Lue keskustelun säännöt.
Kuinka aktiivisia teidän miehet on parisuhteen eteen?
Tarkoitan siis esim yhteisen tekemisen, reissujen ja kahdenkeskisen ajan järjestelyssä ja suunnittelussa?
Mun mies tekee kyllä, kun minä pyydän tai suunnittelen. Itse ei tee aloitetta, ei pyydä mua minnekään. Onko se vain mies vai tarkoittaako se,ettei sitä kiinnosta?
Kommentit (399)
Vierailija kirjoitti:
Joillakin miehillä, ihan joidenkin miesten suusta suoraan kuultuna, kun parisuhde on vakiintunut kihloiksi/avioliitoksi/avoliitoksi, sitten ei tartte enää panostaa suhteeseen. Se kumppani on saatu, siihen on nyt panostettu, nyt sen voi jättää taka-alalle ja keskittyä vain itseensä. Oli se sitten sitä, että miehenä on omissa menoissaan tai ettei viitsi suunnitella mitään yhteistä tekemistä toisen kanssa.
Se, että jokin on 'saatu' ei suinkaan tarkoita, etteikö sitä voisi menettää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Nykyinen mieheni on ihanan oma-aloitteinen. Edellinen olikin sitten toista maata. Vaihtamalla paranee!
Tämä on jännä sanonta, että vaihtamalla muka ei parane. Tuo on totta, että vaihtamallahan se nimenomaan paranee. Älkää hyvät ihmiset tyytykö liittoihin, jossa teidän ja kumppaninne ajatusmaailmat eivät kohtaa ja jossa olette tyytymättömiä,
Miehet ei tajua, että et voi esittää suhteen alussa proaktiivista kosioprinssiä ja sitten naisen hurmattuasi löpsähtää möhnäämään paikoilleen. Sitten ihmetellä, että mikä on kun ei omana itsenään kelpaa? No olisit ollut rehellinen siitä omasta itsestäsi heti alkuun.
Eihän kovin aktiivisesti mitään "erikoisuuksia" ehdota, mutta tehdään kyllä paljon yhdessä ihan tavallisia arkijuttuja. Esim. syödään ja katsotaan sarjoja/leffoja, käytetään koiraa ulkona, pelataan yhdessä lautapelejä. Ollaan aika kotinysvääjiä molemmat eli itsekään en ole niin innostunut mihinkään ravintoloihin usein lähtemään.
Joskus on tietysti kivaa erikoisohjelmakin, ihan pari päivää sitten käytiin yhdessä museossa ja kahvilassa :)
Meillä molemmat tekee paljon. Tykätään kumpikin kovasi matkustamisesta ja viimeksi suunniteltiin yhdessä matkaa Peruun ja Argentiinaan. Usein myös mies varaa meille pöydän vaikka jostain kivasta ravintolasta tai sitten vaan hieroo mun jalkoja iltaisin kun olen väsynyt. Toimii tietysti myös toistepäin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Alunperinkin pitäisi löytää ihminen, jonka ajanviettotapa ja parisuhteen olemassaolon taso sopivat yhteen. Jos hyväksi parisuhteeksi riittää kotona möllöttäminen ja ehkä iltalenkki yhdessä kerran, kaksi viikossa, siihen ei sovi kumppaniksi henkilö, joka haluaa tehdä aktiivisemmin ja monipuolisemmin asioita kumppanin kanssa. Silloin parisuhteen laaduksi ei riitä se, että ollaan vain olemassa yhtä aikaa kumppanin kanssa samaa tilaa asuttaen. Samoin tietysti se, jolle parisuhteeksi riittää se, että ollaan kotona yhdessä mitään kummempia puuhaamatta, ei ole onnellinen sellaisen kanssa, joka haluaa yhteistä aktiviteettiä enemmän.
Kyllä olen tätä yrittänyt. Laitoin tinderiin rehellisesti mitä tykkään tehdä vapaa-ajalla (luonnossa liikkuminen, kalastus, matkailu, puutarhahommat). Siltikin löysin lähinnä vain syömisestä, netflixistä ja kotona möllöttämisestä kiinnostuneita. Hyvällä tuurilla kävivät sentään välillä salilla ja baarissa :p Yleensä toki teeskentelivät alkuun tykkäävänsä samoista jutuista kuin minä. Huijauksella on lyhyet jäljet. Olen mieluummin sinkku kuin laiskan sohvaperunan kanssa.
