Kaikkein tyytymättömin elämäänsä on alle 30-vuotias nainen, ilmenee Ylen teettämässä tutkimuksessa

Vierailija kirjoitti:

On peloteltu jo pelkällä ilmastonmuutoksilla vuosikymmenen ajan, sitten tuli korona, sodan uhka ja pelkkää maailmanloppua tulee joka tuutista.

Mitään toivon näköaloja ei ole ollut uutisissa ollenkaan.

Elämä tulee olemaan kurjaa, näin meille uutisoidaan.

Tulevaisuudenkuvat uhkia täynnä, mitään hyvää ei ole näkyvissä.

T. N24

Ilmastonmuutoksesta puhuminen EI ole mitään pelottelua. Ilmastonmuutoksesta on puhuttu paljon, paljon kauemmin kuin vuosikymmenen! Sinä vain olet niin nuori, ettet sitä tiedä. Noista kaikista muistakin uhkakuvista on puhuttu aina. Sotia on ollut aina.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Syynä on myös yhteiskuntamme ilmiö jossa osa aikuisista on menettänyt järkensä, ja niiden asioiden haluaminen joka ennen oli normaalia ja joita me miehet ja naiset lajityypillisesti haluamme, on tehty massiivisesti epätrendikkääksi ja paheksuttavaksi jopa. Modernit nuoret heräävät asioiden todellisiin merkityksiin, mutta ennen sitä, tämän kaiken keskellä voi tuntea syvää onnettomuutta.

Tämä koskee niin nuoria miehiä kuin nuoria naisiakin. Monessa asiassa yhteiskuntamme kehittyy juuri nyt sairaaseen suuntaan.

Mitö nämä asiat ovat?

Normaali heteroparisuhde, perhe, vakituinen työpaikka, se että on ok haluta myös olla lapsen kanssa kotona, se että on ok että työ ei ole elämän tärkein sisältö vaan perhe voi olla, se että on OK ajatella näin. On OK ajatella myös muulla tavalla. Mutta jostain syystä tämänkaltaisten asioiden kimppuun on suorastaan hyökätty viime vuosina. Yle, HS, kärkijoukkoina tekevät journalismia jolla ylläpidetään koko ajan tietynlaista syyllisyyttä mikäli sattuisi ajattelemaan elämästä ylläolevien asioiden kaltaisesti.

Totta kai on ok myös muunlaiset asiat kuin yllä mainitut. Mutta niistä muunlaisista ollaan tekemässä itse tarkoitusta ja media hieroo sitä meidän naamaamme koko ajan.

Voisin lisätä perään että on OK että miehet käyttäytyvät kuten miehelle on tyypillistä käyttäytyä. On OK, että naiset käyttäytyvät kuten naisilla on tyypillistä. Mutta näistäkin asioista on tehty synti. Mies ei saisi olla maskuliininen, nainen ei saisi olla naisellinen. Nämä asiat pitäisi olla ok. Mies saa olla maskuliininen. Toki on OK olla myös naisellinen. Nainen saa olla naisellinen. Ja näyttää sen. Nainen saa olla myös miehekäs. Nämä kaikki on OK!

Tämä on keskeinen havainto. Liberalismi osoittautuu vähemmän liberaaliksi heitä kohtaan, jotka haluavat elää perinteisen parisuhdemallin mukaan. Liberalismin idea mielestäni piti olla, että kukin saa elää sellaista elämää kuin haluaa, ja rakentaa sellaista parisuhdemallia kuin haluaa. Nyt rakennellaan näitä viholliskuvia siitä, että mies haluaa perinteisen parisuhteen. Tälle on ihan järkevät perusteet. Mies ei ajattele ensimmäiseksi sitä, että hän ajaa omaa etuaan, jos hän pyrkii maksimoimaan oman tulontuottokykynsä tekemällä töitä pitkää päivää jne. Moderni, feministinen naiskuva haluaa, että mies imuroi kotona, tiskaa ja tekee kotitaloustyötä, jossa miehen TUOTTAVUUS romahtaa. Miehen kannattaisi mieluummin palkata kotiin siivouspalveluja ja nannyä, jotta hän voi tehdä perheelleen enemmän resursseja. Mutta feministinen parisuhdemalli vaatii miehen kotiin. Hoitamaan lapsia, tekemään ruokaa, siivoamaan. Tämä toki on tasa-arvon hengen mukaista, mutta sillä on yksinkertaisesti hintansa, että kaksisataa euroa tunnilta laskuttava mies tekee kotitöitä, joita voi ostaa kahdeksalla eurolla tunti.

Ymmärrättekö naiset tämän? Toistan, mies tienaa kaksisataa euroa tunti, sen ei kannata tehdä töitä, joita voi ostaa kahdeksalla eurolla tunti. Silti se taistelu on loputon. Näitä saa feministille piirtää ja laskea excelissä, ja taistella, kunnes se taistelu vaatii enemmän kuin se parisuhde antaa.

Tuollaisella tuntipalkalla kirjoittelet kuitenkin vauvapalstalle? Eikö TUOTTAVUUTESI kärsi siitä?

Me naisetkin haluamme ansaita 200 e/tunti, niin yksinkertaista se on. Ellet ansaitse niitä satasia sukupuolielimilläsi, ei ole mitään syytä, miksi juuri sinun pitäisi tehdä niitä töitä eikä yhtä koulutetun, kokeneen ja älykkään naisen. Eivätkä naiset pääse kouluttautumaan  ja hankkimaan kokemusta, jos heiltä (meiltä) odotetaan, että uhraamme vuosia elämästämme lasten ja kodinhoitoon.

Olen feministi ja liberalisti. Mielestäni kuitenkin niihin vedotaan toisinaan väärin. Miellän feminismin sukupuolten ja ylipäätänsä kaikkien ihmisten tasa-arvoa edistäväksi liikkeeksi (perinteisesti naisten asemaa parantamalla).

Jostain syystä se koko tasa-arvo on unohdettu, sillä monet feministit pyrkivät siihen, että naiset olisivat yhtä kuin miehet. Kun nainen tekee samaa työtä kuin mies, niin hän on yhtä arvokas. Tai kun nainen on töissä, eikä kotona, hän on yhtä arvokas. Oikeasti naisilla tulisi olla mahdollisuus olla töissä tai kotona tai olla johtaja tai sitten vaikkapa hoitaja. Ne perinteiset naisten alat ja tehtävät ovat yhtä arvokkaita kuin perinteiset miesten alat ja tehtävät. Kun on mahdollisuus tehdä, mitä haluaa ja olla silti arvostettu, niin se on tasa-arvoista. En kiellä sitä, että feministit eivät olisi edesauttaneet siinä, että naiset pääsevät sinne, minne miehetkin ovat päässeet, mutta on unohdettu se, että muukin on arvokasta.

Kuvitellaan, että otan koiranpennun eikä se pääse koskaan ulkoilemaan kotipihansa ulkopuolelle. Se voi olla täysin tyytyväinen. Silti siltä jää puuttumaan paljon sellaista, mitä se luultavasti haluaisi, jos se tietäisi sen olemassaolosta; iso maailma (ympäristö) jossa on paljon mahdollisuuksia: hajuja, muita koiria, pupuja jahdattavana, pitkiä kävelylenkkejä tehtävänä jne.

Jos naisen (tytön) elämää rajoitetaan alusta alkaen antamalla ymmärtää, että lasten ja kodinhoito kuuluu enemmän naisille kuin miehille, hän on kuin tuo koiranpentu. Sen sijaan me voimme ja meidän pitää antaa naiselle iso maailma; kouluttaa hänet, antaa hänelle mahdollisuus luoda uraa ja nostaa hyvää palkkaa - ja SITTEN kysyä, haluaako hän palata pihamaalle. Jos haluaa, niin sehän on täysin fine.

Ja ettei tule väärinkäsityksiä: aivan sama pojille/miehille. Mahdollisuus koulutukseen, uraan, palkkaan JA sen jälkeen mahdollisuus jäädä kotiin lasten kanssa.

Minun on mahdotonta ymmärtää, miksi joku vielä 2020-luvulla pitää lasten ja kodinhoitoa nimenomaan naisen tehtävänä. Aivan mahdotonta. En myöskään live-elämässä tai somessa, missä keskustellaan omalla nimellä, näe enää ollenkaan tällaisia mielipiteitä. Siksi olen edelleen aivan varma siitä, että tätä keskustelua lietsotaan itärajan takaa.

Juu, olen samaa mieltä. Elämä vaan ei ole sellainen. Naisella on oikeus valita omat valintansa. Mutta saattaa olla niin, että naisen tehtyä omat valintansa, hän ei välttämättä koekaan onnellisuutta katsellessaan Keilaniemen korporaatiokonttorista merelle tai Ruoholahden lasitornissa aamukasilta maanantaina ilman perhettä, ilman lapsia. Tätä asiaa kun ei voi mitenkään peruuttaa eli se on aika hankalaa "jäädä kotiin lasten kanssa", kun valinnat on jo tehty päinvastoin. 

Henkilökohtaisena sivuhuomautuksena, en mitenkään arvosta tuota merinäköalaa. En jaksa ymmärtää naisia, jotka valitsevat työuran innosta puhkuen. Itselleni rahat ja materia on sellaista, jota jaetaan muiden ihmisten kesken, ja nämä ihmiset ovat tärkeämpiä kuin se materia.

Eikö tekstisi voisi (ja pitäisi) kuulua yhtä hyvin näin:

Miehellä on oikeus valita omat valintansa. Mutta saattaa olla niin, että miehen tehtyä omat valintansa, hän ei välttämättä koekaan onnellisuutta katsellessaan Keilaniemen korporaatiokonttorista merelle tai Ruoholahden lasitornissa aamukasilta maanantaina ilman perhettä, ilman lapsia. Tätä asiaa kun ei voi mitenkään peruuttaa eli se on aika hankalaa "jäädä kotiin lasten kanssa", kun valinnat on jo tehty päinvastoin. 

Henkilökohtaisena sivuhuomautuksena, en mitenkään arvosta tuota merinäköalaa. En jaksa ymmärtää miehiä, jotka valitsevat työuran innosta puhkuen. Itselleni rahat ja materia on sellaista, jota jaetaan muiden ihmisten kesken, ja nämä ihmiset ovat tärkeämpiä kuin se materia.

Kyllä, ehdottomasti! Sama koskee miehen valintoja. En ymmärrä miksi näin ei olisi. Tutkimusten mukaan miehet ovat onnellisempia kuin naiset keski-iässä näiden valintojen jälkeen.

Hyvä. Eli alkaisimmeko kaikki puhua ihmisten oikeuksista valintoihin, vanhempien oikeudesta jäädä kotiin lasten kanssa, kummankin puolison oikeudesta ja velvollisuudesta hoitaa kotia jne? Käyttämättä tekstissä sukupuolia.

Tuossa edellä juuri joku nainen hehkutti, kuinka upeaa oli olla kymmenen vuotta kotona. Miksi hänen miehensä ei saa(nut) kokea samaa? Missä on miesten oikeus olla kymmenen vuotta hoitovapaalla?

Kieltämättä millään lailla näitä oikeuksia kummaltakaan sukupuolelta, on hyvin tyypillistä kuitenkin, että miehet tienaavat enemmän kuin naiset ja ihan puhtaasti taloudellisesta näkökulmasta on järkevämpää, että se perhe maksimoi nekin eurot eli jos se mies tekee 200e/h ja maksaa sen 8e/h, niin silloin ne resurssit tulevat perheen käyttöön. Tämä on vain esimerkki, eikä sitä tarvitse nyt ottaa mitenkään henkilökohtaisesti ja alkaa puhumaan "vaan rahasta", mutta jotenkin miehen ja naisen pitäisi päästä näissä analyyseissä kompromisseihin ILMAN, että lyödään feminismillä ja 50/50 ajattelulla päähän. Tästä pitäisi päästä ensin yksimielisyyteen, että nämä taloudelliset aspektit merkitsevät, ja perheen etu ensin, ei naisen etu.

Miehet ansaitsevat enemmän kuin naiset juuri siksi, että naiset ovat ottaneet iskua tuloihinsa ja urakehitykseensä jäämällä kotiin JA tähtäämällä alun alkaenkin matalammin palkattuihin ammatteihin. Juuri siksi nuorten naisten on tärkeää tiedostaa, että heillä on mahdollisuudet aivan samaan kuin ikäisillään pojilla/miehilläkin, juuri sen takia on tärkeää jakaa hoitovapaat puoliksi.

On aivan yhdentekevää, kumman pussista se 8 e kotisiivoojalle sen jälkeen maksetaan - toivottavasti yhteiseltä taloustililtä, jonne molemmat tallettavat saman summan yhteisiä menoja varten.

