Tein tänne aikaisemmin aloituksen työntekijästä, jolla suuria vaikeuksia oppia työtään

No semmoista se on koska kaikkien pitää tehdä töitä vaikka pää kainalossa.

Hoitoala?

Vierailija kirjoitti:

''Hänellä kuormittava elämäntilanne'' vastasit juuri omaan kysymykseesi.. Vähän sympatiaa olisi mukava toista kohtaan. Ei hänestä itsestäänkään varmaan mukava virheitä tehdä tai pysy ajatukset töissä jos muut asiat painaa päälle.

No se "kuormittava elämäntilanne" ei taas mitenkään pitäisi olla työkavereiden ongelma vaikka tuo saamaton luuseri siitä nyt kaikkien ongelman tekeekin... 

Jos on "hidas oppimaan", niin varmaan olet jo fiksuna perehdyttäjänä tai selkäänpuukottajana ottanut selvää, mikä oppimisen osa-alue erityisesti tuottaa haasteita. Ja sitten sitä kuuluisaa "sparrausta" sen sijaan, että voivottelet uhrina täällä netissä.

Mikä ala ja millaisissa työtehtävissä tämä henkilö toimii?

Miten esihenkilö on tuohon sitten vastannut, kun tilannetta on hänen kanssaan käyty läpi? Jos tuo työntekijä ei ole oikeasti oppinut juuri mitään eikä ymmärrä virheitään, joko hänet täytyisi irtisanoa tai jos halutaan pitää töissä, niin työnkuvaa pitäisi keventää tai rajata niihin asioihin jotka osaa.

Ensinnäkin kuormittava elämäntilanne aiheuttaa stressiä ja näin madaltaa stressinsietokykyä. Samoin oppiminen voi hidastua ja keskittymiskyky häiriintyä jolloin virheiden tekemisen mahdollisuus kasvaa. Oletko miettinyt sitä, että hän mahdollisesti huomaa virheensa ja ymmärtää tilanteen. Silloin kehittävän palautteen vastaanottaminenkin saattaa turhauttaa.

Onko hänelle annettu tarvittava perehdytys työhön vai suhtaudutaanka häneen asenteella ettei hän kuitenkaan opi, joten turha perehdyttää? Silloin myös kynnys kysyä neuvoa ja ohjeita kasvaa korkeammaksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

''Hänellä kuormittava elämäntilanne'' vastasit juuri omaan kysymykseesi.. Vähän sympatiaa olisi mukava toista kohtaan. Ei hänestä itsestäänkään varmaan mukava virheitä tehdä tai pysy ajatukset töissä jos muut asiat painaa päälle.

No se "kuormittava elämäntilanne" ei taas mitenkään pitäisi olla työkavereiden ongelma vaikka tuo saamaton luuseri siitä nyt kaikkien ongelman tekeekin... 

Näinhän sitä voisi ajatella, mutta kun tehdään töitä yhdessä ja työkaverin tekemiset vaikuttaa toisten tekemisiin niin vaikuttaa. ap

Vierailija kirjoitti:

Hoitoala?

Ei ole kyseessä hoitoala. ap

Kuinka kauan tuo työntekijä on ollut teillä töissä?

Aika hankala tilanne.

Luulisi, että itse tajuaisi, ettei opi yhtä nopeasti kuin toiset aloittelijat. Itse, jos olisin tuossa tilanteessa, niin haluaisin tehdä jotakin muuta. Ja jopa vaihtaa työpaikkaa.

Myös huono perehdytys voi aiheuttaa sitä, ettei tee tehtäviä yhtä hyvin kuin muut.

Vierailija kirjoitti:

Ensinnäkin kuormittava elämäntilanne aiheuttaa stressiä ja näin madaltaa stressinsietokykyä. Samoin oppiminen voi hidastua ja keskittymiskyky häiriintyä jolloin virheiden tekemisen mahdollisuus kasvaa. Oletko miettinyt sitä, että hän mahdollisesti huomaa virheensa ja ymmärtää tilanteen. Silloin kehittävän palautteen vastaanottaminenkin saattaa turhauttaa.

Onko hänelle annettu tarvittava perehdytys työhön vai suhtaudutaanka häneen asenteella ettei hän kuitenkaan opi, joten turha perehdyttää? Silloin myös kynnys kysyä neuvoa ja ohjeita kasvaa korkeammaksi.

Hänelle on neuvottu jotain perusasioita.

Häntä ohjeistettiin alussa, että kysy heti, kun vähänkin jokin mietityttää tai tulee tilanne, jota et osaa ratkaista. Sen lopputuloksena hän oli aina silmin nähden jumissa, mutta ei silti kysynyt tai teki väärin varmistamatta, että meneehän tämä näin. Sitten kun hänelle paukutettiin monta kertaa, että hänen on toimittava näin, hän alkoi kysymään vähän enemmän, mutta silti teki monesti niin, että teki jonkun asian väärin, vaikka oli ilmeistä, että ei ollut siitä ihan varma.

