>***<<<ELOISIEN ALKUVIIKKO ma-ti>>>***<

Kerutus: samat fiilikset hoitoon viemisestä. Tyttö ollut anopin hoidossa 1 h tähän mennessä kun kävin kaupassa. Nyt olisi tarkoitus marraskuun alussa käydä Tampereella syömässä ja konsertissa ja matkoineen tähän kaikkee menee n. 7 h. Anoppi on tulossa hoitamaan tyttöä meille kotiin ja suuriman osanhan tyttö nukkuu tästä ajasta mutta silti hirvittää. Entäs jos typy huutaa koko illan eikä nuku ollenkaan ? Apua, kaipaisin minäkin mielipiteitä voiko 3 kk vauvan jättää illaksi appivanhempien kanssa ? Ovat kyllä tottuneet olemaan pienien kanssa joten hoidossa ei varmaankaan ole vikaa mutta voiko tuon ikäinen jo vierastaa tai ikävöidä niin paljon että siitä on haittaa ?



Tälläisiä miettii esikoisen äiti jolla ei ole kokemusta vielä pätkääkään¿

t. Hansu ja typy 11 vkoa

Kyllä osaa Espoo olla sateinen ja harmaa. Lehdet vaan tippuvat ja lentävät ympäriinsä. Toisaalta aika kodikasta olla sisällä lämpimässä. Tyttö on taas syönyt kaksi tuntia tissiä ja edelleen äsken kitisi. Annoin korviketta ja heti upposi 80 mm. Ei tisseistä näytä kuitenkaan kerralla niin paljon tulevan. Roikkuvat nahkapusseina tuossa edessä. No, odotellaan taas täyttymistä. Pelkään vaan, että kohta ei tissi maistu, kun pullo on niin helppo.



GALLUP: minäkään en oikein halua pikkuista antaa vielä hoitoon. Ainoa kenen hoitotaitoihin tällä hetkellä luotan on oma siskoni. Yhden kerran olimme mieheni kanssa pikaisesti ostamassa ristiäispukua ja siskoni katsoi vauvaa n.1,5 h. Lisäksi siskoni on välillä käynyt viihdyttämässä tyttöä niin, että olen kotona ja saan siinä samalla tehtyä kotitöitä ja tarvittaessa taas syöttää. Se on aika mukavaa välillä. Saa pikkaisen hengähtää, mutta olen koko ajan läsnä. En ole siis ajatellut antaa vauvaa vielä pois kotoa hoitoon. Anoppi koko ajan sitä pyytää, mutta pyytäköön nyt vielä vähän aikaa. Musta anoppi pitää Stellaa kummallisesti sylissä ja istuttaa, mitä ei taas vielä saa tehdä. Kyllä Stella mummia saa usein nähdä, mutta olen toistaiseksi itse mukana vahtimassa. Taidan olla vähän vainoharhainen, ensimmäinen lapsi kun tämä on :)



Tänään teemme elämysmatkan Kelan toimistoon. Täytyy viedä heti jälkitarkastustodistus, ettei unohdu ja rahantulo lakkaa. Toivottavasti pääsemme kävelylle.



T. Lillefi + Stella

Marraskuun miitinkiin me ei päästä, mutta tullaan kyllä jatkossa, mikäli muita menoja ei ole. Ajalla ja paikalla meille ei ole niin väliä, kun Helsingissä asutaan.



Juliuksella on nuha ja äitiä kovasti säälittää pieni rohisija, mutta miestä itseään tukkoisuus ei tunnu haittaavan. Poika syö ja nukkuu hyvin (yöllä jopa 7-8 tunnin pätkän ja tankkauksen jälkeen parin kolmen tunnin tirsat päälle) ja on muutenkin nauravainen itsensä. En ole oikein sinut nenän niistäjän kanssa ja en saa sitä kunnolla toimimaan, joten olisiko jollain vinkkiä, miten pienen nenän saa tyhjennettyä?



Toivottavasti muut elovauvat ja myös mammat pysyvät terveinä!



terveisin Hanna ja Julius

...Kiva tuon sateen jälkeen.

Meillä tänään kaksosten lääkäri. Olen muutes kovasti aikonut tulla tapaamiseen ensi pe, jos ollaan kaikki terveitä.



Vaatetus: Meillä on vauveleilla isosmummon (80 v.) tekemät villa-asut ja pipot päässä vaunutellessa.



