Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Kaikkein tyytymättömin elämäänsä on alle 30-vuotias nainen, ilmenee Ylen teettämässä tutkimuksessa
Kommentit (259)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Syynä on myös yhteiskuntamme ilmiö jossa osa aikuisista on menettänyt järkensä, ja niiden asioiden haluaminen joka ennen oli normaalia ja joita me miehet ja naiset lajityypillisesti haluamme, on tehty massiivisesti epätrendikkääksi ja paheksuttavaksi jopa. Modernit nuoret heräävät asioiden todellisiin merkityksiin, mutta ennen sitä, tämän kaiken keskellä voi tuntea syvää onnettomuutta.
Tämä koskee niin nuoria miehiä kuin nuoria naisiakin. Monessa asiassa yhteiskuntamme kehittyy juuri nyt sairaaseen suuntaan.
Mitö nämä asiat ovat?
Normaali heteroparisuhde, perhe, vakituinen työpaikka, se että on ok haluta myös olla lapsen kanssa kotona, se että on ok että työ ei ole elämän tärkein sisältö vaan perhe voi olla, se että on OK ajatella näin. On OK ajatella myös muulla tavalla. Mutta jostain syystä tämänkaltaisten asioiden kimppuun on suorastaan hyökätty viime vuosina. Yle, HS, kärkijoukkoina tekevät journalismia jolla ylläpidetään koko ajan tietynlaista syyllisyyttä mikäli sattuisi ajattelemaan elämästä ylläolevien asioiden kaltaisesti.
Totta kai on ok myös muunlaiset asiat kuin yllä mainitut. Mutta niistä muunlaisista ollaan tekemässä itse tarkoitusta ja media hieroo sitä meidän naamaamme koko ajan.
Voisin lisätä perään että on OK että miehet käyttäytyvät kuten miehelle on tyypillistä käyttäytyä. On OK, että naiset käyttäytyvät kuten naisilla on tyypillistä. Mutta näistäkin asioista on tehty synti. Mies ei saisi olla maskuliininen, nainen ei saisi olla naisellinen. Nämä asiat pitäisi olla ok. Mies saa olla maskuliininen. Toki on OK olla myös naisellinen. Nainen saa olla naisellinen. Ja näyttää sen. Nainen saa olla myös miehekäs. Nämä kaikki on OK!
Tämä on keskeinen havainto. Liberalismi osoittautuu vähemmän liberaaliksi heitä kohtaan, jotka haluavat elää perinteisen parisuhdemallin mukaan. Liberalismin idea mielestäni piti olla, että kukin saa elää sellaista elämää kuin haluaa, ja rakentaa sellaista parisuhdemallia kuin haluaa. Nyt rakennellaan näitä viholliskuvia siitä, että mies haluaa perinteisen parisuhteen. Tälle on ihan järkevät perusteet. Mies ei ajattele ensimmäiseksi sitä, että hän ajaa omaa etuaan, jos hän pyrkii maksimoimaan oman tulontuottokykynsä tekemällä töitä pitkää päivää jne. Moderni, feministinen naiskuva haluaa, että mies imuroi kotona, tiskaa ja tekee kotitaloustyötä, jossa miehen TUOTTAVUUS romahtaa. Miehen kannattaisi mieluummin palkata kotiin siivouspalveluja ja nannyä, jotta hän voi tehdä perheelleen enemmän resursseja. Mutta feministinen parisuhdemalli vaatii miehen kotiin. Hoitamaan lapsia, tekemään ruokaa, siivoamaan. Tämä toki on tasa-arvon hengen mukaista, mutta sillä on yksinkertaisesti hintansa, että kaksisataa euroa tunnilta laskuttava mies tekee kotitöitä, joita voi ostaa kahdeksalla eurolla tunti.
Ymmärrättekö naiset tämän? Toistan, mies tienaa kaksisataa euroa tunti, sen ei kannata tehdä töitä, joita voi ostaa kahdeksalla eurolla tunti. Silti se taistelu on loputon. Näitä saa feministille piirtää ja laskea excelissä, ja taistella, kunnes se taistelu vaatii enemmän kuin se parisuhde antaa.
Tuollaisella tuntipalkalla kirjoittelet kuitenkin vauvapalstalle? Eikö TUOTTAVUUTESI kärsi siitä?
Me naisetkin haluamme ansaita 200 e/tunti, niin yksinkertaista se on. Ellet ansaitse niitä satasia sukupuolielimilläsi, ei ole mitään syytä, miksi juuri sinun pitäisi tehdä niitä töitä eikä yhtä koulutetun, kokeneen ja älykkään naisen. Eivätkä naiset pääse kouluttautumaan ja hankkimaan kokemusta, jos heiltä (meiltä) odotetaan, että uhraamme vuosia elämästämme lasten ja kodinhoitoon.
Olen feministi ja liberalisti. Mielestäni kuitenkin niihin vedotaan toisinaan väärin. Miellän feminismin sukupuolten ja ylipäätänsä kaikkien ihmisten tasa-arvoa edistäväksi liikkeeksi (perinteisesti naisten asemaa parantamalla).
Jostain syystä se koko tasa-arvo on unohdettu, sillä monet feministit pyrkivät siihen, että naiset olisivat yhtä kuin miehet. Kun nainen tekee samaa työtä kuin mies, niin hän on yhtä arvokas. Tai kun nainen on töissä, eikä kotona, hän on yhtä arvokas. Oikeasti naisilla tulisi olla mahdollisuus olla töissä tai kotona tai olla johtaja tai sitten vaikkapa hoitaja. Ne perinteiset naisten alat ja tehtävät ovat yhtä arvokkaita kuin perinteiset miesten alat ja tehtävät. Kun on mahdollisuus tehdä, mitä haluaa ja olla silti arvostettu, niin se on tasa-arvoista. En kiellä sitä, että feministit eivät olisi edesauttaneet siinä, että naiset pääsevät sinne, minne miehetkin ovat päässeet, mutta on unohdettu se, että muukin on arvokasta.
Kuvitellaan, että otan koiranpennun eikä se pääse koskaan ulkoilemaan kotipihansa ulkopuolelle. Se voi olla täysin tyytyväinen. Silti siltä jää puuttumaan paljon sellaista, mitä se luultavasti haluaisi, jos se tietäisi sen olemassaolosta; iso maailma (ympäristö) jossa on paljon mahdollisuuksia: hajuja, muita koiria, pupuja jahdattavana, pitkiä kävelylenkkejä tehtävänä jne.
Jos naisen (tytön) elämää rajoitetaan alusta alkaen antamalla ymmärtää, että lasten ja kodinhoito kuuluu enemmän naisille kuin miehille, hän on kuin tuo koiranpentu. Sen sijaan me voimme ja meidän pitää antaa naiselle iso maailma; kouluttaa hänet, antaa hänelle mahdollisuus luoda uraa ja nostaa hyvää palkkaa - ja SITTEN kysyä, haluaako hän palata pihamaalle. Jos haluaa, niin sehän on täysin fine.
Ja ettei tule väärinkäsityksiä: aivan sama pojille/miehille. Mahdollisuus koulutukseen, uraan, palkkaan JA sen jälkeen mahdollisuus jäädä kotiin lasten kanssa.
Minun on mahdotonta ymmärtää, miksi joku vielä 2020-luvulla pitää lasten ja kodinhoitoa nimenomaan naisen tehtävänä. Aivan mahdotonta. En myöskään live-elämässä tai somessa, missä keskustellaan omalla nimellä, näe enää ollenkaan tällaisia mielipiteitä. Siksi olen edelleen aivan varma siitä, että tätä keskustelua lietsotaan itärajan takaa.
Juu, olen samaa mieltä. Elämä vaan ei ole sellainen. Naisella on oikeus valita omat valintansa. Mutta saattaa olla niin, että naisen tehtyä omat valintansa, hän ei välttämättä koekaan onnellisuutta katsellessaan Keilaniemen korporaatiokonttorista merelle tai Ruoholahden lasitornissa aamukasilta maanantaina ilman perhettä, ilman lapsia. Tätä asiaa kun ei voi mitenkään peruuttaa eli se on aika hankalaa "jäädä kotiin lasten kanssa", kun valinnat on jo tehty päinvastoin.
Henkilökohtaisena sivuhuomautuksena, en mitenkään arvosta tuota merinäköalaa. En jaksa ymmärtää naisia, jotka valitsevat työuran innosta puhkuen. Itselleni rahat ja materia on sellaista, jota jaetaan muiden ihmisten kesken, ja nämä ihmiset ovat tärkeämpiä kuin se materia.
Eikö tekstisi voisi (ja pitäisi) kuulua yhtä hyvin näin:
Miehellä on oikeus valita omat valintansa. Mutta saattaa olla niin, että miehen tehtyä omat valintansa, hän ei välttämättä koekaan onnellisuutta katsellessaan Keilaniemen korporaatiokonttorista merelle tai Ruoholahden lasitornissa aamukasilta maanantaina ilman perhettä, ilman lapsia. Tätä asiaa kun ei voi mitenkään peruuttaa eli se on aika hankalaa "jäädä kotiin lasten kanssa", kun valinnat on jo tehty päinvastoin.
Henkilökohtaisena sivuhuomautuksena, en mitenkään arvosta tuota merinäköalaa. En jaksa ymmärtää miehiä, jotka valitsevat työuran innosta puhkuen. Itselleni rahat ja materia on sellaista, jota jaetaan muiden ihmisten kesken, ja nämä ihmiset ovat tärkeämpiä kuin se materia.
Kyllä, ehdottomasti! Sama koskee miehen valintoja. En ymmärrä miksi näin ei olisi. Tutkimusten mukaan miehet ovat onnellisempia kuin naiset keski-iässä näiden valintojen jälkeen.
Hyvä. Eli alkaisimmeko kaikki puhua ihmisten oikeuksista valintoihin, vanhempien oikeudesta jäädä kotiin lasten kanssa, kummankin puolison oikeudesta ja velvollisuudesta hoitaa kotia jne? Käyttämättä tekstissä sukupuolia.
Tuossa edellä juuri joku nainen hehkutti, kuinka upeaa oli olla kymmenen vuotta kotona. Miksi hänen miehensä ei saa(nut) kokea samaa? Missä on miesten oikeus olla kymmenen vuotta hoitovapaalla?
Kieltämättä millään lailla näitä oikeuksia kummaltakaan sukupuolelta, on hyvin tyypillistä kuitenkin, että miehet tienaavat enemmän kuin naiset ja ihan puhtaasti taloudellisesta näkökulmasta on järkevämpää, että se perhe maksimoi nekin eurot eli jos se mies tekee 200e/h ja maksaa sen 8e/h, niin silloin ne resurssit tulevat perheen käyttöön. Tämä on vain esimerkki, eikä sitä tarvitse nyt ottaa mitenkään henkilökohtaisesti ja alkaa puhumaan "vaan rahasta", mutta jotenkin miehen ja naisen pitäisi päästä näissä analyyseissä kompromisseihin ILMAN, että lyödään feminismillä ja 50/50 ajattelulla päähän. Tästä pitäisi päästä ensin yksimielisyyteen, että nämä taloudelliset aspektit merkitsevät, ja perheen etu ensin, ei naisen etu.
Miehet ansaitsevat enemmän kuin naiset juuri siksi, että naiset ovat ottaneet iskua tuloihinsa ja urakehitykseensä jäämällä kotiin JA tähtäämällä alun alkaenkin matalammin palkattuihin ammatteihin. Juuri siksi nuorten naisten on tärkeää tiedostaa, että heillä on mahdollisuudet aivan samaan kuin ikäisillään pojilla/miehilläkin, juuri sen takia on tärkeää jakaa hoitovapaat puoliksi.
On aivan yhdentekevää, kumman pussista se 8 e kotisiivoojalle sen jälkeen maksetaan - toivottavasti yhteiseltä taloustililtä, jonne molemmat tallettavat saman summan yhteisiä menoja varten.
Tässä on aika paljon loogisia ongelmia minusta. Väite, että miehet ansaitsevat enemmän kuin naiset juuri siksi, että naiset synnyttää ei pidä paikkaansa. Naiset valitsevat kokonaan eri työuria kuin miehet. Lisäksi tuohon puolisovalintaan vaikuttaa usein se, että naiset itse eivät valitse rinnalleen miestä, joka tienaa saman verran kuin nainen, vaan mielellään he valitsevat sosiekonomisesti ylöspäin ja miehet alaspäin. Tämä ei siis ole miehen syy, että mies tienaa enemmän, koska nainen itse valitsi miehen, joka tienaa enemmän.
Ei synny kauppoja, kun lähtöpremissit on kovin erilaiset jotenkin. Jokaiselle joku, ja kaikilla on oikeus valita juuri sellainen puoliso kuin haluaa. Minulle henkilökohtaisesti tämä 50/50 ajattelu on pikkuisen punainen vaate. Kun avioliittolait eivät ole 50/50 on tosi riskialtista valita nainen, joka ajattelee koko ajan omaa etuaan. Avioliittolait ovat miehelle niin epäsuotuisat, että jotenkin sitä vaan sitten yrittää selvitä. Ja deittailuksihan sen jää.
Ei synny kauppoja. Kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa.
Naiset ovat valinneet matalapalkka-aloja juuri sen takia, että vanhanaikaisen ajatusmaailman mukaan ei ole pidetty sopivana, että naiselle ura on tärkeä. Näkyy tällä palstalla päivittäin suhtautumisessa Mariniin. Mutta se on muuttumassa, onneksi. Oikeustieteellisen, lääketieteellisen ja teknillisenkin yliopiston opiskelijoista yhä suurempi osa on naisia. Kiitos feminismin ja edelläkävijöiden, jotka ovat ottaneet vastaan (ja edelleen ottavat) paheksuntaa siitä, etteivät jääneet pullantuoksuisiksi kotiäideiksi. Olen ollut feministi siitä saakka kun lukiossa aloin asioista jotain ymmärtää ja pari sen aikaista klassikkoteosta luin eli yli 40 vuotta. Olen näiden vuosien aikana kuullut kaikki tyypilliset uhkaukset, kuinka feministit eivät pääse naimisiin, eivät saa lapsia, eivät ainakaan saa onnellista perhettä/elämää jne jne. Jo jossain aiemmassa kommentissani mainitsin, että minusta on käsittämätöntä, että tätä keskustelua käydään vielä 2020-luvulla.
Omat vanhempani toivoivat minusta opettajaa. Se oli heidän maailmankuvassaan hyvä ammatti naiselle. He eivät koskaan toivoneet, että minusta tulisi kunnanjohtaja tai pankinjohtaja tai tuomari. 1930- ja 1940-luvuilla syntyneille matalasti koulutetuille maalla asuville vanhemmille se oli ymmärrettävää enkä ole heille siitä (enää) katkera. Toivoisin kuitenkin ettei enää nykyaikana yksikään vanhempi rajoittaisi lapsensa maailmankuvaa tarjoamalla hänelle jotain tiettyä ammattia vain sen takia, että "se sopii naisille" tai ei ole liian korkeatasoinen! Vain sillä tavalla naiset suuntaavat niille työurille, missä ansaitsevat enemmän.
Mitä puolisovalintaan tulee, niin tälläkin palstalla on joku linkittänyt suomalaista tutkimusta jonka mukaan nimenomaan naiset pariutuvat alemmin koulutettujen kanssa, mutta kun en itse ole niihin perehtynyt niin en ota kantaa. Oman puolisoni tuloja, menoja tai omaisuutta en edes tiedä.
Lopuksi kysymys: MIllä tavalla avioliittolait ovat epäsuotuisammat sille osapuolelle, jolla on miehen vehkeet?
Hivenen on aggressiivinen meininki. Yritetään nyt ihan rauhassa keskustella. Naisia on korkeakouluissa enemmän kuin miehiä uskoakseni. Tätä ei ole kieltänyt kukaan keskustelija. Riennät huutomerkkien kera julistamaan feminismiäsi ja syytät kaikenlaista.
Puheet "nykyajasta" perustuu todella lyhyeen otokseen. Ihmiskunta on elänyt täällä tuhansia vuosia ja feminismi, ehkäisypilleri, ja seksuaalinen vapaus on ollut yhteiskunnassamme läsnä hyvin, hyvin lyhyen ajan. Nyt koko globaali kehitys menee niin, että väestö ikääntyy, ja avioliittoja on vähemmän ja syntyvyys on laskussa, ja nyt tapahtuu rakenteellisia muutoksia, joiden vaikutus yhteiskuntaamme on hyvin mielenkiintoinen ja tuntematon.
Tässä prosessissa miesten oma osuus on olemassa. Me olemme siirtymässä kristillisestä yhteiskunnasta, missä konservatiiviset avioliitot mahdollistivat pariutumisen ja ns. betamiehen sekä naisen avioliitot täysin uuteen aikakauteen, missä miesten osallistumisaste yhteiskuntaan on alenemassa. Avioliitot menneinä vuosikymmeninä on luonut myös vakautta yhteiskuntaan maailmassa, jossa miesten tehtävänä oli muodostaa perhe, hankkia elanto ja kasvaa vastuuseen. Nyt ei tätä ole.
Mikä on sen seuraus, että emme muodosta enää monogaamisia avioliittoja ja parisuhteita? Sen pitää olla se, että suvut lakkaavat olemasta.
Et kai nyt tosissasi väitä, että nainen, joka saa aina lapset avioeron yhteydessä ja mies maksaa 18 vuotta laskuja näkemättä edes lapsiaan, että tämä ei muodosta miehelle mitään riskiä? Ollaan nyt rehellisiä.
Naisilla on sellainen käsitys että vaikka naisen ei tarvitse hoitaa perinteistä naisen rooliaan, miehen pitää pysyä tässä omassa vanhassa roolissaan maksajana, suojelijana. Ei se niin mene.
Miehet "suojelijoina" ja "maksajina" on pelkkää nostalgista menneisyyden haihattelua ruusunpunaisten lasien läpi. Suomessa niitä perinteisiä, kunnollisia kotiäitejä on saanut hakata ja raiskata. Miehen omat taloudelliset tarpeet menivät silloinkin perheen edelle. Vaimon on tietenkin kiltisti pitänyt toteuttaa rooliaan kodinhengettärenä tyrannin alaisuudessa, että saa itsensä ja lapsensa ruokittua.
Ei ne naiset olisi sieltä kotoa halunneet pois, jos te miehet olisitte hoitaneet oman osuutenne kunnialla. Sitähän te konservatiivisetämiehet ette ikinä voi myöntää, vaan vika on feminismissä, kun naiset älysivät että heilläkin on ihmisarvo.
Enää ei tarvitse, femismi on voittanut, ydinperhe on naurunalainen. Onneksi olkoon.
Et sitten parempaa olkiukkoa jaksanut kyhätä. Onko se feminismin vika, ette miehet eivät itse ole koskaan kunnioittaneet ydinperhettä, eivätkä varsinkaan äitiyttä? Miehet ovat itse juosseet aina vieraissa ja toteuttaneet hedonistisia mielihalujaan miettimättä miten se vaikuttaa heidän perheeseensä. Naiset ja lapset ovat olleet miehen, perheenpään, mielivallan alaisia.
Miehillä on ollut kaikki valta ydinperheessä, ja se koko konstruktio on mennyt perse edellä puuhun, koska te epäonnistuitte. Miehet ovat myös luoneet Tinderin, TikTokin, Facebookin ja muut ihmisten sielua syövät sovellukset, jotka vieraannuttavat meidät toisistamme. Silti vika on aina naisissa. Eihän konservatiivisetämiehiltä muuta voi odottaa. Helppo syyttää side silmillä feminismiä kaikesta, ei tarvitse rasittaa aivojaan liikaa.
Te miehet...?
#miesvihanäkyväksi
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sivutolkulla raskassoutuista ja sakeaa womansplainaamista. Ei ihmetytä tyytymättömyys, kun pää on täynnä woke-moskaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Syynä on myös yhteiskuntamme ilmiö jossa osa aikuisista on menettänyt järkensä, ja niiden asioiden haluaminen joka ennen oli normaalia ja joita me miehet ja naiset lajityypillisesti haluamme, on tehty massiivisesti epätrendikkääksi ja paheksuttavaksi jopa. Modernit nuoret heräävät asioiden todellisiin merkityksiin, mutta ennen sitä, tämän kaiken keskellä voi tuntea syvää onnettomuutta.
Tämä koskee niin nuoria miehiä kuin nuoria naisiakin. Monessa asiassa yhteiskuntamme kehittyy juuri nyt sairaaseen suuntaan.
Mitö nämä asiat ovat?
Normaali heteroparisuhde, perhe, vakituinen työpaikka, se että on ok haluta myös olla lapsen kanssa kotona, se että on ok että työ ei ole elämän tärkein sisältö vaan perhe voi olla, se että on OK ajatella näin. On OK ajatella myös muulla tavalla. Mutta jostain syystä tämänkaltaisten asioiden kimppuun on suorastaan hyökätty viime vuosina. Yle, HS, kärkijoukkoina tekevät journalismia jolla ylläpidetään koko ajan tietynlaista syyllisyyttä mikäli sattuisi ajattelemaan elämästä ylläolevien asioiden kaltaisesti.
Totta kai on ok myös muunlaiset asiat kuin yllä mainitut. Mutta niistä muunlaisista ollaan tekemässä itse tarkoitusta ja media hieroo sitä meidän naamaamme koko ajan.
Voisin lisätä perään että on OK että miehet käyttäytyvät kuten miehelle on tyypillistä käyttäytyä. On OK, että naiset käyttäytyvät kuten naisilla on tyypillistä. Mutta näistäkin asioista on tehty synti. Mies ei saisi olla maskuliininen, nainen ei saisi olla naisellinen. Nämä asiat pitäisi olla ok. Mies saa olla maskuliininen. Toki on OK olla myös naisellinen. Nainen saa olla naisellinen. Ja näyttää sen. Nainen saa olla myös miehekäs. Nämä kaikki on OK!
Tämä on keskeinen havainto. Liberalismi osoittautuu vähemmän liberaaliksi heitä kohtaan, jotka haluavat elää perinteisen parisuhdemallin mukaan. Liberalismin idea mielestäni piti olla, että kukin saa elää sellaista elämää kuin haluaa, ja rakentaa sellaista parisuhdemallia kuin haluaa. Nyt rakennellaan näitä viholliskuvia siitä, että mies haluaa perinteisen parisuhteen. Tälle on ihan järkevät perusteet. Mies ei ajattele ensimmäiseksi sitä, että hän ajaa omaa etuaan, jos hän pyrkii maksimoimaan oman tulontuottokykynsä tekemällä töitä pitkää päivää jne. Moderni, feministinen naiskuva haluaa, että mies imuroi kotona, tiskaa ja tekee kotitaloustyötä, jossa miehen TUOTTAVUUS romahtaa. Miehen kannattaisi mieluummin palkata kotiin siivouspalveluja ja nannyä, jotta hän voi tehdä perheelleen enemmän resursseja. Mutta feministinen parisuhdemalli vaatii miehen kotiin. Hoitamaan lapsia, tekemään ruokaa, siivoamaan. Tämä toki on tasa-arvon hengen mukaista, mutta sillä on yksinkertaisesti hintansa, että kaksisataa euroa tunnilta laskuttava mies tekee kotitöitä, joita voi ostaa kahdeksalla eurolla tunti.
Ymmärrättekö naiset tämän? Toistan, mies tienaa kaksisataa euroa tunti, sen ei kannata tehdä töitä, joita voi ostaa kahdeksalla eurolla tunti. Silti se taistelu on loputon. Näitä saa feministille piirtää ja laskea excelissä, ja taistella, kunnes se taistelu vaatii enemmän kuin se parisuhde antaa.
Tuollaisella tuntipalkalla kirjoittelet kuitenkin vauvapalstalle? Eikö TUOTTAVUUTESI kärsi siitä?
Me naisetkin haluamme ansaita 200 e/tunti, niin yksinkertaista se on. Ellet ansaitse niitä satasia sukupuolielimilläsi, ei ole mitään syytä, miksi juuri sinun pitäisi tehdä niitä töitä eikä yhtä koulutetun, kokeneen ja älykkään naisen. Eivätkä naiset pääse kouluttautumaan ja hankkimaan kokemusta, jos heiltä (meiltä) odotetaan, että uhraamme vuosia elämästämme lasten ja kodinhoitoon.
Olen feministi ja liberalisti. Mielestäni kuitenkin niihin vedotaan toisinaan väärin. Miellän feminismin sukupuolten ja ylipäätänsä kaikkien ihmisten tasa-arvoa edistäväksi liikkeeksi (perinteisesti naisten asemaa parantamalla).
Jostain syystä se koko tasa-arvo on unohdettu, sillä monet feministit pyrkivät siihen, että naiset olisivat yhtä kuin miehet. Kun nainen tekee samaa työtä kuin mies, niin hän on yhtä arvokas. Tai kun nainen on töissä, eikä kotona, hän on yhtä arvokas. Oikeasti naisilla tulisi olla mahdollisuus olla töissä tai kotona tai olla johtaja tai sitten vaikkapa hoitaja. Ne perinteiset naisten alat ja tehtävät ovat yhtä arvokkaita kuin perinteiset miesten alat ja tehtävät. Kun on mahdollisuus tehdä, mitä haluaa ja olla silti arvostettu, niin se on tasa-arvoista. En kiellä sitä, että feministit eivät olisi edesauttaneet siinä, että naiset pääsevät sinne, minne miehetkin ovat päässeet, mutta on unohdettu se, että muukin on arvokasta.
Kuvitellaan, että otan koiranpennun eikä se pääse koskaan ulkoilemaan kotipihansa ulkopuolelle. Se voi olla täysin tyytyväinen. Silti siltä jää puuttumaan paljon sellaista, mitä se luultavasti haluaisi, jos se tietäisi sen olemassaolosta; iso maailma (ympäristö) jossa on paljon mahdollisuuksia: hajuja, muita koiria, pupuja jahdattavana, pitkiä kävelylenkkejä tehtävänä jne.
