Lue keskustelun säännöt.
Vaimo valittaa, kun en enää hemmottele
05.08.2022 |
Vaimo valittaa, kun tapailuaikoina hemmottelin paljon ja maksoin kulut. Ostin paljon lahjoja, maksoin matkoja, vein illallisille Michelin-ravintoloihin, jotka saattoivat maksaa 500€ jne. Myös hän sitten oli seksuaalisesti aktiivinen ja käyttäytyi naisellisesti, mikä oli mukavaa silloin.
No nyt kolmen lapsen jälkeen seksiä ei ole ollenkaan, naama on norsun vitulla koko ajan, naisellisuudesta tietoakaan ja jatkuvaa valitusta. Ei kiinnosta itseäkään pätkääkään tuota viedä mihinkään saati vielä tarjota ja ostella lahjoja.
Ja tiedoksi, että olen ollut 3v. koti-isä (yhtä kauan kuin vaimo kotiäiti), teen ihan yhtälailla kotitöitä ja vielä päälle kaikki perinteiset miesten työt. Eli ei ole vaimo joutunut edes yksin kotia hoitamaan.
Miksi moni nainen muuttuu tällaiseksi?
Kommentit (128)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mua kiinnostaa, että kun teillä on tuo lasten hoito mennyt puoliksi niin menikö myös raskaus sen vaivat synnytykset ja siitä palautuminen puoliksi?
3 lasta: on noin 2 vuotta 5-6 kuukautta raskaanaoloa.
Synnytyksestä palautuminen: yhteensä noin 6 kuukautta veristä vuotoa ja kipuja, kuivuutta ja haavoja. Kivuliasta virtsaamista ja ulostamista. Kipuja kohdussa ja rinnoissa. Noin 3 vuotta lopullista palautumisaikaa. Vasta vuoden päästä on pakauduttu synnytyksestä.Hormonien siheuttamat muutokset jo sinänsä on iso juttu: hajuaisti vaikeuttaa elämää kun kaikki haisee 9 kuukautta tosi pahalle, on herkkänä ja maailma pelottaa ihan aiheesta. Ilman raskaushormoneita kun pystyy sulkemaan maailman pahuuden pois.
Menikö siis puoliksi? Yhteisistä lapsista kun on kyse?
Eli siis naista pitäisi elämän loppuun asti kohdella eri tavalla kuin miestä kun nainen on jaksanut joskus olla raskaana (asia jota mies ei voi tehdä vaikka haluaisi)?
Tottakai. Jos haluat onnellisen suhteen niin ymmärtää mikä muutos raskaudet synnytykset ha sen jälkeiset palautuminen ovat naiselle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mua kiinnostaa, että kun teillä on tuo lasten hoito mennyt puoliksi niin menikö myös raskaus sen vaivat synnytykset ja siitä palautuminen puoliksi?
3 lasta: on noin 2 vuotta 5-6 kuukautta raskaanaoloa.
Synnytyksestä palautuminen: yhteensä noin 6 kuukautta veristä vuotoa ja kipuja, kuivuutta ja haavoja. Kivuliasta virtsaamista ja ulostamista. Kipuja kohdussa ja rinnoissa. Noin 3 vuotta lopullista palautumisaikaa. Vasta vuoden päästä on pakauduttu synnytyksestä.Hormonien siheuttamat muutokset jo sinänsä on iso juttu: hajuaisti vaikeuttaa elämää kun kaikki haisee 9 kuukautta tosi pahalle, on herkkänä ja maailma pelottaa ihan aiheesta. Ilman raskaushormoneita kun pystyy sulkemaan maailman pahuuden pois.
Menikö siis puoliksi? Yhteisistä lapsista kun on kyse?
Eli siis naista pitäisi elämän loppuun asti kohdella eri tavalla kuin miestä kun nainen on jaksanut joskus olla raskaana (asia jota mies ei voi tehdä vaikka haluaisi)?
Tottakai. Jos haluat onnellisen suhteen niin ymmärtää mikä muutos raskaudet synnytykset ha sen jälkeiset palautuminen ovat naiselle.
Ei siis kannata antaa naisen porsia. Se ei ole kummankaan edun mukaista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä tiesin et on lopun alkua kun lennätin ja maksoin meidät vaimon kanssa Wieniin hänen suosikkibändinsä keikalle.
4 päivää, 3 yötä oltiin sillä reissulla, hyvä hotelli, liput konserttiin, kaiken maksoin ja pildeä ei tullut. Kertaakaan sillä reissulla.
Oliko reissussa sinusta mitään mukavaa vai mökötitkö kun ei herunut?