Pikku G: Pitääkös kukaan eloisista blogia? Minä oon aloittanut justiinsa, Blogini nimi on " Elämää suurempaa" On sitten aikas kevyttä päiväkirjamaista, eli syvällistä pohdintaa en jaksa netissä harrastaa.

Ihme ja kumma, lapset hetken samaan aikaan päikkäreillä ,9 Esikoinen kyllä kohta herää, kun on reilu tunnin nukkunut. Toinen kun herää jo klo 6 ja siskon syntymän jälkeen on ollut myös 2-4 hereillä... Onneksi isukki hoitaa pojulin, mutta taitaa lla aika raskasta, kun sit klo 6 herää ja lähtee töihin.



Viime yö meni hiukka pipariksi. Neiti on pitkään yhdellä syötöllä mennyt, mutta nyt oli joku hätänä ja kitisi koko ajan. Aamulla sitten nukkuikin kunnon unet ja nyt siis jo toiset. Katsotaan, miten meidän illan käy, kun silloin tytsy on kovin itkuinen toisinaan/aika useinkin :(



HOITOG: Meillä ei vieklä suunnitelmissa neidin hoitoon jättämistä vaikka mun vanhemmat siitä jo puhuukin. Poikakin oli ekan kerran vasta päälle vuoden ikäisenä muutaman tunnin kerrallaan. Siis vanhempani ovat aina tulleet meille hoitamaan pojua. Meille muodostui tällainen systeemi, että kerran viikossa, yleensä lauantaisin, käytiin miehen kanssa kahdestaan viikko-ostoksilla ja toisinaan syömässäkin. 2-4h siihen meni suurinpiirtein. Lähdettiin aina, kun poika oli menossa nukkumaan ja ehti hetken sitten isovanhempien kanssa leikkiä enne paluutamme. Poika ainakin on kovasti tykännyt isovanhemmista ja erityisesti mun iskä saa toisen kovasti touhuilemaan. Tekevät yhdessä aina pihahommia ,)



Menenpäs lukemaan tuon alkupinonkin, kun vaan tän viimeisen sivun nyt ehdin ennen omia juttujani.



Niin jo, onnekas olen, kun meidän esikoinen on edelleen todella huolehtivainen siskoaan kohtaan vaikka meille sitten kiukkuileekin. on myös oppinut itsekseen leikkimisen taidon ja välillä oikein säälittää, etten voi mennä imetys/kanniskelupuuhiltani mukaan vaikka pyyteleekin. Katsotaan, kauanko tätä sitten kestää...



Air, tytsy 8vkoa+ ja poju 12/04

nimittäin meidän neiti puklailee aivan laltavasti tissimaitoa pihalle ja illalla sitten on niin kamala nälkä, että pullosta täytyy antaa. Pullo taas ei kelpaisi ja meneekin hetki tapellessa ennen kuin hoksaa, että siitähän sen masun saisi täyteen. Korviketta menee päivässä mitätön 20-60ml juuri illasta, mutta harmittelen tuota maidon " hukkaan" menemistä päivän puklujen aikaan. Yösyöttö on ainut, kun ei tissimaitoja pihalle tule. Mullakaan kun tuota tavaraa ei ole liikaa



Häh, on mentävä...

hyvin meni pojan ja anopin tunteroinen.. mutta kuten sanottu oma olo on nyt ihan kamala kun sillälailla hylkäsin toisen:( mistä tämä kaikki syyllisyys tuleekaan...

...ompas tyhjä pää...

On niiiiiiiiiiiiiin sateisen ankeaa...alkaa meikäläiselle isekä ulkoiluvaje. Koiratkin on ollu jo viikon maalla, joten ei ole lenkkikavereita kotona.



Eeli on ollut meidän pojista ensimmäinen näin pienenä hoidossa ollut. Alle kk iässä oli jo kummitädin hoidossa vaunulenkillä, kun minä istuin kampaajalla ennen ristiäisiä. Toisen kerran oli mummun hoidettavana täällä kotona, kun olin esikoisen kanssa 3-vuotisneuvolassa. Hiukan se on riipassu, mutta toisaalta tämä poika on sellainen perustyytyväinen, etten usko hänen pienestä hitsaavan kiinni. Ja hoitajat ovat olleet luotettavia, eli hädän tullen tiedän heidän ilmoittavan minulle eivätkä huudata turhaan. Olen siis aina kuitenkin ollut suht lähellä, eli huudon alettua päässyt paikalle nopeaan. Mutta onneksi ei ole huutanut.