Jos naisen (tytön) elämää rajoitetaan alusta alkaen antamalla ymmärtää, että lasten ja kodinhoito kuuluu enemmän naisille kuin miehille, hän on kuin tuo koiranpentu. Sen sijaan me voimme ja meidän pitää antaa naiselle iso maailma; kouluttaa hänet, antaa hänelle mahdollisuus luoda uraa ja nostaa hyvää palkkaa - ja SITTEN kysyä, haluaako hän palata pihamaalle. Jos haluaa, niin sehän on täysin fine.
Ja ettei tule väärinkäsityksiä: aivan sama pojille/miehille. Mahdollisuus koulutukseen, uraan, palkkaan JA sen jälkeen mahdollisuus jäädä kotiin lasten kanssa.
Minun on mahdotonta ymmärtää, miksi joku vielä 2020-luvulla pitää lasten ja kodinhoitoa nimenomaan naisen tehtävänä. Aivan mahdotonta. En myöskään live-elämässä tai somessa, missä keskustellaan omalla nimellä, näe enää ollenkaan tällaisia mielipiteitä. Siksi olen edelleen aivan varma siitä, että tätä keskustelua lietsotaan itärajan takaa.
Juu, olen samaa mieltä. Elämä vaan ei ole sellainen. Naisella on oikeus valita omat valintansa. Mutta saattaa olla niin, että naisen tehtyä omat valintansa, hän ei välttämättä koekaan onnellisuutta katsellessaan Keilaniemen korporaatiokonttorista merelle tai Ruoholahden lasitornissa aamukasilta maanantaina ilman perhettä, ilman lapsia. Tätä asiaa kun ei voi mitenkään peruuttaa eli se on aika hankalaa "jäädä kotiin lasten kanssa", kun valinnat on jo tehty päinvastoin.
Henkilökohtaisena sivuhuomautuksena, en mitenkään arvosta tuota merinäköalaa. En jaksa ymmärtää naisia, jotka valitsevat työuran innosta puhkuen. Itselleni rahat ja materia on sellaista, jota jaetaan muiden ihmisten kesken, ja nämä ihmiset ovat tärkeämpiä kuin se materia.
Eikö tekstisi voisi (ja pitäisi) kuulua yhtä hyvin näin:
Miehellä on oikeus valita omat valintansa. Mutta saattaa olla niin, että miehen tehtyä omat valintansa, hän ei välttämättä koekaan onnellisuutta katsellessaan Keilaniemen korporaatiokonttorista merelle tai Ruoholahden lasitornissa aamukasilta maanantaina ilman perhettä, ilman lapsia. Tätä asiaa kun ei voi mitenkään peruuttaa eli se on aika hankalaa "jäädä kotiin lasten kanssa", kun valinnat on jo tehty päinvastoin.
Henkilökohtaisena sivuhuomautuksena, en mitenkään arvosta tuota merinäköalaa. En jaksa ymmärtää miehiä, jotka valitsevat työuran innosta puhkuen. Itselleni rahat ja materia on sellaista, jota jaetaan muiden ihmisten kesken, ja nämä ihmiset ovat tärkeämpiä kuin se materia.
Kyllä, ehdottomasti! Sama koskee miehen valintoja. En ymmärrä miksi näin ei olisi. Tutkimusten mukaan miehet ovat onnellisempia kuin naiset keski-iässä näiden valintojen jälkeen.
Hyvä. Eli alkaisimmeko kaikki puhua ihmisten oikeuksista valintoihin, vanhempien oikeudesta jäädä kotiin lasten kanssa, kummankin puolison oikeudesta ja velvollisuudesta hoitaa kotia jne? Käyttämättä tekstissä sukupuolia.
Tuossa edellä juuri joku nainen hehkutti, kuinka upeaa oli olla kymmenen vuotta kotona. Miksi hänen miehensä ei saa(nut) kokea samaa? Missä on miesten oikeus olla kymmenen vuotta hoitovapaalla?
Kieltämättä millään lailla näitä oikeuksia kummaltakaan sukupuolelta, on hyvin tyypillistä kuitenkin, että miehet tienaavat enemmän kuin naiset ja ihan puhtaasti taloudellisesta näkökulmasta on järkevämpää, että se perhe maksimoi nekin eurot eli jos se mies tekee 200e/h ja maksaa sen 8e/h, niin silloin ne resurssit tulevat perheen käyttöön. Tämä on vain esimerkki, eikä sitä tarvitse nyt ottaa mitenkään henkilökohtaisesti ja alkaa puhumaan "vaan rahasta", mutta jotenkin miehen ja naisen pitäisi päästä näissä analyyseissä kompromisseihin ILMAN, että lyödään feminismillä ja 50/50 ajattelulla päähän. Tästä pitäisi päästä ensin yksimielisyyteen, että nämä taloudelliset aspektit merkitsevät, ja perheen etu ensin, ei naisen etu.
Miehet ansaitsevat enemmän kuin naiset juuri siksi, että naiset ovat ottaneet iskua tuloihinsa ja urakehitykseensä jäämällä kotiin JA tähtäämällä alun alkaenkin matalammin palkattuihin ammatteihin. Juuri siksi nuorten naisten on tärkeää tiedostaa, että heillä on mahdollisuudet aivan samaan kuin ikäisillään pojilla/miehilläkin, juuri sen takia on tärkeää jakaa hoitovapaat puoliksi.
On aivan yhdentekevää, kumman pussista se 8 e kotisiivoojalle sen jälkeen maksetaan - toivottavasti yhteiseltä taloustililtä, jonne molemmat tallettavat saman summan yhteisiä menoja varten.
Tässä on aika paljon loogisia ongelmia minusta. Väite, että miehet ansaitsevat enemmän kuin naiset juuri siksi, että naiset synnyttää ei pidä paikkaansa. Naiset valitsevat kokonaan eri työuria kuin miehet. Lisäksi tuohon puolisovalintaan vaikuttaa usein se, että naiset itse eivät valitse rinnalleen miestä, joka tienaa saman verran kuin nainen, vaan mielellään he valitsevat sosiekonomisesti ylöspäin ja miehet alaspäin. Tämä ei siis ole miehen syy, että mies tienaa enemmän, koska nainen itse valitsi miehen, joka tienaa enemmän.
Ei synny kauppoja, kun lähtöpremissit on kovin erilaiset jotenkin. Jokaiselle joku, ja kaikilla on oikeus valita juuri sellainen puoliso kuin haluaa. Minulle henkilökohtaisesti tämä 50/50 ajattelu on pikkuisen punainen vaate. Kun avioliittolait eivät ole 50/50 on tosi riskialtista valita nainen, joka ajattelee koko ajan omaa etuaan. Avioliittolait ovat miehelle niin epäsuotuisat, että jotenkin sitä vaan sitten yrittää selvitä. Ja deittailuksihan sen jää.
Ei synny kauppoja. Kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa.
Naiset ovat valinneet matalapalkka-aloja juuri sen takia, että vanhanaikaisen ajatusmaailman mukaan ei ole pidetty sopivana, että naiselle ura on tärkeä. Näkyy tällä palstalla päivittäin suhtautumisessa Mariniin. Mutta se on muuttumassa, onneksi. Oikeustieteellisen, lääketieteellisen ja teknillisenkin yliopiston opiskelijoista yhä suurempi osa on naisia. Kiitos feminismin ja edelläkävijöiden, jotka ovat ottaneet vastaan (ja edelleen ottavat) paheksuntaa siitä, etteivät jääneet pullantuoksuisiksi kotiäideiksi. Olen ollut feministi siitä saakka kun lukiossa aloin asioista jotain ymmärtää ja pari sen aikaista klassikkoteosta luin eli yli 40 vuotta. Olen näiden vuosien aikana kuullut kaikki tyypilliset uhkaukset, kuinka feministit eivät pääse naimisiin, eivät saa lapsia, eivät ainakaan saa onnellista perhettä/elämää jne jne. Jo jossain aiemmassa kommentissani mainitsin, että minusta on käsittämätöntä, että tätä keskustelua käydään vielä 2020-luvulla.
Omat vanhempani toivoivat minusta opettajaa. Se oli heidän maailmankuvassaan hyvä ammatti naiselle. He eivät koskaan toivoneet, että minusta tulisi kunnanjohtaja tai pankinjohtaja tai tuomari. 1930- ja 1940-luvuilla syntyneille matalasti koulutetuille maalla asuville vanhemmille se oli ymmärrettävää enkä ole heille siitä (enää) katkera. Toivoisin kuitenkin ettei enää nykyaikana yksikään vanhempi rajoittaisi lapsensa maailmankuvaa tarjoamalla hänelle jotain tiettyä ammattia vain sen takia, että "se sopii naisille" tai ei ole liian korkeatasoinen! Vain sillä tavalla naiset suuntaavat niille työurille, missä ansaitsevat enemmän.
Mitä puolisovalintaan tulee, niin tälläkin palstalla on joku linkittänyt suomalaista tutkimusta jonka mukaan nimenomaan naiset pariutuvat alemmin koulutettujen kanssa, mutta kun en itse ole niihin perehtynyt niin en ota kantaa. Oman puolisoni tuloja, menoja tai omaisuutta en edes tiedä.
Lopuksi kysymys: MIllä tavalla avioliittolait ovat epäsuotuisammat sille osapuolelle, jolla on miehen vehkeet?
Hivenen on aggressiivinen meininki. Yritetään nyt ihan rauhassa keskustella. Naisia on korkeakouluissa enemmän kuin miehiä uskoakseni. Tätä ei ole kieltänyt kukaan keskustelija. Riennät huutomerkkien kera julistamaan feminismiäsi ja syytät kaikenlaista.
Puheet "nykyajasta" perustuu todella lyhyeen otokseen. Ihmiskunta on elänyt täällä tuhansia vuosia ja feminismi, ehkäisypilleri, ja seksuaalinen vapaus on ollut yhteiskunnassamme läsnä hyvin, hyvin lyhyen ajan. Nyt koko globaali kehitys menee niin, että väestö ikääntyy, ja avioliittoja on vähemmän ja syntyvyys on laskussa, ja nyt tapahtuu rakenteellisia muutoksia, joiden vaikutus yhteiskuntaamme on hyvin mielenkiintoinen ja tuntematon.
Tässä prosessissa miesten oma osuus on olemassa. Me olemme siirtymässä kristillisestä yhteiskunnasta, missä konservatiiviset avioliitot mahdollistivat pariutumisen ja ns. betamiehen sekä naisen avioliitot täysin uuteen aikakauteen, missä miesten osallistumisaste yhteiskuntaan on alenemassa. Avioliitot menneinä vuosikymmeninä on luonut myös vakautta yhteiskuntaan maailmassa, jossa miesten tehtävänä oli muodostaa perhe, hankkia elanto ja kasvaa vastuuseen. Nyt ei tätä ole.
Mikä on sen seuraus, että emme muodosta enää monogaamisia avioliittoja ja parisuhteita? Sen pitää olla se, että suvut lakkaavat olemasta.
Et kai nyt tosissasi väitä, että nainen, joka saa aina lapset avioeron yhteydessä ja mies maksaa 18 vuotta laskuja näkemättä edes lapsiaan, että tämä ei muodosta miehelle mitään riskiä? Ollaan nyt rehellisiä.
Naisilla on sellainen käsitys että vaikka naisen ei tarvitse hoitaa perinteistä naisen rooliaan, miehen pitää pysyä tässä omassa vanhassa roolissaan maksajana, suojelijana. Ei se niin mene.
Niin. Siis miehet eivät VÄLILLISESTI pääse siihen rooliin maksajana, ja suojelijana, koska ei ole mitään väylää siihen, että mies kasvaisi vastuuseen. Perinteisestihän kristillinen avioliitto ja perhe on ollut tämä väylä miehen kasvuun. Nyt tätä kasvunväylää ei ole, jää kaikki ostamatta. Jää talot ostamatta, farkkuautot, sormukset, autot, trampoliinit ja all inclusive lomat. Se, että sitä rumbaa pyöritetään vaatii melkoista sitoutumista mieheltä. Nyt ne miehet pelaa pleikkaa, koska sitä väylää ei ole.
Kuka maksaa näiden poikien laskut? Yhteiskunta. Mutta kuka maksaa yhteiskunnan laskun? Nämä pojat on kaikki joidenkin feministien poikalapsia. Se tulee ennemmin tai myöhemmin näiden naisten maksettavaksi tämä lasku.
Miksi noiden poikien isät ovat hylänneet poikansa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Syynä on myös yhteiskuntamme ilmiö jossa osa aikuisista on menettänyt järkensä, ja niiden asioiden haluaminen joka ennen oli normaalia ja joita me miehet ja naiset lajityypillisesti haluamme, on tehty massiivisesti epätrendikkääksi ja paheksuttavaksi jopa. Modernit nuoret heräävät asioiden todellisiin merkityksiin, mutta ennen sitä, tämän kaiken keskellä voi tuntea syvää onnettomuutta.
Tämä koskee niin nuoria miehiä kuin nuoria naisiakin. Monessa asiassa yhteiskuntamme kehittyy juuri nyt sairaaseen suuntaan.
Mitö nämä asiat ovat?
Normaali heteroparisuhde, perhe, vakituinen työpaikka, se että on ok haluta myös olla lapsen kanssa kotona, se että on ok että työ ei ole elämän tärkein sisältö vaan perhe voi olla, se että on OK ajatella näin. On OK ajatella myös muulla tavalla. Mutta jostain syystä tämänkaltaisten asioiden kimppuun on suorastaan hyökätty viime vuosina. Yle, HS, kärkijoukkoina tekevät journalismia jolla ylläpidetään koko ajan tietynlaista syyllisyyttä mikäli sattuisi ajattelemaan elämästä ylläolevien asioiden kaltaisesti.
Totta kai on ok myös muunlaiset asiat kuin yllä mainitut. Mutta niistä muunlaisista ollaan tekemässä itse tarkoitusta ja media hieroo sitä meidän naamaamme koko ajan.
Voisin lisätä perään että on OK että miehet käyttäytyvät kuten miehelle on tyypillistä käyttäytyä. On OK, että naiset käyttäytyvät kuten naisilla on tyypillistä. Mutta näistäkin asioista on tehty synti. Mies ei saisi olla maskuliininen, nainen ei saisi olla naisellinen. Nämä asiat pitäisi olla ok. Mies saa olla maskuliininen. Toki on OK olla myös naisellinen. Nainen saa olla naisellinen. Ja näyttää sen. Nainen saa olla myös miehekäs. Nämä kaikki on OK!
Tämä on keskeinen havainto. Liberalismi osoittautuu vähemmän liberaaliksi heitä kohtaan, jotka haluavat elää perinteisen parisuhdemallin mukaan. Liberalismin idea mielestäni piti olla, että kukin saa elää sellaista elämää kuin haluaa, ja rakentaa sellaista parisuhdemallia kuin haluaa. Nyt rakennellaan näitä viholliskuvia siitä, että mies haluaa perinteisen parisuhteen. Tälle on ihan järkevät perusteet. Mies ei ajattele ensimmäiseksi sitä, että hän ajaa omaa etuaan, jos hän pyrkii maksimoimaan oman tulontuottokykynsä tekemällä töitä pitkää päivää jne. Moderni, feministinen naiskuva haluaa, että mies imuroi kotona, tiskaa ja tekee kotitaloustyötä, jossa miehen TUOTTAVUUS romahtaa. Miehen kannattaisi mieluummin palkata kotiin siivouspalveluja ja nannyä, jotta hän voi tehdä perheelleen enemmän resursseja. Mutta feministinen parisuhdemalli vaatii miehen kotiin. Hoitamaan lapsia, tekemään ruokaa, siivoamaan. Tämä toki on tasa-arvon hengen mukaista, mutta sillä on yksinkertaisesti hintansa, että kaksisataa euroa tunnilta laskuttava mies tekee kotitöitä, joita voi ostaa kahdeksalla eurolla tunti.
Ymmärrättekö naiset tämän? Toistan, mies tienaa kaksisataa euroa tunti, sen ei kannata tehdä töitä, joita voi ostaa kahdeksalla eurolla tunti. Silti se taistelu on loputon. Näitä saa feministille piirtää ja laskea excelissä, ja taistella, kunnes se taistelu vaatii enemmän kuin se parisuhde antaa.
Tuollaisella tuntipalkalla kirjoittelet kuitenkin vauvapalstalle? Eikö TUOTTAVUUTESI kärsi siitä?
Me naisetkin haluamme ansaita 200 e/tunti, niin yksinkertaista se on. Ellet ansaitse niitä satasia sukupuolielimilläsi, ei ole mitään syytä, miksi juuri sinun pitäisi tehdä niitä töitä eikä yhtä koulutetun, kokeneen ja älykkään naisen. Eivätkä naiset pääse kouluttautumaan ja hankkimaan kokemusta, jos heiltä (meiltä) odotetaan, että uhraamme vuosia elämästämme lasten ja kodinhoitoon.
Olen feministi ja liberalisti. Mielestäni kuitenkin niihin vedotaan toisinaan väärin. Miellän feminismin sukupuolten ja ylipäätänsä kaikkien ihmisten tasa-arvoa edistäväksi liikkeeksi (perinteisesti naisten asemaa parantamalla).
Jostain syystä se koko tasa-arvo on unohdettu, sillä monet feministit pyrkivät siihen, että naiset olisivat yhtä kuin miehet. Kun nainen tekee samaa työtä kuin mies, niin hän on yhtä arvokas. Tai kun nainen on töissä, eikä kotona, hän on yhtä arvokas. Oikeasti naisilla tulisi olla mahdollisuus olla töissä tai kotona tai olla johtaja tai sitten vaikkapa hoitaja. Ne perinteiset naisten alat ja tehtävät ovat yhtä arvokkaita kuin perinteiset miesten alat ja tehtävät. Kun on mahdollisuus tehdä, mitä haluaa ja olla silti arvostettu, niin se on tasa-arvoista. En kiellä sitä, että feministit eivät olisi edesauttaneet siinä, että naiset pääsevät sinne, minne miehetkin ovat päässeet, mutta on unohdettu se, että muukin on arvokasta.
Kuvitellaan, että otan koiranpennun eikä se pääse koskaan ulkoilemaan kotipihansa ulkopuolelle. Se voi olla täysin tyytyväinen. Silti siltä jää puuttumaan paljon sellaista, mitä se luultavasti haluaisi, jos se tietäisi sen olemassaolosta; iso maailma (ympäristö) jossa on paljon mahdollisuuksia: hajuja, muita koiria, pupuja jahdattavana, pitkiä kävelylenkkejä tehtävänä jne.
Jos naisen (tytön) elämää rajoitetaan alusta alkaen antamalla ymmärtää, että lasten ja kodinhoito kuuluu enemmän naisille kuin miehille, hän on kuin tuo koiranpentu. Sen sijaan me voimme ja meidän pitää antaa naiselle iso maailma; kouluttaa hänet, antaa hänelle mahdollisuus luoda uraa ja nostaa hyvää palkkaa - ja SITTEN kysyä, haluaako hän palata pihamaalle. Jos haluaa, niin sehän on täysin fine.
Ja ettei tule väärinkäsityksiä: aivan sama pojille/miehille. Mahdollisuus koulutukseen, uraan, palkkaan JA sen jälkeen mahdollisuus jäädä kotiin lasten kanssa.
Minun on mahdotonta ymmärtää, miksi joku vielä 2020-luvulla pitää lasten ja kodinhoitoa nimenomaan naisen tehtävänä. Aivan mahdotonta. En myöskään live-elämässä tai somessa, missä keskustellaan omalla nimellä, näe enää ollenkaan tällaisia mielipiteitä. Siksi olen edelleen aivan varma siitä, että tätä keskustelua lietsotaan itärajan takaa.
Juu, olen samaa mieltä. Elämä vaan ei ole sellainen. Naisella on oikeus valita omat valintansa. Mutta saattaa olla niin, että naisen tehtyä omat valintansa, hän ei välttämättä koekaan onnellisuutta katsellessaan Keilaniemen korporaatiokonttorista merelle tai Ruoholahden lasitornissa aamukasilta maanantaina ilman perhettä, ilman lapsia. Tätä asiaa kun ei voi mitenkään peruuttaa eli se on aika hankalaa "jäädä kotiin lasten kanssa", kun valinnat on jo tehty päinvastoin.
Henkilökohtaisena sivuhuomautuksena, en mitenkään arvosta tuota merinäköalaa. En jaksa ymmärtää naisia, jotka valitsevat työuran innosta puhkuen. Itselleni rahat ja materia on sellaista, jota jaetaan muiden ihmisten kesken, ja nämä ihmiset ovat tärkeämpiä kuin se materia.
Eikö tekstisi voisi (ja pitäisi) kuulua yhtä hyvin näin:
Miehellä on oikeus valita omat valintansa. Mutta saattaa olla niin, että miehen tehtyä omat valintansa, hän ei välttämättä koekaan onnellisuutta katsellessaan Keilaniemen korporaatiokonttorista merelle tai Ruoholahden lasitornissa aamukasilta maanantaina ilman perhettä, ilman lapsia. Tätä asiaa kun ei voi mitenkään peruuttaa eli se on aika hankalaa "jäädä kotiin lasten kanssa", kun valinnat on jo tehty päinvastoin.
Henkilökohtaisena sivuhuomautuksena, en mitenkään arvosta tuota merinäköalaa. En jaksa ymmärtää miehiä, jotka valitsevat työuran innosta puhkuen. Itselleni rahat ja materia on sellaista, jota jaetaan muiden ihmisten kesken, ja nämä ihmiset ovat tärkeämpiä kuin se materia.
Kyllä, ehdottomasti! Sama koskee miehen valintoja. En ymmärrä miksi näin ei olisi. Tutkimusten mukaan miehet ovat onnellisempia kuin naiset keski-iässä näiden valintojen jälkeen.
Hyvä. Eli alkaisimmeko kaikki puhua ihmisten oikeuksista valintoihin, vanhempien oikeudesta jäädä kotiin lasten kanssa, kummankin puolison oikeudesta ja velvollisuudesta hoitaa kotia jne? Käyttämättä tekstissä sukupuolia.
Tuossa edellä juuri joku nainen hehkutti, kuinka upeaa oli olla kymmenen vuotta kotona. Miksi hänen miehensä ei saa(nut) kokea samaa? Missä on miesten oikeus olla kymmenen vuotta hoitovapaalla?
Kieltämättä millään lailla näitä oikeuksia kummaltakaan sukupuolelta, on hyvin tyypillistä kuitenkin, että miehet tienaavat enemmän kuin naiset ja ihan puhtaasti taloudellisesta näkökulmasta on järkevämpää, että se perhe maksimoi nekin eurot eli jos se mies tekee 200e/h ja maksaa sen 8e/h, niin silloin ne resurssit tulevat perheen käyttöön. Tämä on vain esimerkki, eikä sitä tarvitse nyt ottaa mitenkään henkilökohtaisesti ja alkaa puhumaan "vaan rahasta", mutta jotenkin miehen ja naisen pitäisi päästä näissä analyyseissä kompromisseihin ILMAN, että lyödään feminismillä ja 50/50 ajattelulla päähän. Tästä pitäisi päästä ensin yksimielisyyteen, että nämä taloudelliset aspektit merkitsevät, ja perheen etu ensin, ei naisen etu.
Miehet ansaitsevat enemmän kuin naiset juuri siksi, että naiset ovat ottaneet iskua tuloihinsa ja urakehitykseensä jäämällä kotiin JA tähtäämällä alun alkaenkin matalammin palkattuihin ammatteihin. Juuri siksi nuorten naisten on tärkeää tiedostaa, että heillä on mahdollisuudet aivan samaan kuin ikäisillään pojilla/miehilläkin, juuri sen takia on tärkeää jakaa hoitovapaat puoliksi.
On aivan yhdentekevää, kumman pussista se 8 e kotisiivoojalle sen jälkeen maksetaan - toivottavasti yhteiseltä taloustililtä, jonne molemmat tallettavat saman summan yhteisiä menoja varten.
Tässä on aika paljon loogisia ongelmia minusta. Väite, että miehet ansaitsevat enemmän kuin naiset juuri siksi, että naiset synnyttää ei pidä paikkaansa. Naiset valitsevat kokonaan eri työuria kuin miehet. Lisäksi tuohon puolisovalintaan vaikuttaa usein se, että naiset itse eivät valitse rinnalleen miestä, joka tienaa saman verran kuin nainen, vaan mielellään he valitsevat sosiekonomisesti ylöspäin ja miehet alaspäin. Tämä ei siis ole miehen syy, että mies tienaa enemmän, koska nainen itse valitsi miehen, joka tienaa enemmän.
Ei synny kauppoja, kun lähtöpremissit on kovin erilaiset jotenkin. Jokaiselle joku, ja kaikilla on oikeus valita juuri sellainen puoliso kuin haluaa. Minulle henkilökohtaisesti tämä 50/50 ajattelu on pikkuisen punainen vaate. Kun avioliittolait eivät ole 50/50 on tosi riskialtista valita nainen, joka ajattelee koko ajan omaa etuaan. Avioliittolait ovat miehelle niin epäsuotuisat, että jotenkin sitä vaan sitten yrittää selvitä. Ja deittailuksihan sen jää.
Ei synny kauppoja. Kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa.