Mahtuuko väliin mitään? Joko tai?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mua kiinnostaa, että kun teillä on tuo lasten hoito mennyt puoliksi niin menikö myös raskaus sen vaivat synnytykset ja siitä palautuminen puoliksi?
3 lasta: on noin 2 vuotta 5-6 kuukautta raskaanaoloa.
Synnytyksestä palautuminen: yhteensä noin 6 kuukautta veristä vuotoa ja kipuja, kuivuutta ja haavoja. Kivuliasta virtsaamista ja ulostamista. Kipuja kohdussa ja rinnoissa. Noin 3 vuotta lopullista palautumisaikaa. Vasta vuoden päästä on pakauduttu synnytyksestä.Hormonien siheuttamat muutokset jo sinänsä on iso juttu: hajuaisti vaikeuttaa elämää kun kaikki haisee 9 kuukautta tosi pahalle, on herkkänä ja maailma pelottaa ihan aiheesta. Ilman raskaushormoneita kun pystyy sulkemaan maailman pahuuden pois.
Menikö siis puoliksi? Yhteisistä lapsista kun on kyse?
Eli siis naista pitäisi elämän loppuun asti kohdella eri tavalla kuin miestä kun nainen on jaksanut joskus olla raskaana (asia jota mies ei voi tehdä vaikka haluaisi)?
Tottakai. Jos haluat onnellisen suhteen niin ymmärtää mikä muutos raskaudet synnytykset ha sen jälkeiset palautuminen ovat naiselle.
Kauanko se palautuminen kestää? Nuorin on kohta 7v. vanha.
Mitenkä vaimosi hemmottelee sinua?
Enkä tarkoita että se sanoo "tuo hemmo ei hoida mitä sen pitäis"
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mua kiinnostaa, että kun teillä on tuo lasten hoito mennyt puoliksi niin menikö myös raskaus sen vaivat synnytykset ja siitä palautuminen puoliksi?
3 lasta: on noin 2 vuotta 5-6 kuukautta raskaanaoloa.
Synnytyksestä palautuminen: yhteensä noin 6 kuukautta veristä vuotoa ja kipuja, kuivuutta ja haavoja. Kivuliasta virtsaamista ja ulostamista. Kipuja kohdussa ja rinnoissa. Noin 3 vuotta lopullista palautumisaikaa. Vasta vuoden päästä on pakauduttu synnytyksestä.Hormonien siheuttamat muutokset jo sinänsä on iso juttu: hajuaisti vaikeuttaa elämää kun kaikki haisee 9 kuukautta tosi pahalle, on herkkänä ja maailma pelottaa ihan aiheesta. Ilman raskaushormoneita kun pystyy sulkemaan maailman pahuuden pois.
Menikö siis puoliksi? Yhteisistä lapsista kun on kyse?
Eli siis naista pitäisi elämän loppuun asti kohdella eri tavalla kuin miestä kun nainen on jaksanut joskus olla raskaana (asia jota mies ei voi tehdä vaikka haluaisi)?
Tottakai. Jos haluat onnellisen suhteen niin ymmärtää mikä muutos raskaudet synnytykset ha sen jälkeiset palautuminen ovat naiselle.
Kauanko se palautuminen kestää? Nuorin on kohta 7v. vanha.
Vielä n. 20 vuotta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä tiesin et on lopun alkua kun lennätin ja maksoin meidät vaimon kanssa Wieniin hänen suosikkibändinsä keikalle.
4 päivää, 3 yötä oltiin sillä reissulla, hyvä hotelli, liput konserttiin, kaiken maksoin ja pildeä ei tullut. Kertaakaan sillä reissulla.
Oliko reissussa sinusta mitään mukavaa vai mökötitkö kun ei herunut?
Mahtuuko väliin mitään? Joko tai?
Eli mökötit. No älä ihmettele, että ei herunut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Meillä tiesin et on lopun alkua kun lennätin ja maksoin meidät vaimon kanssa Wieniin hänen suosikkibändinsä keikalle.
4 päivää, 3 yötä oltiin sillä reissulla, hyvä hotelli, liput konserttiin, kaiken maksoin ja pildeä ei tullut. Kertaakaan sillä reissulla.
Matka yht 2500e
Lentokenttätaksit yht 200
Keikkaliput yht 300 (sentään hyvä keikka)
Muu liikkuminen, syöminen ja juominen 500
3500e reissu oli se ainakin ja palkkio nolla.
Ymmärrän miksi kerran eronneet on tosi varovaisia ja miehet etsii jonkun opiskelijanaisen, jota voivat tukea ja sokeroida.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä tiesin et on lopun alkua kun lennätin ja maksoin meidät vaimon kanssa Wieniin hänen suosikkibändinsä keikalle.
