ensiksi sanot, ettei vanhemman kelvollisuus ole iästä kiinni. Kuitenkin ihminen sopii vanhemmaksi parhaiten 30-40 -vuotiaana? Minä siis täytettyäni 30 vuotta, alan kuin taikasauvaniskusta olemaan parempi äiti lapselleni?
Kun sanoin " iästä" kiinni, tarkoitin nimenomaan " iäkkyyttä" ja " ikävuosia" eli sitä että henkilöllä on vähän enemmän ikää, ymmärsitkö nyt? Olisi ehkä pitänyt ilmaista itseään selvemmin. Ts. olen sitä mieltä, että ikävuodet tekee yleisesti ihmisesta kypsemmän+viisaamaan ja näin ollen paremman vanhemman. Ainoa ongelma on toki tuo sukusolujen toimivuus, josta ei ole enää takeita sitten kun aletaan lähestyä 40 ja mennään siitä etennpäin.
Kyllähän se on ihan ihmisestä itsestään kiinni, ja suoraan sanottuna kaikki eivät " sovi" äidiksi ikinä, vaikka lapsia tekisivätkin. Minulle itselleni ei olisi 20-vuotiaana tullut mieleenkään perheen perustaminen. Minun elämääni kuului silloin opiskelu. Opiskelujen jälkeen elämääni kuului paikan etsiminen työelämässä, kodin perustaminen ja vasta sen jälkeen aloin edes ajattelemaan lapsia. Jos joku oli jo nuorena päättänyt tehdä lapsia heti kun siihen kykenee, niin tämä puolestaan oli se järjestys, jonka minä olin jo nuorena päättänyt. Mutta vaikkei minulle äitiys vielä 20-vuotiaana tullut mieleenkään vaihtoehtona, en silti väitä, että kukaan ei sitä saisi haluta. On minullakin kavereita, jotka ovat tehneet ensimmäiset lapsensa jo 18-vuotiaina. Se on ollut heidän valintansa ja sitä he ovat halunneet. He ovat jääneet paitsi joistain asioista nuorena, minä taas jään tällä hetkellä pienten lasten äitinä paitsi joistain sellaisista asioista, joita he voivat tehdä.
Ei minusta iällä ole mitään tekemistä sen kanssa, onko joku hyvä vanhempi lapsilleen. Oma äitini oli 28-vuotias esikoisensa (minut) saadessaan, äitini äiti oli jopa 42-vuotias, kun sai esikoisensa (äitini). Äitini on nyt 50+, mutta työelämässä, eikä minun ole tarvinnut millään tavalla häntä hoitaa. Mummoni eli 85-vuotiaaksi, ja vasta viimeiset kaksi vuotta ennen kuolemaansa mummon kunto alkoi heikentyä. Ehkä näiden omakohtaisetn kokemusten perusteella en ole koskaan kokenut olevani yli-ikäinen lasten saamiseen 30-vuotiaana. Olisi mielenkiintoista tietää, mihin kokemuksiin pohjautuvat ne mielipiteet, joiden mukaan sopiva ikä tehdä lapsia on parikymppisenä.
mutta olen lapsen (tokalla) luokkakavereiden vanhemmista yksi nuorimmista äideistä. Siis 25 oppilasta, joiden vanhemmista suurin osa lähentelee 50 v:n ikää. Aika tavallista nykyään.
" Rupeatte hommiin" - siis nelikymmpiset eivät saisi harrastaa seksiä, vai lastentekohommiako tässä vain tarkoitettiin? Mitäs sitten, kun sattuu vahinko vaikka päälle nelikymppisenä, niin kuin meille kävi? Ehkäisy siis petti. Olisiko ollut lapsen etu tehdä abortti vai kuitenkin pitää hänet ja hoitaa häntä, touhuta ja olla hänelle hyvät vanhemmat, vaikka ikää onkin päälle sallitun?
Toinen asia, mikä minua näissä ikäkeskusteluissa häiritsee, on se, miten jotkut kehtaavat mollata omia vanhempiaan, jotka ovat olleet normaalia iäkkäämpiä lapsensa saadessaan. Olisiko näille ruikuttajillekin ollut parempi vaihtoehto jäädä syntymättä, sillä sehän olisi ainut vaihtoehto?
Lähetä ilmoitus asiattomasta viestistä:
Viesti ID: 8667978
Kirjoittaja: Vierailija
Otsikko: ajatelkaa nyt lastakin kun rupeatte ...
Mun suunnitelmiin eivät ole sopineet vauvat enää vanhemmalla iällä. Ovat lapset jo aikuisia sitten, kun 40v tulee mulla täyteen. Oli oikein opettavaista perustaa omaa kotia samalla kun lapsia alkoi tulla. Ja elintaso on vain jatkuvasti noussut, mistään ei ole tarvinnut perheen takia luopua. Ollaan kasvettu yhdessä lasteni kanssa. :) Olen oppinut vastuuntuntoiseksi tässä ja jäänyt sekoilut kokematta nuorena, nyt sitten vanhempana osaan ajatella järjellä ja kuitenkin nauttia elämästä, pian " vapaana" lapsista, heilläkin sitten omat elämät.
Tämä oli minulle paras ratkaisu.