Nyt kyllä on miehen 3-kymppiset marraskuussa ja mummulta jo kysyin, josko pääsisimme ystävien kanssa syömään ja juhlistamaan. Mummu nyt vielä miettii, miten pärjää näiden kolmen kanssa =) Kakkonen voisi kyllä mennä anopillekin.



KERUlta piti kysy, että onko oikeudenkäynti jo alkanut? Usein sitäkin mietin...



Minnekäs täältä on väki kadonnut? ALkoi eilen harmittamaan, ettei vaan ole mennyt liian tapaamiskeskeiseksi kirjoittelut...on nimittäin ihana lukea teidän " kasvottomienkin" kuulumisia!!



Missä ovat:

KRETUKKA

KERTTUKASPERI

BABYBEL

PANTTERI

LEM

KIRPPU

VELHO

TÄHTINOVA

PICAPICA

AURORA

VIPUKKA

MRSKOLE

IKARUS



ja huhuilkaapa lisää väkeä pinoon!



HANHIKKI, saako udella, mistä päin olet?



Palailen taas myöhemmin.



Pumpuli ja pojat

Hoito G: Minä huono äiti jätän kyllä huoletta vauvan luotettaville hoitajille tarvittaessa. No, nyt on ollut yhden kerran päivällä mun isän vaimo meillä neitiä katsomassa, kun olin ratsastamassa ja isukki esikoisen kanssa mökillä. Ja hyvin oli mennyt. Tunnustan kyllä että pari kertaa soitin ja kyselin että miten menee.. Mutta kovin usein ei kyllä varmaankaan tulekkaan tarvetta " vieraille" vauvaa jättää.



Esikoinen oli n. 1v ja 4kk, kun oli ekaa kertaa mun isällä yökylässä. Sillon kyllä vähän jännitti, mutta hyvin kaikki meni, ja miksei olisikaan??!! Kaikki oli nauttinut ja ei ollut pojallakaan ikävä tullut missään vaiheessa. (äidillä kylläkin..) Nytkin poika on n. kerran kuukaudessa ukilla yötä, ja tosi mielellään sinne meneekin.



Ja nyt jo suunniteltiin miehen kanssa että joulun jälkeen mennään kahdestaan kylpylään yöksi, kun pohjoiseen mennään joulun viettoon. Värvään äitini ja siskoni lapsia hoitamaan. Kaikille meille varmasti tekee hyvää, vähän olla erossakin. Lapset on hyvässä hoidossa ja turvassa, ja vanhemmat saa hiukan kahden keskistä aikaa, mikä on tosi vähäiseksi jäänyt viime aikoina jo miehen työnkin takia.



Calathea ja Aava

Pumpulin ehdotus tapaamisajoista kuulostaa hyvältä. Mitäs olette mieltä siitä pikkujoulu tapaamispaikasta. Voinko marraskuun alussa soittaa ja varmistaa varauksen Chicosiin?



Kiinteistä: Olin ajatellut aloittaa kiinteät lähempänä 6kk mutta nyt ystäväni taistelee oman puolivuotiaansa kanssa syömisitä. Tiedä olisiko sitten helpompaa jos aikaisemmin aloittelisi. Täytyy miettiä tuota puheterapeutin kommenttia.



Meillä Anni hymyilee ja seurustelee kovasti. nyrkit ovat löytyneet ja niitä on mukava maistella. Aamuisin ähisee ja puhisee ja möngertää sängyssään kovasti. pari kertaa tyttö on löytynyt sänkynsä jalkopäädystä. Kovasti menohaluja löytyisi mutta taito karttuu pikku hiljaa :)



kaikki halukkaat vaan rohkeasti mukaan tapaamisiin. Siinä sitten pikkuhiljaa tutustuu porukkaan. Itse aika hyvin pystyn yhdistämään nimimerkin ja kasvot mutta " oikeat" nimet ovat hieman hakusessa... kärsivällisyyttä pyydän.



Nyt esikko kutsuu



pubu ja Anni 8viikkoa

Pumpuli: Lahesta. Oltaisko samalta suunnalta ? :)

Kävin just Elon blogin katsastamassa ja omat jälkeni sinne jättämässä, eli jos salapoliisia haluaa leikkiä ni sitä kautta löytää meidätkin *wink wink* :)



PUMPULI juuh, välillä on vähän hoopo olo kun toiset tuntee ihan kasvotusten jne, mutta minkäs teet, täältä ei ihan noin vaan sinne päin tulla... Mutta ehkä joskus vielä sekin päivä koittaa.. Ja jos joku eksyy Joensuun suunnalle ni ilmoittakoon siitä minulle ja tulkoon meille kahveelle! pannu aina kuumana ;).