4 päivää, 3 yötä oltiin sillä reissulla, hyvä hotelli, liput konserttiin, kaiken maksoin ja pildeä ei tullut. Kertaakaan sillä reissulla.
Oliko reissussa sinusta mitään mukavaa vai mökötitkö kun ei herunut?
Keikka oli hyvä.
Wien kaunis kaupunki.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mua kiinnostaa, että kun teillä on tuo lasten hoito mennyt puoliksi niin menikö myös raskaus sen vaivat synnytykset ja siitä palautuminen puoliksi?
3 lasta: on noin 2 vuotta 5-6 kuukautta raskaanaoloa.
Synnytyksestä palautuminen: yhteensä noin 6 kuukautta veristä vuotoa ja kipuja, kuivuutta ja haavoja. Kivuliasta virtsaamista ja ulostamista. Kipuja kohdussa ja rinnoissa. Noin 3 vuotta lopullista palautumisaikaa. Vasta vuoden päästä on pakauduttu synnytyksestä.Hormonien siheuttamat muutokset jo sinänsä on iso juttu: hajuaisti vaikeuttaa elämää kun kaikki haisee 9 kuukautta tosi pahalle, on herkkänä ja maailma pelottaa ihan aiheesta. Ilman raskaushormoneita kun pystyy sulkemaan maailman pahuuden pois.
Menikö siis puoliksi? Yhteisistä lapsista kun on kyse?
Eli siis naista pitäisi elämän loppuun asti kohdella eri tavalla kuin miestä kun nainen on jaksanut joskus olla raskaana (asia jota mies ei voi tehdä vaikka haluaisi)?
Sanoisin, että kyllä. Suvustani ne miehet, jotka antavat esim erityistä huomiota vaimon äitiydestä, arvostavat vuosikymmentenkin jälkeen vaimon työtä synnytyksessä ym, ovat niitä onnellisimpia. Ne vaimot jotka saavat tuollaista nipotusta eivät arvosta eivätkä kunnioita samalla tavalla miehiään
Minun suvussani ja lähipiirissäni taas onnellisimpia ovat ne pariskunnat joissa ollaan ihan aidosti yhdessä tekemässä tasavertaisena niitä kodin hommia eikä kilpailla siitä kumpi on joskus kärsinyt enemmän joskus jostain ja siksi oikeutettu olemaan jotenkin ylempänä.
Minusta tuollainen äitiyden erityinen huomioiminen ja arvostus kuulostaa hyvin perinteiseltä ylistämällä alistamiselta jossa toinen kohotetaan jotenkin erityisasemaan äitinä mutta se on sitten kuitenkin käytännössä sitä että äidillä on se äidin rooli joka on usein lopulta se raskaampi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mua kiinnostaa, että kun teillä on tuo lasten hoito mennyt puoliksi niin menikö myös raskaus sen vaivat synnytykset ja siitä palautuminen puoliksi?
3 lasta: on noin 2 vuotta 5-6 kuukautta raskaanaoloa.
Synnytyksestä palautuminen: yhteensä noin 6 kuukautta veristä vuotoa ja kipuja, kuivuutta ja haavoja. Kivuliasta virtsaamista ja ulostamista. Kipuja kohdussa ja rinnoissa. Noin 3 vuotta lopullista palautumisaikaa. Vasta vuoden päästä on pakauduttu synnytyksestä.Hormonien siheuttamat muutokset jo sinänsä on iso juttu: hajuaisti vaikeuttaa elämää kun kaikki haisee 9 kuukautta tosi pahalle, on herkkänä ja maailma pelottaa ihan aiheesta. Ilman raskaushormoneita kun pystyy sulkemaan maailman pahuuden pois.
Menikö siis puoliksi? Yhteisistä lapsista kun on kyse?
Eli siis naista pitäisi elämän loppuun asti kohdella eri tavalla kuin miestä kun nainen on jaksanut joskus olla raskaana (asia jota mies ei voi tehdä vaikka haluaisi)?
Tottakai. Jos haluat onnellisen suhteen niin ymmärtää mikä muutos raskaudet synnytykset ha sen jälkeiset palautuminen ovat naiselle.