Naiset ovat valinneet matalapalkka-aloja juuri sen takia, että vanhanaikaisen ajatusmaailman mukaan ei ole pidetty sopivana, että naiselle ura on tärkeä. Näkyy tällä palstalla päivittäin suhtautumisessa Mariniin. Mutta se on muuttumassa, onneksi. Oikeustieteellisen, lääketieteellisen ja teknillisenkin yliopiston opiskelijoista yhä suurempi osa on naisia. Kiitos feminismin ja edelläkävijöiden, jotka ovat ottaneet vastaan (ja edelleen ottavat) paheksuntaa siitä, etteivät jääneet pullantuoksuisiksi kotiäideiksi. Olen ollut feministi siitä saakka kun lukiossa aloin asioista jotain ymmärtää ja pari sen aikaista klassikkoteosta luin eli yli 40 vuotta. Olen näiden vuosien aikana kuullut kaikki tyypilliset uhkaukset, kuinka feministit eivät pääse naimisiin, eivät saa lapsia, eivät ainakaan saa onnellista perhettä/elämää jne jne. Jo jossain aiemmassa kommentissani mainitsin, että minusta on käsittämätöntä, että tätä keskustelua käydään vielä 2020-luvulla.
Omat vanhempani toivoivat minusta opettajaa. Se oli heidän maailmankuvassaan hyvä ammatti naiselle. He eivät koskaan toivoneet, että minusta tulisi kunnanjohtaja tai pankinjohtaja tai tuomari. 1930- ja 1940-luvuilla syntyneille matalasti koulutetuille maalla asuville vanhemmille se oli ymmärrettävää enkä ole heille siitä (enää) katkera. Toivoisin kuitenkin ettei enää nykyaikana yksikään vanhempi rajoittaisi lapsensa maailmankuvaa tarjoamalla hänelle jotain tiettyä ammattia vain sen takia, että "se sopii naisille" tai ei ole liian korkeatasoinen! Vain sillä tavalla naiset suuntaavat niille työurille, missä ansaitsevat enemmän.
Mitä puolisovalintaan tulee, niin tälläkin palstalla on joku linkittänyt suomalaista tutkimusta jonka mukaan nimenomaan naiset pariutuvat alemmin koulutettujen kanssa, mutta kun en itse ole niihin perehtynyt niin en ota kantaa. Oman puolisoni tuloja, menoja tai omaisuutta en edes tiedä.
Lopuksi kysymys: MIllä tavalla avioliittolait ovat epäsuotuisammat sille osapuolelle, jolla on miehen vehkeet?
Hivenen on aggressiivinen meininki. Yritetään nyt ihan rauhassa keskustella. Naisia on korkeakouluissa enemmän kuin miehiä uskoakseni. Tätä ei ole kieltänyt kukaan keskustelija. Riennät huutomerkkien kera julistamaan feminismiäsi ja syytät kaikenlaista.
Puheet "nykyajasta" perustuu todella lyhyeen otokseen. Ihmiskunta on elänyt täällä tuhansia vuosia ja feminismi, ehkäisypilleri, ja seksuaalinen vapaus on ollut yhteiskunnassamme läsnä hyvin, hyvin lyhyen ajan. Nyt koko globaali kehitys menee niin, että väestö ikääntyy, ja avioliittoja on vähemmän ja syntyvyys on laskussa, ja nyt tapahtuu rakenteellisia muutoksia, joiden vaikutus yhteiskuntaamme on hyvin mielenkiintoinen ja tuntematon.
Tässä prosessissa miesten oma osuus on olemassa. Me olemme siirtymässä kristillisestä yhteiskunnasta, missä konservatiiviset avioliitot mahdollistivat pariutumisen ja ns. betamiehen sekä naisen avioliitot täysin uuteen aikakauteen, missä miesten osallistumisaste yhteiskuntaan on alenemassa. Avioliitot menneinä vuosikymmeninä on luonut myös vakautta yhteiskuntaan maailmassa, jossa miesten tehtävänä oli muodostaa perhe, hankkia elanto ja kasvaa vastuuseen. Nyt ei tätä ole.
Mikä on sen seuraus, että emme muodosta enää monogaamisia avioliittoja ja parisuhteita? Sen pitää olla se, että suvut lakkaavat olemasta.
Et kai nyt tosissasi väitä, että nainen, joka saa aina lapset avioeron yhteydessä ja mies maksaa 18 vuotta laskuja näkemättä edes lapsiaan, että tämä ei muodosta miehelle mitään riskiä? Ollaan nyt rehellisiä.
Naisilla on sellainen käsitys että vaikka naisen ei tarvitse hoitaa perinteistä naisen rooliaan, miehen pitää pysyä tässä omassa vanhassa roolissaan maksajana, suojelijana. Ei se niin mene.
Miehet "suojelijoina" ja "maksajina" on pelkkää nostalgista menneisyyden haihattelua ruusunpunaisten lasien läpi. Suomessa niitä perinteisiä, kunnollisia kotiäitejä on saanut hakata ja raiskata. Miehen omat taloudelliset tarpeet menivät silloinkin perheen edelle. Vaimon on tietenkin kiltisti pitänyt toteuttaa rooliaan kodinhengettärenä tyrannin alaisuudessa, että saa itsensä ja lapsensa ruokittua.
Ei ne naiset olisi sieltä kotoa halunneet pois, jos te miehet olisitte hoitaneet oman osuutenne kunnialla. Sitähän te konservatiivisetämiehet ette ikinä voi myöntää, vaan vika on feminismissä, kun naiset älysivät että heilläkin on ihmisarvo.
Oli aika järkyttävän huono kommentti, mitä tulee tutkittuun tietoon. On täysin kiistaton tosiasia, että ydinperhe, missä on kaksi vanhempaa antaa merkittävästi paremmat lähtökohdat lapselle menestymiseen yli sukupolvien. Tätä väitettä tukee tiedot rikollisuudesta, ylipäätään vankiloissa yksinhuoltajien lasten määrä oli muistaakseni 75%. Köyhyyden periytyminen oli merkittävästi suurempaa yksinhuoltajaperheissä, ja myös erilaiset vakavien massaväkivaltarikosten data puhuu puolestaan.
Väitteet siitä, että konservatiivinen ydinperhemalli olisi sisältänyt enemmän väkivaltaa, ei yksinkertaisesti pidä paikkaansa.
Väitinkö että ydinperhe olisi huono malli? Sanoinko että yksinhuoltajuus on hyvä juttu? Vastasin kommentoijalle, joka puhui konservatiivisesta perhemallista, jossa nainen on "kuuliainen ja perinteinen" ja miehellä on taloudellinen valta ja vastuu. Turhauttaa vähän kirjoitella tänne palstalle, kun monella kommentoijalla luetun ymmärtäminen on ala-asteen tasoa.
Minulla ei ole mitään ydinperhettä vastaan, enkä ole sitä vastaan esittänyt yhtään argumenttia, mielestäni perinteinen perhemalli, jossa nainen jättäytyy miehen mielivallan armoille on huono asia. Kyseinen malli ei ole toiminut niin ihanasti ja auvoisasti, kuin mitä jotkut väittävät. Taloudellinen riippuvuus ja parisuhteessa pysyminen kaltoinkohtelusta huolimatta, on vahingollista naiselle ja lapsille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Syynä on myös yhteiskuntamme ilmiö jossa osa aikuisista on menettänyt järkensä, ja niiden asioiden haluaminen joka ennen oli normaalia ja joita me miehet ja naiset lajityypillisesti haluamme, on tehty massiivisesti epätrendikkääksi ja paheksuttavaksi jopa. Modernit nuoret heräävät asioiden todellisiin merkityksiin, mutta ennen sitä, tämän kaiken keskellä voi tuntea syvää onnettomuutta.
Tämä koskee niin nuoria miehiä kuin nuoria naisiakin. Monessa asiassa yhteiskuntamme kehittyy juuri nyt sairaaseen suuntaan.
Mitö nämä asiat ovat?
Normaali heteroparisuhde, perhe, vakituinen työpaikka, se että on ok haluta myös olla lapsen kanssa kotona, se että on ok että työ ei ole elämän tärkein sisältö vaan perhe voi olla, se että on OK ajatella näin. On OK ajatella myös muulla tavalla. Mutta jostain syystä tämänkaltaisten asioiden kimppuun on suorastaan hyökätty viime vuosina. Yle, HS, kärkijoukkoina tekevät journalismia jolla ylläpidetään koko ajan tietynlaista syyllisyyttä mikäli sattuisi ajattelemaan elämästä ylläolevien asioiden kaltaisesti.
Totta kai on ok myös muunlaiset asiat kuin yllä mainitut. Mutta niistä muunlaisista ollaan tekemässä itse tarkoitusta ja media hieroo sitä meidän naamaamme koko ajan.
Voisin lisätä perään että on OK että miehet käyttäytyvät kuten miehelle on tyypillistä käyttäytyä. On OK, että naiset käyttäytyvät kuten naisilla on tyypillistä. Mutta näistäkin asioista on tehty synti. Mies ei saisi olla maskuliininen, nainen ei saisi olla naisellinen. Nämä asiat pitäisi olla ok. Mies saa olla maskuliininen. Toki on OK olla myös naisellinen. Nainen saa olla naisellinen. Ja näyttää sen. Nainen saa olla myös miehekäs. Nämä kaikki on OK!
Tämä on keskeinen havainto. Liberalismi osoittautuu vähemmän liberaaliksi heitä kohtaan, jotka haluavat elää perinteisen parisuhdemallin mukaan. Liberalismin idea mielestäni piti olla, että kukin saa elää sellaista elämää kuin haluaa, ja rakentaa sellaista parisuhdemallia kuin haluaa. Nyt rakennellaan näitä viholliskuvia siitä, että mies haluaa perinteisen parisuhteen. Tälle on ihan järkevät perusteet. Mies ei ajattele ensimmäiseksi sitä, että hän ajaa omaa etuaan, jos hän pyrkii maksimoimaan oman tulontuottokykynsä tekemällä töitä pitkää päivää jne. Moderni, feministinen naiskuva haluaa, että mies imuroi kotona, tiskaa ja tekee kotitaloustyötä, jossa miehen TUOTTAVUUS romahtaa. Miehen kannattaisi mieluummin palkata kotiin siivouspalveluja ja nannyä, jotta hän voi tehdä perheelleen enemmän resursseja. Mutta feministinen parisuhdemalli vaatii miehen kotiin. Hoitamaan lapsia, tekemään ruokaa, siivoamaan. Tämä toki on tasa-arvon hengen mukaista, mutta sillä on yksinkertaisesti hintansa, että kaksisataa euroa tunnilta laskuttava mies tekee kotitöitä, joita voi ostaa kahdeksalla eurolla tunti.
Ymmärrättekö naiset tämän? Toistan, mies tienaa kaksisataa euroa tunti, sen ei kannata tehdä töitä, joita voi ostaa kahdeksalla eurolla tunti. Silti se taistelu on loputon. Näitä saa feministille piirtää ja laskea excelissä, ja taistella, kunnes se taistelu vaatii enemmän kuin se parisuhde antaa.
Tuollaisella tuntipalkalla kirjoittelet kuitenkin vauvapalstalle? Eikö TUOTTAVUUTESI kärsi siitä?
Me naisetkin haluamme ansaita 200 e/tunti, niin yksinkertaista se on. Ellet ansaitse niitä satasia sukupuolielimilläsi, ei ole mitään syytä, miksi juuri sinun pitäisi tehdä niitä töitä eikä yhtä koulutetun, kokeneen ja älykkään naisen. Eivätkä naiset pääse kouluttautumaan ja hankkimaan kokemusta, jos heiltä (meiltä) odotetaan, että uhraamme vuosia elämästämme lasten ja kodinhoitoon.
Olen feministi ja liberalisti. Mielestäni kuitenkin niihin vedotaan toisinaan väärin. Miellän feminismin sukupuolten ja ylipäätänsä kaikkien ihmisten tasa-arvoa edistäväksi liikkeeksi (perinteisesti naisten asemaa parantamalla).
Jostain syystä se koko tasa-arvo on unohdettu, sillä monet feministit pyrkivät siihen, että naiset olisivat yhtä kuin miehet. Kun nainen tekee samaa työtä kuin mies, niin hän on yhtä arvokas. Tai kun nainen on töissä, eikä kotona, hän on yhtä arvokas. Oikeasti naisilla tulisi olla mahdollisuus olla töissä tai kotona tai olla johtaja tai sitten vaikkapa hoitaja. Ne perinteiset naisten alat ja tehtävät ovat yhtä arvokkaita kuin perinteiset miesten alat ja tehtävät. Kun on mahdollisuus tehdä, mitä haluaa ja olla silti arvostettu, niin se on tasa-arvoista. En kiellä sitä, että feministit eivät olisi edesauttaneet siinä, että naiset pääsevät sinne, minne miehetkin ovat päässeet, mutta on unohdettu se, että muukin on arvokasta.
Kuvitellaan, että otan koiranpennun eikä se pääse koskaan ulkoilemaan kotipihansa ulkopuolelle. Se voi olla täysin tyytyväinen. Silti siltä jää puuttumaan paljon sellaista, mitä se luultavasti haluaisi, jos se tietäisi sen olemassaolosta; iso maailma (ympäristö) jossa on paljon mahdollisuuksia: hajuja, muita koiria, pupuja jahdattavana, pitkiä kävelylenkkejä tehtävänä jne.
Jos naisen (tytön) elämää rajoitetaan alusta alkaen antamalla ymmärtää, että lasten ja kodinhoito kuuluu enemmän naisille kuin miehille, hän on kuin tuo koiranpentu. Sen sijaan me voimme ja meidän pitää antaa naiselle iso maailma; kouluttaa hänet, antaa hänelle mahdollisuus luoda uraa ja nostaa hyvää palkkaa - ja SITTEN kysyä, haluaako hän palata pihamaalle. Jos haluaa, niin sehän on täysin fine.
Ja ettei tule väärinkäsityksiä: aivan sama pojille/miehille. Mahdollisuus koulutukseen, uraan, palkkaan JA sen jälkeen mahdollisuus jäädä kotiin lasten kanssa.
Minun on mahdotonta ymmärtää, miksi joku vielä 2020-luvulla pitää lasten ja kodinhoitoa nimenomaan naisen tehtävänä. Aivan mahdotonta. En myöskään live-elämässä tai somessa, missä keskustellaan omalla nimellä, näe enää ollenkaan tällaisia mielipiteitä. Siksi olen edelleen aivan varma siitä, että tätä keskustelua lietsotaan itärajan takaa.
Juu, olen samaa mieltä. Elämä vaan ei ole sellainen. Naisella on oikeus valita omat valintansa. Mutta saattaa olla niin, että naisen tehtyä omat valintansa, hän ei välttämättä koekaan onnellisuutta katsellessaan Keilaniemen korporaatiokonttorista merelle tai Ruoholahden lasitornissa aamukasilta maanantaina ilman perhettä, ilman lapsia. Tätä asiaa kun ei voi mitenkään peruuttaa eli se on aika hankalaa "jäädä kotiin lasten kanssa", kun valinnat on jo tehty päinvastoin.
Henkilökohtaisena sivuhuomautuksena, en mitenkään arvosta tuota merinäköalaa. En jaksa ymmärtää naisia, jotka valitsevat työuran innosta puhkuen. Itselleni rahat ja materia on sellaista, jota jaetaan muiden ihmisten kesken, ja nämä ihmiset ovat tärkeämpiä kuin se materia.
Eikö tekstisi voisi (ja pitäisi) kuulua yhtä hyvin näin:
Miehellä on oikeus valita omat valintansa. Mutta saattaa olla niin, että miehen tehtyä omat valintansa, hän ei välttämättä koekaan onnellisuutta katsellessaan Keilaniemen korporaatiokonttorista merelle tai Ruoholahden lasitornissa aamukasilta maanantaina ilman perhettä, ilman lapsia. Tätä asiaa kun ei voi mitenkään peruuttaa eli se on aika hankalaa "jäädä kotiin lasten kanssa", kun valinnat on jo tehty päinvastoin.
Henkilökohtaisena sivuhuomautuksena, en mitenkään arvosta tuota merinäköalaa. En jaksa ymmärtää miehiä, jotka valitsevat työuran innosta puhkuen. Itselleni rahat ja materia on sellaista, jota jaetaan muiden ihmisten kesken, ja nämä ihmiset ovat tärkeämpiä kuin se materia.
Kyllä, ehdottomasti! Sama koskee miehen valintoja. En ymmärrä miksi näin ei olisi. Tutkimusten mukaan miehet ovat onnellisempia kuin naiset keski-iässä näiden valintojen jälkeen.
Hyvä. Eli alkaisimmeko kaikki puhua ihmisten oikeuksista valintoihin, vanhempien oikeudesta jäädä kotiin lasten kanssa, kummankin puolison oikeudesta ja velvollisuudesta hoitaa kotia jne? Käyttämättä tekstissä sukupuolia.
Tuossa edellä juuri joku nainen hehkutti, kuinka upeaa oli olla kymmenen vuotta kotona. Miksi hänen miehensä ei saa(nut) kokea samaa? Missä on miesten oikeus olla kymmenen vuotta hoitovapaalla?
Kieltämättä millään lailla näitä oikeuksia kummaltakaan sukupuolelta, on hyvin tyypillistä kuitenkin, että miehet tienaavat enemmän kuin naiset ja ihan puhtaasti taloudellisesta näkökulmasta on järkevämpää, että se perhe maksimoi nekin eurot eli jos se mies tekee 200e/h ja maksaa sen 8e/h, niin silloin ne resurssit tulevat perheen käyttöön. Tämä on vain esimerkki, eikä sitä tarvitse nyt ottaa mitenkään henkilökohtaisesti ja alkaa puhumaan "vaan rahasta", mutta jotenkin miehen ja naisen pitäisi päästä näissä analyyseissä kompromisseihin ILMAN, että lyödään feminismillä ja 50/50 ajattelulla päähän. Tästä pitäisi päästä ensin yksimielisyyteen, että nämä taloudelliset aspektit merkitsevät, ja perheen etu ensin, ei naisen etu.
Miehet ansaitsevat enemmän kuin naiset juuri siksi, että naiset ovat ottaneet iskua tuloihinsa ja urakehitykseensä jäämällä kotiin JA tähtäämällä alun alkaenkin matalammin palkattuihin ammatteihin. Juuri siksi nuorten naisten on tärkeää tiedostaa, että heillä on mahdollisuudet aivan samaan kuin ikäisillään pojilla/miehilläkin, juuri sen takia on tärkeää jakaa hoitovapaat puoliksi.
On aivan yhdentekevää, kumman pussista se 8 e kotisiivoojalle sen jälkeen maksetaan - toivottavasti yhteiseltä taloustililtä, jonne molemmat tallettavat saman summan yhteisiä menoja varten.
Tässä on aika paljon loogisia ongelmia minusta. Väite, että miehet ansaitsevat enemmän kuin naiset juuri siksi, että naiset synnyttää ei pidä paikkaansa. Naiset valitsevat kokonaan eri työuria kuin miehet. Lisäksi tuohon puolisovalintaan vaikuttaa usein se, että naiset itse eivät valitse rinnalleen miestä, joka tienaa saman verran kuin nainen, vaan mielellään he valitsevat sosiekonomisesti ylöspäin ja miehet alaspäin. Tämä ei siis ole miehen syy, että mies tienaa enemmän, koska nainen itse valitsi miehen, joka tienaa enemmän.
Ei synny kauppoja, kun lähtöpremissit on kovin erilaiset jotenkin. Jokaiselle joku, ja kaikilla on oikeus valita juuri sellainen puoliso kuin haluaa. Minulle henkilökohtaisesti tämä 50/50 ajattelu on pikkuisen punainen vaate. Kun avioliittolait eivät ole 50/50 on tosi riskialtista valita nainen, joka ajattelee koko ajan omaa etuaan. Avioliittolait ovat miehelle niin epäsuotuisat, että jotenkin sitä vaan sitten yrittää selvitä. Ja deittailuksihan sen jää.
Ei synny kauppoja. Kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa.
Naiset ovat valinneet matalapalkka-aloja juuri sen takia, että vanhanaikaisen ajatusmaailman mukaan ei ole pidetty sopivana, että naiselle ura on tärkeä. Näkyy tällä palstalla päivittäin suhtautumisessa Mariniin. Mutta se on muuttumassa, onneksi. Oikeustieteellisen, lääketieteellisen ja teknillisenkin yliopiston opiskelijoista yhä suurempi osa on naisia. Kiitos feminismin ja edelläkävijöiden, jotka ovat ottaneet vastaan (ja edelleen ottavat) paheksuntaa siitä, etteivät jääneet pullantuoksuisiksi kotiäideiksi. Olen ollut feministi siitä saakka kun lukiossa aloin asioista jotain ymmärtää ja pari sen aikaista klassikkoteosta luin eli yli 40 vuotta. Olen näiden vuosien aikana kuullut kaikki tyypilliset uhkaukset, kuinka feministit eivät pääse naimisiin, eivät saa lapsia, eivät ainakaan saa onnellista perhettä/elämää jne jne. Jo jossain aiemmassa kommentissani mainitsin, että minusta on käsittämätöntä, että tätä keskustelua käydään vielä 2020-luvulla.
Omat vanhempani toivoivat minusta opettajaa. Se oli heidän maailmankuvassaan hyvä ammatti naiselle. He eivät koskaan toivoneet, että minusta tulisi kunnanjohtaja tai pankinjohtaja tai tuomari. 1930- ja 1940-luvuilla syntyneille matalasti koulutetuille maalla asuville vanhemmille se oli ymmärrettävää enkä ole heille siitä (enää) katkera. Toivoisin kuitenkin ettei enää nykyaikana yksikään vanhempi rajoittaisi lapsensa maailmankuvaa tarjoamalla hänelle jotain tiettyä ammattia vain sen takia, että "se sopii naisille" tai ei ole liian korkeatasoinen! Vain sillä tavalla naiset suuntaavat niille työurille, missä ansaitsevat enemmän.
Mitä puolisovalintaan tulee, niin tälläkin palstalla on joku linkittänyt suomalaista tutkimusta jonka mukaan nimenomaan naiset pariutuvat alemmin koulutettujen kanssa, mutta kun en itse ole niihin perehtynyt niin en ota kantaa. Oman puolisoni tuloja, menoja tai omaisuutta en edes tiedä.
Lopuksi kysymys: MIllä tavalla avioliittolait ovat epäsuotuisammat sille osapuolelle, jolla on miehen vehkeet?
Hivenen on aggressiivinen meininki. Yritetään nyt ihan rauhassa keskustella. Naisia on korkeakouluissa enemmän kuin miehiä uskoakseni. Tätä ei ole kieltänyt kukaan keskustelija. Riennät huutomerkkien kera julistamaan feminismiäsi ja syytät kaikenlaista.
Puheet "nykyajasta" perustuu todella lyhyeen otokseen. Ihmiskunta on elänyt täällä tuhansia vuosia ja feminismi, ehkäisypilleri, ja seksuaalinen vapaus on ollut yhteiskunnassamme läsnä hyvin, hyvin lyhyen ajan. Nyt koko globaali kehitys menee niin, että väestö ikääntyy, ja avioliittoja on vähemmän ja syntyvyys on laskussa, ja nyt tapahtuu rakenteellisia muutoksia, joiden vaikutus yhteiskuntaamme on hyvin mielenkiintoinen ja tuntematon.
Tässä prosessissa miesten oma osuus on olemassa. Me olemme siirtymässä kristillisestä yhteiskunnasta, missä konservatiiviset avioliitot mahdollistivat pariutumisen ja ns. betamiehen sekä naisen avioliitot täysin uuteen aikakauteen, missä miesten osallistumisaste yhteiskuntaan on alenemassa. Avioliitot menneinä vuosikymmeninä on luonut myös vakautta yhteiskuntaan maailmassa, jossa miesten tehtävänä oli muodostaa perhe, hankkia elanto ja kasvaa vastuuseen. Nyt ei tätä ole.
Mikä on sen seuraus, että emme muodosta enää monogaamisia avioliittoja ja parisuhteita? Sen pitää olla se, että suvut lakkaavat olemasta.
Et kai nyt tosissasi väitä, että nainen, joka saa aina lapset avioeron yhteydessä ja mies maksaa 18 vuotta laskuja näkemättä edes lapsiaan, että tämä ei muodosta miehelle mitään riskiä? Ollaan nyt rehellisiä.
Naisilla on sellainen käsitys että vaikka naisen ei tarvitse hoitaa perinteistä naisen rooliaan, miehen pitää pysyä tässä omassa vanhassa roolissaan maksajana, suojelijana. Ei se niin mene.
Niin. Siis miehet eivät VÄLILLISESTI pääse siihen rooliin maksajana, ja suojelijana, koska ei ole mitään väylää siihen, että mies kasvaisi vastuuseen. Perinteisestihän kristillinen avioliitto ja perhe on ollut tämä väylä miehen kasvuun. Nyt tätä kasvunväylää ei ole, jää kaikki ostamatta. Jää talot ostamatta, farkkuautot, sormukset, autot, trampoliinit ja all inclusive lomat. Se, että sitä rumbaa pyöritetään vaatii melkoista sitoutumista mieheltä. Nyt ne miehet pelaa pleikkaa, koska sitä väylää ei ole.
Kuka maksaa näiden poikien laskut? Yhteiskunta. Mutta kuka maksaa yhteiskunnan laskun? Nämä pojat on kaikki joidenkin feministien poikalapsia. Se tulee ennemmin tai myöhemmin näiden naisten maksettavaksi tämä lasku.
Miksi noiden poikien isät ovat hylänneet poikansa?
Äidit ovat vieraannuttaneet heidät ja vuosien oikeustaistelu ei tehnyt lapsille hyvää.