Tässä on aika paljon loogisia ongelmia minusta. Väite, että miehet ansaitsevat enemmän kuin naiset juuri siksi, että naiset synnyttää ei pidä paikkaansa. Naiset valitsevat kokonaan eri työuria kuin miehet. Lisäksi tuohon puolisovalintaan vaikuttaa usein se, että naiset itse eivät valitse rinnalleen miestä, joka tienaa saman verran kuin nainen, vaan mielellään he valitsevat sosiekonomisesti ylöspäin ja miehet alaspäin. Tämä ei siis ole miehen syy, että mies tienaa enemmän, koska nainen itse valitsi miehen, joka tienaa enemmän.

Ei synny kauppoja, kun lähtöpremissit on kovin erilaiset jotenkin. Jokaiselle joku, ja kaikilla on oikeus valita juuri sellainen puoliso kuin haluaa. Minulle henkilökohtaisesti tämä 50/50 ajattelu on pikkuisen punainen vaate. Kun avioliittolait eivät ole 50/50 on tosi riskialtista valita nainen, joka ajattelee koko ajan omaa etuaan. Avioliittolait ovat miehelle niin epäsuotuisat, että jotenkin sitä vaan sitten yrittää selvitä. Ja deittailuksihan sen jää.

Ei synny kauppoja. Kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa.

Naiset ovat valinneet matalapalkka-aloja juuri sen takia, että vanhanaikaisen ajatusmaailman mukaan ei ole pidetty sopivana, että naiselle ura on tärkeä. Näkyy tällä palstalla päivittäin suhtautumisessa Mariniin. Mutta se on muuttumassa, onneksi. Oikeustieteellisen, lääketieteellisen ja teknillisenkin yliopiston opiskelijoista yhä suurempi osa on naisia. Kiitos feminismin ja edelläkävijöiden, jotka ovat ottaneet vastaan (ja edelleen ottavat) paheksuntaa siitä, etteivät jääneet pullantuoksuisiksi kotiäideiksi. Olen ollut feministi siitä saakka kun lukiossa aloin asioista jotain ymmärtää ja pari sen aikaista klassikkoteosta luin eli yli 40 vuotta. Olen näiden vuosien aikana kuullut kaikki tyypilliset uhkaukset, kuinka feministit eivät pääse naimisiin, eivät saa lapsia, eivät ainakaan saa onnellista perhettä/elämää jne jne. Jo jossain aiemmassa kommentissani mainitsin, että minusta on käsittämätöntä, että tätä keskustelua käydään vielä 2020-luvulla.

Omat vanhempani toivoivat minusta opettajaa. Se oli heidän maailmankuvassaan hyvä ammatti naiselle. He eivät koskaan toivoneet, että minusta tulisi kunnanjohtaja tai pankinjohtaja tai tuomari. 1930- ja 1940-luvuilla syntyneille matalasti koulutetuille maalla asuville vanhemmille se oli ymmärrettävää enkä ole heille siitä (enää) katkera. Toivoisin kuitenkin ettei enää nykyaikana yksikään vanhempi rajoittaisi lapsensa maailmankuvaa tarjoamalla hänelle jotain tiettyä ammattia vain sen takia, että "se sopii naisille" tai ei ole liian korkeatasoinen! Vain sillä tavalla naiset suuntaavat niille työurille, missä ansaitsevat enemmän.

Mitä puolisovalintaan tulee, niin tälläkin palstalla on joku linkittänyt suomalaista tutkimusta jonka mukaan nimenomaan naiset pariutuvat alemmin koulutettujen kanssa, mutta kun en itse ole niihin perehtynyt niin en ota kantaa. Oman puolisoni tuloja, menoja tai omaisuutta en edes tiedä.

Lopuksi kysymys: MIllä tavalla avioliittolait ovat epäsuotuisammat sille osapuolelle, jolla on miehen vehkeet?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Syynä on myös yhteiskuntamme ilmiö jossa osa aikuisista on menettänyt järkensä, ja niiden asioiden haluaminen joka ennen oli normaalia ja joita me miehet ja naiset lajityypillisesti haluamme, on tehty massiivisesti epätrendikkääksi ja paheksuttavaksi jopa. Modernit nuoret heräävät asioiden todellisiin merkityksiin, mutta ennen sitä, tämän kaiken keskellä voi tuntea syvää onnettomuutta.

Tämä koskee niin nuoria miehiä kuin nuoria naisiakin. Monessa asiassa yhteiskuntamme kehittyy juuri nyt sairaaseen suuntaan.

Mitö nämä asiat ovat?

Normaali heteroparisuhde, perhe, vakituinen työpaikka, se että on ok haluta myös olla lapsen kanssa kotona, se että on ok että työ ei ole elämän tärkein sisältö vaan perhe voi olla, se että on OK ajatella näin. On OK ajatella myös muulla tavalla. Mutta jostain syystä tämänkaltaisten asioiden kimppuun on suorastaan hyökätty viime vuosina. Yle, HS, kärkijoukkoina tekevät journalismia jolla ylläpidetään koko ajan tietynlaista syyllisyyttä mikäli sattuisi ajattelemaan elämästä ylläolevien asioiden kaltaisesti.

Totta kai on ok myös muunlaiset asiat kuin yllä mainitut. Mutta niistä muunlaisista ollaan tekemässä itse tarkoitusta ja media hieroo sitä meidän naamaamme koko ajan.

Voisin lisätä perään että on OK että miehet käyttäytyvät kuten miehelle on tyypillistä käyttäytyä. On OK, että naiset käyttäytyvät kuten naisilla on tyypillistä. Mutta näistäkin asioista on tehty synti. Mies ei saisi olla maskuliininen, nainen ei saisi olla naisellinen. Nämä asiat pitäisi olla ok. Mies saa olla maskuliininen. Toki on OK olla myös naisellinen. Nainen saa olla naisellinen. Ja näyttää sen. Nainen saa olla myös miehekäs. Nämä kaikki on OK!

Tämä on keskeinen havainto. Liberalismi osoittautuu vähemmän liberaaliksi heitä kohtaan, jotka haluavat elää perinteisen parisuhdemallin mukaan. Liberalismin idea mielestäni piti olla, että kukin saa elää sellaista elämää kuin haluaa, ja rakentaa sellaista parisuhdemallia kuin haluaa. Nyt rakennellaan näitä viholliskuvia siitä, että mies haluaa perinteisen parisuhteen. Tälle on ihan järkevät perusteet. Mies ei ajattele ensimmäiseksi sitä, että hän ajaa omaa etuaan, jos hän pyrkii maksimoimaan oman tulontuottokykynsä tekemällä töitä pitkää päivää jne. Moderni, feministinen naiskuva haluaa, että mies imuroi kotona, tiskaa ja tekee kotitaloustyötä, jossa miehen TUOTTAVUUS romahtaa. Miehen kannattaisi mieluummin palkata kotiin siivouspalveluja ja nannyä, jotta hän voi tehdä perheelleen enemmän resursseja. Mutta feministinen parisuhdemalli vaatii miehen kotiin. Hoitamaan lapsia, tekemään ruokaa, siivoamaan. Tämä toki on tasa-arvon hengen mukaista, mutta sillä on yksinkertaisesti hintansa, että kaksisataa euroa tunnilta laskuttava mies tekee kotitöitä, joita voi ostaa kahdeksalla eurolla tunti.

Ymmärrättekö naiset tämän? Toistan, mies tienaa kaksisataa euroa tunti, sen ei kannata tehdä töitä, joita voi ostaa kahdeksalla eurolla tunti. Silti se taistelu on loputon. Näitä saa feministille piirtää ja laskea excelissä, ja taistella, kunnes se taistelu vaatii enemmän kuin se parisuhde antaa.

Tuollaisella tuntipalkalla kirjoittelet kuitenkin vauvapalstalle? Eikö TUOTTAVUUTESI kärsi siitä?

Me naisetkin haluamme ansaita 200 e/tunti, niin yksinkertaista se on. Ellet ansaitse niitä satasia sukupuolielimilläsi, ei ole mitään syytä, miksi juuri sinun pitäisi tehdä niitä töitä eikä yhtä koulutetun, kokeneen ja älykkään naisen. Eivätkä naiset pääse kouluttautumaan  ja hankkimaan kokemusta, jos heiltä (meiltä) odotetaan, että uhraamme vuosia elämästämme lasten ja kodinhoitoon.

Olen feministi ja liberalisti. Mielestäni kuitenkin niihin vedotaan toisinaan väärin. Miellän feminismin sukupuolten ja ylipäätänsä kaikkien ihmisten tasa-arvoa edistäväksi liikkeeksi (perinteisesti naisten asemaa parantamalla).

Jostain syystä se koko tasa-arvo on unohdettu, sillä monet feministit pyrkivät siihen, että naiset olisivat yhtä kuin miehet. Kun nainen tekee samaa työtä kuin mies, niin hän on yhtä arvokas. Tai kun nainen on töissä, eikä kotona, hän on yhtä arvokas. Oikeasti naisilla tulisi olla mahdollisuus olla töissä tai kotona tai olla johtaja tai sitten vaikkapa hoitaja. Ne perinteiset naisten alat ja tehtävät ovat yhtä arvokkaita kuin perinteiset miesten alat ja tehtävät. Kun on mahdollisuus tehdä, mitä haluaa ja olla silti arvostettu, niin se on tasa-arvoista. En kiellä sitä, että feministit eivät olisi edesauttaneet siinä, että naiset pääsevät sinne, minne miehetkin ovat päässeet, mutta on unohdettu se, että muukin on arvokasta.

Kuvitellaan, että otan koiranpennun eikä se pääse koskaan ulkoilemaan kotipihansa ulkopuolelle. Se voi olla täysin tyytyväinen. Silti siltä jää puuttumaan paljon sellaista, mitä se luultavasti haluaisi, jos se tietäisi sen olemassaolosta; iso maailma (ympäristö) jossa on paljon mahdollisuuksia: hajuja, muita koiria, pupuja jahdattavana, pitkiä kävelylenkkejä tehtävänä jne.

Jos naisen (tytön) elämää rajoitetaan alusta alkaen antamalla ymmärtää, että lasten ja kodinhoito kuuluu enemmän naisille kuin miehille, hän on kuin tuo koiranpentu. Sen sijaan me voimme ja meidän pitää antaa naiselle iso maailma; kouluttaa hänet, antaa hänelle mahdollisuus luoda uraa ja nostaa hyvää palkkaa - ja SITTEN kysyä, haluaako hän palata pihamaalle. Jos haluaa, niin sehän on täysin fine.

Ja ettei tule väärinkäsityksiä: aivan sama pojille/miehille. Mahdollisuus koulutukseen, uraan, palkkaan JA sen jälkeen mahdollisuus jäädä kotiin lasten kanssa.

Minun on mahdotonta ymmärtää, miksi joku vielä 2020-luvulla pitää lasten ja kodinhoitoa nimenomaan naisen tehtävänä. Aivan mahdotonta. En myöskään live-elämässä tai somessa, missä keskustellaan omalla nimellä, näe enää ollenkaan tällaisia mielipiteitä. Siksi olen edelleen aivan varma siitä, että tätä keskustelua lietsotaan itärajan takaa.

Juu, olen samaa mieltä. Elämä vaan ei ole sellainen. Naisella on oikeus valita omat valintansa. Mutta saattaa olla niin, että naisen tehtyä omat valintansa, hän ei välttämättä koekaan onnellisuutta katsellessaan Keilaniemen korporaatiokonttorista merelle tai Ruoholahden lasitornissa aamukasilta maanantaina ilman perhettä, ilman lapsia. Tätä asiaa kun ei voi mitenkään peruuttaa eli se on aika hankalaa "jäädä kotiin lasten kanssa", kun valinnat on jo tehty päinvastoin. 

Henkilökohtaisena sivuhuomautuksena, en mitenkään arvosta tuota merinäköalaa. En jaksa ymmärtää naisia, jotka valitsevat työuran innosta puhkuen. Itselleni rahat ja materia on sellaista, jota jaetaan muiden ihmisten kesken, ja nämä ihmiset ovat tärkeämpiä kuin se materia.

Eikö tekstisi voisi (ja pitäisi) kuulua yhtä hyvin näin:

Miehellä on oikeus valita omat valintansa. Mutta saattaa olla niin, että miehen tehtyä omat valintansa, hän ei välttämättä koekaan onnellisuutta katsellessaan Keilaniemen korporaatiokonttorista merelle tai Ruoholahden lasitornissa aamukasilta maanantaina ilman perhettä, ilman lapsia. Tätä asiaa kun ei voi mitenkään peruuttaa eli se on aika hankalaa "jäädä kotiin lasten kanssa", kun valinnat on jo tehty päinvastoin. 

Henkilökohtaisena sivuhuomautuksena, en mitenkään arvosta tuota merinäköalaa. En jaksa ymmärtää miehiä, jotka valitsevat työuran innosta puhkuen. Itselleni rahat ja materia on sellaista, jota jaetaan muiden ihmisten kesken, ja nämä ihmiset ovat tärkeämpiä kuin se materia.

