Mies kiukuttelee kun en halunnut mökkiviikonloppuna seksiä

AP:ta ei yhtenä iltana haluttanut ja sen perusteella täällä jotkut päätteli, että seksiä ei ole lainkaan ja ap:ta ei haluta koskaan. Mistä ihmeestä te noin päättelitte? Se, että ei aina joka kerta haluta EI tarkoita sitä, että ei koskaan haluttaisi ja seksiä ei olisi koskaan. 

Kyllähän sinä ap käyttädyit todella petollisesti. Kyllähän nyt mökkiviikonloppuun nussiminen kuuluu aivan olennaisena osana. Ilman panemista mökkiviikonloppu on kuin ruisleipä ilman kermavaahtoa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Käyttäjä41945 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi olla parisuhteessa jos siinä ei ole seksiä?

Ymmärrän jos olisi jokin sairaus tai muu este, mutta torjunta ilman kunnollista syytä on väärin.

Herranjumala jos ei tee mieli seksiä niin ei tee mieli, ei sitä silloin tarvitse toiselle antaa. Ei parisuhde tarkoita sitä että tarvitsisi kokoajan olla valmis harrastamaan seksiä, aina ei vaan tahdo.  Vielä vähemmän tekee mieli jos mies käyttäytyy kuin pikkulapsi niinkuin tässä aloittajan tarinassa.

Kyllähän rakkaus on pohjimmiltaan juuri sitä että halutaan antaa sille toiselle sitä mistä toinen pitää ja mistä toinen saa nautintoa. Jos tämä halu loppuu niin sitten voi alkaa miettiä että mitä se oma rakkaus toista kohtaan oikein käytännössä tarkoittaa. Onko se vain sanoja vai haluaako sitä ihan oikeasti että toisella on hyvä olla?

Ja tämä ei sitten tarkoita sitä että pitäisi hampaat irvessä antaa vaan sitä että jos ei enää juurikaan halua ihan omasta halustaan tuottaa toiselle nautintoa niin kannattaa miettiä että miksi näin on.

Ei seksi ole mikään pelkkä nautinto toiselle joka annetaan rakastetulle armolahjana. Seksi jos mikä on kahdenkeskistä. Masturbointi on eri asia.

Et ilmeisesti oikein ymmärtänyt mitä tarkoitin. Se mitä yritin sanoa on että rakkaus antaa nimenomaan sen oman aidon halun tuottaa toiselle naitintoa. Silloin se on kahdenkeskistä ja molemminpuolista eikä mikään "armolahja". Jos parisuhteesta hiipuu aito pyyteetön halu tuottaa toiselle nautintoa ja hyvää niin siitä rakkaudesta on silloin kadonnut aika paljon.

Minusta on surullista miten moni tuntuu ajattelevan että parisuhtessa ja rakkaudessa on kaikki kunnossa vaikka toisen huomioiminen myös rakkauden teoin tuntuu ihan pakkopullalta ja sitä tehdään vain kun siitä hyödytään mahdollisimman paljon itse eli kun itseä haluttaa kamalasti.

Tuputat seksiä osoituksena rakkaudestasi? Jos toinen ei halua sitä sinun huomiota? Joskus kannattaa myös uskoa, kun toinen sanoo jotain.

En. Et edelleenkään ymmärrä tai halua ymmärtää. Seksi ei ole mikään osoitus rakkaudesta vaan asia jota haluaa aidosti antaa toiselle kun rakastaa. Jos tiedät kumppanisi tarvitsevan jotain ollakseen onnellinen ja hyvinvoiva niin rakkaudesta sinä tietenkin tuon asian sille kumppanillesi suot. Rakastava ihminen haluaa rakkaansa olevan onnellinen kaikin puolin. Ja sen toteuttaminen tuo myös sille toteuttajalle iloa.

Ihan kuten jos annat lapselle joululahjan jota hän on kovasti toivonut niin myös antaja kokee iloa ja onnea kun voi täyttää toisen toiveen ja tehdä toisen onnelliseksi.

Jos sinä tiedät että kumppanisi tarvitsevan jotain ollakseen onnellinen, niin sinä tietenkin sen hänelle suot. Olethan rakastava ihminen. Tämän toteuttaminen tuo mysös sinulle iloa, eli et vaadi seksiä.

Jokaiselle ihmisellä on tietyt perustarpeet joita hän tarvitsee voidakseen olla täysin onnellinen. Noista asioista ei voi luopua tai ei ole enää onnellinen. Rakastava ihminen ei vaadi toista luopumaan perustarpeistaan eikä sellaista voi rakkauden nimissä edellyttää.

Monille ihmiselle edes kohtuullinen seksielämä on yksi perustarve. 

Toki jos tarpeiteni tyydyttäminen olisi toiselle niin vastenmielistä että hän ei kerta kaikkiaan siihen pystyisi niin silloin en sitä häneltä vaatisi. Mutta silloin rakkaus vaatisi myös luopumaan koko parisuhteesta koska siinä molemminpuolinen rakkaus ei voisi enää toteutua.

Olen samaa mieltä. Ihmisen perustarve on olla harrastamatta vastentahtoista seksiä. Jos toinen haluaa sivuuttaa tämän perustarpeen, niin hän ei enää rakasta.

Kun tuossa tilanteessa rakkaus on selvästikin molemmin puolin loppu niin on parempi lopettaa koko suhde. Ongelmahan onkin siinä että niin moni ajattelee että on ihan ok vaatia toista osapuolta louumaan seksielämästä mutta siltä odotetaan että se parisuhde jatkuisi kuin mitään ei olisi tapahtunut. Mutta ei se niin toimi. 

Edelleen, jos halu harrastaa seksiä loppuu täysin ja kokee toisen vain vastenmieliseksi niin se ei ole mikään perustarve vaan osoitus siitä että suhteessa on paljon pielessä eikä se rakkauskaan enää niin kukoista.

Ei vaadi kukaan luopumaan. Ihan itse saat tehdä ratkaisusi omassa suhteessasi. Nuo ovat oman mielikuvituksesi tuotteita tuollaiset.

No aika monta kommenttia täälläkin on ollut jossa todetaan että "eikö sitä mikään muu ole mielessä kuin seksi" ja vastaavaa. Eli kerrotaan että seksin haluaminen ja tarviseminen suhteessa on jotenkin väärin ja että jos toinen ei halua niin se on ihan ok ja sitten vain ollaan ilman.

Ei vaan että sinä teet omat ratkaisusi asian suhteen. Jos haluat seksiä, ja toinen ei halua, niin sinä teet oman ratkaisusi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Käyttäjä41945 kirjoitti:

Miksi kukaan täällä ei kyseenalaista tuota miehen naurettavaa käytöstä. Jos vaimon ei tee mieli seksiä 1-2 päivään niin aletaan kiukuttelemaan ja pitämään mykkäkoulua kuin pikku kakara konsanaan. Ehkä jos olisi kuunnellut naista ja nauttinut hänen kanssaan yhteisestä mökkiaamusta eikä lähtenyt kotiin ja murjottanut niin ois saattanut varmaan sitten illemmalla kotona seksi maistua vaimollekkin?

Parisuhde tai avioliittokaan ei velvoita olemaan valmiina seksiin milloin vaan kun toinen haluaa.

Ymmärrän, ettei vaimoni aina jaksa, ja voi sanoa esim. iltamyöhällä ettei jaksa nyt, rakastellaan huomenna, mutta jos ei mitään sairautta tms. syytä ole, niin se ei ole hyväksyttävää, että jatkuvasti oltaisiin vain tauolla (raskauden aikana ja jälkeen on ollut pitempiä välejä, samoin kuukautisten aikaan tauko, nämä ymmärrettäviä verrattuna "ei huvita"-syihin). Olen hänelle sanonutkin, että minulle kävisi joka päiväkin, mutta 2 pv välein on OK, yli sen olisi jo turhan pitkä väli. Rakastelu kuuluu aviovelvollisuuksiin, puolison pitämiseen tyytyväisenä muiden asioiden ohella, ja tämä on niin tärkeä liittoa ylläpitävä asia, että myöskään sillä "kiristäminen" tms. kaupankäynti ei ole oikein. Muista asioista voidaan neuvotella, mutta rakkauden suhteen pihistely ei ole OK. Tarkoitus olla yhdessä, kunnes kuolema meidät erottaa.