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/07/31/nain-selvisin-lapseni-vieraann…
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jatkuva mariseminen joka asiasta lienee enemmän syy kuin seuraus tyytymättömyydelle. Nuorten naisten tapa yliseksualisoida kaikki asiat aiheuttaa varmasti myös latistunutta tunne-elämää ja masennusta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Syynä on myös yhteiskuntamme ilmiö jossa osa aikuisista on menettänyt järkensä, ja niiden asioiden haluaminen joka ennen oli normaalia ja joita me miehet ja naiset lajityypillisesti haluamme, on tehty massiivisesti epätrendikkääksi ja paheksuttavaksi jopa. Modernit nuoret heräävät asioiden todellisiin merkityksiin, mutta ennen sitä, tämän kaiken keskellä voi tuntea syvää onnettomuutta.
Tämä koskee niin nuoria miehiä kuin nuoria naisiakin. Monessa asiassa yhteiskuntamme kehittyy juuri nyt sairaaseen suuntaan.
Mitö nämä asiat ovat?
Normaali heteroparisuhde, perhe, vakituinen työpaikka, se että on ok haluta myös olla lapsen kanssa kotona, se että on ok että työ ei ole elämän tärkein sisältö vaan perhe voi olla, se että on OK ajatella näin. On OK ajatella myös muulla tavalla. Mutta jostain syystä tämänkaltaisten asioiden kimppuun on suorastaan hyökätty viime vuosina. Yle, HS, kärkijoukkoina tekevät journalismia jolla ylläpidetään koko ajan tietynlaista syyllisyyttä mikäli sattuisi ajattelemaan elämästä ylläolevien asioiden kaltaisesti.
Totta kai on ok myös muunlaiset asiat kuin yllä mainitut. Mutta niistä muunlaisista ollaan tekemässä itse tarkoitusta ja media hieroo sitä meidän naamaamme koko ajan.
Voisin lisätä perään että on OK että miehet käyttäytyvät kuten miehelle on tyypillistä käyttäytyä. On OK, että naiset käyttäytyvät kuten naisilla on tyypillistä. Mutta näistäkin asioista on tehty synti. Mies ei saisi olla maskuliininen, nainen ei saisi olla naisellinen. Nämä asiat pitäisi olla ok. Mies saa olla maskuliininen. Toki on OK olla myös naisellinen. Nainen saa olla naisellinen. Ja näyttää sen. Nainen saa olla myös miehekäs. Nämä kaikki on OK!
Tämä on keskeinen havainto. Liberalismi osoittautuu vähemmän liberaaliksi heitä kohtaan, jotka haluavat elää perinteisen parisuhdemallin mukaan. Liberalismin idea mielestäni piti olla, että kukin saa elää sellaista elämää kuin haluaa, ja rakentaa sellaista parisuhdemallia kuin haluaa. Nyt rakennellaan näitä viholliskuvia siitä, että mies haluaa perinteisen parisuhteen. Tälle on ihan järkevät perusteet. Mies ei ajattele ensimmäiseksi sitä, että hän ajaa omaa etuaan, jos hän pyrkii maksimoimaan oman tulontuottokykynsä tekemällä töitä pitkää päivää jne. Moderni, feministinen naiskuva haluaa, että mies imuroi kotona, tiskaa ja tekee kotitaloustyötä, jossa miehen TUOTTAVUUS romahtaa. Miehen kannattaisi mieluummin palkata kotiin siivouspalveluja ja nannyä, jotta hän voi tehdä perheelleen enemmän resursseja. Mutta feministinen parisuhdemalli vaatii miehen kotiin. Hoitamaan lapsia, tekemään ruokaa, siivoamaan. Tämä toki on tasa-arvon hengen mukaista, mutta sillä on yksinkertaisesti hintansa, että kaksisataa euroa tunnilta laskuttava mies tekee kotitöitä, joita voi ostaa kahdeksalla eurolla tunti.
Ymmärrättekö naiset tämän? Toistan, mies tienaa kaksisataa euroa tunti, sen ei kannata tehdä töitä, joita voi ostaa kahdeksalla eurolla tunti. Silti se taistelu on loputon. Näitä saa feministille piirtää ja laskea excelissä, ja taistella, kunnes se taistelu vaatii enemmän kuin se parisuhde antaa.
Tuollaisella tuntipalkalla kirjoittelet kuitenkin vauvapalstalle? Eikö TUOTTAVUUTESI kärsi siitä?
Me naisetkin haluamme ansaita 200 e/tunti, niin yksinkertaista se on. Ellet ansaitse niitä satasia sukupuolielimilläsi, ei ole mitään syytä, miksi juuri sinun pitäisi tehdä niitä töitä eikä yhtä koulutetun, kokeneen ja älykkään naisen. Eivätkä naiset pääse kouluttautumaan ja hankkimaan kokemusta, jos heiltä (meiltä) odotetaan, että uhraamme vuosia elämästämme lasten ja kodinhoitoon.
Olen feministi ja liberalisti. Mielestäni kuitenkin niihin vedotaan toisinaan väärin. Miellän feminismin sukupuolten ja ylipäätänsä kaikkien ihmisten tasa-arvoa edistäväksi liikkeeksi (perinteisesti naisten asemaa parantamalla).
Jostain syystä se koko tasa-arvo on unohdettu, sillä monet feministit pyrkivät siihen, että naiset olisivat yhtä kuin miehet. Kun nainen tekee samaa työtä kuin mies, niin hän on yhtä arvokas. Tai kun nainen on töissä, eikä kotona, hän on yhtä arvokas. Oikeasti naisilla tulisi olla mahdollisuus olla töissä tai kotona tai olla johtaja tai sitten vaikkapa hoitaja. Ne perinteiset naisten alat ja tehtävät ovat yhtä arvokkaita kuin perinteiset miesten alat ja tehtävät. Kun on mahdollisuus tehdä, mitä haluaa ja olla silti arvostettu, niin se on tasa-arvoista. En kiellä sitä, että feministit eivät olisi edesauttaneet siinä, että naiset pääsevät sinne, minne miehetkin ovat päässeet, mutta on unohdettu se, että muukin on arvokasta.
Kuvitellaan, että otan koiranpennun eikä se pääse koskaan ulkoilemaan kotipihansa ulkopuolelle. Se voi olla täysin tyytyväinen. Silti siltä jää puuttumaan paljon sellaista, mitä se luultavasti haluaisi, jos se tietäisi sen olemassaolosta; iso maailma (ympäristö) jossa on paljon mahdollisuuksia: hajuja, muita koiria, pupuja jahdattavana, pitkiä kävelylenkkejä tehtävänä jne.
Jos naisen (tytön) elämää rajoitetaan alusta alkaen antamalla ymmärtää, että lasten ja kodinhoito kuuluu enemmän naisille kuin miehille, hän on kuin tuo koiranpentu. Sen sijaan me voimme ja meidän pitää antaa naiselle iso maailma; kouluttaa hänet, antaa hänelle mahdollisuus luoda uraa ja nostaa hyvää palkkaa - ja SITTEN kysyä, haluaako hän palata pihamaalle. Jos haluaa, niin sehän on täysin fine.
Ja ettei tule väärinkäsityksiä: aivan sama pojille/miehille. Mahdollisuus koulutukseen, uraan, palkkaan JA sen jälkeen mahdollisuus jäädä kotiin lasten kanssa.
Minun on mahdotonta ymmärtää, miksi joku vielä 2020-luvulla pitää lasten ja kodinhoitoa nimenomaan naisen tehtävänä. Aivan mahdotonta. En myöskään live-elämässä tai somessa, missä keskustellaan omalla nimellä, näe enää ollenkaan tällaisia mielipiteitä. Siksi olen edelleen aivan varma siitä, että tätä keskustelua lietsotaan itärajan takaa.
Juu, olen samaa mieltä. Elämä vaan ei ole sellainen. Naisella on oikeus valita omat valintansa. Mutta saattaa olla niin, että naisen tehtyä omat valintansa, hän ei välttämättä koekaan onnellisuutta katsellessaan Keilaniemen korporaatiokonttorista merelle tai Ruoholahden lasitornissa aamukasilta maanantaina ilman perhettä, ilman lapsia. Tätä asiaa kun ei voi mitenkään peruuttaa eli se on aika hankalaa "jäädä kotiin lasten kanssa", kun valinnat on jo tehty päinvastoin.
Henkilökohtaisena sivuhuomautuksena, en mitenkään arvosta tuota merinäköalaa. En jaksa ymmärtää naisia, jotka valitsevat työuran innosta puhkuen. Itselleni rahat ja materia on sellaista, jota jaetaan muiden ihmisten kesken, ja nämä ihmiset ovat tärkeämpiä kuin se materia.
Eikö tekstisi voisi (ja pitäisi) kuulua yhtä hyvin näin:
Miehellä on oikeus valita omat valintansa. Mutta saattaa olla niin, että miehen tehtyä omat valintansa, hän ei välttämättä koekaan onnellisuutta katsellessaan Keilaniemen korporaatiokonttorista merelle tai Ruoholahden lasitornissa aamukasilta maanantaina ilman perhettä, ilman lapsia. Tätä asiaa kun ei voi mitenkään peruuttaa eli se on aika hankalaa "jäädä kotiin lasten kanssa", kun valinnat on jo tehty päinvastoin.
Henkilökohtaisena sivuhuomautuksena, en mitenkään arvosta tuota merinäköalaa. En jaksa ymmärtää miehiä, jotka valitsevat työuran innosta puhkuen. Itselleni rahat ja materia on sellaista, jota jaetaan muiden ihmisten kesken, ja nämä ihmiset ovat tärkeämpiä kuin se materia.
Kyllä, ehdottomasti! Sama koskee miehen valintoja. En ymmärrä miksi näin ei olisi. Tutkimusten mukaan miehet ovat onnellisempia kuin naiset keski-iässä näiden valintojen jälkeen.
Hyvä. Eli alkaisimmeko kaikki puhua ihmisten oikeuksista valintoihin, vanhempien oikeudesta jäädä kotiin lasten kanssa, kummankin puolison oikeudesta ja velvollisuudesta hoitaa kotia jne? Käyttämättä tekstissä sukupuolia.
Tuossa edellä juuri joku nainen hehkutti, kuinka upeaa oli olla kymmenen vuotta kotona. Miksi hänen miehensä ei saa(nut) kokea samaa? Missä on miesten oikeus olla kymmenen vuotta hoitovapaalla?
Kieltämättä millään lailla näitä oikeuksia kummaltakaan sukupuolelta, on hyvin tyypillistä kuitenkin, että miehet tienaavat enemmän kuin naiset ja ihan puhtaasti taloudellisesta näkökulmasta on järkevämpää, että se perhe maksimoi nekin eurot eli jos se mies tekee 200e/h ja maksaa sen 8e/h, niin silloin ne resurssit tulevat perheen käyttöön. Tämä on vain esimerkki, eikä sitä tarvitse nyt ottaa mitenkään henkilökohtaisesti ja alkaa puhumaan "vaan rahasta", mutta jotenkin miehen ja naisen pitäisi päästä näissä analyyseissä kompromisseihin ILMAN, että lyödään feminismillä ja 50/50 ajattelulla päähän. Tästä pitäisi päästä ensin yksimielisyyteen, että nämä taloudelliset aspektit merkitsevät, ja perheen etu ensin, ei naisen etu.
Miehet ansaitsevat enemmän kuin naiset juuri siksi, että naiset ovat ottaneet iskua tuloihinsa ja urakehitykseensä jäämällä kotiin JA tähtäämällä alun alkaenkin matalammin palkattuihin ammatteihin. Juuri siksi nuorten naisten on tärkeää tiedostaa, että heillä on mahdollisuudet aivan samaan kuin ikäisillään pojilla/miehilläkin, juuri sen takia on tärkeää jakaa hoitovapaat puoliksi.
On aivan yhdentekevää, kumman pussista se 8 e kotisiivoojalle sen jälkeen maksetaan - toivottavasti yhteiseltä taloustililtä, jonne molemmat tallettavat saman summan yhteisiä menoja varten.
Tässä on aika paljon loogisia ongelmia minusta. Väite, että miehet ansaitsevat enemmän kuin naiset juuri siksi, että naiset synnyttää ei pidä paikkaansa. Naiset valitsevat kokonaan eri työuria kuin miehet. Lisäksi tuohon puolisovalintaan vaikuttaa usein se, että naiset itse eivät valitse rinnalleen miestä, joka tienaa saman verran kuin nainen, vaan mielellään he valitsevat sosiekonomisesti ylöspäin ja miehet alaspäin. Tämä ei siis ole miehen syy, että mies tienaa enemmän, koska nainen itse valitsi miehen, joka tienaa enemmän.
Ei synny kauppoja, kun lähtöpremissit on kovin erilaiset jotenkin. Jokaiselle joku, ja kaikilla on oikeus valita juuri sellainen puoliso kuin haluaa. Minulle henkilökohtaisesti tämä 50/50 ajattelu on pikkuisen punainen vaate. Kun avioliittolait eivät ole 50/50 on tosi riskialtista valita nainen, joka ajattelee koko ajan omaa etuaan. Avioliittolait ovat miehelle niin epäsuotuisat, että jotenkin sitä vaan sitten yrittää selvitä. Ja deittailuksihan sen jää.
Ei synny kauppoja. Kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa.
Naiset ovat valinneet matalapalkka-aloja juuri sen takia, että vanhanaikaisen ajatusmaailman mukaan ei ole pidetty sopivana, että naiselle ura on tärkeä. Näkyy tällä palstalla päivittäin suhtautumisessa Mariniin. Mutta se on muuttumassa, onneksi. Oikeustieteellisen, lääketieteellisen ja teknillisenkin yliopiston opiskelijoista yhä suurempi osa on naisia. Kiitos feminismin ja edelläkävijöiden, jotka ovat ottaneet vastaan (ja edelleen ottavat) paheksuntaa siitä, etteivät jääneet pullantuoksuisiksi kotiäideiksi. Olen ollut feministi siitä saakka kun lukiossa aloin asioista jotain ymmärtää ja pari sen aikaista klassikkoteosta luin eli yli 40 vuotta. Olen näiden vuosien aikana kuullut kaikki tyypilliset uhkaukset, kuinka feministit eivät pääse naimisiin, eivät saa lapsia, eivät ainakaan saa onnellista perhettä/elämää jne jne. Jo jossain aiemmassa kommentissani mainitsin, että minusta on käsittämätöntä, että tätä keskustelua käydään vielä 2020-luvulla.
Omat vanhempani toivoivat minusta opettajaa. Se oli heidän maailmankuvassaan hyvä ammatti naiselle. He eivät koskaan toivoneet, että minusta tulisi kunnanjohtaja tai pankinjohtaja tai tuomari. 1930- ja 1940-luvuilla syntyneille matalasti koulutetuille maalla asuville vanhemmille se oli ymmärrettävää enkä ole heille siitä (enää) katkera. Toivoisin kuitenkin ettei enää nykyaikana yksikään vanhempi rajoittaisi lapsensa maailmankuvaa tarjoamalla hänelle jotain tiettyä ammattia vain sen takia, että "se sopii naisille" tai ei ole liian korkeatasoinen! Vain sillä tavalla naiset suuntaavat niille työurille, missä ansaitsevat enemmän.
Mitä puolisovalintaan tulee, niin tälläkin palstalla on joku linkittänyt suomalaista tutkimusta jonka mukaan nimenomaan naiset pariutuvat alemmin koulutettujen kanssa, mutta kun en itse ole niihin perehtynyt niin en ota kantaa. Oman puolisoni tuloja, menoja tai omaisuutta en edes tiedä.
Lopuksi kysymys: MIllä tavalla avioliittolait ovat epäsuotuisammat sille osapuolelle, jolla on miehen vehkeet?
Hivenen on aggressiivinen meininki. Yritetään nyt ihan rauhassa keskustella. Naisia on korkeakouluissa enemmän kuin miehiä uskoakseni. Tätä ei ole kieltänyt kukaan keskustelija. Riennät huutomerkkien kera julistamaan feminismiäsi ja syytät kaikenlaista.
Puheet "nykyajasta" perustuu todella lyhyeen otokseen. Ihmiskunta on elänyt täällä tuhansia vuosia ja feminismi, ehkäisypilleri, ja seksuaalinen vapaus on ollut yhteiskunnassamme läsnä hyvin, hyvin lyhyen ajan. Nyt koko globaali kehitys menee niin, että väestö ikääntyy, ja avioliittoja on vähemmän ja syntyvyys on laskussa, ja nyt tapahtuu rakenteellisia muutoksia, joiden vaikutus yhteiskuntaamme on hyvin mielenkiintoinen ja tuntematon.
Tässä prosessissa miesten oma osuus on olemassa. Me olemme siirtymässä kristillisestä yhteiskunnasta, missä konservatiiviset avioliitot mahdollistivat pariutumisen ja ns. betamiehen sekä naisen avioliitot täysin uuteen aikakauteen, missä miesten osallistumisaste yhteiskuntaan on alenemassa. Avioliitot menneinä vuosikymmeninä on luonut myös vakautta yhteiskuntaan maailmassa, jossa miesten tehtävänä oli muodostaa perhe, hankkia elanto ja kasvaa vastuuseen. Nyt ei tätä ole.
Mikä on sen seuraus, että emme muodosta enää monogaamisia avioliittoja ja parisuhteita? Sen pitää olla se, että suvut lakkaavat olemasta.
Et kai nyt tosissasi väitä, että nainen, joka saa aina lapset avioeron yhteydessä ja mies maksaa 18 vuotta laskuja näkemättä edes lapsiaan, että tämä ei muodosta miehelle mitään riskiä? Ollaan nyt rehellisiä.
Naisilla on sellainen käsitys että vaikka naisen ei tarvitse hoitaa perinteistä naisen rooliaan, miehen pitää pysyä tässä omassa vanhassa roolissaan maksajana, suojelijana. Ei se niin mene.
Miehet "suojelijoina" ja "maksajina" on pelkkää nostalgista menneisyyden haihattelua ruusunpunaisten lasien läpi. Suomessa niitä perinteisiä, kunnollisia kotiäitejä on saanut hakata ja raiskata. Miehen omat taloudelliset tarpeet menivät silloinkin perheen edelle. Vaimon on tietenkin kiltisti pitänyt toteuttaa rooliaan kodinhengettärenä tyrannin alaisuudessa, että saa itsensä ja lapsensa ruokittua.
Ei ne naiset olisi sieltä kotoa halunneet pois, jos te miehet olisitte hoitaneet oman osuutenne kunnialla. Sitähän te konservatiivisetämiehet ette ikinä voi myöntää, vaan vika on feminismissä, kun naiset älysivät että heilläkin on ihmisarvo.
Enää ei tarvitse, femismi on voittanut, ydinperhe on naurunalainen. Onneksi olkoon.
Et sitten parempaa olkiukkoa jaksanut kyhätä. Onko se feminismin vika, ette miehet eivät itse ole koskaan kunnioittaneet ydinperhettä, eivätkä varsinkaan äitiyttä? Miehet ovat itse juosseet aina vieraissa ja toteuttaneet hedonistisia mielihalujaan miettimättä miten se vaikuttaa heidän perheeseensä. Naiset ja lapset ovat olleet miehen, perheenpään, mielivallan alaisia.
Miehillä on ollut kaikki valta ydinperheessä, ja se koko konstruktio on mennyt perse edellä puuhun, koska te epäonnistuitte. Miehet ovat myös luoneet Tinderin, TikTokin, Facebookin ja muut ihmisten sielua syövät sovellukset, jotka vieraannuttavat meidät toisistamme. Silti vika on aina naisissa. Eihän konservatiivisetämiehiltä muuta voi odottaa. Helppo syyttää side silmillä feminismiä kaikesta, ei tarvitse rasittaa aivojaan liikaa.
Kukahan on jättänyt aivojansa rasittamatta, kun lähtee mukaan tähän miesten keksimään ja luomaan humppaan?
Miesten luomissa sovelluksissa esim. Only fans, feministit tarjoavat auliisti setämiehille sitä, mitä setämiehet haluavat. Myös itsensä myyminen miesten tarpeita varten on saanut feministien siunauksen ja hyväksynnän.
Turha tästäkin on miehiä syyttää ja uhriutua, jos feminismi itse ampuu itseään jalkaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Syynä on myös yhteiskuntamme ilmiö jossa osa aikuisista on menettänyt järkensä, ja niiden asioiden haluaminen joka ennen oli normaalia ja joita me miehet ja naiset lajityypillisesti haluamme, on tehty massiivisesti epätrendikkääksi ja paheksuttavaksi jopa. Modernit nuoret heräävät asioiden todellisiin merkityksiin, mutta ennen sitä, tämän kaiken keskellä voi tuntea syvää onnettomuutta.
Tämä koskee niin nuoria miehiä kuin nuoria naisiakin. Monessa asiassa yhteiskuntamme kehittyy juuri nyt sairaaseen suuntaan.
Mitö nämä asiat ovat?
Normaali heteroparisuhde, perhe, vakituinen työpaikka, se että on ok haluta myös olla lapsen kanssa kotona, se että on ok että työ ei ole elämän tärkein sisältö vaan perhe voi olla, se että on OK ajatella näin. On OK ajatella myös muulla tavalla. Mutta jostain syystä tämänkaltaisten asioiden kimppuun on suorastaan hyökätty viime vuosina. Yle, HS, kärkijoukkoina tekevät journalismia jolla ylläpidetään koko ajan tietynlaista syyllisyyttä mikäli sattuisi ajattelemaan elämästä ylläolevien asioiden kaltaisesti.
Totta kai on ok myös muunlaiset asiat kuin yllä mainitut. Mutta niistä muunlaisista ollaan tekemässä itse tarkoitusta ja media hieroo sitä meidän naamaamme koko ajan.
Voisin lisätä perään että on OK että miehet käyttäytyvät kuten miehelle on tyypillistä käyttäytyä. On OK, että naiset käyttäytyvät kuten naisilla on tyypillistä. Mutta näistäkin asioista on tehty synti. Mies ei saisi olla maskuliininen, nainen ei saisi olla naisellinen. Nämä asiat pitäisi olla ok. Mies saa olla maskuliininen. Toki on OK olla myös naisellinen. Nainen saa olla naisellinen. Ja näyttää sen. Nainen saa olla myös miehekäs. Nämä kaikki on OK!
Tämä on keskeinen havainto. Liberalismi osoittautuu vähemmän liberaaliksi heitä kohtaan, jotka haluavat elää perinteisen parisuhdemallin mukaan. Liberalismin idea mielestäni piti olla, että kukin saa elää sellaista elämää kuin haluaa, ja rakentaa sellaista parisuhdemallia kuin haluaa. Nyt rakennellaan näitä viholliskuvia siitä, että mies haluaa perinteisen parisuhteen. Tälle on ihan järkevät perusteet. Mies ei ajattele ensimmäiseksi sitä, että hän ajaa omaa etuaan, jos hän pyrkii maksimoimaan oman tulontuottokykynsä tekemällä töitä pitkää päivää jne. Moderni, feministinen naiskuva haluaa, että mies imuroi kotona, tiskaa ja tekee kotitaloustyötä, jossa miehen TUOTTAVUUS romahtaa. Miehen kannattaisi mieluummin palkata kotiin siivouspalveluja ja nannyä, jotta hän voi tehdä perheelleen enemmän resursseja. Mutta feministinen parisuhdemalli vaatii miehen kotiin. Hoitamaan lapsia, tekemään ruokaa, siivoamaan. Tämä toki on tasa-arvon hengen mukaista, mutta sillä on yksinkertaisesti hintansa, että kaksisataa euroa tunnilta laskuttava mies tekee kotitöitä, joita voi ostaa kahdeksalla eurolla tunti.
Ymmärrättekö naiset tämän? Toistan, mies tienaa kaksisataa euroa tunti, sen ei kannata tehdä töitä, joita voi ostaa kahdeksalla eurolla tunti. Silti se taistelu on loputon. Näitä saa feministille piirtää ja laskea excelissä, ja taistella, kunnes se taistelu vaatii enemmän kuin se parisuhde antaa.
Tuollaisella tuntipalkalla kirjoittelet kuitenkin vauvapalstalle? Eikö TUOTTAVUUTESI kärsi siitä?
Me naisetkin haluamme ansaita 200 e/tunti, niin yksinkertaista se on. Ellet ansaitse niitä satasia sukupuolielimilläsi, ei ole mitään syytä, miksi juuri sinun pitäisi tehdä niitä töitä eikä yhtä koulutetun, kokeneen ja älykkään naisen. Eivätkä naiset pääse kouluttautumaan ja hankkimaan kokemusta, jos heiltä (meiltä) odotetaan, että uhraamme vuosia elämästämme lasten ja kodinhoitoon.
Olen feministi ja liberalisti. Mielestäni kuitenkin niihin vedotaan toisinaan väärin. Miellän feminismin sukupuolten ja ylipäätänsä kaikkien ihmisten tasa-arvoa edistäväksi liikkeeksi (perinteisesti naisten asemaa parantamalla).
Jostain syystä se koko tasa-arvo on unohdettu, sillä monet feministit pyrkivät siihen, että naiset olisivat yhtä kuin miehet. Kun nainen tekee samaa työtä kuin mies, niin hän on yhtä arvokas. Tai kun nainen on töissä, eikä kotona, hän on yhtä arvokas. Oikeasti naisilla tulisi olla mahdollisuus olla töissä tai kotona tai olla johtaja tai sitten vaikkapa hoitaja. Ne perinteiset naisten alat ja tehtävät ovat yhtä arvokkaita kuin perinteiset miesten alat ja tehtävät. Kun on mahdollisuus tehdä, mitä haluaa ja olla silti arvostettu, niin se on tasa-arvoista. En kiellä sitä, että feministit eivät olisi edesauttaneet siinä, että naiset pääsevät sinne, minne miehetkin ovat päässeet, mutta on unohdettu se, että muukin on arvokasta.