Kyllä, ehdottomasti! Sama koskee miehen valintoja. En ymmärrä miksi näin ei olisi. Tutkimusten mukaan miehet ovat onnellisempia kuin naiset keski-iässä näiden valintojen jälkeen.

Hyvä. Eli alkaisimmeko kaikki puhua ihmisten oikeuksista valintoihin, vanhempien oikeudesta jäädä kotiin lasten kanssa, kummankin puolison oikeudesta ja velvollisuudesta hoitaa kotia jne? Käyttämättä tekstissä sukupuolia.

Tuossa edellä juuri joku nainen hehkutti, kuinka upeaa oli olla kymmenen vuotta kotona. Miksi hänen miehensä ei saa(nut) kokea samaa? Missä on miesten oikeus olla kymmenen vuotta hoitovapaalla?

No, mieheni ei halunnut koti-isäksi.

Eikä osannut imettää, itse imetin lapsi lapselta pitempään, kun aloin kuunnella lapsen tarpeita.

Lisäksi isältä puuttuu vauvan hoidossa hyväksi oleva hoivahormoni oksitosiini, jota naiselle erittyy verenkiertoon imetysaikana.

Mies ja nainen eivät ole vauvanhoidossa ihan samalla viivalla, sanoo biologia. Sori vaan.

Mutta varmaan joku isä voisi yhtä hyvin jäädä kotiin vanhempainrahalla pitkäksi ajaksikin, kunhan nainen synnyttää ja pitää vaikka sen kuusi kuukautta ensin, ja sitten ohjat isälle. En näe syytä, miksi se ei onnistuisi. Vähän teennäistä ongelmaa teet. Kvasifeminististä.

Tiesithän sinä, että oksitosiinia tulee elimistöön muunkin kuin imetyksen seurauksena? Olsitosiini on yksi rakkaushormoneista ja kyllä, jopa miehen elimistö erittää oksitosiinia. Tiedätkö sinä ihan oikeasti mistä höpiset? Biologisia faktoja ei kannata huudella jos ei todellisuudessa tiedä biologiasta ja esimerkiksi hormooniaineenvaihdunnasta mitään.

Kiitos tarkennuksesta! Totta kai miehenkin keho erittää oksitosiinia, mutta esim. tästä artikkelista käy ilmi, miten keskeisessä roolissa se on naisen raskauden loppukauden, synnytyksen ja imetyksen aikana.

https://www.duodecimlehti.fi/duo99526

Mennään asian ytimeen: oletko siis sitä mieltä, että naisella ja miehellä on samanlaiset valmiudet vastasyntyneen ja vauvan jatkuvaan hoivaan?

Oletko kuullut äitiyslomasta? En ole tutustunut tähän uuteen vanhempainvapaamalliin, mutta iät ja ajat on vauvan ensimmäiset noin 4 kk ollut äitiyslomaa. Sitä ei ole edes voinut siirtää isälle.

eri

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Syynä on myös yhteiskuntamme ilmiö jossa osa aikuisista on menettänyt järkensä, ja niiden asioiden haluaminen joka ennen oli normaalia ja joita me miehet ja naiset lajityypillisesti haluamme, on tehty massiivisesti epätrendikkääksi ja paheksuttavaksi jopa. Modernit nuoret heräävät asioiden todellisiin merkityksiin, mutta ennen sitä, tämän kaiken keskellä voi tuntea syvää onnettomuutta.

Tämä koskee niin nuoria miehiä kuin nuoria naisiakin. Monessa asiassa yhteiskuntamme kehittyy juuri nyt sairaaseen suuntaan.

Mitö nämä asiat ovat?

Normaali heteroparisuhde, perhe, vakituinen työpaikka, se että on ok haluta myös olla lapsen kanssa kotona, se että on ok että työ ei ole elämän tärkein sisältö vaan perhe voi olla, se että on OK ajatella näin. On OK ajatella myös muulla tavalla. Mutta jostain syystä tämänkaltaisten asioiden kimppuun on suorastaan hyökätty viime vuosina. Yle, HS, kärkijoukkoina tekevät journalismia jolla ylläpidetään koko ajan tietynlaista syyllisyyttä mikäli sattuisi ajattelemaan elämästä ylläolevien asioiden kaltaisesti.

Totta kai on ok myös muunlaiset asiat kuin yllä mainitut. Mutta niistä muunlaisista ollaan tekemässä itse tarkoitusta ja media hieroo sitä meidän naamaamme koko ajan.

Voisin lisätä perään että on OK että miehet käyttäytyvät kuten miehelle on tyypillistä käyttäytyä. On OK, että naiset käyttäytyvät kuten naisilla on tyypillistä. Mutta näistäkin asioista on tehty synti. Mies ei saisi olla maskuliininen, nainen ei saisi olla naisellinen. Nämä asiat pitäisi olla ok. Mies saa olla maskuliininen. Toki on OK olla myös naisellinen. Nainen saa olla naisellinen. Ja näyttää sen. Nainen saa olla myös miehekäs. Nämä kaikki on OK!

Tämä on keskeinen havainto. Liberalismi osoittautuu vähemmän liberaaliksi heitä kohtaan, jotka haluavat elää perinteisen parisuhdemallin mukaan. Liberalismin idea mielestäni piti olla, että kukin saa elää sellaista elämää kuin haluaa, ja rakentaa sellaista parisuhdemallia kuin haluaa. Nyt rakennellaan näitä viholliskuvia siitä, että mies haluaa perinteisen parisuhteen. Tälle on ihan järkevät perusteet. Mies ei ajattele ensimmäiseksi sitä, että hän ajaa omaa etuaan, jos hän pyrkii maksimoimaan oman tulontuottokykynsä tekemällä töitä pitkää päivää jne. Moderni, feministinen naiskuva haluaa, että mies imuroi kotona, tiskaa ja tekee kotitaloustyötä, jossa miehen TUOTTAVUUS romahtaa. Miehen kannattaisi mieluummin palkata kotiin siivouspalveluja ja nannyä, jotta hän voi tehdä perheelleen enemmän resursseja. Mutta feministinen parisuhdemalli vaatii miehen kotiin. Hoitamaan lapsia, tekemään ruokaa, siivoamaan. Tämä toki on tasa-arvon hengen mukaista, mutta sillä on yksinkertaisesti hintansa, että kaksisataa euroa tunnilta laskuttava mies tekee kotitöitä, joita voi ostaa kahdeksalla eurolla tunti.

Ymmärrättekö naiset tämän? Toistan, mies tienaa kaksisataa euroa tunti, sen ei kannata tehdä töitä, joita voi ostaa kahdeksalla eurolla tunti. Silti se taistelu on loputon. Näitä saa feministille piirtää ja laskea excelissä, ja taistella, kunnes se taistelu vaatii enemmän kuin se parisuhde antaa.

Tuollaisella tuntipalkalla kirjoittelet kuitenkin vauvapalstalle? Eikö TUOTTAVUUTESI kärsi siitä?

Me naisetkin haluamme ansaita 200 e/tunti, niin yksinkertaista se on. Ellet ansaitse niitä satasia sukupuolielimilläsi, ei ole mitään syytä, miksi juuri sinun pitäisi tehdä niitä töitä eikä yhtä koulutetun, kokeneen ja älykkään naisen. Eivätkä naiset pääse kouluttautumaan  ja hankkimaan kokemusta, jos heiltä (meiltä) odotetaan, että uhraamme vuosia elämästämme lasten ja kodinhoitoon.

Olen feministi ja liberalisti. Mielestäni kuitenkin niihin vedotaan toisinaan väärin. Miellän feminismin sukupuolten ja ylipäätänsä kaikkien ihmisten tasa-arvoa edistäväksi liikkeeksi (perinteisesti naisten asemaa parantamalla).

Jostain syystä se koko tasa-arvo on unohdettu, sillä monet feministit pyrkivät siihen, että naiset olisivat yhtä kuin miehet. Kun nainen tekee samaa työtä kuin mies, niin hän on yhtä arvokas. Tai kun nainen on töissä, eikä kotona, hän on yhtä arvokas. Oikeasti naisilla tulisi olla mahdollisuus olla töissä tai kotona tai olla johtaja tai sitten vaikkapa hoitaja. Ne perinteiset naisten alat ja tehtävät ovat yhtä arvokkaita kuin perinteiset miesten alat ja tehtävät. Kun on mahdollisuus tehdä, mitä haluaa ja olla silti arvostettu, niin se on tasa-arvoista. En kiellä sitä, että feministit eivät olisi edesauttaneet siinä, että naiset pääsevät sinne, minne miehetkin ovat päässeet, mutta on unohdettu se, että muukin on arvokasta.

Kuvitellaan, että otan koiranpennun eikä se pääse koskaan ulkoilemaan kotipihansa ulkopuolelle. Se voi olla täysin tyytyväinen. Silti siltä jää puuttumaan paljon sellaista, mitä se luultavasti haluaisi, jos se tietäisi sen olemassaolosta; iso maailma (ympäristö) jossa on paljon mahdollisuuksia: hajuja, muita koiria, pupuja jahdattavana, pitkiä kävelylenkkejä tehtävänä jne.

Jos naisen (tytön) elämää rajoitetaan alusta alkaen antamalla ymmärtää, että lasten ja kodinhoito kuuluu enemmän naisille kuin miehille, hän on kuin tuo koiranpentu. Sen sijaan me voimme ja meidän pitää antaa naiselle iso maailma; kouluttaa hänet, antaa hänelle mahdollisuus luoda uraa ja nostaa hyvää palkkaa - ja SITTEN kysyä, haluaako hän palata pihamaalle. Jos haluaa, niin sehän on täysin fine.

Ja ettei tule väärinkäsityksiä: aivan sama pojille/miehille. Mahdollisuus koulutukseen, uraan, palkkaan JA sen jälkeen mahdollisuus jäädä kotiin lasten kanssa.

Minun on mahdotonta ymmärtää, miksi joku vielä 2020-luvulla pitää lasten ja kodinhoitoa nimenomaan naisen tehtävänä. Aivan mahdotonta. En myöskään live-elämässä tai somessa, missä keskustellaan omalla nimellä, näe enää ollenkaan tällaisia mielipiteitä. Siksi olen edelleen aivan varma siitä, että tätä keskustelua lietsotaan itärajan takaa.

Juu, olen samaa mieltä. Elämä vaan ei ole sellainen. Naisella on oikeus valita omat valintansa. Mutta saattaa olla niin, että naisen tehtyä omat valintansa, hän ei välttämättä koekaan onnellisuutta katsellessaan Keilaniemen korporaatiokonttorista merelle tai Ruoholahden lasitornissa aamukasilta maanantaina ilman perhettä, ilman lapsia. Tätä asiaa kun ei voi mitenkään peruuttaa eli se on aika hankalaa "jäädä kotiin lasten kanssa", kun valinnat on jo tehty päinvastoin. 

Henkilökohtaisena sivuhuomautuksena, en mitenkään arvosta tuota merinäköalaa. En jaksa ymmärtää naisia, jotka valitsevat työuran innosta puhkuen. Itselleni rahat ja materia on sellaista, jota jaetaan muiden ihmisten kesken, ja nämä ihmiset ovat tärkeämpiä kuin se materia.

Eikö tekstisi voisi (ja pitäisi) kuulua yhtä hyvin näin:

Miehellä on oikeus valita omat valintansa. Mutta saattaa olla niin, että miehen tehtyä omat valintansa, hän ei välttämättä koekaan onnellisuutta katsellessaan Keilaniemen korporaatiokonttorista merelle tai Ruoholahden lasitornissa aamukasilta maanantaina ilman perhettä, ilman lapsia. Tätä asiaa kun ei voi mitenkään peruuttaa eli se on aika hankalaa "jäädä kotiin lasten kanssa", kun valinnat on jo tehty päinvastoin. 

Henkilökohtaisena sivuhuomautuksena, en mitenkään arvosta tuota merinäköalaa. En jaksa ymmärtää miehiä, jotka valitsevat työuran innosta puhkuen. Itselleni rahat ja materia on sellaista, jota jaetaan muiden ihmisten kesken, ja nämä ihmiset ovat tärkeämpiä kuin se materia.

Kyllä, ehdottomasti! Sama koskee miehen valintoja. En ymmärrä miksi näin ei olisi. Tutkimusten mukaan miehet ovat onnellisempia kuin naiset keski-iässä näiden valintojen jälkeen.

Hyvä. Eli alkaisimmeko kaikki puhua ihmisten oikeuksista valintoihin, vanhempien oikeudesta jäädä kotiin lasten kanssa, kummankin puolison oikeudesta ja velvollisuudesta hoitaa kotia jne? Käyttämättä tekstissä sukupuolia.

