Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Jos pahin koulukiusaajasi tulisi vastaan 30 kiloa lihoneena kolmen huutavan penskan kanssa, tuntisitko salaa mielihyvää/sanoisitko jotakin
Kommentit (82)
Entisistä koulukiusaajista on tullut mm. mielenterveyshoitajia, psykiatrinen sairaanhoitaja, useampikin opettaja, terveydenhoitaja, autonasentaja ja hyvin monesta ei mitään. Ainakin pari on jo kuollut. Jännä että mielenterveyshoito ja opettajan ammatti viehättää noita kiusaajia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kiusatut niitä säälittäviä yleensä ovat, ei kiusaajat.
Olin itse kiusattu ja yhä se nolo ja ruma läski, kiusaajat kauniita ja seksikkäitä ja kaikilla myös hyvät opiskelupaikat hyvistä korkeakouluista.
Vierailija kirjoitti:
Kiusatut niitä säälittäviä yleensä ovat, ei kiusaajat.
Olin itse kiusattu ja yhä se nolo ja ruma läski, kiusaajat kauniita ja seksikkäitä ja kaikilla myös hyvät opiskelupaikat hyvistä korkeakouluista.
Ja tämän oli siis kiusaajan kiusatuksi tekeytyminen.
Vierailija kirjoitti:
Entisistä koulukiusaajista on tullut mm. mielenterveyshoitajia, psykiatrinen sairaanhoitaja, useampikin opettaja, terveydenhoitaja, autonasentaja ja hyvin monesta ei mitään. Ainakin pari on jo kuollut. Jännä että mielenterveyshoito ja opettajan ammatti viehättää noita kiusaajia.
Ai niin, terveydenhoitajiksi opiskeli useampikin, samoin autonasentajiksi. Myös monesta kiusaajasta on tullut lähihoitaja, yhdestä keittäjä, ilmeisesti myös nykyisissä myyjissä on entisiä kiusaajia.
Vierailija kirjoitti:
Kiusatut niitä säälittäviä yleensä ovat, ei kiusaajat.
Olin itse kiusattu ja yhä se nolo ja ruma läski, kiusaajat kauniita ja seksikkäitä ja kaikilla myös hyvät opiskelupaikat hyvistä korkeakouluista.
Ja vielä se kiusaaja vaan jaksaa. Tekeytyy kiusatuksi. Tässä niin loistaa kiusaajan ajatusmaailma. Eikös teidän parhaat ajat olleetkin silloin peruskoulussa? Vielä pitää herkutella niillä muistoilla, niinkö?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Itsekin olin nuorena kiusattu ja yksinäinen mutta on vaikea ymmärtää joidenkin kommentoijien katkeruutta. Että edelleen haudotaan kostoa. Oletan siis että olette jo aikuisia ja kouluvuosista on aikaa. Itse tuossa tilanteessa ajattelisin ehkä ettei kiusaaja välttämättä edes muista/tunnista minua. Jos tunnistaisi voisin tervehtiä ja kysyä vaikka lapsista jotain.
Tunnetteko muuten jonkinlaista paremmuutta myös silloin jos joku mukava ihminen lihoo, sairastuu tms.?
Eikö se ole aika selkeä juttu että lapsena/teininä ollaan vielä keskeneräisiä ja sitten myöhemmin elämässä voi tulla eteen mitä vain? Ei kai kukaan tosissaan oleta että niillä koulun cooleimmilla menee automaattisesti hyvin aikuisenakin? Joskus tuntuu että kiusaajia pahempia on henkisesti lapsen tasolle jääneet entiset kiusatut...
Ei paremmuutta, vaan aitoa ja puhdasta vahingoniloa.
Vierailija kirjoitti:
Koulukiusaajille pitäisi kostaa heti kun se on mahdollista mutta siten että ei koskaan jää kiinni siitä... nyt kiusaajia paapotaan ja uhreilla ei ole mitään väliä - uhrien elämän saa tuhota aivan täysin...
Miten? Esimekkejä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En tiedä, mutta yläasteella luokallani ollut (koulun suosituin tyttö) on muutama vuosi sitten menettänyt hiuksensa lopullisesti sairauden takia. Tyttö tiesi suosionsa varsin hyvin ja usein naureskeli rumemmille ja kokemattomille.