Kuvitellaan, että otan koiranpennun eikä se pääse koskaan ulkoilemaan kotipihansa ulkopuolelle. Se voi olla täysin tyytyväinen. Silti siltä jää puuttumaan paljon sellaista, mitä se luultavasti haluaisi, jos se tietäisi sen olemassaolosta; iso maailma (ympäristö) jossa on paljon mahdollisuuksia: hajuja, muita koiria, pupuja jahdattavana, pitkiä kävelylenkkejä tehtävänä jne.
Jos naisen (tytön) elämää rajoitetaan alusta alkaen antamalla ymmärtää, että lasten ja kodinhoito kuuluu enemmän naisille kuin miehille, hän on kuin tuo koiranpentu. Sen sijaan me voimme ja meidän pitää antaa naiselle iso maailma; kouluttaa hänet, antaa hänelle mahdollisuus luoda uraa ja nostaa hyvää palkkaa - ja SITTEN kysyä, haluaako hän palata pihamaalle. Jos haluaa, niin sehän on täysin fine.
Ja ettei tule väärinkäsityksiä: aivan sama pojille/miehille. Mahdollisuus koulutukseen, uraan, palkkaan JA sen jälkeen mahdollisuus jäädä kotiin lasten kanssa.
Minun on mahdotonta ymmärtää, miksi joku vielä 2020-luvulla pitää lasten ja kodinhoitoa nimenomaan naisen tehtävänä. Aivan mahdotonta. En myöskään live-elämässä tai somessa, missä keskustellaan omalla nimellä, näe enää ollenkaan tällaisia mielipiteitä. Siksi olen edelleen aivan varma siitä, että tätä keskustelua lietsotaan itärajan takaa.
Juu, olen samaa mieltä. Elämä vaan ei ole sellainen. Naisella on oikeus valita omat valintansa. Mutta saattaa olla niin, että naisen tehtyä omat valintansa, hän ei välttämättä koekaan onnellisuutta katsellessaan Keilaniemen korporaatiokonttorista merelle tai Ruoholahden lasitornissa aamukasilta maanantaina ilman perhettä, ilman lapsia. Tätä asiaa kun ei voi mitenkään peruuttaa eli se on aika hankalaa "jäädä kotiin lasten kanssa", kun valinnat on jo tehty päinvastoin.
Henkilökohtaisena sivuhuomautuksena, en mitenkään arvosta tuota merinäköalaa. En jaksa ymmärtää naisia, jotka valitsevat työuran innosta puhkuen. Itselleni rahat ja materia on sellaista, jota jaetaan muiden ihmisten kesken, ja nämä ihmiset ovat tärkeämpiä kuin se materia.
Eikö tekstisi voisi (ja pitäisi) kuulua yhtä hyvin näin:
Miehellä on oikeus valita omat valintansa. Mutta saattaa olla niin, että miehen tehtyä omat valintansa, hän ei välttämättä koekaan onnellisuutta katsellessaan Keilaniemen korporaatiokonttorista merelle tai Ruoholahden lasitornissa aamukasilta maanantaina ilman perhettä, ilman lapsia. Tätä asiaa kun ei voi mitenkään peruuttaa eli se on aika hankalaa "jäädä kotiin lasten kanssa", kun valinnat on jo tehty päinvastoin.
Henkilökohtaisena sivuhuomautuksena, en mitenkään arvosta tuota merinäköalaa. En jaksa ymmärtää miehiä, jotka valitsevat työuran innosta puhkuen. Itselleni rahat ja materia on sellaista, jota jaetaan muiden ihmisten kesken, ja nämä ihmiset ovat tärkeämpiä kuin se materia.
Kyllä, ehdottomasti! Sama koskee miehen valintoja. En ymmärrä miksi näin ei olisi. Tutkimusten mukaan miehet ovat onnellisempia kuin naiset keski-iässä näiden valintojen jälkeen.
Hyvä. Eli alkaisimmeko kaikki puhua ihmisten oikeuksista valintoihin, vanhempien oikeudesta jäädä kotiin lasten kanssa, kummankin puolison oikeudesta ja velvollisuudesta hoitaa kotia jne? Käyttämättä tekstissä sukupuolia.
Tuossa edellä juuri joku nainen hehkutti, kuinka upeaa oli olla kymmenen vuotta kotona. Miksi hänen miehensä ei saa(nut) kokea samaa? Missä on miesten oikeus olla kymmenen vuotta hoitovapaalla?
Kieltämättä millään lailla näitä oikeuksia kummaltakaan sukupuolelta, on hyvin tyypillistä kuitenkin, että miehet tienaavat enemmän kuin naiset ja ihan puhtaasti taloudellisesta näkökulmasta on järkevämpää, että se perhe maksimoi nekin eurot eli jos se mies tekee 200e/h ja maksaa sen 8e/h, niin silloin ne resurssit tulevat perheen käyttöön. Tämä on vain esimerkki, eikä sitä tarvitse nyt ottaa mitenkään henkilökohtaisesti ja alkaa puhumaan "vaan rahasta", mutta jotenkin miehen ja naisen pitäisi päästä näissä analyyseissä kompromisseihin ILMAN, että lyödään feminismillä ja 50/50 ajattelulla päähän. Tästä pitäisi päästä ensin yksimielisyyteen, että nämä taloudelliset aspektit merkitsevät, ja perheen etu ensin, ei naisen etu.
Miehet ansaitsevat enemmän kuin naiset juuri siksi, että naiset ovat ottaneet iskua tuloihinsa ja urakehitykseensä jäämällä kotiin JA tähtäämällä alun alkaenkin matalammin palkattuihin ammatteihin. Juuri siksi nuorten naisten on tärkeää tiedostaa, että heillä on mahdollisuudet aivan samaan kuin ikäisillään pojilla/miehilläkin, juuri sen takia on tärkeää jakaa hoitovapaat puoliksi.
On aivan yhdentekevää, kumman pussista se 8 e kotisiivoojalle sen jälkeen maksetaan - toivottavasti yhteiseltä taloustililtä, jonne molemmat tallettavat saman summan yhteisiä menoja varten.
Tässä on aika paljon loogisia ongelmia minusta. Väite, että miehet ansaitsevat enemmän kuin naiset juuri siksi, että naiset synnyttää ei pidä paikkaansa. Naiset valitsevat kokonaan eri työuria kuin miehet. Lisäksi tuohon puolisovalintaan vaikuttaa usein se, että naiset itse eivät valitse rinnalleen miestä, joka tienaa saman verran kuin nainen, vaan mielellään he valitsevat sosiekonomisesti ylöspäin ja miehet alaspäin. Tämä ei siis ole miehen syy, että mies tienaa enemmän, koska nainen itse valitsi miehen, joka tienaa enemmän.
Ei synny kauppoja, kun lähtöpremissit on kovin erilaiset jotenkin. Jokaiselle joku, ja kaikilla on oikeus valita juuri sellainen puoliso kuin haluaa. Minulle henkilökohtaisesti tämä 50/50 ajattelu on pikkuisen punainen vaate. Kun avioliittolait eivät ole 50/50 on tosi riskialtista valita nainen, joka ajattelee koko ajan omaa etuaan. Avioliittolait ovat miehelle niin epäsuotuisat, että jotenkin sitä vaan sitten yrittää selvitä. Ja deittailuksihan sen jää.
Ei synny kauppoja. Kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa.
Naiset ovat valinneet matalapalkka-aloja juuri sen takia, että vanhanaikaisen ajatusmaailman mukaan ei ole pidetty sopivana, että naiselle ura on tärkeä. Näkyy tällä palstalla päivittäin suhtautumisessa Mariniin. Mutta se on muuttumassa, onneksi. Oikeustieteellisen, lääketieteellisen ja teknillisenkin yliopiston opiskelijoista yhä suurempi osa on naisia. Kiitos feminismin ja edelläkävijöiden, jotka ovat ottaneet vastaan (ja edelleen ottavat) paheksuntaa siitä, etteivät jääneet pullantuoksuisiksi kotiäideiksi. Olen ollut feministi siitä saakka kun lukiossa aloin asioista jotain ymmärtää ja pari sen aikaista klassikkoteosta luin eli yli 40 vuotta. Olen näiden vuosien aikana kuullut kaikki tyypilliset uhkaukset, kuinka feministit eivät pääse naimisiin, eivät saa lapsia, eivät ainakaan saa onnellista perhettä/elämää jne jne. Jo jossain aiemmassa kommentissani mainitsin, että minusta on käsittämätöntä, että tätä keskustelua käydään vielä 2020-luvulla.
Omat vanhempani toivoivat minusta opettajaa. Se oli heidän maailmankuvassaan hyvä ammatti naiselle. He eivät koskaan toivoneet, että minusta tulisi kunnanjohtaja tai pankinjohtaja tai tuomari. 1930- ja 1940-luvuilla syntyneille matalasti koulutetuille maalla asuville vanhemmille se oli ymmärrettävää enkä ole heille siitä (enää) katkera. Toivoisin kuitenkin ettei enää nykyaikana yksikään vanhempi rajoittaisi lapsensa maailmankuvaa tarjoamalla hänelle jotain tiettyä ammattia vain sen takia, että "se sopii naisille" tai ei ole liian korkeatasoinen! Vain sillä tavalla naiset suuntaavat niille työurille, missä ansaitsevat enemmän.
Mitä puolisovalintaan tulee, niin tälläkin palstalla on joku linkittänyt suomalaista tutkimusta jonka mukaan nimenomaan naiset pariutuvat alemmin koulutettujen kanssa, mutta kun en itse ole niihin perehtynyt niin en ota kantaa. Oman puolisoni tuloja, menoja tai omaisuutta en edes tiedä.
Lopuksi kysymys: MIllä tavalla avioliittolait ovat epäsuotuisammat sille osapuolelle, jolla on miehen vehkeet?
Hivenen on aggressiivinen meininki. Yritetään nyt ihan rauhassa keskustella. Naisia on korkeakouluissa enemmän kuin miehiä uskoakseni. Tätä ei ole kieltänyt kukaan keskustelija. Riennät huutomerkkien kera julistamaan feminismiäsi ja syytät kaikenlaista.
Puheet "nykyajasta" perustuu todella lyhyeen otokseen. Ihmiskunta on elänyt täällä tuhansia vuosia ja feminismi, ehkäisypilleri, ja seksuaalinen vapaus on ollut yhteiskunnassamme läsnä hyvin, hyvin lyhyen ajan. Nyt koko globaali kehitys menee niin, että väestö ikääntyy, ja avioliittoja on vähemmän ja syntyvyys on laskussa, ja nyt tapahtuu rakenteellisia muutoksia, joiden vaikutus yhteiskuntaamme on hyvin mielenkiintoinen ja tuntematon.
Tässä prosessissa miesten oma osuus on olemassa. Me olemme siirtymässä kristillisestä yhteiskunnasta, missä konservatiiviset avioliitot mahdollistivat pariutumisen ja ns. betamiehen sekä naisen avioliitot täysin uuteen aikakauteen, missä miesten osallistumisaste yhteiskuntaan on alenemassa. Avioliitot menneinä vuosikymmeninä on luonut myös vakautta yhteiskuntaan maailmassa, jossa miesten tehtävänä oli muodostaa perhe, hankkia elanto ja kasvaa vastuuseen. Nyt ei tätä ole.
Mikä on sen seuraus, että emme muodosta enää monogaamisia avioliittoja ja parisuhteita? Sen pitää olla se, että suvut lakkaavat olemasta.
Et kai nyt tosissasi väitä, että nainen, joka saa aina lapset avioeron yhteydessä ja mies maksaa 18 vuotta laskuja näkemättä edes lapsiaan, että tämä ei muodosta miehelle mitään riskiä? Ollaan nyt rehellisiä.
Naisilla on sellainen käsitys että vaikka naisen ei tarvitse hoitaa perinteistä naisen rooliaan, miehen pitää pysyä tässä omassa vanhassa roolissaan maksajana, suojelijana. Ei se niin mene.
Miehet "suojelijoina" ja "maksajina" on pelkkää nostalgista menneisyyden haihattelua ruusunpunaisten lasien läpi. Suomessa niitä perinteisiä, kunnollisia kotiäitejä on saanut hakata ja raiskata. Miehen omat taloudelliset tarpeet menivät silloinkin perheen edelle. Vaimon on tietenkin kiltisti pitänyt toteuttaa rooliaan kodinhengettärenä tyrannin alaisuudessa, että saa itsensä ja lapsensa ruokittua.
Ei ne naiset olisi sieltä kotoa halunneet pois, jos te miehet olisitte hoitaneet oman osuutenne kunnialla. Sitähän te konservatiivisetämiehet ette ikinä voi myöntää, vaan vika on feminismissä, kun naiset älysivät että heilläkin on ihmisarvo.
Enää ei tarvitse, femismi on voittanut, ydinperhe on naurunalainen. Onneksi olkoon.
Et sitten parempaa olkiukkoa jaksanut kyhätä. Onko se feminismin vika, ette miehet eivät itse ole koskaan kunnioittaneet ydinperhettä, eivätkä varsinkaan äitiyttä? Miehet ovat itse juosseet aina vieraissa ja toteuttaneet hedonistisia mielihalujaan miettimättä miten se vaikuttaa heidän perheeseensä. Naiset ja lapset ovat olleet miehen, perheenpään, mielivallan alaisia.
Miehillä on ollut kaikki valta ydinperheessä, ja se koko konstruktio on mennyt perse edellä puuhun, koska te epäonnistuitte. Miehet ovat myös luoneet Tinderin, TikTokin, Facebookin ja muut ihmisten sielua syövät sovellukset, jotka vieraannuttavat meidät toisistamme. Silti vika on aina naisissa. Eihän konservatiivisetämiehiltä muuta voi odottaa. Helppo syyttää side silmillä feminismiä kaikesta, ei tarvitse rasittaa aivojaan liikaa.
Kukahan on jättänyt aivojansa rasittamatta, kun lähtee mukaan tähän miesten keksimään ja luomaan humppaan?
Miesten luomissa sovelluksissa esim. Only fans, feministit tarjoavat auliisti setämiehille sitä, mitä setämiehet haluavat. Myös itsensä myyminen miesten tarpeita varten on saanut feministien siunauksen ja hyväksynnän.Turha tästäkin on miehiä syyttää ja uhriutua, jos feminismi itse ampuu itseään jalkaan.
Lisäksi sosiaalinen media on toki tehty naisille, mutta puhtaasti kaupallisiin tarkoituksiin.
Mainonta ja datan keruu.
Harmi kun naiset on niin hölmöjä että kaikki kelpaa missä saa vähän esitellä itseään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Syynä on myös yhteiskuntamme ilmiö jossa osa aikuisista on menettänyt järkensä, ja niiden asioiden haluaminen joka ennen oli normaalia ja joita me miehet ja naiset lajityypillisesti haluamme, on tehty massiivisesti epätrendikkääksi ja paheksuttavaksi jopa. Modernit nuoret heräävät asioiden todellisiin merkityksiin, mutta ennen sitä, tämän kaiken keskellä voi tuntea syvää onnettomuutta.
Tämä koskee niin nuoria miehiä kuin nuoria naisiakin. Monessa asiassa yhteiskuntamme kehittyy juuri nyt sairaaseen suuntaan.
Mitö nämä asiat ovat?
Normaali heteroparisuhde, perhe, vakituinen työpaikka, se että on ok haluta myös olla lapsen kanssa kotona, se että on ok että työ ei ole elämän tärkein sisältö vaan perhe voi olla, se että on OK ajatella näin. On OK ajatella myös muulla tavalla. Mutta jostain syystä tämänkaltaisten asioiden kimppuun on suorastaan hyökätty viime vuosina. Yle, HS, kärkijoukkoina tekevät journalismia jolla ylläpidetään koko ajan tietynlaista syyllisyyttä mikäli sattuisi ajattelemaan elämästä ylläolevien asioiden kaltaisesti.
Totta kai on ok myös muunlaiset asiat kuin yllä mainitut. Mutta niistä muunlaisista ollaan tekemässä itse tarkoitusta ja media hieroo sitä meidän naamaamme koko ajan.
Voisin lisätä perään että on OK että miehet käyttäytyvät kuten miehelle on tyypillistä käyttäytyä. On OK, että naiset käyttäytyvät kuten naisilla on tyypillistä. Mutta näistäkin asioista on tehty synti. Mies ei saisi olla maskuliininen, nainen ei saisi olla naisellinen. Nämä asiat pitäisi olla ok. Mies saa olla maskuliininen. Toki on OK olla myös naisellinen. Nainen saa olla naisellinen. Ja näyttää sen. Nainen saa olla myös miehekäs. Nämä kaikki on OK!
Tämä on keskeinen havainto. Liberalismi osoittautuu vähemmän liberaaliksi heitä kohtaan, jotka haluavat elää perinteisen parisuhdemallin mukaan. Liberalismin idea mielestäni piti olla, että kukin saa elää sellaista elämää kuin haluaa, ja rakentaa sellaista parisuhdemallia kuin haluaa. Nyt rakennellaan näitä viholliskuvia siitä, että mies haluaa perinteisen parisuhteen. Tälle on ihan järkevät perusteet. Mies ei ajattele ensimmäiseksi sitä, että hän ajaa omaa etuaan, jos hän pyrkii maksimoimaan oman tulontuottokykynsä tekemällä töitä pitkää päivää jne. Moderni, feministinen naiskuva haluaa, että mies imuroi kotona, tiskaa ja tekee kotitaloustyötä, jossa miehen TUOTTAVUUS romahtaa. Miehen kannattaisi mieluummin palkata kotiin siivouspalveluja ja nannyä, jotta hän voi tehdä perheelleen enemmän resursseja. Mutta feministinen parisuhdemalli vaatii miehen kotiin. Hoitamaan lapsia, tekemään ruokaa, siivoamaan. Tämä toki on tasa-arvon hengen mukaista, mutta sillä on yksinkertaisesti hintansa, että kaksisataa euroa tunnilta laskuttava mies tekee kotitöitä, joita voi ostaa kahdeksalla eurolla tunti.
Ymmärrättekö naiset tämän? Toistan, mies tienaa kaksisataa euroa tunti, sen ei kannata tehdä töitä, joita voi ostaa kahdeksalla eurolla tunti. Silti se taistelu on loputon. Näitä saa feministille piirtää ja laskea excelissä, ja taistella, kunnes se taistelu vaatii enemmän kuin se parisuhde antaa.
Tuollaisella tuntipalkalla kirjoittelet kuitenkin vauvapalstalle? Eikö TUOTTAVUUTESI kärsi siitä?
Me naisetkin haluamme ansaita 200 e/tunti, niin yksinkertaista se on. Ellet ansaitse niitä satasia sukupuolielimilläsi, ei ole mitään syytä, miksi juuri sinun pitäisi tehdä niitä töitä eikä yhtä koulutetun, kokeneen ja älykkään naisen. Eivätkä naiset pääse kouluttautumaan ja hankkimaan kokemusta, jos heiltä (meiltä) odotetaan, että uhraamme vuosia elämästämme lasten ja kodinhoitoon.
Olen feministi ja liberalisti. Mielestäni kuitenkin niihin vedotaan toisinaan väärin. Miellän feminismin sukupuolten ja ylipäätänsä kaikkien ihmisten tasa-arvoa edistäväksi liikkeeksi (perinteisesti naisten asemaa parantamalla).
Jostain syystä se koko tasa-arvo on unohdettu, sillä monet feministit pyrkivät siihen, että naiset olisivat yhtä kuin miehet. Kun nainen tekee samaa työtä kuin mies, niin hän on yhtä arvokas. Tai kun nainen on töissä, eikä kotona, hän on yhtä arvokas. Oikeasti naisilla tulisi olla mahdollisuus olla töissä tai kotona tai olla johtaja tai sitten vaikkapa hoitaja. Ne perinteiset naisten alat ja tehtävät ovat yhtä arvokkaita kuin perinteiset miesten alat ja tehtävät. Kun on mahdollisuus tehdä, mitä haluaa ja olla silti arvostettu, niin se on tasa-arvoista. En kiellä sitä, että feministit eivät olisi edesauttaneet siinä, että naiset pääsevät sinne, minne miehetkin ovat päässeet, mutta on unohdettu se, että muukin on arvokasta.
Kuvitellaan, että otan koiranpennun eikä se pääse koskaan ulkoilemaan kotipihansa ulkopuolelle. Se voi olla täysin tyytyväinen. Silti siltä jää puuttumaan paljon sellaista, mitä se luultavasti haluaisi, jos se tietäisi sen olemassaolosta; iso maailma (ympäristö) jossa on paljon mahdollisuuksia: hajuja, muita koiria, pupuja jahdattavana, pitkiä kävelylenkkejä tehtävänä jne.
Jos naisen (tytön) elämää rajoitetaan alusta alkaen antamalla ymmärtää, että lasten ja kodinhoito kuuluu enemmän naisille kuin miehille, hän on kuin tuo koiranpentu. Sen sijaan me voimme ja meidän pitää antaa naiselle iso maailma; kouluttaa hänet, antaa hänelle mahdollisuus luoda uraa ja nostaa hyvää palkkaa - ja SITTEN kysyä, haluaako hän palata pihamaalle. Jos haluaa, niin sehän on täysin fine.
Ja ettei tule väärinkäsityksiä: aivan sama pojille/miehille. Mahdollisuus koulutukseen, uraan, palkkaan JA sen jälkeen mahdollisuus jäädä kotiin lasten kanssa.
Minun on mahdotonta ymmärtää, miksi joku vielä 2020-luvulla pitää lasten ja kodinhoitoa nimenomaan naisen tehtävänä. Aivan mahdotonta. En myöskään live-elämässä tai somessa, missä keskustellaan omalla nimellä, näe enää ollenkaan tällaisia mielipiteitä. Siksi olen edelleen aivan varma siitä, että tätä keskustelua lietsotaan itärajan takaa.
Juu, olen samaa mieltä. Elämä vaan ei ole sellainen. Naisella on oikeus valita omat valintansa. Mutta saattaa olla niin, että naisen tehtyä omat valintansa, hän ei välttämättä koekaan onnellisuutta katsellessaan Keilaniemen korporaatiokonttorista merelle tai Ruoholahden lasitornissa aamukasilta maanantaina ilman perhettä, ilman lapsia. Tätä asiaa kun ei voi mitenkään peruuttaa eli se on aika hankalaa "jäädä kotiin lasten kanssa", kun valinnat on jo tehty päinvastoin.
Henkilökohtaisena sivuhuomautuksena, en mitenkään arvosta tuota merinäköalaa. En jaksa ymmärtää naisia, jotka valitsevat työuran innosta puhkuen. Itselleni rahat ja materia on sellaista, jota jaetaan muiden ihmisten kesken, ja nämä ihmiset ovat tärkeämpiä kuin se materia.
Eikö tekstisi voisi (ja pitäisi) kuulua yhtä hyvin näin:
Miehellä on oikeus valita omat valintansa. Mutta saattaa olla niin, että miehen tehtyä omat valintansa, hän ei välttämättä koekaan onnellisuutta katsellessaan Keilaniemen korporaatiokonttorista merelle tai Ruoholahden lasitornissa aamukasilta maanantaina ilman perhettä, ilman lapsia. Tätä asiaa kun ei voi mitenkään peruuttaa eli se on aika hankalaa "jäädä kotiin lasten kanssa", kun valinnat on jo tehty päinvastoin.
Henkilökohtaisena sivuhuomautuksena, en mitenkään arvosta tuota merinäköalaa. En jaksa ymmärtää miehiä, jotka valitsevat työuran innosta puhkuen. Itselleni rahat ja materia on sellaista, jota jaetaan muiden ihmisten kesken, ja nämä ihmiset ovat tärkeämpiä kuin se materia.
Kyllä, ehdottomasti! Sama koskee miehen valintoja. En ymmärrä miksi näin ei olisi. Tutkimusten mukaan miehet ovat onnellisempia kuin naiset keski-iässä näiden valintojen jälkeen.
Hyvä. Eli alkaisimmeko kaikki puhua ihmisten oikeuksista valintoihin, vanhempien oikeudesta jäädä kotiin lasten kanssa, kummankin puolison oikeudesta ja velvollisuudesta hoitaa kotia jne? Käyttämättä tekstissä sukupuolia.
Tuossa edellä juuri joku nainen hehkutti, kuinka upeaa oli olla kymmenen vuotta kotona. Miksi hänen miehensä ei saa(nut) kokea samaa? Missä on miesten oikeus olla kymmenen vuotta hoitovapaalla?
Kieltämättä millään lailla näitä oikeuksia kummaltakaan sukupuolelta, on hyvin tyypillistä kuitenkin, että miehet tienaavat enemmän kuin naiset ja ihan puhtaasti taloudellisesta näkökulmasta on järkevämpää, että se perhe maksimoi nekin eurot eli jos se mies tekee 200e/h ja maksaa sen 8e/h, niin silloin ne resurssit tulevat perheen käyttöön. Tämä on vain esimerkki, eikä sitä tarvitse nyt ottaa mitenkään henkilökohtaisesti ja alkaa puhumaan "vaan rahasta", mutta jotenkin miehen ja naisen pitäisi päästä näissä analyyseissä kompromisseihin ILMAN, että lyödään feminismillä ja 50/50 ajattelulla päähän. Tästä pitäisi päästä ensin yksimielisyyteen, että nämä taloudelliset aspektit merkitsevät, ja perheen etu ensin, ei naisen etu.
Miehet ansaitsevat enemmän kuin naiset juuri siksi, että naiset ovat ottaneet iskua tuloihinsa ja urakehitykseensä jäämällä kotiin JA tähtäämällä alun alkaenkin matalammin palkattuihin ammatteihin. Juuri siksi nuorten naisten on tärkeää tiedostaa, että heillä on mahdollisuudet aivan samaan kuin ikäisillään pojilla/miehilläkin, juuri sen takia on tärkeää jakaa hoitovapaat puoliksi.