Rakastamisella ja seksillä ei ole mitään tekemistä toistensa kanssa. Kyllä sinunkin kannattaisi tuohon addiktioon hakea hoitoa. Luulisi itsellekin olevan helpompaa kun mulkku ei määrää elämää

Onhan niillä erittäin paljonkin tekemistä keskenään. Haluan seksiä vaimoni kanssa, ja jos hän rakastaa minua, meillä on seksiä, koska rakastava vaimo tottakai haluaa tehdä miehensä onnelliseksi ja olla niin lähellä kuin mahdollista, ja samoin mies haluaa tehdä vaimonsa onnelliseksi. Seksiä ei myöskään tarvitse ajatella niin usein, jos se on normaali osa avioliittoa eikä siitä tarvitse vääntää, että joskos tällä viikolla taas? 

Jos mies rakastaa naistaan, hän tottakai haluaa tehdä tämän onnelliseksi. Eli jos nainen ei halua seksiä, niin mies ei kärtä sitä. 

Olen eri, mutta jos minun kumppanini tekee onnelliseksi se ettei hänen tarvitse koskea minun kehooni, niin minun kumppanini ei kyllä silloin rakasta minua siten kuin minä miehen ja naisen välisen rakkauden näen. Jolloin suhde on kyllä valitettavasti tullut tiensä päähän. Yksin en jaksa rakastaa, se satuttaa liikaa.

Kyllähän puoliso haluaa varmasti halailua ja muuta hyvänä pitämistä johon se kosketus kuuluu. Tässä puhuttiin vain rakastamisesta niin että tekee kuin toinen toivoo. Puolisosi ei myöskään varmasti jaksa yksin rakastaa, vaan haluaa eron.

Ymmärsit tahallasi tietysti väärin. Tässä yhteydessä kehon koskettaminen tarkoitti seksuaalista kosketusta. Jos kumppani haluaa vain platonista kosketusta, niin hän ei enää rakasta siten kuin miehen ja naisen suhteessa rakastetaan. Vaan rakastaa kuin ystävää. Joten suhde on ohi.

Ja miksi täällä edes keskustellaan asiasta, jos kaikki haluttomat haluavat sinusta varmasti eron? Eihän tässä pitäisi olla mitään ongelmaa. Sen kun paperit vetämään heti kun halut loppuu. Halukkaat jää sitten yksin etsiskelemään itselleen uutta kumppania. Taitaa vaan olla niin, että hyvin usein se haluton nimenomaan ei halua erota, vaan haluaisi sitoa sen halukkaan onnettomaan liittoon ja loppuelämän selibaattiin. Syyllistää ja uhriutuu jos toinen haluaa erota tai käydä vieraissa.

Olet vapaa tekemään omat ratkaisusu ja eroamaan jolle kumppnisi toiveet enää sinua miellytä. Et voi laittaa tätä toisen kannettavaksi, olet aikuinen ihminen, joten eroat itse jos haluat, etkä odottele että vaimosi laittaa eron vireille.

Täh? Minähän nimenomaan kirjoitin eroavani jos seksuaalinen rakkaus muuttuu platoniseksi. Sinä sen sijaan julistit, että kyllä se halutonkin ihan varmasti haluaa erota. Kuten sanottu, jos se haluton haluaa aina ihan itse erota, niin eihän yhdelläkään parilla pitäisi olla halujen kohtaamattomuuden ongelmaa.

Vai olisiko sittenkin niin, että täysin tuntemattoman ihmisen erohalujen spekulointi on ihan vaan typerää.

Sinähän nimenomaan kirjoitit eroavasi, eihän sen toteaminen ole erohalujen spekulointia, kun itse sen sanoit :D

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Käyttäjä41945 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi olla parisuhteessa jos siinä ei ole seksiä?

Ymmärrän jos olisi jokin sairaus tai muu este, mutta torjunta ilman kunnollista syytä on väärin.

Herranjumala jos ei tee mieli seksiä niin ei tee mieli, ei sitä silloin tarvitse toiselle antaa. Ei parisuhde tarkoita sitä että tarvitsisi kokoajan olla valmis harrastamaan seksiä, aina ei vaan tahdo.  Vielä vähemmän tekee mieli jos mies käyttäytyy kuin pikkulapsi niinkuin tässä aloittajan tarinassa.

Kyllähän rakkaus on pohjimmiltaan juuri sitä että halutaan antaa sille toiselle sitä mistä toinen pitää ja mistä toinen saa nautintoa. Jos tämä halu loppuu niin sitten voi alkaa miettiä että mitä se oma rakkaus toista kohtaan oikein käytännössä tarkoittaa. Onko se vain sanoja vai haluaako sitä ihan oikeasti että toisella on hyvä olla?

Ja tämä ei sitten tarkoita sitä että pitäisi hampaat irvessä antaa vaan sitä että jos ei enää juurikaan halua ihan omasta halustaan tuottaa toiselle nautintoa niin kannattaa miettiä että miksi näin on.

Ei seksi ole mikään pelkkä nautinto toiselle joka annetaan rakastetulle armolahjana. Seksi jos mikä on kahdenkeskistä. Masturbointi on eri asia.

Et ilmeisesti oikein ymmärtänyt mitä tarkoitin. Se mitä yritin sanoa on että rakkaus antaa nimenomaan sen oman aidon halun tuottaa toiselle naitintoa. Silloin se on kahdenkeskistä ja molemminpuolista eikä mikään "armolahja". Jos parisuhteesta hiipuu aito pyyteetön halu tuottaa toiselle nautintoa ja hyvää niin siitä rakkaudesta on silloin kadonnut aika paljon.

Minusta on surullista miten moni tuntuu ajattelevan että parisuhtessa ja rakkaudessa on kaikki kunnossa vaikka toisen huomioiminen myös rakkauden teoin tuntuu ihan pakkopullalta ja sitä tehdään vain kun siitä hyödytään mahdollisimman paljon itse eli kun itseä haluttaa kamalasti.

Miksi et itse anna sille toiselle nautintoa sillä tavoin että hänen ei tarvitse toimia seksileluna sinulle vastoin tahtoaan. Tämä tuottaisi naiselle suunnattoman nautinnon, kyllä sinun pitäisi se hänelle tarjota jos kerra nhäntä rakastat.

Minä annan rakkaudesta naiselleni hyvin monia asioita itsestäni ja ajastani. MInusta on elämässä kaikkein parasta kun voin ilahduttaa rakkaitani. Kuten usein sanotaan, on isompi ilo antaa lahja kuin saada lahja.

Mutta oletan että sama pätee kumppaneilla molempiin suuntiin eli että kumpikin nauttii aidosti siitä että tekee toiselle hyvää. Mutta ilmiesestä tämä "kun annat paljon niin myös saat paljon" ajatus on monille täällä ihan vieras.

Annatko vaimollesi orgasmeja myös silloin, kun itseäsi ei seksi huvita tai et siihen pysty?

Hassu kysymys. Tietenkin. Ihan kuten teen monia muitakin asioita hänen hyväkseen vaikka en hyödy niistä itse suoraan mitenkään. Tuohan on ihan normaalia kun rakastaa toista.

Mutta annat hänelle vain niitä asioita joita sinä haluat antaa. Vaimoltasi osotat että hän antaa sellaista mitä hän ei halua. Siiinä on se ero. Sinä määrittelet vaimosi puolesta sen mitä hän haluaa, ja mitä sinä annat. Anna hänen itse se päättää.

Et edelleenkään ymmärrä. Rakkaus toiseen saa sinut haluamaan antaa hänellä juuri niitä asioita joita hän tarvitsee ja haluaa, ei niitä joita itse haluaisit. Aito rakkaus on juuri pyyteetöntä.

Osa rakkautta on se että tuntee toisen niin hyvin että tietää mitkä hänen tarpeensa ja toiveensa ovat ja mikä ihan oikeasti tekee juuri hänet onnelliseksi.

Kyllä mä ymmärsin. Jos rakastat toista, niin et vaadi häneltä seksiä kun hän ei sitä halua. Hyvä!

Sehän on selvää. Kuten myös että jos se toinen sinua aidosti rakastaa niin hän keskimäärin kyllä sitten haluaa aika usein sitä seksiä joten ei pääse syntymään jatkuvasti tilannetta jossa se toinen ei haluaisi.

Vierailija kirjoitti:

Olen eronnut kaikista miehistäni huonon seksin takia, olen opettanut ja opettanut, mutta kun ei ole auttanut olen käskenyt lähteä.