Tuossa edellä juuri joku nainen hehkutti, kuinka upeaa oli olla kymmenen vuotta kotona. Miksi hänen miehensä ei saa(nut) kokea samaa? Missä on miesten oikeus olla kymmenen vuotta hoitovapaalla?

No, mieheni ei halunnut koti-isäksi.

Eikä osannut imettää, itse imetin lapsi lapselta pitempään, kun aloin kuunnella lapsen tarpeita.

Lisäksi isältä puuttuu vauvan hoidossa hyväksi oleva hoivahormoni oksitosiini, jota naiselle erittyy verenkiertoon imetysaikana.

Mies ja nainen eivät ole vauvanhoidossa ihan samalla viivalla, sanoo biologia. Sori vaan.

Mutta varmaan joku isä voisi yhtä hyvin jäädä kotiin vanhempainrahalla pitkäksi ajaksikin, kunhan nainen synnyttää ja pitää vaikka sen kuusi kuukautta ensin, ja sitten ohjat isälle. En näe syytä, miksi se ei onnistuisi. Vähän teennäistä ongelmaa teet. Kvasifeminististä.

Tiesithän sinä, että oksitosiinia tulee elimistöön muunkin kuin imetyksen seurauksena? Olsitosiini on yksi rakkaushormoneista ja kyllä, jopa miehen elimistö erittää oksitosiinia. Tiedätkö sinä ihan oikeasti mistä höpiset? Biologisia faktoja ei kannata huudella jos ei todellisuudessa tiedä biologiasta ja esimerkiksi hormooniaineenvaihdunnasta mitään.

Kiitos tarkennuksesta! Totta kai miehenkin keho erittää oksitosiinia, mutta esim. tästä artikkelista käy ilmi, miten keskeisessä roolissa se on naisen raskauden loppukauden, synnytyksen ja imetyksen aikana.

https://www.duodecimlehti.fi/duo99526

Mennään asian ytimeen: oletko siis sitä mieltä, että naisella ja miehellä on samanlaiset valmiudet vastasyntyneen ja vauvan jatkuvaan hoivaan?

Oletko kuullut äitiyslomasta? En ole tutustunut tähän uuteen vanhempainvapaamalliin, mutta iät ja ajat on vauvan ensimmäiset noin 4 kk ollut äitiyslomaa. Sitä ei ole edes voinut siirtää isälle. eri

Totta kai jokainen ihminen on kuullut äitiyslomasta. Miksi olet noin aggressiivinen. Ja eikös se sitäpaitsi ole nykykielessä synnyttäjän loma. Äiti-sana on poistettu liian rajaavana.

Mutta yritän tässä viritellä keskustelua eräästä feminismin oletuksesta, että mies ja nainen ovat samanlaisia. Ihan sivistyneesti voitaisiin vaihtaa siitä ajatuksia, ja kaikkia mielipiteitä saa esittää. Ok?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Syynä on myös yhteiskuntamme ilmiö jossa osa aikuisista on menettänyt järkensä, ja niiden asioiden haluaminen joka ennen oli normaalia ja joita me miehet ja naiset lajityypillisesti haluamme, on tehty massiivisesti epätrendikkääksi ja paheksuttavaksi jopa. Modernit nuoret heräävät asioiden todellisiin merkityksiin, mutta ennen sitä, tämän kaiken keskellä voi tuntea syvää onnettomuutta.

Tämä koskee niin nuoria miehiä kuin nuoria naisiakin. Monessa asiassa yhteiskuntamme kehittyy juuri nyt sairaaseen suuntaan.

Mitö nämä asiat ovat?

Normaali heteroparisuhde, perhe, vakituinen työpaikka, se että on ok haluta myös olla lapsen kanssa kotona, se että on ok että työ ei ole elämän tärkein sisältö vaan perhe voi olla, se että on OK ajatella näin. On OK ajatella myös muulla tavalla. Mutta jostain syystä tämänkaltaisten asioiden kimppuun on suorastaan hyökätty viime vuosina. Yle, HS, kärkijoukkoina tekevät journalismia jolla ylläpidetään koko ajan tietynlaista syyllisyyttä mikäli sattuisi ajattelemaan elämästä ylläolevien asioiden kaltaisesti.

Totta kai on ok myös muunlaiset asiat kuin yllä mainitut. Mutta niistä muunlaisista ollaan tekemässä itse tarkoitusta ja media hieroo sitä meidän naamaamme koko ajan.

Voisin lisätä perään että on OK että miehet käyttäytyvät kuten miehelle on tyypillistä käyttäytyä. On OK, että naiset käyttäytyvät kuten naisilla on tyypillistä. Mutta näistäkin asioista on tehty synti. Mies ei saisi olla maskuliininen, nainen ei saisi olla naisellinen. Nämä asiat pitäisi olla ok. Mies saa olla maskuliininen. Toki on OK olla myös naisellinen. Nainen saa olla naisellinen. Ja näyttää sen. Nainen saa olla myös miehekäs. Nämä kaikki on OK!

Tämä on keskeinen havainto. Liberalismi osoittautuu vähemmän liberaaliksi heitä kohtaan, jotka haluavat elää perinteisen parisuhdemallin mukaan. Liberalismin idea mielestäni piti olla, että kukin saa elää sellaista elämää kuin haluaa, ja rakentaa sellaista parisuhdemallia kuin haluaa. Nyt rakennellaan näitä viholliskuvia siitä, että mies haluaa perinteisen parisuhteen. Tälle on ihan järkevät perusteet. Mies ei ajattele ensimmäiseksi sitä, että hän ajaa omaa etuaan, jos hän pyrkii maksimoimaan oman tulontuottokykynsä tekemällä töitä pitkää päivää jne. Moderni, feministinen naiskuva haluaa, että mies imuroi kotona, tiskaa ja tekee kotitaloustyötä, jossa miehen TUOTTAVUUS romahtaa. Miehen kannattaisi mieluummin palkata kotiin siivouspalveluja ja nannyä, jotta hän voi tehdä perheelleen enemmän resursseja. Mutta feministinen parisuhdemalli vaatii miehen kotiin. Hoitamaan lapsia, tekemään ruokaa, siivoamaan. Tämä toki on tasa-arvon hengen mukaista, mutta sillä on yksinkertaisesti hintansa, että kaksisataa euroa tunnilta laskuttava mies tekee kotitöitä, joita voi ostaa kahdeksalla eurolla tunti.

Ymmärrättekö naiset tämän? Toistan, mies tienaa kaksisataa euroa tunti, sen ei kannata tehdä töitä, joita voi ostaa kahdeksalla eurolla tunti. Silti se taistelu on loputon. Näitä saa feministille piirtää ja laskea excelissä, ja taistella, kunnes se taistelu vaatii enemmän kuin se parisuhde antaa.

Tuollaisella tuntipalkalla kirjoittelet kuitenkin vauvapalstalle? Eikö TUOTTAVUUTESI kärsi siitä?

Me naisetkin haluamme ansaita 200 e/tunti, niin yksinkertaista se on. Ellet ansaitse niitä satasia sukupuolielimilläsi, ei ole mitään syytä, miksi juuri sinun pitäisi tehdä niitä töitä eikä yhtä koulutetun, kokeneen ja älykkään naisen. Eivätkä naiset pääse kouluttautumaan  ja hankkimaan kokemusta, jos heiltä (meiltä) odotetaan, että uhraamme vuosia elämästämme lasten ja kodinhoitoon.

Olen feministi ja liberalisti. Mielestäni kuitenkin niihin vedotaan toisinaan väärin. Miellän feminismin sukupuolten ja ylipäätänsä kaikkien ihmisten tasa-arvoa edistäväksi liikkeeksi (perinteisesti naisten asemaa parantamalla).

Jostain syystä se koko tasa-arvo on unohdettu, sillä monet feministit pyrkivät siihen, että naiset olisivat yhtä kuin miehet. Kun nainen tekee samaa työtä kuin mies, niin hän on yhtä arvokas. Tai kun nainen on töissä, eikä kotona, hän on yhtä arvokas. Oikeasti naisilla tulisi olla mahdollisuus olla töissä tai kotona tai olla johtaja tai sitten vaikkapa hoitaja. Ne perinteiset naisten alat ja tehtävät ovat yhtä arvokkaita kuin perinteiset miesten alat ja tehtävät. Kun on mahdollisuus tehdä, mitä haluaa ja olla silti arvostettu, niin se on tasa-arvoista. En kiellä sitä, että feministit eivät olisi edesauttaneet siinä, että naiset pääsevät sinne, minne miehetkin ovat päässeet, mutta on unohdettu se, että muukin on arvokasta.

Kuvitellaan, että otan koiranpennun eikä se pääse koskaan ulkoilemaan kotipihansa ulkopuolelle. Se voi olla täysin tyytyväinen. Silti siltä jää puuttumaan paljon sellaista, mitä se luultavasti haluaisi, jos se tietäisi sen olemassaolosta; iso maailma (ympäristö) jossa on paljon mahdollisuuksia: hajuja, muita koiria, pupuja jahdattavana, pitkiä kävelylenkkejä tehtävänä jne.

Jos naisen (tytön) elämää rajoitetaan alusta alkaen antamalla ymmärtää, että lasten ja kodinhoito kuuluu enemmän naisille kuin miehille, hän on kuin tuo koiranpentu. Sen sijaan me voimme ja meidän pitää antaa naiselle iso maailma; kouluttaa hänet, antaa hänelle mahdollisuus luoda uraa ja nostaa hyvää palkkaa - ja SITTEN kysyä, haluaako hän palata pihamaalle. Jos haluaa, niin sehän on täysin fine.

Ja ettei tule väärinkäsityksiä: aivan sama pojille/miehille. Mahdollisuus koulutukseen, uraan, palkkaan JA sen jälkeen mahdollisuus jäädä kotiin lasten kanssa.

Minun on mahdotonta ymmärtää, miksi joku vielä 2020-luvulla pitää lasten ja kodinhoitoa nimenomaan naisen tehtävänä. Aivan mahdotonta. En myöskään live-elämässä tai somessa, missä keskustellaan omalla nimellä, näe enää ollenkaan tällaisia mielipiteitä. Siksi olen edelleen aivan varma siitä, että tätä keskustelua lietsotaan itärajan takaa.

Olet harhainen. Mielestäsi on varmaan myös täysin käsittämätöntä ja mahdotonta, miten jotkut voivat yhä luulla, että synnyttäminen kuuluu naiselle eikä miehelle.

Vierailija kirjoitti:

Itselleni tärkeää todeta tähän, että keski-ikäisiä naisia täällä usein kohdellaan inhottavasti ja väitetään kateellisiksi, mutta tässä nyt jo toinen tutkimus osoittaa, että huonommin niissä nuoremmissa ikäluokissa voidaan.

Mutta surettaa kyllä. Toivottavasti maailma ja kulttuuri, missä elämme, muuttuisi sellaiseksi, että nuorille naisille saataisiin roppakaupalla lisää toivoa ja hyvinvointia. Hyvä koulutus ja työpaikka, millä lisätä tasa-arvoa eli poistaa eriarvoisuutta, kaventaa kaikkiaan hyvinvointi- ja terveyseroja. Hyviä, läheisiä ja turvallisia ihmissuhteita, joissa saisi olla ihan oma itsensä ilman suorittamista ja muita ulkoisia asioita.

Logiikka ei ole ainakaan sun vahvuus mutta harvoinhan se naisilla on.

Ensimmäinen on objektiivinen fakta. 

Toinen on pikkulikkojen oma henkilökohtainen kokemus eikä liity mitenkään heidän kohteluunsa, valkoisia länsimaisia panoikäisiä naisia suojellumpaa ja lellitympää, etuoikeutetumpaa luokkaa ei koko maailmassa ole.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tytöt jotenkin nykyään onnistutaan kasvattamaan sellaisiksi perfektionisteiksi, että he itse luovat itselleen enemmän paineita kuin ulkomaailma koskaan. Ei ulkomaailma heiltä vaadi täydellistä ulkonäköä tai täydellistä "elämän suoritusta" hyvinä pidettyjen kriteerien mukaan, mutta he itse vaativat. Ei toki kaikki, mutta isompi osa kuin esim. omassa nuoruudessani 20 vuotta sitten. Silloin me monet vaan ajelehdittiin elämässä ihan tyytyväisenä, minäkin kun en päässyt yliopistoon meinasin että menen sitten tehtaaseen töihin, ei paineita. Eikä oman ullkonäön virheitäkään niin tullut mietittyä, sitä vaan totesi että tällainen olen ja näillä mennään, ei se miettimällä parane.