On aivan yhdentekevää, kumman pussista se 8 e kotisiivoojalle sen jälkeen maksetaan - toivottavasti yhteiseltä taloustililtä, jonne molemmat tallettavat saman summan yhteisiä menoja varten.
Tässä on aika paljon loogisia ongelmia minusta. Väite, että miehet ansaitsevat enemmän kuin naiset juuri siksi, että naiset synnyttää ei pidä paikkaansa. Naiset valitsevat kokonaan eri työuria kuin miehet. Lisäksi tuohon puolisovalintaan vaikuttaa usein se, että naiset itse eivät valitse rinnalleen miestä, joka tienaa saman verran kuin nainen, vaan mielellään he valitsevat sosiekonomisesti ylöspäin ja miehet alaspäin. Tämä ei siis ole miehen syy, että mies tienaa enemmän, koska nainen itse valitsi miehen, joka tienaa enemmän.
Ei synny kauppoja, kun lähtöpremissit on kovin erilaiset jotenkin. Jokaiselle joku, ja kaikilla on oikeus valita juuri sellainen puoliso kuin haluaa. Minulle henkilökohtaisesti tämä 50/50 ajattelu on pikkuisen punainen vaate. Kun avioliittolait eivät ole 50/50 on tosi riskialtista valita nainen, joka ajattelee koko ajan omaa etuaan. Avioliittolait ovat miehelle niin epäsuotuisat, että jotenkin sitä vaan sitten yrittää selvitä. Ja deittailuksihan sen jää.
Ei synny kauppoja. Kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa.
Naiset ovat valinneet matalapalkka-aloja juuri sen takia, että vanhanaikaisen ajatusmaailman mukaan ei ole pidetty sopivana, että naiselle ura on tärkeä. Näkyy tällä palstalla päivittäin suhtautumisessa Mariniin. Mutta se on muuttumassa, onneksi. Oikeustieteellisen, lääketieteellisen ja teknillisenkin yliopiston opiskelijoista yhä suurempi osa on naisia. Kiitos feminismin ja edelläkävijöiden, jotka ovat ottaneet vastaan (ja edelleen ottavat) paheksuntaa siitä, etteivät jääneet pullantuoksuisiksi kotiäideiksi. Olen ollut feministi siitä saakka kun lukiossa aloin asioista jotain ymmärtää ja pari sen aikaista klassikkoteosta luin eli yli 40 vuotta. Olen näiden vuosien aikana kuullut kaikki tyypilliset uhkaukset, kuinka feministit eivät pääse naimisiin, eivät saa lapsia, eivät ainakaan saa onnellista perhettä/elämää jne jne. Jo jossain aiemmassa kommentissani mainitsin, että minusta on käsittämätöntä, että tätä keskustelua käydään vielä 2020-luvulla.
Omat vanhempani toivoivat minusta opettajaa. Se oli heidän maailmankuvassaan hyvä ammatti naiselle. He eivät koskaan toivoneet, että minusta tulisi kunnanjohtaja tai pankinjohtaja tai tuomari. 1930- ja 1940-luvuilla syntyneille matalasti koulutetuille maalla asuville vanhemmille se oli ymmärrettävää enkä ole heille siitä (enää) katkera. Toivoisin kuitenkin ettei enää nykyaikana yksikään vanhempi rajoittaisi lapsensa maailmankuvaa tarjoamalla hänelle jotain tiettyä ammattia vain sen takia, että "se sopii naisille" tai ei ole liian korkeatasoinen! Vain sillä tavalla naiset suuntaavat niille työurille, missä ansaitsevat enemmän.
Mitä puolisovalintaan tulee, niin tälläkin palstalla on joku linkittänyt suomalaista tutkimusta jonka mukaan nimenomaan naiset pariutuvat alemmin koulutettujen kanssa, mutta kun en itse ole niihin perehtynyt niin en ota kantaa. Oman puolisoni tuloja, menoja tai omaisuutta en edes tiedä.
Lopuksi kysymys: MIllä tavalla avioliittolait ovat epäsuotuisammat sille osapuolelle, jolla on miehen vehkeet?
Hivenen on aggressiivinen meininki. Yritetään nyt ihan rauhassa keskustella. Naisia on korkeakouluissa enemmän kuin miehiä uskoakseni. Tätä ei ole kieltänyt kukaan keskustelija. Riennät huutomerkkien kera julistamaan feminismiäsi ja syytät kaikenlaista.
Puheet "nykyajasta" perustuu todella lyhyeen otokseen. Ihmiskunta on elänyt täällä tuhansia vuosia ja feminismi, ehkäisypilleri, ja seksuaalinen vapaus on ollut yhteiskunnassamme läsnä hyvin, hyvin lyhyen ajan. Nyt koko globaali kehitys menee niin, että väestö ikääntyy, ja avioliittoja on vähemmän ja syntyvyys on laskussa, ja nyt tapahtuu rakenteellisia muutoksia, joiden vaikutus yhteiskuntaamme on hyvin mielenkiintoinen ja tuntematon.
Tässä prosessissa miesten oma osuus on olemassa. Me olemme siirtymässä kristillisestä yhteiskunnasta, missä konservatiiviset avioliitot mahdollistivat pariutumisen ja ns. betamiehen sekä naisen avioliitot täysin uuteen aikakauteen, missä miesten osallistumisaste yhteiskuntaan on alenemassa. Avioliitot menneinä vuosikymmeninä on luonut myös vakautta yhteiskuntaan maailmassa, jossa miesten tehtävänä oli muodostaa perhe, hankkia elanto ja kasvaa vastuuseen. Nyt ei tätä ole.
Mikä on sen seuraus, että emme muodosta enää monogaamisia avioliittoja ja parisuhteita? Sen pitää olla se, että suvut lakkaavat olemasta.
Et kai nyt tosissasi väitä, että nainen, joka saa aina lapset avioeron yhteydessä ja mies maksaa 18 vuotta laskuja näkemättä edes lapsiaan, että tämä ei muodosta miehelle mitään riskiä? Ollaan nyt rehellisiä.
Naisilla on sellainen käsitys että vaikka naisen ei tarvitse hoitaa perinteistä naisen rooliaan, miehen pitää pysyä tässä omassa vanhassa roolissaan maksajana, suojelijana. Ei se niin mene.
Miehet "suojelijoina" ja "maksajina" on pelkkää nostalgista menneisyyden haihattelua ruusunpunaisten lasien läpi. Suomessa niitä perinteisiä, kunnollisia kotiäitejä on saanut hakata ja raiskata. Miehen omat taloudelliset tarpeet menivät silloinkin perheen edelle. Vaimon on tietenkin kiltisti pitänyt toteuttaa rooliaan kodinhengettärenä tyrannin alaisuudessa, että saa itsensä ja lapsensa ruokittua.
Ei ne naiset olisi sieltä kotoa halunneet pois, jos te miehet olisitte hoitaneet oman osuutenne kunnialla. Sitähän te konservatiivisetämiehet ette ikinä voi myöntää, vaan vika on feminismissä, kun naiset älysivät että heilläkin on ihmisarvo.
Enää ei tarvitse, femismi on voittanut, ydinperhe on naurunalainen. Onneksi olkoon.
Et sitten parempaa olkiukkoa jaksanut kyhätä. Onko se feminismin vika, ette miehet eivät itse ole koskaan kunnioittaneet ydinperhettä, eivätkä varsinkaan äitiyttä? Miehet ovat itse juosseet aina vieraissa ja toteuttaneet hedonistisia mielihalujaan miettimättä miten se vaikuttaa heidän perheeseensä. Naiset ja lapset ovat olleet miehen, perheenpään, mielivallan alaisia.
Miehillä on ollut kaikki valta ydinperheessä, ja se koko konstruktio on mennyt perse edellä puuhun, koska te epäonnistuitte. Miehet ovat myös luoneet Tinderin, TikTokin, Facebookin ja muut ihmisten sielua syövät sovellukset, jotka vieraannuttavat meidät toisistamme. Silti vika on aina naisissa. Eihän konservatiivisetämiehiltä muuta voi odottaa. Helppo syyttää side silmillä feminismiä kaikesta, ei tarvitse rasittaa aivojaan liikaa.
Kukahan on jättänyt aivojansa rasittamatta, kun lähtee mukaan tähän miesten keksimään ja luomaan humppaan?
Miesten luomissa sovelluksissa esim. Only fans, feministit tarjoavat auliisti setämiehille sitä, mitä setämiehet haluavat. Myös itsensä myyminen miesten tarpeita varten on saanut feministien siunauksen ja hyväksynnän.Turha tästäkin on miehiä syyttää ja uhriutua, jos feminismi itse ampuu itseään jalkaan.
Kuka nainen tässä on uhriutunut OnlyFans:ista tai itsensä myymisestä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No ei ihmekään kun nuorista miehistä 90 prossaa katsoo nettipornoa, osa on koukussa, ja suurin osa luulee että naisvartalo todellisuudessa näyttää samalta kuin insta-kuvissa. Nuorilla naisilla kauheat suorituspaineet, jotka heijastuu seksiinkin: Finnsex-tutkimuksen mukaan nuoret naiset 70-luvulla sai enemmän orgasmeja kuin nuoret naiset nykyaikana. Osasivatko 70-luvun nuorukaiset lemmiskellä paremmin eivätkä haikailleet suoliseksiä.
Uutinen sulle:
naisen orgasmiin vaikuttaa vähemmän miesten "lemmiskelytaito" ja enemmän naisen päänsisäiset kytkennät.
Jos nainen pitää itseään epäkelpona (kuten kaikki läskit pitää) niin siihen ei auta vaikka olisi kuinka taitava rakastaja.
Se on totta, ja siihen viittasinkin ulkonäköpaineissa. Jos nainen miettii seksissä, miltä tissit näyttää, orgasmia on turha odotella.
Mutta oletan myös, että miehen herkkyyteen ja tatsiin seksissä vaikuttavat myös ne mallit joita hän on nähnyt. 70-luvulla vain 40 % miehistä katsoi pornoa, ja tosiaan nykyään se 90 % 20-30-vuotiaista miehistä. (Luvut Finnsex-tutkimuksesta);
Lisäksi 70-luvun porno ei ollut niin pervoa kuin nykyajan, ei silloin pojat halunneet kuristaa partneriaan tai halunneet per se-seksiä. Porno opettaa pojat yksisuuntaisiksi ja otteissaan liian karkeiksi seksissä, se on huono asia naisen kannalta, miehisen tunneherkkyyden väheneminen.
Plus tässä päästään siihen harhaolettamukseen, joka täällä jo ilmeni, että seksi päättyy aina orgasmiin. Niin päättyykin - miehen osalta. Ei naisen. Mutta, näytelty porno tietysti antaa tällaisen kuvan miehelle. Netti on pullollaan näyteltyä materiaalia, jossa mies mahtipontisesti saa orgasminsa, jonka jälkeen seksi loppuu siihen. Tapahtumaa ryydittää usein naisen näytelty orgasmikohtaus, koska pornon käsikirjoituksen nyt vain kuuluu mennä näin; kun mies tulee, myös nainen "tulee". Ehkä näyttävästi jopa feikki-squ1rttaa eli pissaa allensa tietoisesti ja miehet uskovat, että ohhoh, kylläpä lyyli sai kunnon kyytiä ja monsteriorgasmin. Huusikin kuin palosireeni koko toimituksen ajan, varmaan nautti.
No ei nauttinut. Näyttelijäksi ei pääse, jos ei osaa näytellä, ei edes pornoteollisuuteen. Kotimakkareissa amatöörivideoissa matkitaan näitä pääteollisuuden käsikirjoituksen maneereita.
Outoa on...
Meinaan 16...30 v nainen saa ihailua ja kehua.
Ovet aukaistaan ja palvelu pelaa.
Isoissa megaostareissa 70 % liikkeistä on suunnattu nuorille...miehiä ei noteerata.
Koululaitos suosii tyttöjä.
Ostelevat meikkejä, vaatteita ja blingblingiä, sitten juhlivat discossa ja festareilla.
Viinatkin tarjotaan heille.
Elämä on siis karkkia, siideriä ja ilonpitoa.
Eli alle 30 v nainen elää kivaa ja kepeää elämää, ovat siis etuoikeutettuja. Näin on fakta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Asennemuutos? Kaikista ei tule rikkaita menestyjiä jotka näyttää Kardashianilta ja tienaa helposti somella. Jotkut asiat vie aikaa, kärsivällisyyttä pitäisi olla ja nauttia hetkestä mikä on. Vähemmän somea ja enemmän yksinkertaisia nautintoja, aikaa luonnossa. Terveelliset elintavat, armollisuus itselle ja muille. Oma paikka löytyy tai on löytymättä, kannattaisi rohkeasti kuunnella itseään eikä muita, että mitkä asiat oikeasti tekee onnelliseksi. Moni asia voi myös tuntua vaikealta, mutta kun alkuun pääsee niin onkin yksinkertaista lopulta. Koska nimenomaan nuorista naisista kyse, väitän että somepaineet vaikuttaa liikaa. Sielläkään ei ole pakko olla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Syynä on myös yhteiskuntamme ilmiö jossa osa aikuisista on menettänyt järkensä, ja niiden asioiden haluaminen joka ennen oli normaalia ja joita me miehet ja naiset lajityypillisesti haluamme, on tehty massiivisesti epätrendikkääksi ja paheksuttavaksi jopa. Modernit nuoret heräävät asioiden todellisiin merkityksiin, mutta ennen sitä, tämän kaiken keskellä voi tuntea syvää onnettomuutta.
Tämä koskee niin nuoria miehiä kuin nuoria naisiakin. Monessa asiassa yhteiskuntamme kehittyy juuri nyt sairaaseen suuntaan.
Mitö nämä asiat ovat?
Normaali heteroparisuhde, perhe, vakituinen työpaikka, se että on ok haluta myös olla lapsen kanssa kotona, se että on ok että työ ei ole elämän tärkein sisältö vaan perhe voi olla, se että on OK ajatella näin. On OK ajatella myös muulla tavalla. Mutta jostain syystä tämänkaltaisten asioiden kimppuun on suorastaan hyökätty viime vuosina. Yle, HS, kärkijoukkoina tekevät journalismia jolla ylläpidetään koko ajan tietynlaista syyllisyyttä mikäli sattuisi ajattelemaan elämästä ylläolevien asioiden kaltaisesti.
Totta kai on ok myös muunlaiset asiat kuin yllä mainitut. Mutta niistä muunlaisista ollaan tekemässä itse tarkoitusta ja media hieroo sitä meidän naamaamme koko ajan.
Voisin lisätä perään että on OK että miehet käyttäytyvät kuten miehelle on tyypillistä käyttäytyä. On OK, että naiset käyttäytyvät kuten naisilla on tyypillistä. Mutta näistäkin asioista on tehty synti. Mies ei saisi olla maskuliininen, nainen ei saisi olla naisellinen. Nämä asiat pitäisi olla ok. Mies saa olla maskuliininen. Toki on OK olla myös naisellinen. Nainen saa olla naisellinen. Ja näyttää sen. Nainen saa olla myös miehekäs. Nämä kaikki on OK!
Tämä on keskeinen havainto. Liberalismi osoittautuu vähemmän liberaaliksi heitä kohtaan, jotka haluavat elää perinteisen parisuhdemallin mukaan. Liberalismin idea mielestäni piti olla, että kukin saa elää sellaista elämää kuin haluaa, ja rakentaa sellaista parisuhdemallia kuin haluaa. Nyt rakennellaan näitä viholliskuvia siitä, että mies haluaa perinteisen parisuhteen. Tälle on ihan järkevät perusteet. Mies ei ajattele ensimmäiseksi sitä, että hän ajaa omaa etuaan, jos hän pyrkii maksimoimaan oman tulontuottokykynsä tekemällä töitä pitkää päivää jne. Moderni, feministinen naiskuva haluaa, että mies imuroi kotona, tiskaa ja tekee kotitaloustyötä, jossa miehen TUOTTAVUUS romahtaa. Miehen kannattaisi mieluummin palkata kotiin siivouspalveluja ja nannyä, jotta hän voi tehdä perheelleen enemmän resursseja. Mutta feministinen parisuhdemalli vaatii miehen kotiin. Hoitamaan lapsia, tekemään ruokaa, siivoamaan. Tämä toki on tasa-arvon hengen mukaista, mutta sillä on yksinkertaisesti hintansa, että kaksisataa euroa tunnilta laskuttava mies tekee kotitöitä, joita voi ostaa kahdeksalla eurolla tunti.
Ymmärrättekö naiset tämän? Toistan, mies tienaa kaksisataa euroa tunti, sen ei kannata tehdä töitä, joita voi ostaa kahdeksalla eurolla tunti. Silti se taistelu on loputon. Näitä saa feministille piirtää ja laskea excelissä, ja taistella, kunnes se taistelu vaatii enemmän kuin se parisuhde antaa.
Tuollaisella tuntipalkalla kirjoittelet kuitenkin vauvapalstalle? Eikö TUOTTAVUUTESI kärsi siitä?
Me naisetkin haluamme ansaita 200 e/tunti, niin yksinkertaista se on. Ellet ansaitse niitä satasia sukupuolielimilläsi, ei ole mitään syytä, miksi juuri sinun pitäisi tehdä niitä töitä eikä yhtä koulutetun, kokeneen ja älykkään naisen. Eivätkä naiset pääse kouluttautumaan ja hankkimaan kokemusta, jos heiltä (meiltä) odotetaan, että uhraamme vuosia elämästämme lasten ja kodinhoitoon.
Olen feministi ja liberalisti. Mielestäni kuitenkin niihin vedotaan toisinaan väärin. Miellän feminismin sukupuolten ja ylipäätänsä kaikkien ihmisten tasa-arvoa edistäväksi liikkeeksi (perinteisesti naisten asemaa parantamalla).
Jostain syystä se koko tasa-arvo on unohdettu, sillä monet feministit pyrkivät siihen, että naiset olisivat yhtä kuin miehet. Kun nainen tekee samaa työtä kuin mies, niin hän on yhtä arvokas. Tai kun nainen on töissä, eikä kotona, hän on yhtä arvokas. Oikeasti naisilla tulisi olla mahdollisuus olla töissä tai kotona tai olla johtaja tai sitten vaikkapa hoitaja. Ne perinteiset naisten alat ja tehtävät ovat yhtä arvokkaita kuin perinteiset miesten alat ja tehtävät. Kun on mahdollisuus tehdä, mitä haluaa ja olla silti arvostettu, niin se on tasa-arvoista. En kiellä sitä, että feministit eivät olisi edesauttaneet siinä, että naiset pääsevät sinne, minne miehetkin ovat päässeet, mutta on unohdettu se, että muukin on arvokasta.
Kuvitellaan, että otan koiranpennun eikä se pääse koskaan ulkoilemaan kotipihansa ulkopuolelle. Se voi olla täysin tyytyväinen. Silti siltä jää puuttumaan paljon sellaista, mitä se luultavasti haluaisi, jos se tietäisi sen olemassaolosta; iso maailma (ympäristö) jossa on paljon mahdollisuuksia: hajuja, muita koiria, pupuja jahdattavana, pitkiä kävelylenkkejä tehtävänä jne.
Jos naisen (tytön) elämää rajoitetaan alusta alkaen antamalla ymmärtää, että lasten ja kodinhoito kuuluu enemmän naisille kuin miehille, hän on kuin tuo koiranpentu. Sen sijaan me voimme ja meidän pitää antaa naiselle iso maailma; kouluttaa hänet, antaa hänelle mahdollisuus luoda uraa ja nostaa hyvää palkkaa - ja SITTEN kysyä, haluaako hän palata pihamaalle. Jos haluaa, niin sehän on täysin fine.
Ja ettei tule väärinkäsityksiä: aivan sama pojille/miehille. Mahdollisuus koulutukseen, uraan, palkkaan JA sen jälkeen mahdollisuus jäädä kotiin lasten kanssa.
Minun on mahdotonta ymmärtää, miksi joku vielä 2020-luvulla pitää lasten ja kodinhoitoa nimenomaan naisen tehtävänä. Aivan mahdotonta. En myöskään live-elämässä tai somessa, missä keskustellaan omalla nimellä, näe enää ollenkaan tällaisia mielipiteitä. Siksi olen edelleen aivan varma siitä, että tätä keskustelua lietsotaan itärajan takaa.
Juu, olen samaa mieltä. Elämä vaan ei ole sellainen. Naisella on oikeus valita omat valintansa. Mutta saattaa olla niin, että naisen tehtyä omat valintansa, hän ei välttämättä koekaan onnellisuutta katsellessaan Keilaniemen korporaatiokonttorista merelle tai Ruoholahden lasitornissa aamukasilta maanantaina ilman perhettä, ilman lapsia. Tätä asiaa kun ei voi mitenkään peruuttaa eli se on aika hankalaa "jäädä kotiin lasten kanssa", kun valinnat on jo tehty päinvastoin.
Henkilökohtaisena sivuhuomautuksena, en mitenkään arvosta tuota merinäköalaa. En jaksa ymmärtää naisia, jotka valitsevat työuran innosta puhkuen. Itselleni rahat ja materia on sellaista, jota jaetaan muiden ihmisten kesken, ja nämä ihmiset ovat tärkeämpiä kuin se materia.
Eikö tekstisi voisi (ja pitäisi) kuulua yhtä hyvin näin:
Miehellä on oikeus valita omat valintansa. Mutta saattaa olla niin, että miehen tehtyä omat valintansa, hän ei välttämättä koekaan onnellisuutta katsellessaan Keilaniemen korporaatiokonttorista merelle tai Ruoholahden lasitornissa aamukasilta maanantaina ilman perhettä, ilman lapsia. Tätä asiaa kun ei voi mitenkään peruuttaa eli se on aika hankalaa "jäädä kotiin lasten kanssa", kun valinnat on jo tehty päinvastoin.
Henkilökohtaisena sivuhuomautuksena, en mitenkään arvosta tuota merinäköalaa. En jaksa ymmärtää miehiä, jotka valitsevat työuran innosta puhkuen. Itselleni rahat ja materia on sellaista, jota jaetaan muiden ihmisten kesken, ja nämä ihmiset ovat tärkeämpiä kuin se materia.
Kyllä, ehdottomasti! Sama koskee miehen valintoja. En ymmärrä miksi näin ei olisi. Tutkimusten mukaan miehet ovat onnellisempia kuin naiset keski-iässä näiden valintojen jälkeen.
Hyvä. Eli alkaisimmeko kaikki puhua ihmisten oikeuksista valintoihin, vanhempien oikeudesta jäädä kotiin lasten kanssa, kummankin puolison oikeudesta ja velvollisuudesta hoitaa kotia jne? Käyttämättä tekstissä sukupuolia.
Tuossa edellä juuri joku nainen hehkutti, kuinka upeaa oli olla kymmenen vuotta kotona. Miksi hänen miehensä ei saa(nut) kokea samaa? Missä on miesten oikeus olla kymmenen vuotta hoitovapaalla?
Kieltämättä millään lailla näitä oikeuksia kummaltakaan sukupuolelta, on hyvin tyypillistä kuitenkin, että miehet tienaavat enemmän kuin naiset ja ihan puhtaasti taloudellisesta näkökulmasta on järkevämpää, että se perhe maksimoi nekin eurot eli jos se mies tekee 200e/h ja maksaa sen 8e/h, niin silloin ne resurssit tulevat perheen käyttöön. Tämä on vain esimerkki, eikä sitä tarvitse nyt ottaa mitenkään henkilökohtaisesti ja alkaa puhumaan "vaan rahasta", mutta jotenkin miehen ja naisen pitäisi päästä näissä analyyseissä kompromisseihin ILMAN, että lyödään feminismillä ja 50/50 ajattelulla päähän. Tästä pitäisi päästä ensin yksimielisyyteen, että nämä taloudelliset aspektit merkitsevät, ja perheen etu ensin, ei naisen etu.
Miehet ansaitsevat enemmän kuin naiset juuri siksi, että naiset ovat ottaneet iskua tuloihinsa ja urakehitykseensä jäämällä kotiin JA tähtäämällä alun alkaenkin matalammin palkattuihin ammatteihin. Juuri siksi nuorten naisten on tärkeää tiedostaa, että heillä on mahdollisuudet aivan samaan kuin ikäisillään pojilla/miehilläkin, juuri sen takia on tärkeää jakaa hoitovapaat puoliksi.
On aivan yhdentekevää, kumman pussista se 8 e kotisiivoojalle sen jälkeen maksetaan - toivottavasti yhteiseltä taloustililtä, jonne molemmat tallettavat saman summan yhteisiä menoja varten.
Tässä on aika paljon loogisia ongelmia minusta. Väite, että miehet ansaitsevat enemmän kuin naiset juuri siksi, että naiset synnyttää ei pidä paikkaansa. Naiset valitsevat kokonaan eri työuria kuin miehet. Lisäksi tuohon puolisovalintaan vaikuttaa usein se, että naiset itse eivät valitse rinnalleen miestä, joka tienaa saman verran kuin nainen, vaan mielellään he valitsevat sosiekonomisesti ylöspäin ja miehet alaspäin. Tämä ei siis ole miehen syy, että mies tienaa enemmän, koska nainen itse valitsi miehen, joka tienaa enemmän.
Ei synny kauppoja, kun lähtöpremissit on kovin erilaiset jotenkin. Jokaiselle joku, ja kaikilla on oikeus valita juuri sellainen puoliso kuin haluaa. Minulle henkilökohtaisesti tämä 50/50 ajattelu on pikkuisen punainen vaate. Kun avioliittolait eivät ole 50/50 on tosi riskialtista valita nainen, joka ajattelee koko ajan omaa etuaan. Avioliittolait ovat miehelle niin epäsuotuisat, että jotenkin sitä vaan sitten yrittää selvitä. Ja deittailuksihan sen jää.