Elän mieluummin yksin kuin miehen kanssa joka ei esim. klitorista löydä vaikka se on hänelle kymmeniä kertoja opetettu kädestä kiinni pitäen. Juuri nämä miestollukat ovat minun elämässäni olleet niitä seksistä kaikkein kiinnostuneimpia, ja niitä, jotka ovat kuvitelleet osaavansa. Näytelty orgasmi on toiminut, että pääsee nukkumaan ja saa ukon lähtemään kotiinsa.

Olen miettinyt, että pitäisiköhän kokeilla kumppanina naista?

Onko kukaan hetero kokeillut.

Jos yksi mies on huono seksissä, vika on miehessä. Jos kaikki miehet on huonoja seksissä, vika on sinussa.

Vierailija kirjoitti:

AP:ta ei yhtenä iltana haluttanut ja sen perusteella täällä jotkut päätteli, että seksiä ei ole lainkaan ja ap:ta ei haluta koskaan. Mistä ihmeestä te noin päättelitte? Se, että ei aina joka kerta haluta EI tarkoita sitä, että ei koskaan haluttaisi ja seksiä ei olisi koskaan. 

Eiköhän tämä keskustelu ole mennyt jo aika kauan sitten eteenpäin tuosta alkuperäisestä tapaamisesta ja muuttunut keskusteluksi seksistä ja sen haluamisesta yleensä.

Vierailija kirjoitti:

En ole koskaan seurustellut ja palstan ansiosta en taida halutakkaan :D

N24

Miehet kiittävät.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Käyttäjä41945 kirjoitti:

Miksi kukaan täällä ei kyseenalaista tuota miehen naurettavaa käytöstä. Jos vaimon ei tee mieli seksiä 1-2 päivään niin aletaan kiukuttelemaan ja pitämään mykkäkoulua kuin pikku kakara konsanaan. Ehkä jos olisi kuunnellut naista ja nauttinut hänen kanssaan yhteisestä mökkiaamusta eikä lähtenyt kotiin ja murjottanut niin ois saattanut varmaan sitten illemmalla kotona seksi maistua vaimollekkin?

Parisuhde tai avioliittokaan ei velvoita olemaan valmiina seksiin milloin vaan kun toinen haluaa.

Ymmärrän, ettei vaimoni aina jaksa, ja voi sanoa esim. iltamyöhällä ettei jaksa nyt, rakastellaan huomenna, mutta jos ei mitään sairautta tms. syytä ole, niin se ei ole hyväksyttävää, että jatkuvasti oltaisiin vain tauolla (raskauden aikana ja jälkeen on ollut pitempiä välejä, samoin kuukautisten aikaan tauko, nämä ymmärrettäviä verrattuna "ei huvita"-syihin). Olen hänelle sanonutkin, että minulle kävisi joka päiväkin, mutta 2 pv välein on OK, yli sen olisi jo turhan pitkä väli. Rakastelu kuuluu aviovelvollisuuksiin, puolison pitämiseen tyytyväisenä muiden asioiden ohella, ja tämä on niin tärkeä liittoa ylläpitävä asia, että myöskään sillä "kiristäminen" tms. kaupankäynti ei ole oikein. Muista asioista voidaan neuvotella, mutta rakkauden suhteen pihistely ei ole OK. Tarkoitus olla yhdessä, kunnes kuolema meidät erottaa.

Rakastamisella ja seksillä ei ole mitään tekemistä toistensa kanssa. Kyllä sinunkin kannattaisi tuohon addiktioon hakea hoitoa. Luulisi itsellekin olevan helpompaa kun mulkku ei määrää elämää

Onhan niillä erittäin paljonkin tekemistä keskenään. Haluan seksiä vaimoni kanssa, ja jos hän rakastaa minua, meillä on seksiä, koska rakastava vaimo tottakai haluaa tehdä miehensä onnelliseksi ja olla niin lähellä kuin mahdollista, ja samoin mies haluaa tehdä vaimonsa onnelliseksi. Seksiä ei myöskään tarvitse ajatella niin usein, jos se on normaali osa avioliittoa eikä siitä tarvitse vääntää, että joskos tällä viikolla taas? 

Jos mies rakastaa naistaan, hän tottakai haluaa tehdä tämän onnelliseksi. Eli jos nainen ei halua seksiä, niin mies ei kärtä sitä. 

Miksi nainen tulisi onnelliseksi siitä että mies on puutteessa ja kärsii siitä?

Miksi mies tulisi onnelliseksi siitä että nainen vastentahtoisesti antaa kehonsa käytettäväksi ja kärsii siitä?

No totta kai mies tulee, koska se oma muna on miehelle kaikkein rakkain.

Ei kai mies siitä tule onnelliseksi että nainen on vastentahtoinen. Mutta todella onnelliseksi mies tulisi jos nainen ihan omasta halusta ja ilosta harrastaa seksiä. Ja jos näin ei ole niin mies ihan aiheellisesti alkaa miettiä että rakastaako se nainen enää häntä myös miehenä vai vaan jonain henkilönä joka siinä arjessa tekee arkisia asioita.

Ja tuossa nainen tulisi onnelliseksi jos mies omasta halusta ja ilosta antaisi naisen olla seksijutuilta rauhassa, ja rakastaisi häntä myös naisena, eikä vain panopuuna.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tää aloittajan toiminta on tuttua omasta ex-liitosta.

Ex-vaimosta tuli seksiä vihaava frigidi ja siksi se onkin ex-vaimo. Meillä oli seksiä ihan normaalisti 3-4 kertaa viikossa, kunnes sitten naimisiin mentyä se väheni pikkuhiljaa. Ensin jäi pois seksi viikolla (ei pysty kun on väsynyt töistä), sitten toinen viikonloppupäivä (sunnuntaina ei pysty kun huomenna on maanantai) ja lopulta se lauantaiseksikin muuttui sellaiseksi, että sitä oli vain, jos ex-vaimo oli ollut ulkona ja juonut itsensä hiprakkaan.

Aina kun meillä oli seksiä niin ex sanoi, että olipa kivaa, pitäisi tehdä useammin, mutta eihän hän sitten sitä enää muistanut. Yksi vuosi meni odotellessa ja silloin seksiä oli 3 kertaa vuoden aikana. Sen jälkeen käytiin keskustelu ja seksiä oli hetken enemmän, kunnes se sitten taas kuihtui.

Exä keksi myös ovelia jippoja seksistä kieltäytymiseen. Yksi hänen bravuureistaan oli kysyä ihan älyttömissä tilanteissa, että haluanko seksiä. Jos olin vaikka lähdössä treeneihin ja kaveri odotti jo postilaatikolla niin hän huusi keittiöstä, että miten olisi seksi nyt. Kun sanoin, että nyt ei ehdi, tehdään se illalla niin vastaus oli illalla sitten, että hän olisi kyllä halunnut aiemmin, mutta minä en, nyt nukutaan. Pari kertaa yllätin hänet vastaamalla, että selvä, treenit saa jäädä, mennään makkariin. Vastaus oli, että se oli vitsi, mene nyt sinne treeneihin.

Toinen tapa kieltäytyä seksistä oli keksiä kaikenlaisia riidanaiheita päivänmittaan, jos näytti siltä, että pitäisi harrastaa seksiä. Esim makasimme illalla sohvalla ja päivällä oltiin flirttailtu, että illalla pidetään sitten kivaa. No yhtäkkiä hänelle tuli sitten mieleen, että miksi meidän sähkölasku oli tässä kuussa isompi kuin viime kuussa, en kai vain pidä valoja päällä turhaan. Tai sulla on sukassa reikä, etkö nähnyt kun laitoit niitä jalkaan. Sitten se eskaloitui siihen, että ex-vaimo kipitti vierashuoneen sohvalle ja ilmoitti, että häntä väsyttää nyt, hän menee nukkumaan. Kello oli 21.30 tms. lauantaina.

Erohan siitä tuli ja vaimolle ihan yllätyksenä.

Viestissäsi on samantyyppisiä viitteitä mitä omassa suhteessanikin, mutta en ole seksiä vihaava :D

Miten meillä meni nuo? Näin; jos minulla on mielenpäälläni kaikenlaista, niin en pysty virittäytymään seksiin. Työviikko siihen ei vaikuta, mutta jos töistä tulee asiat kotiin, ja jäävät mieleen rullaamaan niin silloin vaikuttaa. Lisäksi miljoonat muuta asiat. Jos seksiä haluaa kumpitahansa, niin fiiliksen on oltava siihen sopiva.