Mies ei koskaan järjestä mitään, eikä nykyään enää edes suostu viettämään aikaa kanssani. Yritin ehdottaa yhteistä matkaa kesällä tai yhteistä mökkiviikkoa tai kahvilaanmenoa, syömäänmenoa, eikä mikään kiinnosta. Hän ei edes pitänyt lomaansa samaan aikaan kuin minä. Kyllä musta todella tuntuu, ettei hän ole enää kiinnostunut musta yhtään. Onko tällainen sitä itsestäänselvyytenä pitämistä, mikä useita miehiä alkaa vaivata pidemmässä avioliitossa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Työn ulkopuolella ollaan aina yhdessä ja tehdään asioita yhdessä.
Meillä ei ole mitään noista. Ei yhteistä aikaa, ei yhteisiä tekemisiä, eikä varsinkaan yhteisiä reissuja, ei ole ollut yli 10 vuoteen. Tukiverkoton lapsiperhe ollaan, ei saa rahallakaan yön yli hoitajaa ja isovanhemmat ei viitsi pitää mitään yhteyttä.
Joten mies ei asian eteen voi tehdä oikein mitään, mutta laiska hän ei ole vaan päivittäin hoitaa oman osuutensa kaikesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Näistä aiheista kyllä huomaa kuinka naiset oikeasti vihaavat miehiä. Miksi olette miehen kanssa parisuhteessa jos ette arvosta heitä ollenkaan?
Vierailija kirjoitti:
Näistä aiheista kyllä huomaa kuinka naiset oikeasti vihaavat miehiä. Miksi olette miehen kanssa parisuhteessa jos ette arvosta heitä ollenkaan?
No sieltä kasasta kun löytyy kuitenkin helmiä jos vain penkoo.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mieheni on muuten oikein sopiva minulle, mutta tämän ominaisuuden tunnistan.
En tiedä, onko miehet sitten vain äidin helmoista saakka oppineet, että heidän puolestaan asiat järjestetään valmiiksi?
Toisaalta, eräässä firmassa töissä olleena sihteerit teki nekin kaikki järjestelyt valmiiksi, miesten tehtävä oli vain olla paikalla oikeaan aikaan 🤣
Naisten kyky sovitella erilaisia aikatauluja ja järjestää ohjelmaa myös ulkomaisille vieraille on miehiä parempi. Usein tulee pyyntöjä järjestää jotain tai tulla ulkomaisten vieraiden seuraksi siksi aikaa hoitamaan kevyt small talk ennen kuin pääsevät asiaan.
Toki, tulossa on onneksi uusi kyvykkäämpi sukupolvi. Nuoret miehet tuo vain työmatkojen budjetissa olevat matkalaskut ja hoitavat omat vieraansa. Ei se ole ihme, että nuoret miehet kiinnostaa nykyisin vilkkaita vanhempia naisia enemmän - ovat hyvää seuraa ja nainen ei koe laahaavansa ylimääräistä lasta perässään ;)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nykyinen mieheni on ihanan oma-aloitteinen. Edellinen olikin sitten toista maata. Vaihtamalla paranee!
Tämä on jännä sanonta, että vaihtamalla muka ei parane. Tuo on totta, että vaihtamallahan se nimenomaan paranee. Älkää hyvät ihmiset tyytykö liittoihin, jossa teidän ja kumppaninne ajatusmaailmat eivät kohtaa ja jossa olette tyytymättömiä,
Niin, toki löytää toisenlaisia miehiä. Eli jos on passiivinen mies, niin on niitä aktiivisiakin miehiä. Jos on puhumaton mies, niin on puheliaita miehiä.
Meidän kaveripiirissä on tosin todeksi todettu sanonta, että kun menee sutta pakoon, tulee karhu vastaan. Eli jokaisessa ihmisessä on huonoja puolia. Kun vaihdat siihen aktiiviseen mieheen, voit saada kylkiäiseksi levottomuuden tai adhd:n, ja kun vaihdat siihen puheluaaseen mieheen, voit saada pelimiehen tai sarkasmin.
Minä vaihdoin aktiivisen miehen pois. Koko elämä tuntui suorittamiselta, kun ei koskaan saanut olla kotona, kunnmiehellä kaatui seinät päälle. Löydin ihanan leppoisan miehen, jota ei haittaa kotona oleilu. Kah, nyt minulla on laiska mies kotona.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minun vaimoni aina työviikon jälkeen ottaa ensimmäiseksi kännin. Viikolla makaa työpäivän päätteeksi sohvalla. Teeppä siinä sitten jotain hänen kanssa.