Tämä on muuten aivan totta! Ja tiedätkö mitä? Me miehet emme tajua yhtään mitään tästä modernin naisen ihanteesta. Täyteaineita huuliin, salilla ylätaljaa vedetään kuin miehet, käsi sydämelle, kuka mies kiihottuu siitä, että naisella on yläselän lihakset V-muotoiset!?!? En tajua. Kuin jonkun kaverinsa kanssa olisi sängyssä YÖÖÖÖÖKKKKK

Kerropa nyt miehenä vastaus kysymykseen, joka on askarruttanut minua: ovatko valtavan tuuheat tekoripset naisella kiihottavat vai epäkiihottavat vai huomaatko niitä lainkaan?

Kun naiset näkevät paljon vaivaa ripsien pidennystensä kanssa. Onko lopputulos vaivan arvoinen?

Ripsipidennykset näyttävät lähinnä luonnottomilta liimaviuhkoilta jotka rumentaa kasvoja.

Liikaa laitettuissa huulitäytteissä sama juttu. Näyttää luonnottomalta ja rumalta.

Muovinen ja tyylitajuton white trash lookki tulee lähinnä mieleen noista.

Vierailija kirjoitti:

Tuollaisella tuntipalkalla kirjoittelet kuitenkin vauvapalstalle? Eikö TUOTTAVUUTESI kärsi siitä?

Me naisetkin haluamme ansaita 200 e/tunti, niin yksinkertaista se on. Ellet ansaitse niitä satasia sukupuolielimilläsi, ei ole mitään syytä, miksi juuri sinun pitäisi tehdä niitä töitä eikä yhtä koulutetun, kokeneen ja älykkään naisen. Eivätkä naiset pääse kouluttautumaan  ja hankkimaan kokemusta, jos heiltä (meiltä) odotetaan, että uhraamme vuosia elämästämme lasten ja kodinhoitoon.

Saahan sitä haluta. Jos oikeasti haluat niin kouluttaudut alalle jossa se on mahdollista ja teet töitä sen eteen että se toteutuu.

Jätät nyt vain lapset tekemättä, kukaan ei odota sinulta sitä uhrausta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itselleni tärkeää todeta tähän, että keski-ikäisiä naisia täällä usein kohdellaan inhottavasti ja väitetään kateellisiksi, mutta tässä nyt jo toinen tutkimus osoittaa, että huonommin niissä nuoremmissa ikäluokissa voidaan.

Mutta surettaa kyllä. Toivottavasti maailma ja kulttuuri, missä elämme, muuttuisi sellaiseksi, että nuorille naisille saataisiin roppakaupalla lisää toivoa ja hyvinvointia. Hyvä koulutus ja työpaikka, millä lisätä tasa-arvoa eli poistaa eriarvoisuutta, kaventaa kaikkiaan hyvinvointi- ja terveyseroja. Hyviä, läheisiä ja turvallisia ihmissuhteita, joissa saisi olla ihan oma itsensä ilman suorittamista ja muita ulkoisia asioita.

Logiikka ei ole ainakaan sun vahvuus mutta harvoinhan se naisilla on.

Ensimmäinen on objektiivinen fakta. 

Toinen on pikkulikkojen oma henkilökohtainen kokemus eikä liity mitenkään heidän kohteluunsa, valkoisia länsimaisia panoikäisiä naisia suojellumpaa ja lellitympää, etuoikeutetumpaa luokkaa ei koko maailmassa ole.

Tuo on tosiaan outo juttu. On pelkkiä oikeuksia eikä velvollisuuksia. Silti mikään ei riitä, vaan valitetaan ja masennutaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tasa-arvo etenee ja väki on yhä tyytymättömämpää. Outo ristiriita.

Monia naisia ahdistaa yliseksualisointi ja p o rnokulttuuri. Media syöttää joka viikko se k sin myymisen aivopesua ja p o r noa kuluttavat miehet on täysin vieraantuneita todellisuudesta. Somessa pitää filtteröidä ulkonäkönsä ja kun sekään ei enää riitä, pistetään silikonia huuliin ja tisseihin. Naiset kyllä tajuaa tässä jonkun mättävän, mutta paineet on silti valtavat, kun niin moni nainen vaan lähtee tohon rumbaan. Ja tosiaan media rummuttaa miten paljon rahaa saat jos myyt kehoasi, vaikka samaan aikaan moni painottaa hyvää koulutusta, koska se on tutkitusti paras tasa-arvon lisääjä.

Naisen vapaata valintaa huutavat neoliberaalifeministit ovat tehneet tuhoa. Plastiikkakirurgia, p o rno ynnä muut eivät ole koskaan olleet "naisen vapaata valintaa" vaan kulttuurin (etenkin por nokulttuurin) ja miesten vaatimusten ja naisten kelpaamattomuuden kokemusten luomia.

Miksi niitä miehiä pitäisi miellyttää kun ne kerran on pilalla?

Moni nainen on kasvatettu miellyttämään muita. Eivät osaa/uskalla muuta tässä vaiheessa, koska ovat pariutumisvaiheessa ja mies ja perhe "pitää" saada.

Eihän kukaan edes mieti miestä joka on "pilalla"

Et vissiin ole sitten avannut yhtäkään niistä lukuisista ketjuista tälläkin palstalla, joissa kerrotaan miesystävien loukkaavista teoista?

Olen toki, mutta eihän ne totta voi olla?

Eihän naiset ole niin typeriä että antavat kenen tahansa nussia niitä?

Vierailija kirjoitti:

Hyvin on vihervasurit onnistuneet näiden päiden sekoittamisessa. Putlerilta tulee varmaan kunniamerkki.

Voisitko jo mennä hoitoon noine putler-harhoinesi. Kaipaat selvästikin lääkitystä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No ei ihmekään kun nuorista miehistä 90 prossaa katsoo nettipornoa, osa on koukussa, ja suurin osa luulee että naisvartalo todellisuudessa näyttää samalta kuin insta-kuvissa. Nuorilla naisilla kauheat suorituspaineet, jotka heijastuu seksiinkin: Finnsex-tutkimuksen mukaan nuoret naiset 70-luvulla sai enemmän orgasmeja kuin nuoret naiset nykyaikana. Osasivatko 70-luvun nuorukaiset lemmiskellä paremmin eivätkä haikailleet suoliseksiä.

Nämä eivät välttämättä ole syy-seuraussuhteita. Voi olla niinkin, että 70-luvulla oli vähemmän tekemistä kuin nykyään, joten seksi joutuu kilpailla monen muun ajanvietteen kanssa. 

Lisäksi naisen ei enää tarvitse olla suhteessa, jos ei halua, mikä voi vähentää seksin ja siten orgasmien määrää.

Meinaatko, että 70-luvulla harjoiteltiin seksiä useammin ja opittiin antamaan toiselle orgasmi? Voi olla, ja nykyäänhän ihannoidaan yhden yön suhteita, vaikka niissä on omat hankaluutensa orgasmin saannissa.

Toinen argumenttisi on minusta suoraan sanoen älytön: ajattelet, että kun olettamuksesi mukaan 70-luvulla naisen piti olla suhteessa, jossa ei halua, niin sai enemmän orgasmeja kuin nykynainen, jonka ei tarvitse. Miten nainen saa orgasmin kumppanin kanssa, jonka kanssa ei halua olla? Hmm...olemmeko koneita? Ehkä jonkintasoisen fyysisen laukeamisen, mutta monitahoinen syvällinen orgasmi, epäilen. Se vaatii rakkauttakin, tai muuta mieltymystä kumppaniin.

Lisäys vielä: 70-luvulla eroaminen oli jo yleistä, lisäksi myös avoliitot yleistyivät. Ei kenenkään tarvinnut enää olla avioliitossa, jos ei halunnut.

Ei yhdenyönsuhteita ihannoida. Suoraan sanoen sellaisia naisia hieman paheksutaan, jotka harrastavat seksiä eri miesten kanssa ja paljon. Se tosin on vain ehkä hyväksyttävämpää nykyään hakeutua tällaisiin suhteisiin kuin ennen. Mikä on hyvä, sillä jos joku sellaista haluaa, niin hyvä, että sellaista saa.

En sanonut mitään sellaista väitettä, että 70-luvulla opittiin antamaan toiselle orgasmi. Sanoin, että 70-luvulla harrastettiin enemmän seksiä, mikä yleensä tarkoittaa sitä, että orgasmeja on enemmän. Että jos harrastan seksiä kerran viikossa ja saan aina silloin yhden orgasmin, mutta jos harrastankin seksiä kaksi kertaa viikossa, niin saankin kaksi orgasmia. Väitin, että nykyihmisillä voi olla muutakin tekemistä kuin harrastaa seksiä, joten orgasmeja on vähemmän.

Ja toinen väitteeni liittyy vaikkapa noihin yhdenyön suhteisiin. Vaikkakin 70-luvulla erottiin ja olis sinkkujakin, niin varmaan yleisesti oli vahvempi normi, että hakeuduttiin pysyviin monogaamisiin suhteisiin. Verrattuna siis nykypäivään. 

Voi olla myös niin, että naisten on helpompi nykyään kieltäytyä seksistä. Siitä ei ole kauaa, kun avioliitossa ei voinut tapahtua raiskausta lain mukaan.

Nämä olivat vain heittoja. Yritin vain tuoda esille, että some ei ole välttämättä ainut tai oikea seuraus vähäisiin orgasmeihin.

Näytät olettavan, että seksistä on automaattisesti seurauksena orgasmi. Näinhän ei ole. Monet naiset harrastivat ennen ja harrastavat nykyään seksiä saamatta siinä orgasmia. Etkö ole koskaan kuullut tästä? Monet myös teeskentelevät orgasminsa miehen takia. Etkö ole tosiaan törmännyt tähän informaatioon: naisen orgasmivaikeuksiin?

6Kuten hyvin tiedät, tärkein elin orgasmin saamiseksi on aivot.

Nainen joka vihaa miehiä ja itseään ei saa orgasmia vaikka mies tekisi kaikki temput täydellisesti. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Syynä on myös yhteiskuntamme ilmiö jossa osa aikuisista on menettänyt järkensä, ja niiden asioiden haluaminen joka ennen oli normaalia ja joita me miehet ja naiset lajityypillisesti haluamme, on tehty massiivisesti epätrendikkääksi ja paheksuttavaksi jopa. Modernit nuoret heräävät asioiden todellisiin merkityksiin, mutta ennen sitä, tämän kaiken keskellä voi tuntea syvää onnettomuutta.

Tämä koskee niin nuoria miehiä kuin nuoria naisiakin. Monessa asiassa yhteiskuntamme kehittyy juuri nyt sairaaseen suuntaan.

Mitö nämä asiat ovat?

Normaali heteroparisuhde, perhe, vakituinen työpaikka, se että on ok haluta myös olla lapsen kanssa kotona, se että on ok että työ ei ole elämän tärkein sisältö vaan perhe voi olla, se että on OK ajatella näin. On OK ajatella myös muulla tavalla. Mutta jostain syystä tämänkaltaisten asioiden kimppuun on suorastaan hyökätty viime vuosina. Yle, HS, kärkijoukkoina tekevät journalismia jolla ylläpidetään koko ajan tietynlaista syyllisyyttä mikäli sattuisi ajattelemaan elämästä ylläolevien asioiden kaltaisesti.

Totta kai on ok myös muunlaiset asiat kuin yllä mainitut. Mutta niistä muunlaisista ollaan tekemässä itse tarkoitusta ja media hieroo sitä meidän naamaamme koko ajan.

Voisin lisätä perään että on OK että miehet käyttäytyvät kuten miehelle on tyypillistä käyttäytyä. On OK, että naiset käyttäytyvät kuten naisilla on tyypillistä. Mutta näistäkin asioista on tehty synti. Mies ei saisi olla maskuliininen, nainen ei saisi olla naisellinen. Nämä asiat pitäisi olla ok. Mies saa olla maskuliininen. Toki on OK olla myös naisellinen. Nainen saa olla naisellinen. Ja näyttää sen. Nainen saa olla myös miehekäs. Nämä kaikki on OK!

Tämä on keskeinen havainto. Liberalismi osoittautuu vähemmän liberaaliksi heitä kohtaan, jotka haluavat elää perinteisen parisuhdemallin mukaan. Liberalismin idea mielestäni piti olla, että kukin saa elää sellaista elämää kuin haluaa, ja rakentaa sellaista parisuhdemallia kuin haluaa. Nyt rakennellaan näitä viholliskuvia siitä, että mies haluaa perinteisen parisuhteen. Tälle on ihan järkevät perusteet. Mies ei ajattele ensimmäiseksi sitä, että hän ajaa omaa etuaan, jos hän pyrkii maksimoimaan oman tulontuottokykynsä tekemällä töitä pitkää päivää jne. Moderni, feministinen naiskuva haluaa, että mies imuroi kotona, tiskaa ja tekee kotitaloustyötä, jossa miehen TUOTTAVUUS romahtaa. Miehen kannattaisi mieluummin palkata kotiin siivouspalveluja ja nannyä, jotta hän voi tehdä perheelleen enemmän resursseja. Mutta feministinen parisuhdemalli vaatii miehen kotiin. Hoitamaan lapsia, tekemään ruokaa, siivoamaan. Tämä toki on tasa-arvon hengen mukaista, mutta sillä on yksinkertaisesti hintansa, että kaksisataa euroa tunnilta laskuttava mies tekee kotitöitä, joita voi ostaa kahdeksalla eurolla tunti.