Mieheni osasi ennen virittää tunnelmaa, mutta ei osaa enää. Hänen viritteämisensä on mennyt siihen että hän alkaa möläyttelemään hehheh, jotain kaksimielisiä juttuja joissa seksivihjausta. Olen sanonut jo monta vuotta että tuo tyyli ei toimi, ja sanonut mikä tyyli toimii,(eli sama kuin ennen) mutta hän ei sitä halua käyttää.

Seksi, kun sitä on, on ihan kivaa, on kiva saada orgasmi, se rentouttaa. Kyllä minä sen muistan, ei ole siitä kiinni. Se on kuitenkin todella lyhyt hetki se rakastelu, jotain 15 min kaikenkaikkiaan, joten en tuon vartin takia ole halukas virittäytymään seksiin koko päivää, aamusta asti, varsinkin kun se täytyy tehdä yksin. Mies ei halua sähköistä tunnelmaa ja halukasta naista, hän haluaa vain nusaista.

Minun tekee seksiä mieli useinkin. Voi olla että mies on silloin just lähdössä johonkin. Ei se ole mikään jippo. Halu ei katsos katso paikkaa eikä aikaa. Mies voi olla hyvin puoleensa vetävä ja haluttava just silloin kun hän keskittyy johonkin tekemiseen, eikä pyöri pikkupoikana tikkarin ympärillä. Surkeinta on sanoa että illalla sitten. Minun ei todennäköisesti tee illalla mieli päivän raskauden jälkeen. JA lisäksi pitäisi olla se oikea fiilis.

Mitään riitoja meillä ei kehittele kumpikaan.

Miehelleni on kerrottu kaikki mikä auttaa haluun. Mies haluaa eniten silloin kun ei ole saanut pitkään aikaan, kun minulla taas toisin päin. Eli miehellä paine kasvaa ja halu kun joutuu odottelemaan, minulla taas paine ja halu kasvaa kun seksiä on jatkuvasti. 

mieheni ei kuitenkaan kykene olemaan jatkuvasti vireessä, vaan seksi lakkaa kiinnostamasta kun hän on lauennut. Minua taas se lakkaa kiinnostamasta jos sitä ei pidetä yllä. 

Parhaita kirjoituksia tässä ketjussa. Ja vaikka ihmiset on yksilöitä niin pakko kiittää sinua tästä. Tämä avasi myös omia silmiäni sillä tunnistin vaimoni tai siis meidät tuosta myös ainakin osittain.

Tosiaan se halu ei ole asia, jonka voi kääntää katkaisijasta päälle halutessaan. Seksiin voi suostua ilman halua, mutta silloin se tuntuu lähinnä inhottavalta ja alentavalta.

Riippuu ihmisestä, ei se kaikille ole samanlainen ongelma. Monet parit harrastavat esimerkiksi pitkään lasta yrittäessä seksiä silloin kun kalenteri käskee, huvitti kumpaakaan tai ei. Ei kaikki koe sitä ahdistavana.

Tuohan vasta onkin alentavaa ja epätervettä. Ei ihme, että lapsen saanti on vaikeaa. Nämä asiat ei suju pakottamalla.

Itse asiassa ei ole. 

Meillä homma toimii oikein hyvin, eli näin: molemmat meistä tietävät, että yhtenä iltana viikosta on ilta, jolloin on lupa odottaa seksiä tai vihjailla seksistä. Se yksi ilta on valittu sen takia, että yleensä silloin olemme molemmat oletettavasti saaneet riittävästi levätä. Kun kyseinen ilta lähestyy, olemme jo valmiiksi virittäytyneitä, ja usein puolitiedostamattomasti olemme jo päivän aikana olleet lähellä toisiamme ja pyrkineet viettämään aikaa yhdessä hyvässä ilmapiirissä. Pienet kosketukset, sipaisut, suukot ja hivelyt päivän aikana valmistelevat jo tunnelmaa. Jossakin vaiheessa iltapäivää asiasta ehkä keskustellaan, ehkä kysäistään, olisiko illalla mahdollisuutta yhteisiin hetkiin. Useimmiten vastaus on molempien osalta myönteinen. Illan lähestyessä virittäydymme entistä enemmän, ja valmistelemme esimerkiksi vaivihkaa  vierashuoneen valmiiksi. Illalla käymme usein yhdessä saunassa tai suihkussa, jossa jo hieman (tai hieman enemmän) koskettelemme toisiamme, pesemme selän, ja jos siltä tuntuu, annan vaimolle yhden orgasmin jo tässä vaiheessa. Illalla sitten usein jatkamme tästä, ja miellyttävän yhteisen rakastelutuokion (usein n. puoli tuntia - tunti) jälkeen olemme lähekkäin ja sylikkäin, jonka jälkeen siistiydymme, pesemme hampaat ja menemme nukkumaan.

Aikataulutus on meillä pelkästään positiivinen asia. Kumpi tahansa voi missä tahansa kohtaa kertoa, että tänään ei ole sopiva hetki, ja lisäksi vaimon kuukautiskierto tietenkin huomioidaan jo etukäteen. Mutta koska me molemmat joudumme virittäytymään kunnon rakastelua varten etukäteen (minullakaan se ei onnistu usein spontaanisti!) teemme sen mielellään järkevästi ja huolellisesti, ja tästä syystä "aikataulutus" on paras vaihtoehto. Korostan, että panostamme siis nimen omaan hyvän ilmapiirin luomiseen ja virittäytymiseen oikeastaan jo melkein koko päivän ajan.

Minä kirjoitin sen alkuperäisen kommentin vauvaprojektin takia aikataulutetusta seksistä, ja mitä minä olen vauvahullujen naisten kanssa puhunut, niin aina ei ehdi edes kovin paljon virittäytymään ja lämmittelemään - ja silti lopulta voi olla ihan kivaa. Ihmisen seksuaalisuus on niin monimuotoista. Se mikä tuntuu jostain ihmisestä kovin ahdistavalta ja alentavalta voi jollekin toiselle taas sopia loistavasti. Aina ärsyttää, kun joku kokee tarvetta leimata toisen ihmisen tavat "alentevaksi" ja "epäterveeksi".

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Käyttäjä41945 kirjoitti:

Miksi kukaan täällä ei kyseenalaista tuota miehen naurettavaa käytöstä. Jos vaimon ei tee mieli seksiä 1-2 päivään niin aletaan kiukuttelemaan ja pitämään mykkäkoulua kuin pikku kakara konsanaan. Ehkä jos olisi kuunnellut naista ja nauttinut hänen kanssaan yhteisestä mökkiaamusta eikä lähtenyt kotiin ja murjottanut niin ois saattanut varmaan sitten illemmalla kotona seksi maistua vaimollekkin?

Parisuhde tai avioliittokaan ei velvoita olemaan valmiina seksiin milloin vaan kun toinen haluaa.

Ymmärrän, ettei vaimoni aina jaksa, ja voi sanoa esim. iltamyöhällä ettei jaksa nyt, rakastellaan huomenna, mutta jos ei mitään sairautta tms. syytä ole, niin se ei ole hyväksyttävää, että jatkuvasti oltaisiin vain tauolla (raskauden aikana ja jälkeen on ollut pitempiä välejä, samoin kuukautisten aikaan tauko, nämä ymmärrettäviä verrattuna "ei huvita"-syihin). Olen hänelle sanonutkin, että minulle kävisi joka päiväkin, mutta 2 pv välein on OK, yli sen olisi jo turhan pitkä väli. Rakastelu kuuluu aviovelvollisuuksiin, puolison pitämiseen tyytyväisenä muiden asioiden ohella, ja tämä on niin tärkeä liittoa ylläpitävä asia, että myöskään sillä "kiristäminen" tms. kaupankäynti ei ole oikein. Muista asioista voidaan neuvotella, mutta rakkauden suhteen pihistely ei ole OK. Tarkoitus olla yhdessä, kunnes kuolema meidät erottaa.

Rakastamisella ja seksillä ei ole mitään tekemistä toistensa kanssa. Kyllä sinunkin kannattaisi tuohon addiktioon hakea hoitoa. Luulisi itsellekin olevan helpompaa kun mulkku ei määrää elämää

Onhan niillä erittäin paljonkin tekemistä keskenään. Haluan seksiä vaimoni kanssa, ja jos hän rakastaa minua, meillä on seksiä, koska rakastava vaimo tottakai haluaa tehdä miehensä onnelliseksi ja olla niin lähellä kuin mahdollista, ja samoin mies haluaa tehdä vaimonsa onnelliseksi. Seksiä ei myöskään tarvitse ajatella niin usein, jos se on normaali osa avioliittoa eikä siitä tarvitse vääntää, että joskos tällä viikolla taas? 