Tuo palautuminen kestää hetken mutta sen jälkeen vanhempien pitäisi olla ihan samalla viivalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
sellasta se on kun arki ukkosen lailla purkautuu ylle lapsivuosien seassa. toivottavasti rakkautesti vaimoasi kohtaan on ulkonäköä syvempää. nimittäin luulen, että vaimosi kaikki energia menee lasten hoitoon. se voi väsyttää ja masentaakin. silloin ei seksi maistu.
mitä jos tänä iltana kysyisit illan päätteeksi, kulta voisinko hieroa hartiasi?
vastaus "luuletko saavasi pllua"
No vastaat tähän että toki halusit päästä rakkaan vaimosi lähelle, mutta nyt halusit vain rentouttaa vaimosi niskaa ja hartioita kun hän on kanniskellut teidän pikkuisianne niin paljon.
Siinä sitten hartioita hieroessa kerrot että kuinka ylpeä olet vaimostasi, hänen hyvöstä äitiydestään, luonteestaan ja kauneudesta. Osoitat että rakastat. Sellaista se nimittäin on kun on monta lasta: aika menee lapsiin.
Sinulla on se hyvä tilanne että vaimosi toivoo kokevansa niitä alkuaikoja kanssasi. Hän toivoo hemmottelua ja yhteyttä. Siinä vaiheessa ei suhteella ole toivoa kun hän ei toivo sinulta mitään.
Jos luit aloituksen niin mies oli itse ollut koti-isänä yhtä kauan kuin vaimokin. Mies siis taatusti tietää mitä se vaatii ja hän ansaitsee ihan yhtä lailla kiitoksen siitä ajasta.
Sen verran vielä, että ei se vaimo rahan takia näitä asioita minulta odota tai vaadi. Tienaa itsekin nykyään yli 100k€/vuosi.
T.ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä tiesin et on lopun alkua kun lennätin ja maksoin meidät vaimon kanssa Wieniin hänen suosikkibändinsä keikalle.
4 päivää, 3 yötä oltiin sillä reissulla, hyvä hotelli, liput konserttiin, kaiken maksoin ja pildeä ei tullut. Kertaakaan sillä reissulla.
Oliko reissussa sinusta mitään mukavaa vai mökötitkö kun ei herunut?
Mahtuuko väliin mitään? Joko tai?
Eli mökötit. No älä ihmettele, että ei herunut.
Olin ohis, kiinnosti sun tarjoamat vaihtoehdot.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mua kiinnostaa, että kun teillä on tuo lasten hoito mennyt puoliksi niin menikö myös raskaus sen vaivat synnytykset ja siitä palautuminen puoliksi?
3 lasta: on noin 2 vuotta 5-6 kuukautta raskaanaoloa.
Synnytyksestä palautuminen: yhteensä noin 6 kuukautta veristä vuotoa ja kipuja, kuivuutta ja haavoja. Kivuliasta virtsaamista ja ulostamista. Kipuja kohdussa ja rinnoissa. Noin 3 vuotta lopullista palautumisaikaa. Vasta vuoden päästä on pakauduttu synnytyksestä.Hormonien siheuttamat muutokset jo sinänsä on iso juttu: hajuaisti vaikeuttaa elämää kun kaikki haisee 9 kuukautta tosi pahalle, on herkkänä ja maailma pelottaa ihan aiheesta. Ilman raskaushormoneita kun pystyy sulkemaan maailman pahuuden pois.
Menikö siis puoliksi? Yhteisistä lapsista kun on kyse?
Eli siis naista pitäisi elämän loppuun asti kohdella eri tavalla kuin miestä kun nainen on jaksanut joskus olla raskaana (asia jota mies ei voi tehdä vaikka haluaisi)?
Tottakai. Jos haluat onnellisen suhteen niin ymmärtää mikä muutos raskaudet synnytykset ha sen jälkeiset palautuminen ovat naiselle.
Ei siis kannata antaa naisen porsia. Se ei ole kummankaan edun mukaista.
Antaa porsia? Juurihan sanoin että olisit itse halunnut synnyttää.
Eli vaikka on mennyt puoliksi ei ole mennyt puoliksi. Ilmiselvää: vaimolle on tullut krooninen väsymys kun ei ole saanut palautua aikoinaan kunnolla. Tuolloinhan miehen pitäisi tehdä paljon enemmän kuin puolet.
Newsflash: tää on trolli. Miksi haaskattu aikaanne trollin kanssa riitelyyn?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
sellasta se on kun arki ukkosen lailla purkautuu ylle lapsivuosien seassa. toivottavasti rakkautesti vaimoasi kohtaan on ulkonäköä syvempää. nimittäin luulen, että vaimosi kaikki energia menee lasten hoitoon. se voi väsyttää ja masentaakin. silloin ei seksi maistu.
mitä jos tänä iltana kysyisit illan päätteeksi, kulta voisinko hieroa hartiasi?
vastaus "luuletko saavasi pllua"
No vastaat tähän että toki halusit päästä rakkaan vaimosi lähelle, mutta nyt halusit vain rentouttaa vaimosi niskaa ja hartioita kun hän on kanniskellut teidän pikkuisianne niin paljon.