Meillä mies haluaa käydä romanttisilla illallisilla, elokuvissa jne, minä taas mieluummin tilaisin kotiin pizzaa. Toki teemme kompromisseja molempiin suuntiin. :)
Vierailija kirjoitti:
Minun vaimoni aina työviikon jälkeen ottaa ensimmäiseksi kännin. Viikolla makaa työpäivän päätteeksi sohvalla. Teeppä siinä sitten jotain hänen kanssa.
Ihan oikea tyyli. Tuollaista se työelämä ja ainoa sallittu päihteen käyttö on. Miehenä tuo tapa on helppo ymmärtää vaikka seksiä jaksan oikeastaan aina.
Vierailija kirjoitti:
Mies ei koskaan järjestä mitään, eikä nykyään enää edes suostu viettämään aikaa kanssani. Yritin ehdottaa yhteistä matkaa kesällä tai yhteistä mökkiviikkoa tai kahvilaanmenoa, syömäänmenoa, eikä mikään kiinnosta. Hän ei edes pitänyt lomaansa samaan aikaan kuin minä. Kyllä musta todella tuntuu, ettei hän ole enää kiinnostunut musta yhtään. Onko tällainen sitä itsestäänselvyytenä pitämistä, mikä useita miehiä alkaa vaivata pidemmässä avioliitossa?
No en tiedä, varmaan riippuu ihan ihmisestä ja siitä, onko noin ollut aina. Joku saattaa kaivata oikeasti enemmän omaa aikaa yksinään. Mutta jos oikeesti on alkanut olemaan tyly ja välttämään seuraasi, niin alkaisin miettimään kissan nostamista pöydälle.
Vanha isäni on yksinään viihtyvä mörökölli, mutta viettää edelleen mielellään aikaa äitini kanssa lomilla ja lomien ulkopuolella.
On aktiivinen ja ehdottaa, että lähdetään jonnekin ja heittelee ideoita. Minä olen meistä kuitenkin se, joka rakastaa suunnittelemista (majoitusten etsiminen, reittien valinta, nähtävyyksien etsiminen, kahviloiden ja ravintoloiden etsiminen jne), joten kun olemme lyöneet lukkoon minne lähdetään, niin minä yleensä teen tarkemman suunnielman.
Hän lähtisi vaikka joka viikonloppu vähintään johonkin kivaan kesäkahvilaan näin kesällä, ja patikoimaan tai eväsretkelle viikonloppuisin. Ennen koronaa kävimme paljon myös keikoilla, elokuvissa ja ulkona syömässä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Alunperinkin pitäisi löytää ihminen, jonka ajanviettotapa ja parisuhteen olemassaolon taso sopivat yhteen. Jos hyväksi parisuhteeksi riittää kotona möllöttäminen ja ehkä iltalenkki yhdessä kerran, kaksi viikossa, siihen ei sovi kumppaniksi henkilö, joka haluaa tehdä aktiivisemmin ja monipuolisemmin asioita kumppanin kanssa. Silloin parisuhteen laaduksi ei riitä se, että ollaan vain olemassa yhtä aikaa kumppanin kanssa samaa tilaa asuttaen. Samoin tietysti se, jolle parisuhteeksi riittää se, että ollaan kotona yhdessä mitään kummempia puuhaamatta, ei ole onnellinen sellaisen kanssa, joka haluaa yhteistä aktiviteettiä enemmän.
Kyllä olen tätä yrittänyt. Laitoin tinderiin rehellisesti mitä tykkään tehdä vapaa-ajalla (luonnossa liikkuminen, kalastus, matkailu, puutarhahommat). Siltikin löysin lähinnä vain syömisestä, netflixistä ja kotona möllöttämisestä kiinnostuneita. Hyvällä tuurilla kävivät sentään välillä salilla ja baarissa :p Yleensä toki teeskentelivät alkuun tykkäävänsä samoista jutuista kuin minä. Huijauksella on lyhyet jäljet. Olen mieluummin sinkku kuin laiskan sohvaperunan kanssa.
Tää on pahinta! Mikään ei ole ärsyttävämpää kuin mies, joka sanoo tykkäävänsä esim. telttailusta. Sitten kun oikeasti telttaillaan, niin toinen narisee kuin vanha ladon ovi.
Puoliso sanoo, että ei koskaan tehdä mitään. Yritän tarjota tekemistä, varata hotellihuoneita, ravintolapöytiä jne, mutta mikään ei koskaan kelpaa. Kun puoliso itse ehdottaa jotain niin pitää suostua heti.
T.mies jolla mennyt tuhansia hotellihuoneisiin ja lomamatkoihin, joilla ei olla käyty.