Ei synny kauppoja. Kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa.
Naiset ovat valinneet matalapalkka-aloja juuri sen takia, että vanhanaikaisen ajatusmaailman mukaan ei ole pidetty sopivana, että naiselle ura on tärkeä. Näkyy tällä palstalla päivittäin suhtautumisessa Mariniin. Mutta se on muuttumassa, onneksi. Oikeustieteellisen, lääketieteellisen ja teknillisenkin yliopiston opiskelijoista yhä suurempi osa on naisia. Kiitos feminismin ja edelläkävijöiden, jotka ovat ottaneet vastaan (ja edelleen ottavat) paheksuntaa siitä, etteivät jääneet pullantuoksuisiksi kotiäideiksi. Olen ollut feministi siitä saakka kun lukiossa aloin asioista jotain ymmärtää ja pari sen aikaista klassikkoteosta luin eli yli 40 vuotta. Olen näiden vuosien aikana kuullut kaikki tyypilliset uhkaukset, kuinka feministit eivät pääse naimisiin, eivät saa lapsia, eivät ainakaan saa onnellista perhettä/elämää jne jne. Jo jossain aiemmassa kommentissani mainitsin, että minusta on käsittämätöntä, että tätä keskustelua käydään vielä 2020-luvulla.
Omat vanhempani toivoivat minusta opettajaa. Se oli heidän maailmankuvassaan hyvä ammatti naiselle. He eivät koskaan toivoneet, että minusta tulisi kunnanjohtaja tai pankinjohtaja tai tuomari. 1930- ja 1940-luvuilla syntyneille matalasti koulutetuille maalla asuville vanhemmille se oli ymmärrettävää enkä ole heille siitä (enää) katkera. Toivoisin kuitenkin ettei enää nykyaikana yksikään vanhempi rajoittaisi lapsensa maailmankuvaa tarjoamalla hänelle jotain tiettyä ammattia vain sen takia, että "se sopii naisille" tai ei ole liian korkeatasoinen! Vain sillä tavalla naiset suuntaavat niille työurille, missä ansaitsevat enemmän.
Mitä puolisovalintaan tulee, niin tälläkin palstalla on joku linkittänyt suomalaista tutkimusta jonka mukaan nimenomaan naiset pariutuvat alemmin koulutettujen kanssa, mutta kun en itse ole niihin perehtynyt niin en ota kantaa. Oman puolisoni tuloja, menoja tai omaisuutta en edes tiedä.
Lopuksi kysymys: MIllä tavalla avioliittolait ovat epäsuotuisammat sille osapuolelle, jolla on miehen vehkeet?
Hivenen on aggressiivinen meininki. Yritetään nyt ihan rauhassa keskustella. Naisia on korkeakouluissa enemmän kuin miehiä uskoakseni. Tätä ei ole kieltänyt kukaan keskustelija. Riennät huutomerkkien kera julistamaan feminismiäsi ja syytät kaikenlaista.
Puheet "nykyajasta" perustuu todella lyhyeen otokseen. Ihmiskunta on elänyt täällä tuhansia vuosia ja feminismi, ehkäisypilleri, ja seksuaalinen vapaus on ollut yhteiskunnassamme läsnä hyvin, hyvin lyhyen ajan. Nyt koko globaali kehitys menee niin, että väestö ikääntyy, ja avioliittoja on vähemmän ja syntyvyys on laskussa, ja nyt tapahtuu rakenteellisia muutoksia, joiden vaikutus yhteiskuntaamme on hyvin mielenkiintoinen ja tuntematon.
Tässä prosessissa miesten oma osuus on olemassa. Me olemme siirtymässä kristillisestä yhteiskunnasta, missä konservatiiviset avioliitot mahdollistivat pariutumisen ja ns. betamiehen sekä naisen avioliitot täysin uuteen aikakauteen, missä miesten osallistumisaste yhteiskuntaan on alenemassa. Avioliitot menneinä vuosikymmeninä on luonut myös vakautta yhteiskuntaan maailmassa, jossa miesten tehtävänä oli muodostaa perhe, hankkia elanto ja kasvaa vastuuseen. Nyt ei tätä ole.
Mikä on sen seuraus, että emme muodosta enää monogaamisia avioliittoja ja parisuhteita? Sen pitää olla se, että suvut lakkaavat olemasta.
Et kai nyt tosissasi väitä, että nainen, joka saa aina lapset avioeron yhteydessä ja mies maksaa 18 vuotta laskuja näkemättä edes lapsiaan, että tämä ei muodosta miehelle mitään riskiä? Ollaan nyt rehellisiä.
Naisilla on sellainen käsitys että vaikka naisen ei tarvitse hoitaa perinteistä naisen rooliaan, miehen pitää pysyä tässä omassa vanhassa roolissaan maksajana, suojelijana. Ei se niin mene.
Miehet "suojelijoina" ja "maksajina" on pelkkää nostalgista menneisyyden haihattelua ruusunpunaisten lasien läpi. Suomessa niitä perinteisiä, kunnollisia kotiäitejä on saanut hakata ja raiskata. Miehen omat taloudelliset tarpeet menivät silloinkin perheen edelle. Vaimon on tietenkin kiltisti pitänyt toteuttaa rooliaan kodinhengettärenä tyrannin alaisuudessa, että saa itsensä ja lapsensa ruokittua.
Ei ne naiset olisi sieltä kotoa halunneet pois, jos te miehet olisitte hoitaneet oman osuutenne kunnialla. Sitähän te konservatiivisetämiehet ette ikinä voi myöntää, vaan vika on feminismissä, kun naiset älysivät että heilläkin on ihmisarvo.
Enää ei tarvitse, femismi on voittanut, ydinperhe on naurunalainen. Onneksi olkoon.
Et sitten parempaa olkiukkoa jaksanut kyhätä. Onko se feminismin vika, ette miehet eivät itse ole koskaan kunnioittaneet ydinperhettä, eivätkä varsinkaan äitiyttä? Miehet ovat itse juosseet aina vieraissa ja toteuttaneet hedonistisia mielihalujaan miettimättä miten se vaikuttaa heidän perheeseensä. Naiset ja lapset ovat olleet miehen, perheenpään, mielivallan alaisia.
Miehillä on ollut kaikki valta ydinperheessä, ja se koko konstruktio on mennyt perse edellä puuhun, koska te epäonnistuitte. Miehet ovat myös luoneet Tinderin, TikTokin, Facebookin ja muut ihmisten sielua syövät sovellukset, jotka vieraannuttavat meidät toisistamme. Silti vika on aina naisissa. Eihän konservatiivisetämiehiltä muuta voi odottaa. Helppo syyttää side silmillä feminismiä kaikesta, ei tarvitse rasittaa aivojaan liikaa.
Mistähän ihmeestä sinä oikein puhut? Kyllä se on niin, että ei vaimoaan pettävä mies konservatiivisissa piireissä mitään selkääntaputuksia saa. Kyllä sieltä tulee kommenttia ja palautetta kaveripiiristä, jos näin toimii! Ei ole kunniallisen miehen toimintaa.
Miehet ovat luoneet sovellukset? Siinä olet oikeassa, että nuo sovellukset syövät sielua ja koko yhteiskuntaa pitäisi ihan oikeasti jotenkin rajoittaa niiden käyttöä. Vaan ei voi. Olisi koko yhteiskunnan kannalta niin hyvä asia, jos jotenkin rajoitettaisiin niiden käyttöä. Jotain Tinderiäkin nuoriso lääppii jo tunnin päivässä valveillaoloajastaan. Ajatelkaa nyt hyvänen aika. Se Tinderin lääppiminen, kun poika hakkaa sitä pajatsoa tunnin päivässä tuhansia tuhansia kertoja saadakseen matchin.....ei voi olla kovin järkevää. On kyllä surkeata meininki.
En nyt ymmärrä, miten tämä on miesten syy, että naiset käyttäytyvät kuten naiset käyttäytyvät.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Koska näihin kohdistuu kaikista eniten ulkopuolisia paineita ja odotuksia. Suorittajatyypit yrittää suoritus mahdottomistakin vaatimuksista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Syynä on myös yhteiskuntamme ilmiö jossa osa aikuisista on menettänyt järkensä, ja niiden asioiden haluaminen joka ennen oli normaalia ja joita me miehet ja naiset lajityypillisesti haluamme, on tehty massiivisesti epätrendikkääksi ja paheksuttavaksi jopa. Modernit nuoret heräävät asioiden todellisiin merkityksiin, mutta ennen sitä, tämän kaiken keskellä voi tuntea syvää onnettomuutta.
Tämä koskee niin nuoria miehiä kuin nuoria naisiakin. Monessa asiassa yhteiskuntamme kehittyy juuri nyt sairaaseen suuntaan.
Mitö nämä asiat ovat?
Normaali heteroparisuhde, perhe, vakituinen työpaikka, se että on ok haluta myös olla lapsen kanssa kotona, se että on ok että työ ei ole elämän tärkein sisältö vaan perhe voi olla, se että on OK ajatella näin. On OK ajatella myös muulla tavalla. Mutta jostain syystä tämänkaltaisten asioiden kimppuun on suorastaan hyökätty viime vuosina. Yle, HS, kärkijoukkoina tekevät journalismia jolla ylläpidetään koko ajan tietynlaista syyllisyyttä mikäli sattuisi ajattelemaan elämästä ylläolevien asioiden kaltaisesti.
Totta kai on ok myös muunlaiset asiat kuin yllä mainitut. Mutta niistä muunlaisista ollaan tekemässä itse tarkoitusta ja media hieroo sitä meidän naamaamme koko ajan.
Voisin lisätä perään että on OK että miehet käyttäytyvät kuten miehelle on tyypillistä käyttäytyä. On OK, että naiset käyttäytyvät kuten naisilla on tyypillistä. Mutta näistäkin asioista on tehty synti. Mies ei saisi olla maskuliininen, nainen ei saisi olla naisellinen. Nämä asiat pitäisi olla ok. Mies saa olla maskuliininen. Toki on OK olla myös naisellinen. Nainen saa olla naisellinen. Ja näyttää sen. Nainen saa olla myös miehekäs. Nämä kaikki on OK!
Tämä on keskeinen havainto. Liberalismi osoittautuu vähemmän liberaaliksi heitä kohtaan, jotka haluavat elää perinteisen parisuhdemallin mukaan. Liberalismin idea mielestäni piti olla, että kukin saa elää sellaista elämää kuin haluaa, ja rakentaa sellaista parisuhdemallia kuin haluaa. Nyt rakennellaan näitä viholliskuvia siitä, että mies haluaa perinteisen parisuhteen. Tälle on ihan järkevät perusteet. Mies ei ajattele ensimmäiseksi sitä, että hän ajaa omaa etuaan, jos hän pyrkii maksimoimaan oman tulontuottokykynsä tekemällä töitä pitkää päivää jne. Moderni, feministinen naiskuva haluaa, että mies imuroi kotona, tiskaa ja tekee kotitaloustyötä, jossa miehen TUOTTAVUUS romahtaa. Miehen kannattaisi mieluummin palkata kotiin siivouspalveluja ja nannyä, jotta hän voi tehdä perheelleen enemmän resursseja. Mutta feministinen parisuhdemalli vaatii miehen kotiin. Hoitamaan lapsia, tekemään ruokaa, siivoamaan. Tämä toki on tasa-arvon hengen mukaista, mutta sillä on yksinkertaisesti hintansa, että kaksisataa euroa tunnilta laskuttava mies tekee kotitöitä, joita voi ostaa kahdeksalla eurolla tunti.
Ymmärrättekö naiset tämän? Toistan, mies tienaa kaksisataa euroa tunti, sen ei kannata tehdä töitä, joita voi ostaa kahdeksalla eurolla tunti. Silti se taistelu on loputon. Näitä saa feministille piirtää ja laskea excelissä, ja taistella, kunnes se taistelu vaatii enemmän kuin se parisuhde antaa.
Tuollaisella tuntipalkalla kirjoittelet kuitenkin vauvapalstalle? Eikö TUOTTAVUUTESI kärsi siitä?
Me naisetkin haluamme ansaita 200 e/tunti, niin yksinkertaista se on. Ellet ansaitse niitä satasia sukupuolielimilläsi, ei ole mitään syytä, miksi juuri sinun pitäisi tehdä niitä töitä eikä yhtä koulutetun, kokeneen ja älykkään naisen. Eivätkä naiset pääse kouluttautumaan ja hankkimaan kokemusta, jos heiltä (meiltä) odotetaan, että uhraamme vuosia elämästämme lasten ja kodinhoitoon.
Olen feministi ja liberalisti. Mielestäni kuitenkin niihin vedotaan toisinaan väärin. Miellän feminismin sukupuolten ja ylipäätänsä kaikkien ihmisten tasa-arvoa edistäväksi liikkeeksi (perinteisesti naisten asemaa parantamalla).
Jostain syystä se koko tasa-arvo on unohdettu, sillä monet feministit pyrkivät siihen, että naiset olisivat yhtä kuin miehet. Kun nainen tekee samaa työtä kuin mies, niin hän on yhtä arvokas. Tai kun nainen on töissä, eikä kotona, hän on yhtä arvokas. Oikeasti naisilla tulisi olla mahdollisuus olla töissä tai kotona tai olla johtaja tai sitten vaikkapa hoitaja. Ne perinteiset naisten alat ja tehtävät ovat yhtä arvokkaita kuin perinteiset miesten alat ja tehtävät. Kun on mahdollisuus tehdä, mitä haluaa ja olla silti arvostettu, niin se on tasa-arvoista. En kiellä sitä, että feministit eivät olisi edesauttaneet siinä, että naiset pääsevät sinne, minne miehetkin ovat päässeet, mutta on unohdettu se, että muukin on arvokasta.
Kuvitellaan, että otan koiranpennun eikä se pääse koskaan ulkoilemaan kotipihansa ulkopuolelle. Se voi olla täysin tyytyväinen. Silti siltä jää puuttumaan paljon sellaista, mitä se luultavasti haluaisi, jos se tietäisi sen olemassaolosta; iso maailma (ympäristö) jossa on paljon mahdollisuuksia: hajuja, muita koiria, pupuja jahdattavana, pitkiä kävelylenkkejä tehtävänä jne.
Jos naisen (tytön) elämää rajoitetaan alusta alkaen antamalla ymmärtää, että lasten ja kodinhoito kuuluu enemmän naisille kuin miehille, hän on kuin tuo koiranpentu. Sen sijaan me voimme ja meidän pitää antaa naiselle iso maailma; kouluttaa hänet, antaa hänelle mahdollisuus luoda uraa ja nostaa hyvää palkkaa - ja SITTEN kysyä, haluaako hän palata pihamaalle. Jos haluaa, niin sehän on täysin fine.
Ja ettei tule väärinkäsityksiä: aivan sama pojille/miehille. Mahdollisuus koulutukseen, uraan, palkkaan JA sen jälkeen mahdollisuus jäädä kotiin lasten kanssa.
Minun on mahdotonta ymmärtää, miksi joku vielä 2020-luvulla pitää lasten ja kodinhoitoa nimenomaan naisen tehtävänä. Aivan mahdotonta. En myöskään live-elämässä tai somessa, missä keskustellaan omalla nimellä, näe enää ollenkaan tällaisia mielipiteitä. Siksi olen edelleen aivan varma siitä, että tätä keskustelua lietsotaan itärajan takaa.
Juu, olen samaa mieltä. Elämä vaan ei ole sellainen. Naisella on oikeus valita omat valintansa. Mutta saattaa olla niin, että naisen tehtyä omat valintansa, hän ei välttämättä koekaan onnellisuutta katsellessaan Keilaniemen korporaatiokonttorista merelle tai Ruoholahden lasitornissa aamukasilta maanantaina ilman perhettä, ilman lapsia. Tätä asiaa kun ei voi mitenkään peruuttaa eli se on aika hankalaa "jäädä kotiin lasten kanssa", kun valinnat on jo tehty päinvastoin.
Henkilökohtaisena sivuhuomautuksena, en mitenkään arvosta tuota merinäköalaa. En jaksa ymmärtää naisia, jotka valitsevat työuran innosta puhkuen. Itselleni rahat ja materia on sellaista, jota jaetaan muiden ihmisten kesken, ja nämä ihmiset ovat tärkeämpiä kuin se materia.
Eikö tekstisi voisi (ja pitäisi) kuulua yhtä hyvin näin:
Miehellä on oikeus valita omat valintansa. Mutta saattaa olla niin, että miehen tehtyä omat valintansa, hän ei välttämättä koekaan onnellisuutta katsellessaan Keilaniemen korporaatiokonttorista merelle tai Ruoholahden lasitornissa aamukasilta maanantaina ilman perhettä, ilman lapsia. Tätä asiaa kun ei voi mitenkään peruuttaa eli se on aika hankalaa "jäädä kotiin lasten kanssa", kun valinnat on jo tehty päinvastoin.
Henkilökohtaisena sivuhuomautuksena, en mitenkään arvosta tuota merinäköalaa. En jaksa ymmärtää miehiä, jotka valitsevat työuran innosta puhkuen. Itselleni rahat ja materia on sellaista, jota jaetaan muiden ihmisten kesken, ja nämä ihmiset ovat tärkeämpiä kuin se materia.
Kyllä, ehdottomasti! Sama koskee miehen valintoja. En ymmärrä miksi näin ei olisi. Tutkimusten mukaan miehet ovat onnellisempia kuin naiset keski-iässä näiden valintojen jälkeen.
Hyvä. Eli alkaisimmeko kaikki puhua ihmisten oikeuksista valintoihin, vanhempien oikeudesta jäädä kotiin lasten kanssa, kummankin puolison oikeudesta ja velvollisuudesta hoitaa kotia jne? Käyttämättä tekstissä sukupuolia.
Tuossa edellä juuri joku nainen hehkutti, kuinka upeaa oli olla kymmenen vuotta kotona. Miksi hänen miehensä ei saa(nut) kokea samaa? Missä on miesten oikeus olla kymmenen vuotta hoitovapaalla?
Kieltämättä millään lailla näitä oikeuksia kummaltakaan sukupuolelta, on hyvin tyypillistä kuitenkin, että miehet tienaavat enemmän kuin naiset ja ihan puhtaasti taloudellisesta näkökulmasta on järkevämpää, että se perhe maksimoi nekin eurot eli jos se mies tekee 200e/h ja maksaa sen 8e/h, niin silloin ne resurssit tulevat perheen käyttöön. Tämä on vain esimerkki, eikä sitä tarvitse nyt ottaa mitenkään henkilökohtaisesti ja alkaa puhumaan "vaan rahasta", mutta jotenkin miehen ja naisen pitäisi päästä näissä analyyseissä kompromisseihin ILMAN, että lyödään feminismillä ja 50/50 ajattelulla päähän. Tästä pitäisi päästä ensin yksimielisyyteen, että nämä taloudelliset aspektit merkitsevät, ja perheen etu ensin, ei naisen etu.
Miehet ansaitsevat enemmän kuin naiset juuri siksi, että naiset ovat ottaneet iskua tuloihinsa ja urakehitykseensä jäämällä kotiin JA tähtäämällä alun alkaenkin matalammin palkattuihin ammatteihin. Juuri siksi nuorten naisten on tärkeää tiedostaa, että heillä on mahdollisuudet aivan samaan kuin ikäisillään pojilla/miehilläkin, juuri sen takia on tärkeää jakaa hoitovapaat puoliksi.
On aivan yhdentekevää, kumman pussista se 8 e kotisiivoojalle sen jälkeen maksetaan - toivottavasti yhteiseltä taloustililtä, jonne molemmat tallettavat saman summan yhteisiä menoja varten.
Tässä on aika paljon loogisia ongelmia minusta. Väite, että miehet ansaitsevat enemmän kuin naiset juuri siksi, että naiset synnyttää ei pidä paikkaansa. Naiset valitsevat kokonaan eri työuria kuin miehet. Lisäksi tuohon puolisovalintaan vaikuttaa usein se, että naiset itse eivät valitse rinnalleen miestä, joka tienaa saman verran kuin nainen, vaan mielellään he valitsevat sosiekonomisesti ylöspäin ja miehet alaspäin. Tämä ei siis ole miehen syy, että mies tienaa enemmän, koska nainen itse valitsi miehen, joka tienaa enemmän.
Ei synny kauppoja, kun lähtöpremissit on kovin erilaiset jotenkin. Jokaiselle joku, ja kaikilla on oikeus valita juuri sellainen puoliso kuin haluaa. Minulle henkilökohtaisesti tämä 50/50 ajattelu on pikkuisen punainen vaate. Kun avioliittolait eivät ole 50/50 on tosi riskialtista valita nainen, joka ajattelee koko ajan omaa etuaan. Avioliittolait ovat miehelle niin epäsuotuisat, että jotenkin sitä vaan sitten yrittää selvitä. Ja deittailuksihan sen jää.
Ei synny kauppoja. Kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa.
Naiset ovat valinneet matalapalkka-aloja juuri sen takia, että vanhanaikaisen ajatusmaailman mukaan ei ole pidetty sopivana, että naiselle ura on tärkeä. Näkyy tällä palstalla päivittäin suhtautumisessa Mariniin. Mutta se on muuttumassa, onneksi. Oikeustieteellisen, lääketieteellisen ja teknillisenkin yliopiston opiskelijoista yhä suurempi osa on naisia. Kiitos feminismin ja edelläkävijöiden, jotka ovat ottaneet vastaan (ja edelleen ottavat) paheksuntaa siitä, etteivät jääneet pullantuoksuisiksi kotiäideiksi. Olen ollut feministi siitä saakka kun lukiossa aloin asioista jotain ymmärtää ja pari sen aikaista klassikkoteosta luin eli yli 40 vuotta. Olen näiden vuosien aikana kuullut kaikki tyypilliset uhkaukset, kuinka feministit eivät pääse naimisiin, eivät saa lapsia, eivät ainakaan saa onnellista perhettä/elämää jne jne. Jo jossain aiemmassa kommentissani mainitsin, että minusta on käsittämätöntä, että tätä keskustelua käydään vielä 2020-luvulla.
Omat vanhempani toivoivat minusta opettajaa. Se oli heidän maailmankuvassaan hyvä ammatti naiselle. He eivät koskaan toivoneet, että minusta tulisi kunnanjohtaja tai pankinjohtaja tai tuomari. 1930- ja 1940-luvuilla syntyneille matalasti koulutetuille maalla asuville vanhemmille se oli ymmärrettävää enkä ole heille siitä (enää) katkera. Toivoisin kuitenkin ettei enää nykyaikana yksikään vanhempi rajoittaisi lapsensa maailmankuvaa tarjoamalla hänelle jotain tiettyä ammattia vain sen takia, että "se sopii naisille" tai ei ole liian korkeatasoinen! Vain sillä tavalla naiset suuntaavat niille työurille, missä ansaitsevat enemmän.
Mitä puolisovalintaan tulee, niin tälläkin palstalla on joku linkittänyt suomalaista tutkimusta jonka mukaan nimenomaan naiset pariutuvat alemmin koulutettujen kanssa, mutta kun en itse ole niihin perehtynyt niin en ota kantaa. Oman puolisoni tuloja, menoja tai omaisuutta en edes tiedä.
Lopuksi kysymys: MIllä tavalla avioliittolait ovat epäsuotuisammat sille osapuolelle, jolla on miehen vehkeet?
Hivenen on aggressiivinen meininki. Yritetään nyt ihan rauhassa keskustella. Naisia on korkeakouluissa enemmän kuin miehiä uskoakseni. Tätä ei ole kieltänyt kukaan keskustelija. Riennät huutomerkkien kera julistamaan feminismiäsi ja syytät kaikenlaista.
Puheet "nykyajasta" perustuu todella lyhyeen otokseen. Ihmiskunta on elänyt täällä tuhansia vuosia ja feminismi, ehkäisypilleri, ja seksuaalinen vapaus on ollut yhteiskunnassamme läsnä hyvin, hyvin lyhyen ajan. Nyt koko globaali kehitys menee niin, että väestö ikääntyy, ja avioliittoja on vähemmän ja syntyvyys on laskussa, ja nyt tapahtuu rakenteellisia muutoksia, joiden vaikutus yhteiskuntaamme on hyvin mielenkiintoinen ja tuntematon.
Tässä prosessissa miesten oma osuus on olemassa. Me olemme siirtymässä kristillisestä yhteiskunnasta, missä konservatiiviset avioliitot mahdollistivat pariutumisen ja ns. betamiehen sekä naisen avioliitot täysin uuteen aikakauteen, missä miesten osallistumisaste yhteiskuntaan on alenemassa. Avioliitot menneinä vuosikymmeninä on luonut myös vakautta yhteiskuntaan maailmassa, jossa miesten tehtävänä oli muodostaa perhe, hankkia elanto ja kasvaa vastuuseen. Nyt ei tätä ole.
Mikä on sen seuraus, että emme muodosta enää monogaamisia avioliittoja ja parisuhteita? Sen pitää olla se, että suvut lakkaavat olemasta.
Et kai nyt tosissasi väitä, että nainen, joka saa aina lapset avioeron yhteydessä ja mies maksaa 18 vuotta laskuja näkemättä edes lapsiaan, että tämä ei muodosta miehelle mitään riskiä? Ollaan nyt rehellisiä.
Naisilla on sellainen käsitys että vaikka naisen ei tarvitse hoitaa perinteistä naisen rooliaan, miehen pitää pysyä tässä omassa vanhassa roolissaan maksajana, suojelijana. Ei se niin mene.