Ymmärrättekö naiset tämän? Toistan, mies tienaa kaksisataa euroa tunti, sen ei kannata tehdä töitä, joita voi ostaa kahdeksalla eurolla tunti. Silti se taistelu on loputon. Näitä saa feministille piirtää ja laskea excelissä, ja taistella, kunnes se taistelu vaatii enemmän kuin se parisuhde antaa.

Tuollaisella tuntipalkalla kirjoittelet kuitenkin vauvapalstalle? Eikö TUOTTAVUUTESI kärsi siitä?

Me naisetkin haluamme ansaita 200 e/tunti, niin yksinkertaista se on. Ellet ansaitse niitä satasia sukupuolielimilläsi, ei ole mitään syytä, miksi juuri sinun pitäisi tehdä niitä töitä eikä yhtä koulutetun, kokeneen ja älykkään naisen. Eivätkä naiset pääse kouluttautumaan  ja hankkimaan kokemusta, jos heiltä (meiltä) odotetaan, että uhraamme vuosia elämästämme lasten ja kodinhoitoon.

Olen feministi ja liberalisti. Mielestäni kuitenkin niihin vedotaan toisinaan väärin. Miellän feminismin sukupuolten ja ylipäätänsä kaikkien ihmisten tasa-arvoa edistäväksi liikkeeksi (perinteisesti naisten asemaa parantamalla).

Jostain syystä se koko tasa-arvo on unohdettu, sillä monet feministit pyrkivät siihen, että naiset olisivat yhtä kuin miehet. Kun nainen tekee samaa työtä kuin mies, niin hän on yhtä arvokas. Tai kun nainen on töissä, eikä kotona, hän on yhtä arvokas. Oikeasti naisilla tulisi olla mahdollisuus olla töissä tai kotona tai olla johtaja tai sitten vaikkapa hoitaja. Ne perinteiset naisten alat ja tehtävät ovat yhtä arvokkaita kuin perinteiset miesten alat ja tehtävät. Kun on mahdollisuus tehdä, mitä haluaa ja olla silti arvostettu, niin se on tasa-arvoista. En kiellä sitä, että feministit eivät olisi edesauttaneet siinä, että naiset pääsevät sinne, minne miehetkin ovat päässeet, mutta on unohdettu se, että muukin on arvokasta.

Kuvitellaan, että otan koiranpennun eikä se pääse koskaan ulkoilemaan kotipihansa ulkopuolelle. Se voi olla täysin tyytyväinen. Silti siltä jää puuttumaan paljon sellaista, mitä se luultavasti haluaisi, jos se tietäisi sen olemassaolosta; iso maailma (ympäristö) jossa on paljon mahdollisuuksia: hajuja, muita koiria, pupuja jahdattavana, pitkiä kävelylenkkejä tehtävänä jne.

Jos naisen (tytön) elämää rajoitetaan alusta alkaen antamalla ymmärtää, että lasten ja kodinhoito kuuluu enemmän naisille kuin miehille, hän on kuin tuo koiranpentu. Sen sijaan me voimme ja meidän pitää antaa naiselle iso maailma; kouluttaa hänet, antaa hänelle mahdollisuus luoda uraa ja nostaa hyvää palkkaa - ja SITTEN kysyä, haluaako hän palata pihamaalle. Jos haluaa, niin sehän on täysin fine.

Ja ettei tule väärinkäsityksiä: aivan sama pojille/miehille. Mahdollisuus koulutukseen, uraan, palkkaan JA sen jälkeen mahdollisuus jäädä kotiin lasten kanssa.

Minun on mahdotonta ymmärtää, miksi joku vielä 2020-luvulla pitää lasten ja kodinhoitoa nimenomaan naisen tehtävänä. Aivan mahdotonta. En myöskään live-elämässä tai somessa, missä keskustellaan omalla nimellä, näe enää ollenkaan tällaisia mielipiteitä. Siksi olen edelleen aivan varma siitä, että tätä keskustelua lietsotaan itärajan takaa.

Niin no mä en sanonut, että naisia tulisi kannustaa jäämään kotiin ja miehiä uralle. Jokaisen tulisi saada vapaasti valita, mitä haluaa, eikä niitä valintoja syrjittäisi.

Mulle omien neljän lapsen hoitaminen oli hienoa ja kasvattavaa aikaa elämässäni, kotiäitinä 10 vuotta. Tajunta laajeni uusiin ulottuvuuksiin niin synnytyksissä kuin imetyksessä, kuin lasten kanssa ulkona luonnon ihmeellisyyksiä ihmetellessä jne. Opin uuden tavan olla, kiireettömän, avoimen kaikelle tapahtumiselle, ei oman suorittamisen varassa pyörivän.

Tapahtui suuri transformaatio, lasteni kanssa kommunikoiminen ja heidän lähellä eläminen antoi mulle sellaista tyydytystä, mitä palkkatyö antaan. Olen ammatiltani opettaja, ei siis uraohjus. Palkkatyötä riitti sen kymmenen kotiäitivuoden jälkeenkin ihan riittävästi.

Nykyinen ihanne on mies, edelleen, naisen pitää toimia kuin mies ollakseen "vapaa": mennä töihin varhain ja jättää lapset muiden hoitoon, dokata kuin mies, harrastaa pelkkään fyysisyyteen perustuvaa seksiä kuin useat miehet.

Sitten kun feministit rupeavat puolustamaan naisen oikeutta kasvattaa itse lapsensa, kun he ovat pieniä., voisin hyväksyä feminismiä paremmin, mutta feminisitit eivät ole koskaan puolustaneet naisen oikeutta tyydyttävän äitiyden toteuttamiseen. Äitiys on heille aina haitta ja hidaste, ja äidin hoiva on ulkoistettava mahdollisimman varhain.

Jep. Mariniakin ihannoidaan, vaikka jätti lapsensa eri paikkakunnalle tuosta noin vaan, eikä arkea hänen kanssaan juurikaan elänyt. Ilmeisesti nykyään vielä vähemmän ajallisesti. Onpa hienoa!!! Jee! Äitikin saa laiminlyödä nykyään, koska isät...

Feministit myös priorisoivat AINA aikuisen naisen lapsen edelle. Sekin on hyvä muistaa. Aina tärkein on nainen.

Mutta on täysin ok että miespoliitikot jättävät lapsena eri paikkakunnalle eivätkä elä arkea heidän kanssaan? Miksi?

Äiti saa orkkuja kun vauva lipittää rintaa.

Mies jos tunkee vauvan suuhun mitään mistä tulee eritteitä... se on syyte.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No ei ihmekään kun nuorista miehistä 90 prossaa katsoo nettipornoa, osa on koukussa, ja suurin osa luulee että naisvartalo todellisuudessa näyttää samalta kuin insta-kuvissa. Nuorilla naisilla kauheat suorituspaineet, jotka heijastuu seksiinkin: Finnsex-tutkimuksen mukaan nuoret naiset 70-luvulla sai enemmän orgasmeja kuin nuoret naiset nykyaikana. Osasivatko 70-luvun nuorukaiset lemmiskellä paremmin eivätkä haikailleet suoliseksiä.

Uutinen sulle:

naisen orgasmiin vaikuttaa vähemmän miesten "lemmiskelytaito" ja enemmän naisen päänsisäiset kytkennät.

Jos nainen pitää itseään epäkelpona (kuten kaikki läskit pitää) niin siihen ei auta vaikka olisi kuinka taitava rakastaja.

Se on totta, ja siihen viittasinkin ulkonäköpaineissa. Jos nainen miettii seksissä, miltä tissit näyttää, orgasmia on turha odotella.

Mutta oletan myös, että miehen herkkyyteen ja tatsiin seksissä vaikuttavat myös ne mallit joita hän on nähnyt. 70-luvulla vain 40 % miehistä katsoi pornoa, ja tosiaan nykyään se 90 % 20-30-vuotiaista miehistä. (Luvut Finnsex-tutkimuksesta);

Lisäksi 70-luvun porno ei ollut niin pervoa kuin nykyajan, ei silloin pojat halunneet kuristaa partneriaan tai halunneet per se-seksiä. Porno opettaa pojat yksisuuntaisiksi ja otteissaan liian karkeiksi seksissä, se on huono asia naisen kannalta, miehisen tunneherkkyyden väheneminen.

Eikö ole kauheaa kun miehet tekee itselleen jotain eikä aina mennä naisten vaatimusten mukaan?

No hei, naiset ovat muuttuneet haluamaansa suuntaa, samoin miehet.

Osuu ainakin itseeni hyvin, olen ollut nuorempana paljon tyytymättömämpi. Tosin nyt 28-vuotiaana olen melko yhtäkkiä pääosin hyvin tyytyväinen elämääni. Nuoruutta varjosti kuitenkin no toki omat taakkansa kaikilla, mutta ennen kaikkea halu tehdä oikein ja tyytymättömyys itseeni, miellyttämisen halu jne. Sairastin syömishäiriötä ja olin aika yksinäinen, yli-itsekriittinen jne. Niin totta mooses olin tyytymätön elämääni, siinä ei ollut paljonkaan hyvää. Paljon ihanampaa on kun on hyväksynyt itsensä ymmärryksen kartuttua ja näkee paljon enemmän itselle kiinnostavia mahdollisuuksia, on hyvä parisuhde ja lapset, kavereita, omat arvot paremmin laajemmin selvillä... eikä arvota itseään ja elämäänsä vain sen mukaan mitä muut sinussa arvostavat tai voisivat arvostaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Syynä on myös yhteiskuntamme ilmiö jossa osa aikuisista on menettänyt järkensä, ja niiden asioiden haluaminen joka ennen oli normaalia ja joita me miehet ja naiset lajityypillisesti haluamme, on tehty massiivisesti epätrendikkääksi ja paheksuttavaksi jopa. Modernit nuoret heräävät asioiden todellisiin merkityksiin, mutta ennen sitä, tämän kaiken keskellä voi tuntea syvää onnettomuutta.

Tämä koskee niin nuoria miehiä kuin nuoria naisiakin. Monessa asiassa yhteiskuntamme kehittyy juuri nyt sairaaseen suuntaan.

Mitö nämä asiat ovat?

Normaali heteroparisuhde, perhe, vakituinen työpaikka, se että on ok haluta myös olla lapsen kanssa kotona, se että on ok että työ ei ole elämän tärkein sisältö vaan perhe voi olla, se että on OK ajatella näin. On OK ajatella myös muulla tavalla. Mutta jostain syystä tämänkaltaisten asioiden kimppuun on suorastaan hyökätty viime vuosina. Yle, HS, kärkijoukkoina tekevät journalismia jolla ylläpidetään koko ajan tietynlaista syyllisyyttä mikäli sattuisi ajattelemaan elämästä ylläolevien asioiden kaltaisesti.

Totta kai on ok myös muunlaiset asiat kuin yllä mainitut. Mutta niistä muunlaisista ollaan tekemässä itse tarkoitusta ja media hieroo sitä meidän naamaamme koko ajan.

Voisin lisätä perään että on OK että miehet käyttäytyvät kuten miehelle on tyypillistä käyttäytyä. On OK, että naiset käyttäytyvät kuten naisilla on tyypillistä. Mutta näistäkin asioista on tehty synti. Mies ei saisi olla maskuliininen, nainen ei saisi olla naisellinen. Nämä asiat pitäisi olla ok. Mies saa olla maskuliininen. Toki on OK olla myös naisellinen. Nainen saa olla naisellinen. Ja näyttää sen. Nainen saa olla myös miehekäs. Nämä kaikki on OK!

Tämä on keskeinen havainto. Liberalismi osoittautuu vähemmän liberaaliksi heitä kohtaan, jotka haluavat elää perinteisen parisuhdemallin mukaan. Liberalismin idea mielestäni piti olla, että kukin saa elää sellaista elämää kuin haluaa, ja rakentaa sellaista parisuhdemallia kuin haluaa. Nyt rakennellaan näitä viholliskuvia siitä, että mies haluaa perinteisen parisuhteen. Tälle on ihan järkevät perusteet. Mies ei ajattele ensimmäiseksi sitä, että hän ajaa omaa etuaan, jos hän pyrkii maksimoimaan oman tulontuottokykynsä tekemällä töitä pitkää päivää jne. Moderni, feministinen naiskuva haluaa, että mies imuroi kotona, tiskaa ja tekee kotitaloustyötä, jossa miehen TUOTTAVUUS romahtaa. Miehen kannattaisi mieluummin palkata kotiin siivouspalveluja ja nannyä, jotta hän voi tehdä perheelleen enemmän resursseja. Mutta feministinen parisuhdemalli vaatii miehen kotiin. Hoitamaan lapsia, tekemään ruokaa, siivoamaan. Tämä toki on tasa-arvon hengen mukaista, mutta sillä on yksinkertaisesti hintansa, että kaksisataa euroa tunnilta laskuttava mies tekee kotitöitä, joita voi ostaa kahdeksalla eurolla tunti.