HOIDOSTA... Ei ole tyttö vielä ollu kellään muulla hoidossa, isi on katsonu sillon kun miula on ollu menoa. Se jättäminen on jotenkin niiiiin vaikeeta, etenkin kun vielä imettää jne. Mutta luotan kyllä jokaisen isovanhemman hoitotaitoihin. Esikoisen kanssa oli ihan paniikissa kun " anoppi" oli tyttöö hoitamassa, ehkä se johtuu siitä kun tietää ja tuntee oman äitinsä tavat, mutta sit anoppia ei.. Samoin miun mies jättäs lapset paljon mieluummin isälleen tai äidilleen muttei miun porukoille :). Mutta kyllä täs joku päivä pistetään lapset hoitoon et saadaan olla miehen kaa ihan kaksin ;), ei muuten oikeen tuota yhteistä aikaa ole.



SUIHKUSSA käytiin mekin sitten eilen ekaa kertaa, kiitos vaan kaikille suihkua suositelleille! Ja ihan jo sillä pitää tätä käyttää suihkus kun esikoinen ei meillä oikeen mielellään suihkuun tule, eli vahingosta viisastuneena.



Eipähän miula mitään kummempaa, ihmeen alakulo iskeny vaikka kaikkee yritän touhuta..... suurin syy on se et polvet taas remppaa ja mieli tekis lenkkeillä :(... taitavat olla mennyttä tavaraa, miusta on tullu vanha ja raihnanen.



hanneli

Pakko tulla vihdoin kirjoittelemaan, kun jo plussasta asti olen juttujanne käynyt lukemassa eli kohta jo vuoden. Niin se aika rientää.

Olen vain niin huono kirjoittamaan ja oma aika on nykyään kortilla.

Lukemassa käyn kyllä päivittäin.



Itsestäni sen verran, että olen vähän reilu kolmikymppinen kahden lapsen äiti (poika 2v 9kk ja tyttö 7vkoa 5pvä) Riihimäen kupeesta. Täällä oli yksi toinenkin kirjoittelija samalta paikkakunnalta kuin minäkin, en vain muista nimeä. Huono muisti.



Meillä esikoinen on ottanut tulokkaan hyvin vastaan mutta minulle ja isälleen kiukuttelee minkä jaksaa. Päiväunille nukuttaminenkin on yhtä tuskaa. Huudetaan ja tapellaan ja sitten tulee itku ja siihen sitten rauhoittuu ja nukahtaa. Nukkuu unia tunnista puoleentoista.



Tyttö nukkuu suurimman osan aamupäivää ja illat valvoo ja itkee. Tuo rytmi on ollut jo laitokselta asti. Illalla menee 21.30 nukkumaan, herää 03-04 syömään ja jatkaa sitten uniaan aina 7.30-8 asti. sitten ollaan jonkin aikaa hereillä ja nukkuu taas 9.30-11, syö ja menee vaunuihin päikkäreille 12.30 ja nukkuu 16 asti. Sitten alkaa tankkaaminen eli vähintään kahden tunnin välein syö sinne iltaan asti. Nyt on muutamana iltana nukahtanut itsekseen omaan sänkyynsä mutta monesti on nukutettava syliin. Täälläkin on niska-hartiaseutu jumissa jatkuvasta kanniskelusta, kun ei viihdy juurikaan itsekseen.



Hoitoon viemisestä oli juttua. Esikoinen taisi olla puolen vuoden ikäinen kun ensimmäisiä kertoja oli jonkin aikaa anopillani hoidossa parisen tuntia, joyya pääsin uimaan. Nyt ei ole vielä tullut tarvetta viedä tyttöä mutta hyvällä omallatunnolla sen teen, kun tarve tulee. Luotan anoppiini ja hän tulee hyvin lasten kanssa juttuun. On hellä mutta tarpeen vaadittaessa kyllä komentaa. Oma äitini asuu kauempana ja on oman äitinsä omaishoitajana, joten en häntä voi kovin usein käyttää. Hän kyllä tulee mielellään.