Tuli mieleen kun hänet nyt aikuisena näin että voisiko olla että elämä yrittää opettaa nöyryyttä tuolla tavoin?
Vierailija kirjoitti:
Itsekin olin nuorena kiusattu ja yksinäinen mutta on vaikea ymmärtää joidenkin kommentoijien katkeruutta. Että edelleen haudotaan kostoa. Oletan siis että olette jo aikuisia ja kouluvuosista on aikaa. Itse tuossa tilanteessa ajattelisin ehkä ettei kiusaaja välttämättä edes muista/tunnista minua. Jos tunnistaisi voisin tervehtiä ja kysyä vaikka lapsista jotain.
Tunnetteko muuten jonkinlaista paremmuutta myös silloin jos joku mukava ihminen lihoo, sairastuu tms.?
Eikö se ole aika selkeä juttu että lapsena/teininä ollaan vielä keskeneräisiä ja sitten myöhemmin elämässä voi tulla eteen mitä vain? Ei kai kukaan tosissaan oleta että niillä koulun cooleimmilla menee automaattisesti hyvin aikuisenakin? Joskus tuntuu että kiusaajia pahempia on henkisesti lapsen tasolle jääneet entiset kiusatut...
En mitenkään aktiivisesti mieti kiusaajaa ja haudo kostoa, mutta hänen sairastuminen syöpään oli hänelle ihan oikein.
Oli juuri näitä menestyjiä, röyhkeä ja älykäs. Suuret tulot ja uskovaisena oikeutus Jumalalta, että on ok polkea heikompia jalkoihinsa.
Toivon hänelle pitkää ja kivuliasta loppuelämää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En tiedä, mutta yläasteella luokallani ollut (koulun suosituin tyttö) on muutama vuosi sitten menettänyt hiuksensa lopullisesti sairauden takia. Tyttö tiesi suosionsa varsin hyvin ja usein naureskeli rumemmille ja kokemattomille.
Tuli mieleen kun hänet nyt aikuisena näin että voisiko olla että elämä yrittää opettaa nöyryyttä tuolla tavoin?
Ja sinä olet jäänyt lapsen tasolle - ei voi kun ihmetellä...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itsekin olin nuorena kiusattu ja yksinäinen mutta on vaikea ymmärtää joidenkin kommentoijien katkeruutta. Että edelleen haudotaan kostoa. Oletan siis että olette jo aikuisia ja kouluvuosista on aikaa. Itse tuossa tilanteessa ajattelisin ehkä ettei kiusaaja välttämättä edes muista/tunnista minua. Jos tunnistaisi voisin tervehtiä ja kysyä vaikka lapsista jotain.
Tunnetteko muuten jonkinlaista paremmuutta myös silloin jos joku mukava ihminen lihoo, sairastuu tms.?
Eikö se ole aika selkeä juttu että lapsena/teininä ollaan vielä keskeneräisiä ja sitten myöhemmin elämässä voi tulla eteen mitä vain? Ei kai kukaan tosissaan oleta että niillä koulun cooleimmilla menee automaattisesti hyvin aikuisenakin? Joskus tuntuu että kiusaajia pahempia on henkisesti lapsen tasolle jääneet entiset kiusatut...
En mitenkään aktiivisesti mieti kiusaajaa ja haudo kostoa, mutta hänen sairastuminen syöpään oli hänelle ihan oikein.
Oli juuri näitä menestyjiä, röyhkeä ja älykäs. Suuret tulot ja uskovaisena oikeutus Jumalalta, että on ok polkea heikompia jalkoihinsa.
Toivon hänelle pitkää ja kivuliasta loppuelämää.
Ja toinen keskenkasvuinen - täällähän on oikein kokoontumisajot :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tiedä, mutta yläasteella luokallani ollut (koulun suosituin tyttö) on muutama vuosi sitten menettänyt hiuksensa lopullisesti sairauden takia. Tyttö tiesi suosionsa varsin hyvin ja usein naureskeli rumemmille ja kokemattomille.