Kirjoitit tuolla yllä:

Olen hänelle sanonutkin, että minulle kävisi joka päiväkin, mutta 2 pv välein on OK, yli sen olisi jo turhan pitkä väli. Rakastelu kuuluu aviovelvollisuuksiin, puolison pitämiseen tyytyväisenä muiden asioiden ohella, ja tämä on niin tärkeä liittoa ylläpitävä asia, että myöskään sillä "kiristäminen" tms. kaupankäynti ei ole oikein.

Sinulle ei siis riitä muu läheisyys, vaan aina on pakko olla seksiä? Vaikka vaimo ei haluaisi, jaksaisi tms? Ja tuo on sinusta rakkautta?

Jos olet tuota mieltä niin sinun pitää sitten vain lopettaa kiristäminen seksillä.

Tarkoitit viestisi varmaan tuolle miehelle, joka kiristää vaimoaan seksillä. Vaimolla on kuulemma VELVOLLISUUKSIA. Kuulostaa tosi rakastavalta ja kiihoittavalta. 🙄

Meillä molemmilla on velvollisuuksia, ja on selvä asia, että niihin kuuluu myös lähelläoloa ja toistemme seksuaalisten tarpeiden tyydyttäminen. Muita asioita voimme harrastaa muiden ihmisten kanssa, mutta sukupuolielämä puolison kanssa on tärkeä asia. Ei se mitään kiristystä ole, että avioliitossa odottaa, ettei tarvitse olla puutteessa, vaan lähtökohta. Itse myös pyrin huolehtimaan siitä, ettei vaimon tarvitse olla puutteessa, vaikka itselläni ei oikein onnistuisikaan. Sellainenkin aika oli, kun minulla oli vaiva, joka aiheutti kipua petipuuhissa. Pidin silti vaimostani huolta, ja hain ja myös sain apua vaivaani, jotta pystyin itsekin nauttimaan normaalimmin. 

T. Se seksiä normaaliolosuhteissa (ei sairautta, raskautta tms.) korkeintaan 2 pv välein vaimonsa kanssa odottava mies.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Käyttäjä41945 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi olla parisuhteessa jos siinä ei ole seksiä?

Ymmärrän jos olisi jokin sairaus tai muu este, mutta torjunta ilman kunnollista syytä on väärin.

Herranjumala jos ei tee mieli seksiä niin ei tee mieli, ei sitä silloin tarvitse toiselle antaa. Ei parisuhde tarkoita sitä että tarvitsisi kokoajan olla valmis harrastamaan seksiä, aina ei vaan tahdo.  Vielä vähemmän tekee mieli jos mies käyttäytyy kuin pikkulapsi niinkuin tässä aloittajan tarinassa.

Kyllähän rakkaus on pohjimmiltaan juuri sitä että halutaan antaa sille toiselle sitä mistä toinen pitää ja mistä toinen saa nautintoa. Jos tämä halu loppuu niin sitten voi alkaa miettiä että mitä se oma rakkaus toista kohtaan oikein käytännössä tarkoittaa. Onko se vain sanoja vai haluaako sitä ihan oikeasti että toisella on hyvä olla?

Ja tämä ei sitten tarkoita sitä että pitäisi hampaat irvessä antaa vaan sitä että jos ei enää juurikaan halua ihan omasta halustaan tuottaa toiselle nautintoa niin kannattaa miettiä että miksi näin on.

Ei seksi ole mikään pelkkä nautinto toiselle joka annetaan rakastetulle armolahjana. Seksi jos mikä on kahdenkeskistä. Masturbointi on eri asia.

Et ilmeisesti oikein ymmärtänyt mitä tarkoitin. Se mitä yritin sanoa on että rakkaus antaa nimenomaan sen oman aidon halun tuottaa toiselle naitintoa. Silloin se on kahdenkeskistä ja molemminpuolista eikä mikään "armolahja". Jos parisuhteesta hiipuu aito pyyteetön halu tuottaa toiselle nautintoa ja hyvää niin siitä rakkaudesta on silloin kadonnut aika paljon.

Minusta on surullista miten moni tuntuu ajattelevan että parisuhtessa ja rakkaudessa on kaikki kunnossa vaikka toisen huomioiminen myös rakkauden teoin tuntuu ihan pakkopullalta ja sitä tehdään vain kun siitä hyödytään mahdollisimman paljon itse eli kun itseä haluttaa kamalasti.

Tuputat seksiä osoituksena rakkaudestasi? Jos toinen ei halua sitä sinun huomiota? Joskus kannattaa myös uskoa, kun toinen sanoo jotain.

En. Et edelleenkään ymmärrä tai halua ymmärtää. Seksi ei ole mikään osoitus rakkaudesta vaan asia jota haluaa aidosti antaa toiselle kun rakastaa. Jos tiedät kumppanisi tarvitsevan jotain ollakseen onnellinen ja hyvinvoiva niin rakkaudesta sinä tietenkin tuon asian sille kumppanillesi suot. Rakastava ihminen haluaa rakkaansa olevan onnellinen kaikin puolin. Ja sen toteuttaminen tuo myös sille toteuttajalle iloa.

Ihan kuten jos annat lapselle joululahjan jota hän on kovasti toivonut niin myös antaja kokee iloa ja onnea kun voi täyttää toisen toiveen ja tehdä toisen onnelliseksi.

Jos sinä tiedät että kumppanisi tarvitsevan jotain ollakseen onnellinen, niin sinä tietenkin sen hänelle suot. Olethan rakastava ihminen. Tämän toteuttaminen tuo mysös sinulle iloa, eli et vaadi seksiä.

Jokaiselle ihmisellä on tietyt perustarpeet joita hän tarvitsee voidakseen olla täysin onnellinen. Noista asioista ei voi luopua tai ei ole enää onnellinen. Rakastava ihminen ei vaadi toista luopumaan perustarpeistaan eikä sellaista voi rakkauden nimissä edellyttää.

Monille ihmiselle edes kohtuullinen seksielämä on yksi perustarve. 

Toki jos tarpeiteni tyydyttäminen olisi toiselle niin vastenmielistä että hän ei kerta kaikkiaan siihen pystyisi niin silloin en sitä häneltä vaatisi. Mutta silloin rakkaus vaatisi myös luopumaan koko parisuhteesta koska siinä molemminpuolinen rakkaus ei voisi enää toteutua.

Olen samaa mieltä. Ihmisen perustarve on olla harrastamatta vastentahtoista seksiä. Jos toinen haluaa sivuuttaa tämän perustarpeen, niin hän ei enää rakasta.

Kun tuossa tilanteessa rakkaus on selvästikin molemmin puolin loppu niin on parempi lopettaa koko suhde. Ongelmahan onkin siinä että niin moni ajattelee että on ihan ok vaatia toista osapuolta louumaan seksielämästä mutta siltä odotetaan että se parisuhde jatkuisi kuin mitään ei olisi tapahtunut. Mutta ei se niin toimi. 

Edelleen, jos halu harrastaa seksiä loppuu täysin ja kokee toisen vain vastenmieliseksi niin se ei ole mikään perustarve vaan osoitus siitä että suhteessa on paljon pielessä eikä se rakkauskaan enää niin kukoista.

Ei vaadi kukaan luopumaan. Ihan itse saat tehdä ratkaisusi omassa suhteessasi. Nuo ovat oman mielikuvituksesi tuotteita tuollaiset.

No aika monta kommenttia täälläkin on ollut jossa todetaan että "eikö sitä mikään muu ole mielessä kuin seksi" ja vastaavaa. Eli kerrotaan että seksin haluaminen ja tarviseminen suhteessa on jotenkin väärin ja että jos toinen ei halua niin se on ihan ok ja sitten vain ollaan ilman.

Ei vaan että sinä teet omat ratkaisusi asian suhteen. Jos haluat seksiä, ja toinen ei halua, niin sinä teet oman ratkaisusi.

Rahalla tämänkin asian ratkaisee.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Käyttäjä41945 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi olla parisuhteessa jos siinä ei ole seksiä?

Ymmärrän jos olisi jokin sairaus tai muu este, mutta torjunta ilman kunnollista syytä on väärin.