Myös kun sai palautetta, että asia X pitää tehdä näin, niin sen sijaan, että kuuntelee ja yrittää opetella asian, alkaa jaaritella jostain asiaan liittymättömästä tai joutuu tunnekuohun valtaan että alkaa päivittelemään jotain asiaa.

Hän menee myös usein lukkoon tilanteissa, jossa ei tiedä, mitä tekisi. Olen tulkinnut, että se johtuu siitä, että hän ottaa jotenkin itseensä sen, jos on vaikeassa tilanteessa eli jää jotenkin sen tunteen alle, että tuntuu vaikealta. Sen sijaan, että hän ajattelisi, että tämä on nyt se hetki, kun pyydän apua. Ja sit kun kyseessä on aikuinen ihminen, niin itse odotan, että osaa suhtautua näihin tilanteisiin.

Hän ei myöskään osaa kertoa, että hän on epävarma asiasta x. Silloinhan sitä voisi juuri käydä läpi.

Sit kun vietetään viikkoja ja kuukausia näissä merkeissä niin itse en viitsi ottaa uusia asioita puheeksi kun ihan perusasiat tuottavat tämmöisiä vaikeuksia. En näe potentiaa oppimiseen, jos yksinkertaisten asioidenkin oppiminen on tämmöistä todella rasittavaa pyörittelyä. ap

Yvitse kirjoitti:

Aika hankala tilanne.

Luulisi, että itse tajuaisi, ettei opi yhtä nopeasti kuin toiset aloittelijat. Itse, jos olisin tuossa tilanteessa, niin haluaisin tehdä jotakin muuta. Ja jopa vaihtaa työpaikkaa.

Myös huono perehdytys voi aiheuttaa sitä, ettei tee tehtäviä yhtä hyvin kuin muut.

Ei sitä aina niin vaan vaihdeta töitä ja mennä muualle, etenkään jos on valmiiksi kuormittunut. Jos suorite riittää työnantajalle niin sitten pitää riittää muillekin.

Itse olette vakituisenne valinneet. Kesäri heitetään ulos. Yleensä heistä tosin sanotaan loputtomiin, että eivät osaa eivätkä opi eivätkä koskaan tule oppimaan.

Sit hän myös monesti ei pysty tehdä ohjeiden mukaan. On siis saanut ohjeet (ja samojen ohjeiden mukaan joku toinen työntekijä osaa tehdä oikein) ja ei pysty silti tekemään oikein. Niin joo, pidän tämmöistä tosi hidasälyisenä. ap

Vierailija kirjoitti:

Kuinka kauan tuo työntekijä on ollut teillä töissä?

Syksyllä vuoden. ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onkohan hänelle oikea työpaikka ja kulttuuri? Joskus tekee virheitä ja ei siedä stressiä, jos ei ole hyviä työkavereita tai esimiehiä ympärillä.

Hänellä on kuormittava elämäntilanne, mutta hänen pitäisi silti sopeutua myös siihen, että työssä opetellaan uusia asioita, siedetään stressiä, otetaan palautetta vastaan. Ja nuo ovat hänellä huonolla mallilla. Hänellä ei ole myös kykyä opetella asioita, ei kysy, kun on epäselvää, ei opi virheistään, ei tunnu tietävän, mitä on tekemässä.

Virheiden tekeminen on inhimillistä, mutta yleensä hän ei itse huomaa virhettä tai ei huomautettaessa tajua, mistä on kysymys, eikä tunnu oppivan virheistään mitään. Itsekin saatan tehdä virheitä, mutta korjaan ne monesti itse. Hän ei vaan saa oikein otetta työstä.

Meillä on myös kiireistä ja se on asia, johon ei voi vaikuttaa. Silloin siihen pitää vain sopeutua tai sitten itse tehdä se johtopäätös, että nyt tämä on väärä työpaikka itselle. ap

Teidän pitää raportoida tämä esimiehelle, hänen kuuluu tehdä se päätös, että se on väärä työpaikka tälle henkilölle ja sanoa työsopimus irti koeajalla. Jos tätä asiaa ei hoideta koeajan aikana kuntoon niin hänestä jää teille sinne sellainen risti kannettavaksi.

Vierailija kirjoitti:

Miten esihenkilö on tuohon sitten vastannut, kun tilannetta on hänen kanssaan käyty läpi? Jos tuo työntekijä ei ole oikeasti oppinut juuri mitään eikä ymmärrä virheitään, joko hänet täytyisi irtisanoa tai jos halutaan pitää töissä, niin työnkuvaa pitäisi keventää tai rajata niihin asioihin jotka osaa.

Hän tekee jo sellaisia hommia, joissa ei tarvi niin paljon vastuuta, mutta tuntuu, ettei pärjää niissäkään. ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onkohan hänelle oikea työpaikka ja kulttuuri? Joskus tekee virheitä ja ei siedä stressiä, jos ei ole hyviä työkavereita tai esimiehiä ympärillä.