Ymmärrättekö naiset tämän? Toistan, mies tienaa kaksisataa euroa tunti, sen ei kannata tehdä töitä, joita voi ostaa kahdeksalla eurolla tunti. Silti se taistelu on loputon. Näitä saa feministille piirtää ja laskea excelissä, ja taistella, kunnes se taistelu vaatii enemmän kuin se parisuhde antaa.

Tuollaisella tuntipalkalla kirjoittelet kuitenkin vauvapalstalle? Eikö TUOTTAVUUTESI kärsi siitä?

Me naisetkin haluamme ansaita 200 e/tunti, niin yksinkertaista se on. Ellet ansaitse niitä satasia sukupuolielimilläsi, ei ole mitään syytä, miksi juuri sinun pitäisi tehdä niitä töitä eikä yhtä koulutetun, kokeneen ja älykkään naisen. Eivätkä naiset pääse kouluttautumaan  ja hankkimaan kokemusta, jos heiltä (meiltä) odotetaan, että uhraamme vuosia elämästämme lasten ja kodinhoitoon.

Olen feministi ja liberalisti. Mielestäni kuitenkin niihin vedotaan toisinaan väärin. Miellän feminismin sukupuolten ja ylipäätänsä kaikkien ihmisten tasa-arvoa edistäväksi liikkeeksi (perinteisesti naisten asemaa parantamalla).

Jostain syystä se koko tasa-arvo on unohdettu, sillä monet feministit pyrkivät siihen, että naiset olisivat yhtä kuin miehet. Kun nainen tekee samaa työtä kuin mies, niin hän on yhtä arvokas. Tai kun nainen on töissä, eikä kotona, hän on yhtä arvokas. Oikeasti naisilla tulisi olla mahdollisuus olla töissä tai kotona tai olla johtaja tai sitten vaikkapa hoitaja. Ne perinteiset naisten alat ja tehtävät ovat yhtä arvokkaita kuin perinteiset miesten alat ja tehtävät. Kun on mahdollisuus tehdä, mitä haluaa ja olla silti arvostettu, niin se on tasa-arvoista. En kiellä sitä, että feministit eivät olisi edesauttaneet siinä, että naiset pääsevät sinne, minne miehetkin ovat päässeet, mutta on unohdettu se, että muukin on arvokasta.

Kuvitellaan, että otan koiranpennun eikä se pääse koskaan ulkoilemaan kotipihansa ulkopuolelle. Se voi olla täysin tyytyväinen. Silti siltä jää puuttumaan paljon sellaista, mitä se luultavasti haluaisi, jos se tietäisi sen olemassaolosta; iso maailma (ympäristö) jossa on paljon mahdollisuuksia: hajuja, muita koiria, pupuja jahdattavana, pitkiä kävelylenkkejä tehtävänä jne.

Jos naisen (tytön) elämää rajoitetaan alusta alkaen antamalla ymmärtää, että lasten ja kodinhoito kuuluu enemmän naisille kuin miehille, hän on kuin tuo koiranpentu. Sen sijaan me voimme ja meidän pitää antaa naiselle iso maailma; kouluttaa hänet, antaa hänelle mahdollisuus luoda uraa ja nostaa hyvää palkkaa - ja SITTEN kysyä, haluaako hän palata pihamaalle. Jos haluaa, niin sehän on täysin fine.

Ja ettei tule väärinkäsityksiä: aivan sama pojille/miehille. Mahdollisuus koulutukseen, uraan, palkkaan JA sen jälkeen mahdollisuus jäädä kotiin lasten kanssa.

Minun on mahdotonta ymmärtää, miksi joku vielä 2020-luvulla pitää lasten ja kodinhoitoa nimenomaan naisen tehtävänä. Aivan mahdotonta. En myöskään live-elämässä tai somessa, missä keskustellaan omalla nimellä, näe enää ollenkaan tällaisia mielipiteitä. Siksi olen edelleen aivan varma siitä, että tätä keskustelua lietsotaan itärajan takaa.

Niin no mä en sanonut, että naisia tulisi kannustaa jäämään kotiin ja miehiä uralle. Jokaisen tulisi saada vapaasti valita, mitä haluaa, eikä niitä valintoja syrjittäisi.

Mulle omien neljän lapsen hoitaminen oli hienoa ja kasvattavaa aikaa elämässäni, kotiäitinä 10 vuotta. Tajunta laajeni uusiin ulottuvuuksiin niin synnytyksissä kuin imetyksessä, kuin lasten kanssa ulkona luonnon ihmeellisyyksiä ihmetellessä jne. Opin uuden tavan olla, kiireettömän, avoimen kaikelle tapahtumiselle, ei oman suorittamisen varassa pyörivän.

Tapahtui suuri transformaatio, lasteni kanssa kommunikoiminen ja heidän lähellä eläminen antoi mulle sellaista tyydytystä, mitä palkkatyö antaan. Olen ammatiltani opettaja, ei siis uraohjus. Palkkatyötä riitti sen kymmenen kotiäitivuoden jälkeenkin ihan riittävästi..

Pakko korjata kirjoitusvirhe: omien lasten hoitaminen antoi sellaista tyydytystä, mitä palkkatyö ei voi (tietenkään) antaa.

Mutta äidinkin työ vaatii harjoittelua ja omistautumista, ei sitä vasemmalla kädellä tehden pääse solahtamaan siihen symbioosiin lapsen kanssa. Tätä symbioosi-juttua ei nykyään tajuta, luulen.

Biologisten tarpeiden (joihin äitiyskin kuuluu) kunnioittaminen, siihen uppoutuminen ajan kanssa ja siitä syvän tyydytyksen saaminen. Tämä jää monelta nuorelta naiselta kokematta. Ja kestävä, vakaa avioliitto sen pohjana.

Miehen osuus tuossa on valtava eli vakaan avioliiton toinen osapuoli ja turvallisen tilan luominen naiselle raskautua, synnyttää ja kasvattaa lapsi.

Ei kelpaa nykyään

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siis mitkä miesten vaatimukset ovat vähäisemmät? Mihin liittyen? Ja naisten korkeammat? Mihin liittyen? Sen sijaan että heittelee tuollaisia yleistyksiä ilman tarttumapintaa, voisi jotenkin perustella oman väitteensä ja vähintäänkin tarkentaa, että mistä vaatimuksista on oikein kyse.

Ainakin voit lukea noita naurettavia kommentteja noista jatkuvista sosiaalisista paineista ja lähteä siitä liikkeelle miettimään

Siis väitätkö nyt tosissasi, että miehillä ei ole sosiaalisia paineita eikä miehet tunne sosiaalisia paineita mistään?

Jotain sellaista tuossa on taustalla. Naiset on jotenkin typeriä ja helposti vietävissä...

Tytölle barbie nukke on jotenkin vahingollinen. Se antaa väärän kehokuvan jne.

Pojalle He-Man lelu? Antaa mennä vaan. Ei "tutkijoilta" puhettakaan että se vahingoittaisi poikien minä-kuvaa mitenkään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tytöt jotenkin nykyään onnistutaan kasvattamaan sellaisiksi perfektionisteiksi, että he itse luovat itselleen enemmän paineita kuin ulkomaailma koskaan. Ei ulkomaailma heiltä vaadi täydellistä ulkonäköä tai täydellistä "elämän suoritusta" hyvinä pidettyjen kriteerien mukaan, mutta he itse vaativat. Ei toki kaikki, mutta isompi osa kuin esim. omassa nuoruudessani 20 vuotta sitten. Silloin me monet vaan ajelehdittiin elämässä ihan tyytyväisenä, minäkin kun en päässyt yliopistoon meinasin että menen sitten tehtaaseen töihin, ei paineita. Eikä oman ullkonäön virheitäkään niin tullut mietittyä, sitä vaan totesi että tällainen olen ja näillä mennään, ei se miettimällä parane.

Tämä on muuten aivan totta! Ja tiedätkö mitä? Me miehet emme tajua yhtään mitään tästä modernin naisen ihanteesta. Täyteaineita huuliin, salilla ylätaljaa vedetään kuin miehet, käsi sydämelle, kuka mies kiihottuu siitä, että naisella on yläselän lihakset V-muotoiset!?!? En tajua. Kuin jonkun kaverinsa kanssa olisi sängyssä YÖÖÖÖÖKKKKK

Niin, teidän ihannenaisennehan on barbirnukke, eli bikinifitnessmalli. Pitää olla hoikka ja kiinteä, rasvaton, mutta lihaksia ei saa olla ja isot, kiinteät luomurinnat ja pyöreä ,kiinteä, pystyluomupylly.

Kai tajuatte, että nuo bikinifitnessmallit treenaa monta tuntia päivässä ja se kisakunto tarkoittaa sitä, että rasva% on kiinteä matala, että nainen ei voi tulla edes raskaaksi. Monella näillä on ongelmia aineenvaihdunnan kanssa, kun kroppa rääkätään äärimmilleen- esim kilpirauhasongelmat ovat todella yleisiä

Pojat ei taida leikkiä barbeilla

Naisten ja miesten "tasa-arvoisuus" voi toteutua vain miehiä sortamalla yhä kasvavan naisia suosivan lainsäädännön kautta. Toisin sanoen naiset eivät koskaan voi ns vapailla markkinoilla pärjätä miehille.  Yksinkertainen havainnollistava esimerkki on urheilu, siksi naisille on omat sarjat eikä kaikki kilpaile samassa sarjassa. Ennen työmarkkinoilla oli myös de facto omat sarjat, ja on vieläkin, naisilla ja miehillä on hyvin vahva edustus tietyissä ammateissa, vaikkapa sairaanhoito tai ammattisotilas, palomies.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Syynä on myös yhteiskuntamme ilmiö jossa osa aikuisista on menettänyt järkensä, ja niiden asioiden haluaminen joka ennen oli normaalia ja joita me miehet ja naiset lajityypillisesti haluamme, on tehty massiivisesti epätrendikkääksi ja paheksuttavaksi jopa. Modernit nuoret heräävät asioiden todellisiin merkityksiin, mutta ennen sitä, tämän kaiken keskellä voi tuntea syvää onnettomuutta.

Tämä koskee niin nuoria miehiä kuin nuoria naisiakin. Monessa asiassa yhteiskuntamme kehittyy juuri nyt sairaaseen suuntaan.

Mitö nämä asiat ovat?

Normaali heteroparisuhde, perhe, vakituinen työpaikka, se että on ok haluta myös olla lapsen kanssa kotona, se että on ok että työ ei ole elämän tärkein sisältö vaan perhe voi olla, se että on OK ajatella näin. On OK ajatella myös muulla tavalla. Mutta jostain syystä tämänkaltaisten asioiden kimppuun on suorastaan hyökätty viime vuosina. Yle, HS, kärkijoukkoina tekevät journalismia jolla ylläpidetään koko ajan tietynlaista syyllisyyttä mikäli sattuisi ajattelemaan elämästä ylläolevien asioiden kaltaisesti.

Totta kai on ok myös muunlaiset asiat kuin yllä mainitut. Mutta niistä muunlaisista ollaan tekemässä itse tarkoitusta ja media hieroo sitä meidän naamaamme koko ajan.

Voisin lisätä perään että on OK että miehet käyttäytyvät kuten miehelle on tyypillistä käyttäytyä. On OK, että naiset käyttäytyvät kuten naisilla on tyypillistä. Mutta näistäkin asioista on tehty synti. Mies ei saisi olla maskuliininen, nainen ei saisi olla naisellinen. Nämä asiat pitäisi olla ok. Mies saa olla maskuliininen. Toki on OK olla myös naisellinen. Nainen saa olla naisellinen. Ja näyttää sen. Nainen saa olla myös miehekäs. Nämä kaikki on OK!