Herranjumala jos ei tee mieli seksiä niin ei tee mieli, ei sitä silloin tarvitse toiselle antaa. Ei parisuhde tarkoita sitä että tarvitsisi kokoajan olla valmis harrastamaan seksiä, aina ei vaan tahdo.  Vielä vähemmän tekee mieli jos mies käyttäytyy kuin pikkulapsi niinkuin tässä aloittajan tarinassa.

Kyllähän rakkaus on pohjimmiltaan juuri sitä että halutaan antaa sille toiselle sitä mistä toinen pitää ja mistä toinen saa nautintoa. Jos tämä halu loppuu niin sitten voi alkaa miettiä että mitä se oma rakkaus toista kohtaan oikein käytännössä tarkoittaa. Onko se vain sanoja vai haluaako sitä ihan oikeasti että toisella on hyvä olla?

Ja tämä ei sitten tarkoita sitä että pitäisi hampaat irvessä antaa vaan sitä että jos ei enää juurikaan halua ihan omasta halustaan tuottaa toiselle nautintoa niin kannattaa miettiä että miksi näin on.

Ei seksi ole mikään pelkkä nautinto toiselle joka annetaan rakastetulle armolahjana. Seksi jos mikä on kahdenkeskistä. Masturbointi on eri asia.

Et ilmeisesti oikein ymmärtänyt mitä tarkoitin. Se mitä yritin sanoa on että rakkaus antaa nimenomaan sen oman aidon halun tuottaa toiselle naitintoa. Silloin se on kahdenkeskistä ja molemminpuolista eikä mikään "armolahja". Jos parisuhteesta hiipuu aito pyyteetön halu tuottaa toiselle nautintoa ja hyvää niin siitä rakkaudesta on silloin kadonnut aika paljon.

Minusta on surullista miten moni tuntuu ajattelevan että parisuhtessa ja rakkaudessa on kaikki kunnossa vaikka toisen huomioiminen myös rakkauden teoin tuntuu ihan pakkopullalta ja sitä tehdään vain kun siitä hyödytään mahdollisimman paljon itse eli kun itseä haluttaa kamalasti.

Miksi et itse anna sille toiselle nautintoa sillä tavoin että hänen ei tarvitse toimia seksileluna sinulle vastoin tahtoaan. Tämä tuottaisi naiselle suunnattoman nautinnon, kyllä sinun pitäisi se hänelle tarjota jos kerra nhäntä rakastat.

Mielestäni suhteen sarka on loppuun kynnetty siinä vaiheessa ja on aika lähteä katselemaan kummankin vihreämpiä niittyjä, mikäli jompi kumpi kokee velvollisuudekseen toimia toisen seksileluna.

Parisuhteessa ei ole pakko olla, yksin on vähemmän tuon suuntaisia velvollisuuksia mikäli niitä ei halua.

Turha valittaa leluna olemisesta.

Mielestäni suhteen sarka on loppuun kynnetty siinä vaiheessa ja on aika lähteä katselemaan kummankin vihreämpiä niittyjä, mikäli jompi kumpi kokee että toisen on toimittava toisen seksileluna.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Käyttäjä41945 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi olla parisuhteessa jos siinä ei ole seksiä?

Ymmärrän jos olisi jokin sairaus tai muu este, mutta torjunta ilman kunnollista syytä on väärin.

Herranjumala jos ei tee mieli seksiä niin ei tee mieli, ei sitä silloin tarvitse toiselle antaa. Ei parisuhde tarkoita sitä että tarvitsisi kokoajan olla valmis harrastamaan seksiä, aina ei vaan tahdo.  Vielä vähemmän tekee mieli jos mies käyttäytyy kuin pikkulapsi niinkuin tässä aloittajan tarinassa.

Kyllähän rakkaus on pohjimmiltaan juuri sitä että halutaan antaa sille toiselle sitä mistä toinen pitää ja mistä toinen saa nautintoa. Jos tämä halu loppuu niin sitten voi alkaa miettiä että mitä se oma rakkaus toista kohtaan oikein käytännössä tarkoittaa. Onko se vain sanoja vai haluaako sitä ihan oikeasti että toisella on hyvä olla?

Ja tämä ei sitten tarkoita sitä että pitäisi hampaat irvessä antaa vaan sitä että jos ei enää juurikaan halua ihan omasta halustaan tuottaa toiselle nautintoa niin kannattaa miettiä että miksi näin on.

Ei seksi ole mikään pelkkä nautinto toiselle joka annetaan rakastetulle armolahjana. Seksi jos mikä on kahdenkeskistä. Masturbointi on eri asia.

Et ilmeisesti oikein ymmärtänyt mitä tarkoitin. Se mitä yritin sanoa on että rakkaus antaa nimenomaan sen oman aidon halun tuottaa toiselle naitintoa. Silloin se on kahdenkeskistä ja molemminpuolista eikä mikään "armolahja". Jos parisuhteesta hiipuu aito pyyteetön halu tuottaa toiselle nautintoa ja hyvää niin siitä rakkaudesta on silloin kadonnut aika paljon.

Minusta on surullista miten moni tuntuu ajattelevan että parisuhtessa ja rakkaudessa on kaikki kunnossa vaikka toisen huomioiminen myös rakkauden teoin tuntuu ihan pakkopullalta ja sitä tehdään vain kun siitä hyödytään mahdollisimman paljon itse eli kun itseä haluttaa kamalasti.

Tuputat seksiä osoituksena rakkaudestasi? Jos toinen ei halua sitä sinun huomiota? Joskus kannattaa myös uskoa, kun toinen sanoo jotain.

En. Et edelleenkään ymmärrä tai halua ymmärtää. Seksi ei ole mikään osoitus rakkaudesta vaan asia jota haluaa aidosti antaa toiselle kun rakastaa. Jos tiedät kumppanisi tarvitsevan jotain ollakseen onnellinen ja hyvinvoiva niin rakkaudesta sinä tietenkin tuon asian sille kumppanillesi suot. Rakastava ihminen haluaa rakkaansa olevan onnellinen kaikin puolin. Ja sen toteuttaminen tuo myös sille toteuttajalle iloa.

Ihan kuten jos annat lapselle joululahjan jota hän on kovasti toivonut niin myös antaja kokee iloa ja onnea kun voi täyttää toisen toiveen ja tehdä toisen onnelliseksi.

Jos sinä tiedät että kumppanisi tarvitsevan jotain ollakseen onnellinen, niin sinä tietenkin sen hänelle suot. Olethan rakastava ihminen. Tämän toteuttaminen tuo mysös sinulle iloa, eli et vaadi seksiä.

Jokaiselle ihmisellä on tietyt perustarpeet joita hän tarvitsee voidakseen olla täysin onnellinen. Noista asioista ei voi luopua tai ei ole enää onnellinen. Rakastava ihminen ei vaadi toista luopumaan perustarpeistaan eikä sellaista voi rakkauden nimissä edellyttää.

Monille ihmiselle edes kohtuullinen seksielämä on yksi perustarve. 

Toki jos tarpeiteni tyydyttäminen olisi toiselle niin vastenmielistä että hän ei kerta kaikkiaan siihen pystyisi niin silloin en sitä häneltä vaatisi. Mutta silloin rakkaus vaatisi myös luopumaan koko parisuhteesta koska siinä molemminpuolinen rakkaus ei voisi enää toteutua.

Olen samaa mieltä. Ihmisen perustarve on olla harrastamatta vastentahtoista seksiä. Jos toinen haluaa sivuuttaa tämän perustarpeen, niin hän ei enää rakasta.

Kun tuossa tilanteessa rakkaus on selvästikin molemmin puolin loppu niin on parempi lopettaa koko suhde. Ongelmahan onkin siinä että niin moni ajattelee että on ihan ok vaatia toista osapuolta louumaan seksielämästä mutta siltä odotetaan että se parisuhde jatkuisi kuin mitään ei olisi tapahtunut. Mutta ei se niin toimi. 

Edelleen, jos halu harrastaa seksiä loppuu täysin ja kokee toisen vain vastenmieliseksi niin se ei ole mikään perustarve vaan osoitus siitä että suhteessa on paljon pielessä eikä se rakkauskaan enää niin kukoista.

Ei vaadi kukaan luopumaan. Ihan itse saat tehdä ratkaisusi omassa suhteessasi. Nuo ovat oman mielikuvituksesi tuotteita tuollaiset.

No aika monta kommenttia täälläkin on ollut jossa todetaan että "eikö sitä mikään muu ole mielessä kuin seksi" ja vastaavaa. Eli kerrotaan että seksin haluaminen ja tarviseminen suhteessa on jotenkin väärin ja että jos toinen ei halua niin se on ihan ok ja sitten vain ollaan ilman.