Tapaamisiin tekisi mieli tulla mutta poikaa en halua ottaa mukaan, sillä hän on niin vilkas enkä pysty muuta kuin juoksemaan hänen perässä, enkä pysty nauttimaan seurastanne. Miehen työ on epämääräistäkin epämääräisempi (rekkakuski) ja anoppikin on vielä työelämässä niin hoitajat ovat kortilla. Mutta katsotaan.



Jaaha, esikoinen taitaa jo heräillä, joten menen antamaan hänelle aikaa ja huomiota jota paitsi hän niin monesti jää. Niin kuin joku jo kirjoittikin niin poden minäkin huonoa omaatuntoa siitä, kun toinen leikkii itsekseen niin paljon ja kun jotain pyytää niin en voi/pääse heti antamaan. Yleisin lausahdus onkin " kohta" tai " odota vähän" .



No tulipas paljon juttua.

Huhti ja lapset

Meidän neiti menee ensimmäistä kertaa yöhoitoon kolmen viikon päästä ja kieltämättä vähän hirvittää! Isovanhemmat ovat kyllä loistohoitajia ja isoveli tulee mukaan, mutta lähinnä pelottaa, että tyttö saakin jotkut yliväsyraivarit tms. silloin. En kyllä muuten noin pientä yöhoidattaisi, mutta kun meillä on miehen kanssa 1.12. 5-vuotishääpäivä, niin mennään juhlistamaan sitä vähän etuajassa illallisen, musikaalin ja hotelliyön merkeissä. Itse hääpäivänä lähdetään koko perheen voimin risteilylle. Viikon päästä tyttö menee ensimmmäisen kerran harjoitus-hoitoon, me menemme miehen kanssa silloin leffaan.



Esikoinen oli aikoinaan yökylässä vasta 1,5-vuotiaana, enkä olisi mistään hinnasta häntä aikaisemmin yöhoitoon laittanut. Niin se tämäkin muuttuu toisen lapsen myötä :).

Pumpuli taisi ehtiä jo huhuillakin - kiva että muistatte näitä kasvottomiakin! Olisi kyllä paljon mukavampi jutustella täällä, kun olisi naama nikin taustalla, eli jospa joskus saatais yhdistettyä Hesan reissu teidän tapaamisten aikaan. Mutta kieltämättä viikonloput olisi parhaita näin ulkopaikkakuntalaiselle (eiks tapaamiset ole yleensä perjantaisin?).



Kiirettä meinaa pitää, töissäkin on tullut käytyä päivänä muutamana ja nyt on yritetty saada mm. vuoden ajalta valokuvia tilaukseen. Viime viikon esikko oli korvatulehduksessa, eli sillä ei ollut yhtään hoitopäivää tavanomaisen kahden sijaan. No, kohta pitää lähteä tyttöä hakemaan hoidosta, Onnin vein just pihalle koisaamaan mutta kerrankin ehdin kirjoitella tänne (luen paljon aktiivisemmin eli päivittäin teidän juttuja!).



GALLUPPEJA: D-tipat: me annetaan pojulle Jekovitia, se on niin kätevä kun on yöpöydällä eikä jääkaapissa, joten muistan jopa antaa tipat aamuisin. KIINTEÄT: aloitimme ne esikoisella heti 3kk:n jälkeen pienin makuannoksin (ja perunalla, jota en kyllä suosittele missään nimessä), mutta kun tyttö sai kovan ummetuksen pienistäkin määristä pottua, pidettiin taukoa ja alettiin uudestaan maissilla reilun 4kk:n jälkeen. Tyttö kasvoi hirmu hyvin rintamaidolla, joten ihan suotta aloin antaa kiinteitä, vaikka mekin ajateltiin että pikkuhiljaa hyvä tulee. Lopulta typy alkoi syödä kunnolla vasta joskus 8kk:n iässä kiinteitä! Nyt meinaan totisesti yrittää rintamaidolla niin pitkään kuin päästään (tai siis sinne 6kk:n ikään saakka).



HOITO: Onni on ollut korkeintaan pikkupätkiä äitini kanssa (isää ei varmaan tarvitse mainita " hoitajana" !). Mulla on ollut viime aikoina paljon pakollisia menoja ja ihana, kun Onni huolii maidon pullostakin. Esikoinen taisi olla ekan kerran yökylässä ollessaan 1v2kk (olimme hääpäivää viettämässä miehen kanssa), eli ei järkätty kovin aikaisin tuollaisia pidempiä jaksoja. Kohtahan nämä eloisat alkavat vierastaakin, joten hoitoonjättäminen voi hieman mutkistua.