Tuli mieleen kun hänet nyt aikuisena näin että voisiko olla että elämä yrittää opettaa nöyryyttä tuolla tavoin?
Ja sinä olet jäänyt lapsen tasolle - ei voi kun ihmetellä...
Eikä ole. Ihan oikein jos sinä entisenä ja todennäköisesti nykyisenä kiusaajana pelkäät karmaa. Ei se toisen lyttääminen ja vähättely pelasta karmalta.
Koulukiusaaja oli lapsi. Nyt aikuinen. Ymmättätkö eron.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lähinnä kateellinen.
Tosin oikeassa elämässä minä olen lihonnut sen 30kg, ehkä enemmänkin, eikä lapsia ole siunaantunut ainuttakaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itsekin olin nuorena kiusattu ja yksinäinen mutta on vaikea ymmärtää joidenkin kommentoijien katkeruutta. Että edelleen haudotaan kostoa. Oletan siis että olette jo aikuisia ja kouluvuosista on aikaa. Itse tuossa tilanteessa ajattelisin ehkä ettei kiusaaja välttämättä edes muista/tunnista minua. Jos tunnistaisi voisin tervehtiä ja kysyä vaikka lapsista jotain.
Tunnetteko muuten jonkinlaista paremmuutta myös silloin jos joku mukava ihminen lihoo, sairastuu tms.?
Eikö se ole aika selkeä juttu että lapsena/teininä ollaan vielä keskeneräisiä ja sitten myöhemmin elämässä voi tulla eteen mitä vain? Ei kai kukaan tosissaan oleta että niillä koulun cooleimmilla menee automaattisesti hyvin aikuisenakin? Joskus tuntuu että kiusaajia pahempia on henkisesti lapsen tasolle jääneet entiset kiusatut...
En mitenkään aktiivisesti mieti kiusaajaa ja haudo kostoa, mutta hänen sairastuminen syöpään oli hänelle ihan oikein.
Oli juuri näitä menestyjiä, röyhkeä ja älykäs. Suuret tulot ja uskovaisena oikeutus Jumalalta, että on ok polkea heikompia jalkoihinsa.
Toivon hänelle pitkää ja kivuliasta loppuelämää.
Ja toinen keskenkasvuinen - täällähän on oikein kokoontumisajot :D
Sinäkin elit peruskoulussa elämäsi parasta aikaa muita kiusaten ja nyt karma pelottaa? Oikein sinulle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tiedä, mutta yläasteella luokallani ollut (koulun suosituin tyttö) on muutama vuosi sitten menettänyt hiuksensa lopullisesti sairauden takia. Tyttö tiesi suosionsa varsin hyvin ja usein naureskeli rumemmille ja kokemattomille.
Tuli mieleen kun hänet nyt aikuisena näin että voisiko olla että elämä yrittää opettaa nöyryyttä tuolla tavoin?
Ja sinä olet jäänyt lapsen tasolle - ei voi kun ihmetellä...
Eikä ole. Ihan oikein jos sinä entisenä ja todennäköisesti nykyisenä kiusaajana pelkäät karmaa. Ei se toisen lyttääminen ja vähättely pelasta karmalta.
Eh... Suomessa ei kylläkään juuri uskota sielun vaellukseen....
Mistä sitä mielihyvää pitäisi tuntea?
Mä olen antanut kaiken anteeksi vaikkei edes pyydetty koskaan.
Lapset ne itkee joskus eikä toisten ihmisten kilot herätä itsessäni mitään suuntaan eikä toiseen.
Vierailija kirjoitti:
Koulukiusaaja oli lapsi. Nyt aikuinen. Ymmättätkö eron.
Eihän nämä ymmärrä kun ovat jääneet lapsen tasolle lapsekkaine ajatuksineen. Lienee myös syy miksi heitä kiusattiin.
Vierailija kirjoitti:
Koulukiusaaja oli lapsi. Nyt aikuinen. Ymmättätkö eron.
Hänen silloiset uhrinsa olivat myös silloin lapsia. Lapsia, joiden elämän he pilasivat.
Alue: Aihe vapaa
Terävät kyynerpäät ja röyhkeä luonne vievät pitkälle.