Ei vaan että sinä teet omat ratkaisusi asian suhteen. Jos haluat seksiä, ja toinen ei halua, niin sinä teet oman ratkaisusi.

Niin teenkin. Kuten myös totean että toinen ei lopulta oikeastaan rakastanut minua kokonaisuutena ja miehenä vaan vain siltä osin joka hänelle sopi. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Käyttäjä41945 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi olla parisuhteessa jos siinä ei ole seksiä?

Ymmärrän jos olisi jokin sairaus tai muu este, mutta torjunta ilman kunnollista syytä on väärin.

Herranjumala jos ei tee mieli seksiä niin ei tee mieli, ei sitä silloin tarvitse toiselle antaa. Ei parisuhde tarkoita sitä että tarvitsisi kokoajan olla valmis harrastamaan seksiä, aina ei vaan tahdo.  Vielä vähemmän tekee mieli jos mies käyttäytyy kuin pikkulapsi niinkuin tässä aloittajan tarinassa.

Kyllähän rakkaus on pohjimmiltaan juuri sitä että halutaan antaa sille toiselle sitä mistä toinen pitää ja mistä toinen saa nautintoa. Jos tämä halu loppuu niin sitten voi alkaa miettiä että mitä se oma rakkaus toista kohtaan oikein käytännössä tarkoittaa. Onko se vain sanoja vai haluaako sitä ihan oikeasti että toisella on hyvä olla?

Ja tämä ei sitten tarkoita sitä että pitäisi hampaat irvessä antaa vaan sitä että jos ei enää juurikaan halua ihan omasta halustaan tuottaa toiselle nautintoa niin kannattaa miettiä että miksi näin on.

Ei seksi ole mikään pelkkä nautinto toiselle joka annetaan rakastetulle armolahjana. Seksi jos mikä on kahdenkeskistä. Masturbointi on eri asia.

Et ilmeisesti oikein ymmärtänyt mitä tarkoitin. Se mitä yritin sanoa on että rakkaus antaa nimenomaan sen oman aidon halun tuottaa toiselle naitintoa. Silloin se on kahdenkeskistä ja molemminpuolista eikä mikään "armolahja". Jos parisuhteesta hiipuu aito pyyteetön halu tuottaa toiselle nautintoa ja hyvää niin siitä rakkaudesta on silloin kadonnut aika paljon.

Minusta on surullista miten moni tuntuu ajattelevan että parisuhtessa ja rakkaudessa on kaikki kunnossa vaikka toisen huomioiminen myös rakkauden teoin tuntuu ihan pakkopullalta ja sitä tehdään vain kun siitä hyödytään mahdollisimman paljon itse eli kun itseä haluttaa kamalasti.

Miksi et itse anna sille toiselle nautintoa sillä tavoin että hänen ei tarvitse toimia seksileluna sinulle vastoin tahtoaan. Tämä tuottaisi naiselle suunnattoman nautinnon, kyllä sinun pitäisi se hänelle tarjota jos kerra nhäntä rakastat.

Minä annan rakkaudesta naiselleni hyvin monia asioita itsestäni ja ajastani. MInusta on elämässä kaikkein parasta kun voin ilahduttaa rakkaitani. Kuten usein sanotaan, on isompi ilo antaa lahja kuin saada lahja.

Mutta oletan että sama pätee kumppaneilla molempiin suuntiin eli että kumpikin nauttii aidosti siitä että tekee toiselle hyvää. Mutta ilmiesestä tämä "kun annat paljon niin myös saat paljon" ajatus on monille täällä ihan vieras.

Annatko vaimollesi orgasmeja myös silloin, kun itseäsi ei seksi huvita tai et siihen pysty?

Hassu kysymys. Tietenkin. Ihan kuten teen monia muitakin asioita hänen hyväkseen vaikka en hyödy niistä itse suoraan mitenkään. Tuohan on ihan normaalia kun rakastaa toista.

Mutta annat hänelle vain niitä asioita joita sinä haluat antaa. Vaimoltasi osotat että hän antaa sellaista mitä hän ei halua. Siiinä on se ero. Sinä määrittelet vaimosi puolesta sen mitä hän haluaa, ja mitä sinä annat. Anna hänen itse se päättää.

Et edelleenkään ymmärrä. Rakkaus toiseen saa sinut haluamaan antaa hänellä juuri niitä asioita joita hän tarvitsee ja haluaa, ei niitä joita itse haluaisit. Aito rakkaus on juuri pyyteetöntä.

Osa rakkautta on se että tuntee toisen niin hyvin että tietää mitkä hänen tarpeensa ja toiveensa ovat ja mikä ihan oikeasti tekee juuri hänet onnelliseksi.

Kyllä mä ymmärsin. Jos rakastat toista, niin et vaadi häneltä seksiä kun hän ei sitä halua. Hyvä!

Ja jos rakastaa toista, niin antaa seksiä kun toinen pyytää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun seksi kuolee, kuolee myös suhde.

Tätä mini ei ymmärrä.

On totta, että mini ei ymmärrä miten KSI seksi loppuminen lopettaisi suhteen. Aivan hyvin suhde toimii ilman seksiäkin.

Aivan varmasti sen osalta joka ei enää halua seksiä. Kysy kuitenkin ihan varmuuden vuoksi myös niiltä jotka haluavat seksiä.

Kyllä on todella säälittävää ,mikäli suhde perustuu pelkälle seksin "saamiselle". Miksi ihmiset alistuu tuollaisiin suhteen irvikuviin?

Niinpä. Nykyisin ihmisillä on arvot aivan päällään. Seksihän on vain lisääntymistä varten- eihän sitä tarvita mikäli ei haluta lapsia.

Kukaan ei ole sanonut pelkästään seksiin. Mutta seksi on aivan olennainen osa suhdetta ja ilman seksiä ei ole myöskään suhdetta.

Tuleppa vanhempaan ikään, kyllä parisuhteessa on toisenlaiset arvot.

En ymmärrä tätä näkemystä. Kyllä seksi ja seksuaalisuus on vanhempanakin todella tärkeää monille. Ei se tarkoita että seksiä olisi yhtä usein kuin nuorena mutta kyllä se on juuri se erityinen kipinä kahden ihmisen välillä joka tekee siitä parisuhteesta parisuhteen myös vanhempana, ei se että istutaan eri kiikkustuoleissa hiljaa.

Ymmärrät kyllä sitten kuin kasvat vielä, ja kun vanhenet.

Olen eri, mutta onpa lapsellinen kommentti. Kyllä seksuaalisuus on nykypäivänä tärkeä asia monelle iäkkäällekin. Ei toki kaikille, ja sekin on ihan okei kunhan molemmat on asiasta samaa mieltä. Mutta osalle on. Ihan tunkkainen ajatus, että kaikilla halut ja seksielämä kuolisi iän myötä.

Olet itse lapsellinen jos luulet että seksuaalisuutesi säilyy koko loppuelämäsi. Ei tähän muuta voi sanoa kuin että tulet sen sitten näkemään.

Kuule, ihan tutkimustenkin mukaan osa pareista säilyy aktiivisena kalkkiviivoille asti. Et sinä voi sanoa kenenkään muun puolesta, mihin asti hänellä tulee kyvyt ja halut säilymään. Se nimenomaan on lapsellista, että vastoin tunnettuja faktoja yrität silti yleistää omat kokemuksesi koskemaan kaikkia.

Kyllä se on lapsellista että sinä kuvittelet tietäväsi miten loppuelämäsi menee. Se vain on lapsellista, ei sille tosiasialle mitään voi. Ei edes sinun tutkimuskesi.

Agressiivisuudestasi päätellen olet itse sinkku, ja luultavasti toimit perunalastuilla ja suklaapatukoilla. Siitä on seurauksena se, että olet ns. kehopositiivinen ja parisuteesta kohdallasi ei ole toivoakaan.

N42

MOT, kaikille todistit nyt tuolla viestillä miten lapsellinen olet.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun seksi kuolee, kuolee myös suhde.

Tätä mini ei ymmärrä.

On totta, että mini ei ymmärrä miten KSI seksi loppuminen lopettaisi suhteen. Aivan hyvin suhde toimii ilman seksiäkin.

Aivan varmasti sen osalta joka ei enää halua seksiä. Kysy kuitenkin ihan varmuuden vuoksi myös niiltä jotka haluavat seksiä.