Tämä on keskeinen havainto. Liberalismi osoittautuu vähemmän liberaaliksi heitä kohtaan, jotka haluavat elää perinteisen parisuhdemallin mukaan. Liberalismin idea mielestäni piti olla, että kukin saa elää sellaista elämää kuin haluaa, ja rakentaa sellaista parisuhdemallia kuin haluaa. Nyt rakennellaan näitä viholliskuvia siitä, että mies haluaa perinteisen parisuhteen. Tälle on ihan järkevät perusteet. Mies ei ajattele ensimmäiseksi sitä, että hän ajaa omaa etuaan, jos hän pyrkii maksimoimaan oman tulontuottokykynsä tekemällä töitä pitkää päivää jne. Moderni, feministinen naiskuva haluaa, että mies imuroi kotona, tiskaa ja tekee kotitaloustyötä, jossa miehen TUOTTAVUUS romahtaa. Miehen kannattaisi mieluummin palkata kotiin siivouspalveluja ja nannyä, jotta hän voi tehdä perheelleen enemmän resursseja. Mutta feministinen parisuhdemalli vaatii miehen kotiin. Hoitamaan lapsia, tekemään ruokaa, siivoamaan. Tämä toki on tasa-arvon hengen mukaista, mutta sillä on yksinkertaisesti hintansa, että kaksisataa euroa tunnilta laskuttava mies tekee kotitöitä, joita voi ostaa kahdeksalla eurolla tunti.

Ymmärrättekö naiset tämän? Toistan, mies tienaa kaksisataa euroa tunti, sen ei kannata tehdä töitä, joita voi ostaa kahdeksalla eurolla tunti. Silti se taistelu on loputon. Näitä saa feministille piirtää ja laskea excelissä, ja taistella, kunnes se taistelu vaatii enemmän kuin se parisuhde antaa.

Tuollaisella tuntipalkalla kirjoittelet kuitenkin vauvapalstalle? Eikö TUOTTAVUUTESI kärsi siitä?

Me naisetkin haluamme ansaita 200 e/tunti, niin yksinkertaista se on. Ellet ansaitse niitä satasia sukupuolielimilläsi, ei ole mitään syytä, miksi juuri sinun pitäisi tehdä niitä töitä eikä yhtä koulutetun, kokeneen ja älykkään naisen. Eivätkä naiset pääse kouluttautumaan  ja hankkimaan kokemusta, jos heiltä (meiltä) odotetaan, että uhraamme vuosia elämästämme lasten ja kodinhoitoon.

Olen feministi ja liberalisti. Mielestäni kuitenkin niihin vedotaan toisinaan väärin. Miellän feminismin sukupuolten ja ylipäätänsä kaikkien ihmisten tasa-arvoa edistäväksi liikkeeksi (perinteisesti naisten asemaa parantamalla).

Jostain syystä se koko tasa-arvo on unohdettu, sillä monet feministit pyrkivät siihen, että naiset olisivat yhtä kuin miehet. Kun nainen tekee samaa työtä kuin mies, niin hän on yhtä arvokas. Tai kun nainen on töissä, eikä kotona, hän on yhtä arvokas. Oikeasti naisilla tulisi olla mahdollisuus olla töissä tai kotona tai olla johtaja tai sitten vaikkapa hoitaja. Ne perinteiset naisten alat ja tehtävät ovat yhtä arvokkaita kuin perinteiset miesten alat ja tehtävät. Kun on mahdollisuus tehdä, mitä haluaa ja olla silti arvostettu, niin se on tasa-arvoista. En kiellä sitä, että feministit eivät olisi edesauttaneet siinä, että naiset pääsevät sinne, minne miehetkin ovat päässeet, mutta on unohdettu se, että muukin on arvokasta.

Kuvitellaan, että otan koiranpennun eikä se pääse koskaan ulkoilemaan kotipihansa ulkopuolelle. Se voi olla täysin tyytyväinen. Silti siltä jää puuttumaan paljon sellaista, mitä se luultavasti haluaisi, jos se tietäisi sen olemassaolosta; iso maailma (ympäristö) jossa on paljon mahdollisuuksia: hajuja, muita koiria, pupuja jahdattavana, pitkiä kävelylenkkejä tehtävänä jne.

Jos naisen (tytön) elämää rajoitetaan alusta alkaen antamalla ymmärtää, että lasten ja kodinhoito kuuluu enemmän naisille kuin miehille, hän on kuin tuo koiranpentu. Sen sijaan me voimme ja meidän pitää antaa naiselle iso maailma; kouluttaa hänet, antaa hänelle mahdollisuus luoda uraa ja nostaa hyvää palkkaa - ja SITTEN kysyä, haluaako hän palata pihamaalle. Jos haluaa, niin sehän on täysin fine.

Ja ettei tule väärinkäsityksiä: aivan sama pojille/miehille. Mahdollisuus koulutukseen, uraan, palkkaan JA sen jälkeen mahdollisuus jäädä kotiin lasten kanssa.

Minun on mahdotonta ymmärtää, miksi joku vielä 2020-luvulla pitää lasten ja kodinhoitoa nimenomaan naisen tehtävänä. Aivan mahdotonta. En myöskään live-elämässä tai somessa, missä keskustellaan omalla nimellä, näe enää ollenkaan tällaisia mielipiteitä. Siksi olen edelleen aivan varma siitä, että tätä keskustelua lietsotaan itärajan takaa.

Juu, olen samaa mieltä. Elämä vaan ei ole sellainen. Naisella on oikeus valita omat valintansa. Mutta saattaa olla niin, että naisen tehtyä omat valintansa, hän ei välttämättä koekaan onnellisuutta katsellessaan Keilaniemen korporaatiokonttorista merelle tai Ruoholahden lasitornissa aamukasilta maanantaina ilman perhettä, ilman lapsia. Tätä asiaa kun ei voi mitenkään peruuttaa eli se on aika hankalaa "jäädä kotiin lasten kanssa", kun valinnat on jo tehty päinvastoin. 

Henkilökohtaisena sivuhuomautuksena, en mitenkään arvosta tuota merinäköalaa. En jaksa ymmärtää naisia, jotka valitsevat työuran innosta puhkuen. Itselleni rahat ja materia on sellaista, jota jaetaan muiden ihmisten kesken, ja nämä ihmiset ovat tärkeämpiä kuin se materia.

Eikö tekstisi voisi (ja pitäisi) kuulua yhtä hyvin näin:

Miehellä on oikeus valita omat valintansa. Mutta saattaa olla niin, että miehen tehtyä omat valintansa, hän ei välttämättä koekaan onnellisuutta katsellessaan Keilaniemen korporaatiokonttorista merelle tai Ruoholahden lasitornissa aamukasilta maanantaina ilman perhettä, ilman lapsia. Tätä asiaa kun ei voi mitenkään peruuttaa eli se on aika hankalaa "jäädä kotiin lasten kanssa", kun valinnat on jo tehty päinvastoin. 

Henkilökohtaisena sivuhuomautuksena, en mitenkään arvosta tuota merinäköalaa. En jaksa ymmärtää miehiä, jotka valitsevat työuran innosta puhkuen. Itselleni rahat ja materia on sellaista, jota jaetaan muiden ihmisten kesken, ja nämä ihmiset ovat tärkeämpiä kuin se materia.

Kyllä, ehdottomasti! Sama koskee miehen valintoja. En ymmärrä miksi näin ei olisi. Tutkimusten mukaan miehet ovat onnellisempia kuin naiset keski-iässä näiden valintojen jälkeen.

Hyvä. Eli alkaisimmeko kaikki puhua ihmisten oikeuksista valintoihin, vanhempien oikeudesta jäädä kotiin lasten kanssa, kummankin puolison oikeudesta ja velvollisuudesta hoitaa kotia jne? Käyttämättä tekstissä sukupuolia.

Tuossa edellä juuri joku nainen hehkutti, kuinka upeaa oli olla kymmenen vuotta kotona. Miksi hänen miehensä ei saa(nut) kokea samaa? Missä on miesten oikeus olla kymmenen vuotta hoitovapaalla?

Kieltämättä millään lailla näitä oikeuksia kummaltakaan sukupuolelta, on hyvin tyypillistä kuitenkin, että miehet tienaavat enemmän kuin naiset ja ihan puhtaasti taloudellisesta näkökulmasta on järkevämpää, että se perhe maksimoi nekin eurot eli jos se mies tekee 200e/h ja maksaa sen 8e/h, niin silloin ne resurssit tulevat perheen käyttöön. Tämä on vain esimerkki, eikä sitä tarvitse nyt ottaa mitenkään henkilökohtaisesti ja alkaa puhumaan "vaan rahasta", mutta jotenkin miehen ja naisen pitäisi päästä näissä analyyseissä kompromisseihin ILMAN, että lyödään feminismillä ja 50/50 ajattelulla päähän. Tästä pitäisi päästä ensin yksimielisyyteen, että nämä taloudelliset aspektit merkitsevät, ja perheen etu ensin, ei naisen etu.

Miehet ansaitsevat enemmän kuin naiset juuri siksi, että naiset ovat ottaneet iskua tuloihinsa ja urakehitykseensä jäämällä kotiin JA tähtäämällä alun alkaenkin matalammin palkattuihin ammatteihin. Juuri siksi nuorten naisten on tärkeää tiedostaa, että heillä on mahdollisuudet aivan samaan kuin ikäisillään pojilla/miehilläkin, juuri sen takia on tärkeää jakaa hoitovapaat puoliksi.

On aivan yhdentekevää, kumman pussista se 8 e kotisiivoojalle sen jälkeen maksetaan - toivottavasti yhteiseltä taloustililtä, jonne molemmat tallettavat saman summan yhteisiä menoja varten.

Tässä on aika paljon loogisia ongelmia minusta. Väite, että miehet ansaitsevat enemmän kuin naiset juuri siksi, että naiset synnyttää ei pidä paikkaansa. Naiset valitsevat kokonaan eri työuria kuin miehet. Lisäksi tuohon puolisovalintaan vaikuttaa usein se, että naiset itse eivät valitse rinnalleen miestä, joka tienaa saman verran kuin nainen, vaan mielellään he valitsevat sosiekonomisesti ylöspäin ja miehet alaspäin. Tämä ei siis ole miehen syy, että mies tienaa enemmän, koska nainen itse valitsi miehen, joka tienaa enemmän.

Ei synny kauppoja, kun lähtöpremissit on kovin erilaiset jotenkin. Jokaiselle joku, ja kaikilla on oikeus valita juuri sellainen puoliso kuin haluaa. Minulle henkilökohtaisesti tämä 50/50 ajattelu on pikkuisen punainen vaate. Kun avioliittolait eivät ole 50/50 on tosi riskialtista valita nainen, joka ajattelee koko ajan omaa etuaan. Avioliittolait ovat miehelle niin epäsuotuisat, että jotenkin sitä vaan sitten yrittää selvitä. Ja deittailuksihan sen jää.

Ei synny kauppoja. Kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa.

Naiset ovat valinneet matalapalkka-aloja juuri sen takia, että vanhanaikaisen ajatusmaailman mukaan ei ole pidetty sopivana, että naiselle ura on tärkeä. Näkyy tällä palstalla päivittäin suhtautumisessa Mariniin. Mutta se on muuttumassa, onneksi. Oikeustieteellisen, lääketieteellisen ja teknillisenkin yliopiston opiskelijoista yhä suurempi osa on naisia. Kiitos feminismin ja edelläkävijöiden, jotka ovat ottaneet vastaan (ja edelleen ottavat) paheksuntaa siitä, etteivät jääneet pullantuoksuisiksi kotiäideiksi. Olen ollut feministi siitä saakka kun lukiossa aloin asioista jotain ymmärtää ja pari sen aikaista klassikkoteosta luin eli yli 40 vuotta. Olen näiden vuosien aikana kuullut kaikki tyypilliset uhkaukset, kuinka feministit eivät pääse naimisiin, eivät saa lapsia, eivät ainakaan saa onnellista perhettä/elämää jne jne. Jo jossain aiemmassa kommentissani mainitsin, että minusta on käsittämätöntä, että tätä keskustelua käydään vielä 2020-luvulla.

Omat vanhempani toivoivat minusta opettajaa. Se oli heidän maailmankuvassaan hyvä ammatti naiselle. He eivät koskaan toivoneet, että minusta tulisi kunnanjohtaja tai pankinjohtaja tai tuomari. 1930- ja 1940-luvuilla syntyneille matalasti koulutetuille maalla asuville vanhemmille se oli ymmärrettävää enkä ole heille siitä (enää) katkera. Toivoisin kuitenkin ettei enää nykyaikana yksikään vanhempi rajoittaisi lapsensa maailmankuvaa tarjoamalla hänelle jotain tiettyä ammattia vain sen takia, että "se sopii naisille" tai ei ole liian korkeatasoinen! Vain sillä tavalla naiset suuntaavat niille työurille, missä ansaitsevat enemmän.

Mitä puolisovalintaan tulee, niin tälläkin palstalla on joku linkittänyt suomalaista tutkimusta jonka mukaan nimenomaan naiset pariutuvat alemmin koulutettujen kanssa, mutta kun en itse ole niihin perehtynyt niin en ota kantaa. Oman puolisoni tuloja, menoja tai omaisuutta en edes tiedä.

Lopuksi kysymys: MIllä tavalla avioliittolait ovat epäsuotuisammat sille osapuolelle, jolla on miehen vehkeet?

Ota ero niin se selviää sulle.