KYLVEYTYS: meillä kylvetään pari kertaa viikossa, mutta suihku on kokonaan kokeilematta. Kaula, naama ja kädet pestään pepun lisäksi päivittäin aamuin illoin.



ULKOVAATETUS: meillä vaunuissa pehmyt kantokoppa jossa poju sisävaatteissa ja kevyttoppiksessa. Kun lämpö menee tuonne lähemmäs nollaa, ollaan pistetty lisäksi makuupussi ja kevyttoppiksen alle vielä collegehaalari. Näillä pärjätään toistaiseksi!



Muuta. Kävin tänään katsomassa Onnin kummien 1 vrk:n ikäistä vauvaa. Että oli pieni - tosi nopeasti vauvat kyllä kasvavat! Tuli niin haikea olo siellä lastenosastolla, kun muisteli omia fiiliksiä ja etenkin, jos nämä kaksi lasta riittävät meille :/ MANTSELLA oli ollut suru-uutisia läheisen poismenon takia ja niin on ikävä kyllä meilläkin: mun mummoni kuoli toissapäivänä ja nyt on sitten edessä juhlia juhlien perään (mun väitös ja hautajaiset jopa samana viikonloppuna). No, olihan hänellä ikääkin 89 v, eli ihan yllättäen ei kuolema kuitenkaan tullut, mutta ikävä on, etenkin kun asuimme samalla paikkakunnalla.



Jepjep, nyt on lähdettävä hakemaan tytsä hoidosta. Hän (2v11kk) on kyllä NIIN kovasti mun perään edelleen, ettei ole tosikaan. Onneksi ei ole mustis pikkuveikalle, mutta mä suurinpiirtein vain imetän pojun ja muuten olen tytön kanssa, iskä pojan kanssa!



Kerttukasperi ja Onni 260806

että kun kerutus mietti, että uskaltaako anopin hoitoon luottaa, niin meidän lapset ovat siis ainoastaan miehen vanhemmilla hoidossa. Minä luotan anoppiini (ja appiukkoon, joka on LOISTAVA ukki) 100 %:sti. Omalle äidilleni voisin ehkä tuon kohta 4-vuotiaan viedä hoitoon (ei ole vielä koskaan ollut), mutta vauvaa en kyllä vielä moneen moneen vuoteen. Ja isälläni en hoidattaisi lapsiani koskaan.

pumpuli: oikeudenkäynti kummittelee jossain tulevaisuudessa vielä.. en jaksa edes ajatella..



ja hoidosta vielä..ihan oikeasti..tulipa tosi paha mieli kun tajusin ettei tän ikäsen pitäis vielä pitkään aikaan semmosesta mitään tietääkkään..Ja sitten vielä anoppi totesi ettei missään tarttis käydäkkään kun lapset on pieniä vaan niin vähän aikaa.. Pää vaan hajoo kun mikään mitä teen ei ole hyvä. Asutaan ihan metsän keskellä ja omat kaverit on pitkällä, uusia tuttuja olen täältä saanut mutta..ei se ole sama.. Empun olen tähän asti jättänyt äidilleni aina siksi aikaa jos täytyy käydä useammassa paikassa/kaupassa samalla kertaa (täällä ei tosiaankaan ole mitään kauppakeskuksia, vaan ne vähätkin putiikit ympäriinsä, joten vaunujen kanssa liikkuminen on mielestäni tosi hankalaa..Äitini hoitaa työkseen lapsia, ja on loistava eemelin kanssa mutta..olkoon sitten...



keru taas

eli jos joku antaa tuota Cuplatonia, niin paljonko menee? Siinä purkin ohjeessa lukee, että lääkäriltä kysyisi, mutta meidän lekuri on paikalla vain torstaisin. En tiedä, johtuisiko iltaitkuisuus siitä vai onko muuten vaan nälä ja väsymyksen sekoitus. Kun tuo tavara vaipassakin edelleen vihertää hiukan...



Tällaisia nyt tässä mietiskelen

Meille neuvolassa sanottiin että Cuplatonia voi ihan hyvin antaa vaikka ennen jokaista syöntiä. Että ei varsinaisesti ole " lääke" , ja ettei siitä ole mitään haittaakaan. Voi siis antaa vaikka " varmuuden vuoksi" , niinkuin minä teen.



Calathea