Niin. Siis miehet eivät VÄLILLISESTI pääse siihen rooliin maksajana, ja suojelijana, koska ei ole mitään väylää siihen, että mies kasvaisi vastuuseen. Perinteisestihän kristillinen avioliitto ja perhe on ollut tämä väylä miehen kasvuun. Nyt tätä kasvunväylää ei ole, jää kaikki ostamatta. Jää talot ostamatta, farkkuautot, sormukset, autot, trampoliinit ja all inclusive lomat. Se, että sitä rumbaa pyöritetään vaatii melkoista sitoutumista mieheltä. Nyt ne miehet pelaa pleikkaa, koska sitä väylää ei ole.
Kuka maksaa näiden poikien laskut? Yhteiskunta. Mutta kuka maksaa yhteiskunnan laskun? Nämä pojat on kaikki joidenkin feministien poikalapsia. Se tulee ennemmin tai myöhemmin näiden naisten maksettavaksi tämä lasku.
Miksi noiden poikien isät ovat hylänneet poikansa?
Ei heiltä kysytty, koska heidän äitinsä lähti. Ei mies voi lapsia kasvattaa, jos näkee heitä tunnin pari viikossa.
Voin samaistua tuohon. Olen itse nyt 28 v nainen. Tosin omat vaikeudet alkoivat jo kiusaamisen myötä nuorempana. Yksinäinen olen vieläkin. En toisaalta kaipaa mitään ihmeellistä, mutta samalla en koskaan uskonut ettei minulla ole ammattia tässä iässä eikä mitään kunnollista työkokemusta. Nyt kaiken tämän keskellä tuntuu kuin olisin jo pudonnut kyydistä. Pärjään jotenkin jos saan mennä omalla rytmillä ja tehdä asiat omalla tavallani. Sitten esim isossa porukassa jännitän paljon. En oikein sovellu siihen elämään mitä moni muu kestää. Rahallinen pärjääminen myös välillä vaikeaa. Hävettää kirjoittaa tästä kaikesta. Toivoin nuorempana, että olen paljon onnellisempi vuosia myöhemmin. Nyt on kulunut 10 vuotta siitä, kun minusta tuli aikuinen. Hyvin yksinäisiä vuosia ollut. Lukion jälkeen piti keretä voimia vuosia ja joskus halusin kuolla. Myöhemmin elämä tasoittui, mutta ajoittaisia ahdistus kausia ollut. Pyrin nauttimaan pienistäkin iloista, mutta onnellinen en ole. Jännitän elämää liikaa ja ihmisiä. Olen yksinäinen ja ulkopuolinen olo. Samalla täällä ei oikein riitä se, että on vaan elossa vaan pitäisi jaksaa opiskella, olla töissä ja tehdä muuta "järkevää". Se ei kaikilla suju niin helposti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No ei ihmekään kun nuorista miehistä 90 prossaa katsoo nettipornoa, osa on koukussa, ja suurin osa luulee että naisvartalo todellisuudessa näyttää samalta kuin insta-kuvissa. Nuorilla naisilla kauheat suorituspaineet, jotka heijastuu seksiinkin: Finnsex-tutkimuksen mukaan nuoret naiset 70-luvulla sai enemmän orgasmeja kuin nuoret naiset nykyaikana. Osasivatko 70-luvun nuorukaiset lemmiskellä paremmin eivätkä haikailleet suoliseksiä.
Uutinen sulle:
naisen orgasmiin vaikuttaa vähemmän miesten "lemmiskelytaito" ja enemmän naisen päänsisäiset kytkennät.
Jos nainen pitää itseään epäkelpona (kuten kaikki läskit pitää) niin siihen ei auta vaikka olisi kuinka taitava rakastaja.
Se on totta, ja siihen viittasinkin ulkonäköpaineissa. Jos nainen miettii seksissä, miltä tissit näyttää, orgasmia on turha odotella.
Mutta oletan myös, että miehen herkkyyteen ja tatsiin seksissä vaikuttavat myös ne mallit joita hän on nähnyt. 70-luvulla vain 40 % miehistä katsoi pornoa, ja tosiaan nykyään se 90 % 20-30-vuotiaista miehistä. (Luvut Finnsex-tutkimuksesta);
Lisäksi 70-luvun porno ei ollut niin pervoa kuin nykyajan, ei silloin pojat halunneet kuristaa partneriaan tai halunneet per se-seksiä. Porno opettaa pojat yksisuuntaisiksi ja otteissaan liian karkeiksi seksissä, se on huono asia naisen kannalta, miehisen tunneherkkyyden väheneminen.
Eikö ole kauheaa kun miehet tekee itselleen jotain eikä aina mennä naisten vaatimusten mukaan?
No hei, naiset ovat muuttuneet haluamaansa suuntaa, samoin miehet.
Ai että sinusta partnerin kuristaminen seksissä on menoa terveeseen suuntaan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Syynä on myös yhteiskuntamme ilmiö jossa osa aikuisista on menettänyt järkensä, ja niiden asioiden haluaminen joka ennen oli normaalia ja joita me miehet ja naiset lajityypillisesti haluamme, on tehty massiivisesti epätrendikkääksi ja paheksuttavaksi jopa. Modernit nuoret heräävät asioiden todellisiin merkityksiin, mutta ennen sitä, tämän kaiken keskellä voi tuntea syvää onnettomuutta.
Tämä koskee niin nuoria miehiä kuin nuoria naisiakin. Monessa asiassa yhteiskuntamme kehittyy juuri nyt sairaaseen suuntaan.
Mitö nämä asiat ovat?
Normaali heteroparisuhde, perhe, vakituinen työpaikka, se että on ok haluta myös olla lapsen kanssa kotona, se että on ok että työ ei ole elämän tärkein sisältö vaan perhe voi olla, se että on OK ajatella näin. On OK ajatella myös muulla tavalla. Mutta jostain syystä tämänkaltaisten asioiden kimppuun on suorastaan hyökätty viime vuosina. Yle, HS, kärkijoukkoina tekevät journalismia jolla ylläpidetään koko ajan tietynlaista syyllisyyttä mikäli sattuisi ajattelemaan elämästä ylläolevien asioiden kaltaisesti.
Totta kai on ok myös muunlaiset asiat kuin yllä mainitut. Mutta niistä muunlaisista ollaan tekemässä itse tarkoitusta ja media hieroo sitä meidän naamaamme koko ajan.
Voisin lisätä perään että on OK että miehet käyttäytyvät kuten miehelle on tyypillistä käyttäytyä. On OK, että naiset käyttäytyvät kuten naisilla on tyypillistä. Mutta näistäkin asioista on tehty synti. Mies ei saisi olla maskuliininen, nainen ei saisi olla naisellinen. Nämä asiat pitäisi olla ok. Mies saa olla maskuliininen. Toki on OK olla myös naisellinen. Nainen saa olla naisellinen. Ja näyttää sen. Nainen saa olla myös miehekäs. Nämä kaikki on OK!
Tämä on keskeinen havainto. Liberalismi osoittautuu vähemmän liberaaliksi heitä kohtaan, jotka haluavat elää perinteisen parisuhdemallin mukaan. Liberalismin idea mielestäni piti olla, että kukin saa elää sellaista elämää kuin haluaa, ja rakentaa sellaista parisuhdemallia kuin haluaa. Nyt rakennellaan näitä viholliskuvia siitä, että mies haluaa perinteisen parisuhteen. Tälle on ihan järkevät perusteet. Mies ei ajattele ensimmäiseksi sitä, että hän ajaa omaa etuaan, jos hän pyrkii maksimoimaan oman tulontuottokykynsä tekemällä töitä pitkää päivää jne. Moderni, feministinen naiskuva haluaa, että mies imuroi kotona, tiskaa ja tekee kotitaloustyötä, jossa miehen TUOTTAVUUS romahtaa. Miehen kannattaisi mieluummin palkata kotiin siivouspalveluja ja nannyä, jotta hän voi tehdä perheelleen enemmän resursseja. Mutta feministinen parisuhdemalli vaatii miehen kotiin. Hoitamaan lapsia, tekemään ruokaa, siivoamaan. Tämä toki on tasa-arvon hengen mukaista, mutta sillä on yksinkertaisesti hintansa, että kaksisataa euroa tunnilta laskuttava mies tekee kotitöitä, joita voi ostaa kahdeksalla eurolla tunti.
Ymmärrättekö naiset tämän? Toistan, mies tienaa kaksisataa euroa tunti, sen ei kannata tehdä töitä, joita voi ostaa kahdeksalla eurolla tunti. Silti se taistelu on loputon. Näitä saa feministille piirtää ja laskea excelissä, ja taistella, kunnes se taistelu vaatii enemmän kuin se parisuhde antaa.
Tuollaisella tuntipalkalla kirjoittelet kuitenkin vauvapalstalle? Eikö TUOTTAVUUTESI kärsi siitä?
Me naisetkin haluamme ansaita 200 e/tunti, niin yksinkertaista se on. Ellet ansaitse niitä satasia sukupuolielimilläsi, ei ole mitään syytä, miksi juuri sinun pitäisi tehdä niitä töitä eikä yhtä koulutetun, kokeneen ja älykkään naisen. Eivätkä naiset pääse kouluttautumaan ja hankkimaan kokemusta, jos heiltä (meiltä) odotetaan, että uhraamme vuosia elämästämme lasten ja kodinhoitoon.
Olen feministi ja liberalisti. Mielestäni kuitenkin niihin vedotaan toisinaan väärin. Miellän feminismin sukupuolten ja ylipäätänsä kaikkien ihmisten tasa-arvoa edistäväksi liikkeeksi (perinteisesti naisten asemaa parantamalla).
Jostain syystä se koko tasa-arvo on unohdettu, sillä monet feministit pyrkivät siihen, että naiset olisivat yhtä kuin miehet. Kun nainen tekee samaa työtä kuin mies, niin hän on yhtä arvokas. Tai kun nainen on töissä, eikä kotona, hän on yhtä arvokas. Oikeasti naisilla tulisi olla mahdollisuus olla töissä tai kotona tai olla johtaja tai sitten vaikkapa hoitaja. Ne perinteiset naisten alat ja tehtävät ovat yhtä arvokkaita kuin perinteiset miesten alat ja tehtävät. Kun on mahdollisuus tehdä, mitä haluaa ja olla silti arvostettu, niin se on tasa-arvoista. En kiellä sitä, että feministit eivät olisi edesauttaneet siinä, että naiset pääsevät sinne, minne miehetkin ovat päässeet, mutta on unohdettu se, että muukin on arvokasta.
Kuvitellaan, että otan koiranpennun eikä se pääse koskaan ulkoilemaan kotipihansa ulkopuolelle. Se voi olla täysin tyytyväinen. Silti siltä jää puuttumaan paljon sellaista, mitä se luultavasti haluaisi, jos se tietäisi sen olemassaolosta; iso maailma (ympäristö) jossa on paljon mahdollisuuksia: hajuja, muita koiria, pupuja jahdattavana, pitkiä kävelylenkkejä tehtävänä jne.
Jos naisen (tytön) elämää rajoitetaan alusta alkaen antamalla ymmärtää, että lasten ja kodinhoito kuuluu enemmän naisille kuin miehille, hän on kuin tuo koiranpentu. Sen sijaan me voimme ja meidän pitää antaa naiselle iso maailma; kouluttaa hänet, antaa hänelle mahdollisuus luoda uraa ja nostaa hyvää palkkaa - ja SITTEN kysyä, haluaako hän palata pihamaalle. Jos haluaa, niin sehän on täysin fine.
Ja ettei tule väärinkäsityksiä: aivan sama pojille/miehille. Mahdollisuus koulutukseen, uraan, palkkaan JA sen jälkeen mahdollisuus jäädä kotiin lasten kanssa.
Minun on mahdotonta ymmärtää, miksi joku vielä 2020-luvulla pitää lasten ja kodinhoitoa nimenomaan naisen tehtävänä. Aivan mahdotonta. En myöskään live-elämässä tai somessa, missä keskustellaan omalla nimellä, näe enää ollenkaan tällaisia mielipiteitä. Siksi olen edelleen aivan varma siitä, että tätä keskustelua lietsotaan itärajan takaa.
Juu, olen samaa mieltä. Elämä vaan ei ole sellainen. Naisella on oikeus valita omat valintansa. Mutta saattaa olla niin, että naisen tehtyä omat valintansa, hän ei välttämättä koekaan onnellisuutta katsellessaan Keilaniemen korporaatiokonttorista merelle tai Ruoholahden lasitornissa aamukasilta maanantaina ilman perhettä, ilman lapsia. Tätä asiaa kun ei voi mitenkään peruuttaa eli se on aika hankalaa "jäädä kotiin lasten kanssa", kun valinnat on jo tehty päinvastoin.
Henkilökohtaisena sivuhuomautuksena, en mitenkään arvosta tuota merinäköalaa. En jaksa ymmärtää naisia, jotka valitsevat työuran innosta puhkuen. Itselleni rahat ja materia on sellaista, jota jaetaan muiden ihmisten kesken, ja nämä ihmiset ovat tärkeämpiä kuin se materia.
Eikö tekstisi voisi (ja pitäisi) kuulua yhtä hyvin näin:
Miehellä on oikeus valita omat valintansa. Mutta saattaa olla niin, että miehen tehtyä omat valintansa, hän ei välttämättä koekaan onnellisuutta katsellessaan Keilaniemen korporaatiokonttorista merelle tai Ruoholahden lasitornissa aamukasilta maanantaina ilman perhettä, ilman lapsia. Tätä asiaa kun ei voi mitenkään peruuttaa eli se on aika hankalaa "jäädä kotiin lasten kanssa", kun valinnat on jo tehty päinvastoin.
Henkilökohtaisena sivuhuomautuksena, en mitenkään arvosta tuota merinäköalaa. En jaksa ymmärtää miehiä, jotka valitsevat työuran innosta puhkuen. Itselleni rahat ja materia on sellaista, jota jaetaan muiden ihmisten kesken, ja nämä ihmiset ovat tärkeämpiä kuin se materia.
Kyllä, ehdottomasti! Sama koskee miehen valintoja. En ymmärrä miksi näin ei olisi. Tutkimusten mukaan miehet ovat onnellisempia kuin naiset keski-iässä näiden valintojen jälkeen.
Hyvä. Eli alkaisimmeko kaikki puhua ihmisten oikeuksista valintoihin, vanhempien oikeudesta jäädä kotiin lasten kanssa, kummankin puolison oikeudesta ja velvollisuudesta hoitaa kotia jne? Käyttämättä tekstissä sukupuolia.
Tuossa edellä juuri joku nainen hehkutti, kuinka upeaa oli olla kymmenen vuotta kotona. Miksi hänen miehensä ei saa(nut) kokea samaa? Missä on miesten oikeus olla kymmenen vuotta hoitovapaalla?
Kieltämättä millään lailla näitä oikeuksia kummaltakaan sukupuolelta, on hyvin tyypillistä kuitenkin, että miehet tienaavat enemmän kuin naiset ja ihan puhtaasti taloudellisesta näkökulmasta on järkevämpää, että se perhe maksimoi nekin eurot eli jos se mies tekee 200e/h ja maksaa sen 8e/h, niin silloin ne resurssit tulevat perheen käyttöön. Tämä on vain esimerkki, eikä sitä tarvitse nyt ottaa mitenkään henkilökohtaisesti ja alkaa puhumaan "vaan rahasta", mutta jotenkin miehen ja naisen pitäisi päästä näissä analyyseissä kompromisseihin ILMAN, että lyödään feminismillä ja 50/50 ajattelulla päähän. Tästä pitäisi päästä ensin yksimielisyyteen, että nämä taloudelliset aspektit merkitsevät, ja perheen etu ensin, ei naisen etu.
Miehet ansaitsevat enemmän kuin naiset juuri siksi, että naiset ovat ottaneet iskua tuloihinsa ja urakehitykseensä jäämällä kotiin JA tähtäämällä alun alkaenkin matalammin palkattuihin ammatteihin. Juuri siksi nuorten naisten on tärkeää tiedostaa, että heillä on mahdollisuudet aivan samaan kuin ikäisillään pojilla/miehilläkin, juuri sen takia on tärkeää jakaa hoitovapaat puoliksi.
On aivan yhdentekevää, kumman pussista se 8 e kotisiivoojalle sen jälkeen maksetaan - toivottavasti yhteiseltä taloustililtä, jonne molemmat tallettavat saman summan yhteisiä menoja varten.
Tässä on aika paljon loogisia ongelmia minusta. Väite, että miehet ansaitsevat enemmän kuin naiset juuri siksi, että naiset synnyttää ei pidä paikkaansa. Naiset valitsevat kokonaan eri työuria kuin miehet. Lisäksi tuohon puolisovalintaan vaikuttaa usein se, että naiset itse eivät valitse rinnalleen miestä, joka tienaa saman verran kuin nainen, vaan mielellään he valitsevat sosiekonomisesti ylöspäin ja miehet alaspäin. Tämä ei siis ole miehen syy, että mies tienaa enemmän, koska nainen itse valitsi miehen, joka tienaa enemmän.
Ei synny kauppoja, kun lähtöpremissit on kovin erilaiset jotenkin. Jokaiselle joku, ja kaikilla on oikeus valita juuri sellainen puoliso kuin haluaa. Minulle henkilökohtaisesti tämä 50/50 ajattelu on pikkuisen punainen vaate. Kun avioliittolait eivät ole 50/50 on tosi riskialtista valita nainen, joka ajattelee koko ajan omaa etuaan. Avioliittolait ovat miehelle niin epäsuotuisat, että jotenkin sitä vaan sitten yrittää selvitä. Ja deittailuksihan sen jää.
Ei synny kauppoja. Kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa.
Naiset ovat valinneet matalapalkka-aloja juuri sen takia, että vanhanaikaisen ajatusmaailman mukaan ei ole pidetty sopivana, että naiselle ura on tärkeä. Näkyy tällä palstalla päivittäin suhtautumisessa Mariniin. Mutta se on muuttumassa, onneksi. Oikeustieteellisen, lääketieteellisen ja teknillisenkin yliopiston opiskelijoista yhä suurempi osa on naisia. Kiitos feminismin ja edelläkävijöiden, jotka ovat ottaneet vastaan (ja edelleen ottavat) paheksuntaa siitä, etteivät jääneet pullantuoksuisiksi kotiäideiksi. Olen ollut feministi siitä saakka kun lukiossa aloin asioista jotain ymmärtää ja pari sen aikaista klassikkoteosta luin eli yli 40 vuotta. Olen näiden vuosien aikana kuullut kaikki tyypilliset uhkaukset, kuinka feministit eivät pääse naimisiin, eivät saa lapsia, eivät ainakaan saa onnellista perhettä/elämää jne jne. Jo jossain aiemmassa kommentissani mainitsin, että minusta on käsittämätöntä, että tätä keskustelua käydään vielä 2020-luvulla.
Omat vanhempani toivoivat minusta opettajaa. Se oli heidän maailmankuvassaan hyvä ammatti naiselle. He eivät koskaan toivoneet, että minusta tulisi kunnanjohtaja tai pankinjohtaja tai tuomari. 1930- ja 1940-luvuilla syntyneille matalasti koulutetuille maalla asuville vanhemmille se oli ymmärrettävää enkä ole heille siitä (enää) katkera. Toivoisin kuitenkin ettei enää nykyaikana yksikään vanhempi rajoittaisi lapsensa maailmankuvaa tarjoamalla hänelle jotain tiettyä ammattia vain sen takia, että "se sopii naisille" tai ei ole liian korkeatasoinen! Vain sillä tavalla naiset suuntaavat niille työurille, missä ansaitsevat enemmän.
Mitä puolisovalintaan tulee, niin tälläkin palstalla on joku linkittänyt suomalaista tutkimusta jonka mukaan nimenomaan naiset pariutuvat alemmin koulutettujen kanssa, mutta kun en itse ole niihin perehtynyt niin en ota kantaa. Oman puolisoni tuloja, menoja tai omaisuutta en edes tiedä.
Lopuksi kysymys: MIllä tavalla avioliittolait ovat epäsuotuisammat sille osapuolelle, jolla on miehen vehkeet?
Hivenen on aggressiivinen meininki. Yritetään nyt ihan rauhassa keskustella. Naisia on korkeakouluissa enemmän kuin miehiä uskoakseni. Tätä ei ole kieltänyt kukaan keskustelija. Riennät huutomerkkien kera julistamaan feminismiäsi ja syytät kaikenlaista.
Puheet "nykyajasta" perustuu todella lyhyeen otokseen. Ihmiskunta on elänyt täällä tuhansia vuosia ja feminismi, ehkäisypilleri, ja seksuaalinen vapaus on ollut yhteiskunnassamme läsnä hyvin, hyvin lyhyen ajan. Nyt koko globaali kehitys menee niin, että väestö ikääntyy, ja avioliittoja on vähemmän ja syntyvyys on laskussa, ja nyt tapahtuu rakenteellisia muutoksia, joiden vaikutus yhteiskuntaamme on hyvin mielenkiintoinen ja tuntematon.
Tässä prosessissa miesten oma osuus on olemassa. Me olemme siirtymässä kristillisestä yhteiskunnasta, missä konservatiiviset avioliitot mahdollistivat pariutumisen ja ns. betamiehen sekä naisen avioliitot täysin uuteen aikakauteen, missä miesten osallistumisaste yhteiskuntaan on alenemassa. Avioliitot menneinä vuosikymmeninä on luonut myös vakautta yhteiskuntaan maailmassa, jossa miesten tehtävänä oli muodostaa perhe, hankkia elanto ja kasvaa vastuuseen. Nyt ei tätä ole.
Mikä on sen seuraus, että emme muodosta enää monogaamisia avioliittoja ja parisuhteita? Sen pitää olla se, että suvut lakkaavat olemasta.
Et kai nyt tosissasi väitä, että nainen, joka saa aina lapset avioeron yhteydessä ja mies maksaa 18 vuotta laskuja näkemättä edes lapsiaan, että tämä ei muodosta miehelle mitään riskiä? Ollaan nyt rehellisiä.
Naisilla on sellainen käsitys että vaikka naisen ei tarvitse hoitaa perinteistä naisen rooliaan, miehen pitää pysyä tässä omassa vanhassa roolissaan maksajana, suojelijana. Ei se niin mene.
Miehet "suojelijoina" ja "maksajina" on pelkkää nostalgista menneisyyden haihattelua ruusunpunaisten lasien läpi. Suomessa niitä perinteisiä, kunnollisia kotiäitejä on saanut hakata ja raiskata. Miehen omat taloudelliset tarpeet menivät silloinkin perheen edelle. Vaimon on tietenkin kiltisti pitänyt toteuttaa rooliaan kodinhengettärenä tyrannin alaisuudessa, että saa itsensä ja lapsensa ruokittua.
Ei ne naiset olisi sieltä kotoa halunneet pois, jos te miehet olisitte hoitaneet oman osuutenne kunnialla. Sitähän te konservatiivisetämiehet ette ikinä voi myöntää, vaan vika on feminismissä, kun naiset älysivät että heilläkin on ihmisarvo.
Oli aika järkyttävän huono kommentti, mitä tulee tutkittuun tietoon. On täysin kiistaton tosiasia, että ydinperhe, missä on kaksi vanhempaa antaa merkittävästi paremmat lähtökohdat lapselle menestymiseen yli sukupolvien. Tätä väitettä tukee tiedot rikollisuudesta, ylipäätään vankiloissa yksinhuoltajien lasten määrä oli muistaakseni 75%. Köyhyyden periytyminen oli merkittävästi suurempaa yksinhuoltajaperheissä, ja myös erilaiset vakavien massaväkivaltarikosten data puhuu puolestaan.
Väitteet siitä, että konservatiivinen ydinperhemalli olisi sisältänyt enemmän väkivaltaa, ei yksinkertaisesti pidä paikkaansa.
Väitinkö että ydinperhe olisi huono malli? Sanoinko että yksinhuoltajuus on hyvä juttu? Vastasin kommentoijalle, joka puhui konservatiivisesta perhemallista, jossa nainen on "kuuliainen ja perinteinen" ja miehellä on taloudellinen valta ja vastuu. Turhauttaa vähän kirjoitella tänne palstalle, kun monella kommentoijalla luetun ymmärtäminen on ala-asteen tasoa.
Minulla ei ole mitään ydinperhettä vastaan, enkä ole sitä vastaan esittänyt yhtään argumenttia, mielestäni perinteinen perhemalli, jossa nainen jättäytyy miehen mielivallan armoille on huono asia. Kyseinen malli ei ole toiminut niin ihanasti ja auvoisasti, kuin mitä jotkut väittävät. Taloudellinen riippuvuus ja parisuhteessa pysyminen kaltoinkohtelusta huolimatta, on vahingollista naiselle ja lapsille.
Edelleen evidenssi osoittaa, että "vahingollisuus" jälkipolville ydinperheissä, missä on mies ja nainen on alhaisempi kuin perheissä, joissa vanhempana on pelkästään nainen.
Siten mun mielestä nämä väitteet "taloudellisesta riippuvuudesta" ja "kaltoinkohtelemisesta" on perinteisen parisuhteen mustamaalaamista. On selvää, että se ei feministille käy, koska feministin pitää saada taistella. Perinteinen parisuhde on vankila feministille. Mutta hyviä uutisia, teidän ei tarvitse sellaista valita. Voitte olla valitsematta, rakentaa uraa, ja antaa toisten elää elämäänsä.
Nuoret naiset nyt on kaikkeen tyytymättömiä xD
ei voi paljon muuta niiltä odottaa
Alue: Aihe vapaa
#miesvihanäkyväksi
Mutta nythän kaikki on hyvin, olette vapaita miesten ikeen alta!
Miksi siis nuoret naiset voivat pahoin? Suorittakaa siinä missä miehetkin. Kilpailkaa niistä harvoista hyvistä hommista, ei kaikki miehetkään niitä ennen saaneet vaan pieni voittajien porukka.