Hänellä on kuormittava elämäntilanne, mutta hänen pitäisi silti sopeutua myös siihen, että työssä opetellaan uusia asioita, siedetään stressiä, otetaan palautetta vastaan. Ja nuo ovat hänellä huonolla mallilla. Hänellä ei ole myös kykyä opetella asioita, ei kysy, kun on epäselvää, ei opi virheistään, ei tunnu tietävän, mitä on tekemässä.

Virheiden tekeminen on inhimillistä, mutta yleensä hän ei itse huomaa virhettä tai ei huomautettaessa tajua, mistä on kysymys, eikä tunnu oppivan virheistään mitään. Itsekin saatan tehdä virheitä, mutta korjaan ne monesti itse. Hän ei vaan saa oikein otetta työstä.

Meillä on myös kiireistä ja se on asia, johon ei voi vaikuttaa. Silloin siihen pitää vain sopeutua tai sitten itse tehdä se johtopäätös, että nyt tämä on väärä työpaikka itselle. ap

Teidän pitää raportoida tämä esimiehelle, hänen kuuluu tehdä se päätös, että se on väärä työpaikka tälle henkilölle ja sanoa työsopimus irti koeajalla. Jos tätä asiaa ei hoideta koeajan aikana kuntoon niin hänestä jää teille sinne sellainen risti kannettavaksi.

Hänen koeaikansa on jo ohi, nyt vaan toivotaan, että tajuaisi itse irtisanoutua, kun Suomessa irtisanomissuoja on ilmeisesti aika hyvä. ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ensinnäkin kuormittava elämäntilanne aiheuttaa stressiä ja näin madaltaa stressinsietokykyä. Samoin oppiminen voi hidastua ja keskittymiskyky häiriintyä jolloin virheiden tekemisen mahdollisuus kasvaa. Oletko miettinyt sitä, että hän mahdollisesti huomaa virheensa ja ymmärtää tilanteen. Silloin kehittävän palautteen vastaanottaminenkin saattaa turhauttaa.

Onko hänelle annettu tarvittava perehdytys työhön vai suhtaudutaanka häneen asenteella ettei hän kuitenkaan opi, joten turha perehdyttää? Silloin myös kynnys kysyä neuvoa ja ohjeita kasvaa korkeammaksi.

Hänelle on neuvottu jotain perusasioita.

Häntä ohjeistettiin alussa, että kysy heti, kun vähänkin jokin mietityttää tai tulee tilanne, jota et osaa ratkaista. Sen lopputuloksena hän oli aina silmin nähden jumissa, mutta ei silti kysynyt tai teki väärin varmistamatta, että meneehän tämä näin. Sitten kun hänelle paukutettiin monta kertaa, että hänen on toimittava näin, hän alkoi kysymään vähän enemmän, mutta silti teki monesti niin, että teki jonkun asian väärin, vaikka oli ilmeistä, että ei ollut siitä ihan varma.

Myös kun sai palautetta, että asia X pitää tehdä näin, niin sen sijaan, että kuuntelee ja yrittää opetella asian, alkaa jaaritella jostain asiaan liittymättömästä tai joutuu tunnekuohun valtaan että alkaa päivittelemään jotain asiaa.

Hän menee myös usein lukkoon tilanteissa, jossa ei tiedä, mitä tekisi. Olen tulkinnut, että se johtuu siitä, että hän ottaa jotenkin itseensä sen, jos on vaikeassa tilanteessa eli jää jotenkin sen tunteen alle, että tuntuu vaikealta. Sen sijaan, että hän ajattelisi, että tämä on nyt se hetki, kun pyydän apua. Ja sit kun kyseessä on aikuinen ihminen, niin itse odotan, että osaa suhtautua näihin tilanteisiin.

Hän ei myöskään osaa kertoa, että hän on epävarma asiasta x. Silloinhan sitä voisi juuri käydä läpi.

Sit kun vietetään viikkoja ja kuukausia näissä merkeissä niin itse en viitsi ottaa uusia asioita puheeksi kun ihan perusasiat tuottavat tämmöisiä vaikeuksia. En näe potentiaa oppimiseen, jos yksinkertaisten asioidenkin oppiminen on tämmöistä todella rasittavaa pyörittelyä. ap

Kuulostaa minulta monissa tilanteissa. En tiedä hänestä, mutta minulla syynä se että ihan varmasti tajuaisin ja tiedostaisin että esim ap halveksii minua kuin halpaa makkaraa ja päälle päin esittää (kai) jossain määrin asiallista, ja siinä neuvomistilanteessa menisin hämilleni tästä ristiriidasta ja alkaisin tarkkailla ap:n ilmeitä ja äänensävyjä ja ahdistuisin jne jne. Siinäpä se keskittyminen menisi. Ei tämä aikuisuuteen tai sen puutteeseen liity, itsekin olen pian 30 v, vaan esim koen itse tarvitsisin jotain psykoterapiaa mutta ei ole varaa sellaisiin.