Siinä sitten hartioita hieroessa kerrot että kuinka ylpeä olet vaimostasi, hänen hyvöstä äitiydestään, luonteestaan ja kauneudesta. Osoitat että rakastat. Sellaista se nimittäin on kun on monta lasta: aika menee lapsiin.
Sinulla on se hyvä tilanne että vaimosi toivoo kokevansa niitä alkuaikoja kanssasi. Hän toivoo hemmottelua ja yhteyttä. Siinä vaiheessa ei suhteella ole toivoa kun hän ei toivo sinulta mitään.Jos luit aloituksen niin mies oli itse ollut koti-isänä yhtä kauan kuin vaimokin. Mies siis taatusti tietää mitä se vaatii ja hän ansaitsee ihan yhtä lailla kiitoksen siitä ajasta.
En ole se jolle vastasit, mutta on ihan eri tehdä puolia raskaana ja synnytyksen kälkeen kuin että saisi tehdä noita puolta ilman raskautta ja lapsivuodeaikaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mua kiinnostaa, että kun teillä on tuo lasten hoito mennyt puoliksi niin menikö myös raskaus sen vaivat synnytykset ja siitä palautuminen puoliksi?
3 lasta: on noin 2 vuotta 5-6 kuukautta raskaanaoloa.
Synnytyksestä palautuminen: yhteensä noin 6 kuukautta veristä vuotoa ja kipuja, kuivuutta ja haavoja. Kivuliasta virtsaamista ja ulostamista. Kipuja kohdussa ja rinnoissa. Noin 3 vuotta lopullista palautumisaikaa. Vasta vuoden päästä on pakauduttu synnytyksestä.Hormonien siheuttamat muutokset jo sinänsä on iso juttu: hajuaisti vaikeuttaa elämää kun kaikki haisee 9 kuukautta tosi pahalle, on herkkänä ja maailma pelottaa ihan aiheesta. Ilman raskaushormoneita kun pystyy sulkemaan maailman pahuuden pois.
Menikö siis puoliksi? Yhteisistä lapsista kun on kyse?
Eli siis naista pitäisi elämän loppuun asti kohdella eri tavalla kuin miestä kun nainen on jaksanut joskus olla raskaana (asia jota mies ei voi tehdä vaikka haluaisi)?
Tottakai. Jos haluat onnellisen suhteen niin ymmärtää mikä muutos raskaudet synnytykset ha sen jälkeiset palautuminen ovat naiselle.
Ei siis kannata antaa naisen porsia. Se ei ole kummankaan edun mukaista.
Antaa porsia? Juurihan sanoin että olisit itse halunnut synnyttää.
Eli vaikka on mennyt puoliksi ei ole mennyt puoliksi. Ilmiselvää: vaimolle on tullut krooninen väsymys kun ei ole saanut palautua aikoinaan kunnolla. Tuolloinhan miehen pitäisi tehdä paljon enemmän kuin puolet.
Tämä voi tulla sulle yllätyksenä, mutta keskustelussa on useita henkilöitä.
Jos asia vaivaa, kai isot aikuiset ihmiset silloin keskustelevat asioista.
Ehkä syy piilee enimäkseen siinä, että olet tosiaan liian paljon lellinyt häntä lahjoilla ja ravintoloilla. Toisekseen, mitä enemmän tulee lapsia niin onhan se selvä, että keho muuttuu eikä ole enää näytä samalta kuin ennen lapsia kaksikymppisenä.
Herää vain kysymys, vaikka mukamas olet kotona niin onko tämä vaimo joka kerta se, jpka siivoaa, laittaa ruoan ja hoitaa lapset. Ja vieläpä vupdesta toiseen, jotta sinä voit hoitaa ne ns. Helpoimmat jutut, joista et rasitu. Ehkäpä senkin takia vaimosi naama on kuin sotruunamehua 5 litraa juoneena.
Ehkäpä olisi vähemmän hapannaama, kun keräät kortesi kekoon ja paperitöiden jäökeen alat myös ottaa vastuuta ruoan hakemisessa kaupasta, ruoan tekemisissä, pyykkien pesussa jne. Olisi luksusta naiselle kun mieskin tekisi jotain. Sänkypuuhiin kyllä päästään, muuten ei kiinnosta ja sitten ihmetellään mikä on kun seksielämä ei enää kukoista ja ärähdellään väsymyksestä.
Oliko reissussa sinusta mitään mukavaa vai mökötitkö kun ei herunut?