Kyllä on todella säälittävää ,mikäli suhde perustuu pelkälle seksin "saamiselle". Miksi ihmiset alistuu tuollaisiin suhteen irvikuviin?

Niinpä. Nykyisin ihmisillä on arvot aivan päällään. Seksihän on vain lisääntymistä varten- eihän sitä tarvita mikäli ei haluta lapsia.

Kukaan ei ole sanonut pelkästään seksiin. Mutta seksi on aivan olennainen osa suhdetta ja ilman seksiä ei ole myöskään suhdetta.

Tuleppa vanhempaan ikään, kyllä parisuhteessa on toisenlaiset arvot.

En ymmärrä tätä näkemystä. Kyllä seksi ja seksuaalisuus on vanhempanakin todella tärkeää monille. Ei se tarkoita että seksiä olisi yhtä usein kuin nuorena mutta kyllä se on juuri se erityinen kipinä kahden ihmisen välillä joka tekee siitä parisuhteesta parisuhteen myös vanhempana, ei se että istutaan eri kiikkustuoleissa hiljaa.

Ymmärrät kyllä sitten kuin kasvat vielä, ja kun vanhenet.

Olen eri, mutta onpa lapsellinen kommentti. Kyllä seksuaalisuus on nykypäivänä tärkeä asia monelle iäkkäällekin. Ei toki kaikille, ja sekin on ihan okei kunhan molemmat on asiasta samaa mieltä. Mutta osalle on. Ihan tunkkainen ajatus, että kaikilla halut ja seksielämä kuolisi iän myötä.

Olet itse lapsellinen jos luulet että seksuaalisuutesi säilyy koko loppuelämäsi. Ei tähän muuta voi sanoa kuin että tulet sen sitten näkemään.

Kuule, ihan tutkimustenkin mukaan osa pareista säilyy aktiivisena kalkkiviivoille asti. Et sinä voi sanoa kenenkään muun puolesta, mihin asti hänellä tulee kyvyt ja halut säilymään. Se nimenomaan on lapsellista, että vastoin tunnettuja faktoja yrität silti yleistää omat kokemuksesi koskemaan kaikkia.

Kyllä se on lapsellista että sinä kuvittelet tietäväsi miten loppuelämäsi menee. Se vain on lapsellista, ei sille tosiasialle mitään voi. Ei edes sinun tutkimuskesi.

On myös lapsellista tunkea sanoja toisen suuhun. Minä en ole missään vaiheessa väittänyt tietäväni miten loppuelämäni menee, minä olen vain tuonut esiin ettet sinäkään voi sitä tietää ja että on typerää vihjailla sellaista. (Sitäpaitsi tässä alaketjussa ei alunperin ollut kyse edes minun seksielämästäni, vaan toisen kirjoittajan.)

Eli ymmärrät että aika, ja riittävän pitkään eläminen on ainoa keino saada omalta kohdaltasi tämä asia tietoon.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Käyttäjä41945 kirjoitti:

Miksi kukaan täällä ei kyseenalaista tuota miehen naurettavaa käytöstä. Jos vaimon ei tee mieli seksiä 1-2 päivään niin aletaan kiukuttelemaan ja pitämään mykkäkoulua kuin pikku kakara konsanaan. Ehkä jos olisi kuunnellut naista ja nauttinut hänen kanssaan yhteisestä mökkiaamusta eikä lähtenyt kotiin ja murjottanut niin ois saattanut varmaan sitten illemmalla kotona seksi maistua vaimollekkin?

Parisuhde tai avioliittokaan ei velvoita olemaan valmiina seksiin milloin vaan kun toinen haluaa.

Ymmärrän, ettei vaimoni aina jaksa, ja voi sanoa esim. iltamyöhällä ettei jaksa nyt, rakastellaan huomenna, mutta jos ei mitään sairautta tms. syytä ole, niin se ei ole hyväksyttävää, että jatkuvasti oltaisiin vain tauolla (raskauden aikana ja jälkeen on ollut pitempiä välejä, samoin kuukautisten aikaan tauko, nämä ymmärrettäviä verrattuna "ei huvita"-syihin). Olen hänelle sanonutkin, että minulle kävisi joka päiväkin, mutta 2 pv välein on OK, yli sen olisi jo turhan pitkä väli. Rakastelu kuuluu aviovelvollisuuksiin, puolison pitämiseen tyytyväisenä muiden asioiden ohella, ja tämä on niin tärkeä liittoa ylläpitävä asia, että myöskään sillä "kiristäminen" tms. kaupankäynti ei ole oikein. Muista asioista voidaan neuvotella, mutta rakkauden suhteen pihistely ei ole OK. Tarkoitus olla yhdessä, kunnes kuolema meidät erottaa.

Rakastamisella ja seksillä ei ole mitään tekemistä toistensa kanssa. Kyllä sinunkin kannattaisi tuohon addiktioon hakea hoitoa. Luulisi itsellekin olevan helpompaa kun mulkku ei määrää elämää

Onhan niillä erittäin paljonkin tekemistä keskenään. Haluan seksiä vaimoni kanssa, ja jos hän rakastaa minua, meillä on seksiä, koska rakastava vaimo tottakai haluaa tehdä miehensä onnelliseksi ja olla niin lähellä kuin mahdollista, ja samoin mies haluaa tehdä vaimonsa onnelliseksi. Seksiä ei myöskään tarvitse ajatella niin usein, jos se on normaali osa avioliittoa eikä siitä tarvitse vääntää, että joskos tällä viikolla taas? 

Jos mies rakastaa naistaan, hän tottakai haluaa tehdä tämän onnelliseksi. Eli jos nainen ei halua seksiä, niin mies ei kärtä sitä. 

Miksi nainen tulisi onnelliseksi siitä että mies on puutteessa ja kärsii siitä?

Miksi mies tulisi onnelliseksi siitä että nainen vastentahtoisesti antaa kehonsa käytettäväksi ja kärsii siitä?

No totta kai mies tulee, koska se oma muna on miehelle kaikkein rakkain.

Ei kai mies siitä tule onnelliseksi että nainen on vastentahtoinen. Mutta todella onnelliseksi mies tulisi jos nainen ihan omasta halusta ja ilosta harrastaa seksiä. Ja jos näin ei ole niin mies ihan aiheellisesti alkaa miettiä että rakastaako se nainen enää häntä myös miehenä vai vaan jonain henkilönä joka siinä arjessa tekee arkisia asioita.

Ja tuossa nainen tulisi onnelliseksi jos mies omasta halusta ja ilosta antaisi naisen olla seksijutuilta rauhassa, ja rakastaisi häntä myös naisena, eikä vain panopuuna.

Oletteko te jotain ihan teinejä vai mistä ihmeestä teillä on päähän iskostunut tämä ajatus parisuhteesta "rauhassa seksijuttuilta"? Voi hyvänen aika sentään... Pidetään vain kädestä kiinni ja katsellaan toista kaihoisasti silmiin vai mikä fantasia tämä nyt oikein on? Ainakaan sillä ei ole juuri mitään tekemistä todellisuuden kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Käyttäjä41945 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi olla parisuhteessa jos siinä ei ole seksiä?

Ymmärrän jos olisi jokin sairaus tai muu este, mutta torjunta ilman kunnollista syytä on väärin.

Herranjumala jos ei tee mieli seksiä niin ei tee mieli, ei sitä silloin tarvitse toiselle antaa. Ei parisuhde tarkoita sitä että tarvitsisi kokoajan olla valmis harrastamaan seksiä, aina ei vaan tahdo.  Vielä vähemmän tekee mieli jos mies käyttäytyy kuin pikkulapsi niinkuin tässä aloittajan tarinassa.

Kyllähän rakkaus on pohjimmiltaan juuri sitä että halutaan antaa sille toiselle sitä mistä toinen pitää ja mistä toinen saa nautintoa. Jos tämä halu loppuu niin sitten voi alkaa miettiä että mitä se oma rakkaus toista kohtaan oikein käytännössä tarkoittaa. Onko se vain sanoja vai haluaako sitä ihan oikeasti että toisella on hyvä olla?

Ja tämä ei sitten tarkoita sitä että pitäisi hampaat irvessä antaa vaan sitä että jos ei enää juurikaan halua ihan omasta halustaan tuottaa toiselle nautintoa niin kannattaa miettiä että miksi näin on.

Ei seksi ole mikään pelkkä nautinto toiselle joka annetaan rakastetulle armolahjana. Seksi jos mikä on kahdenkeskistä. Masturbointi on eri asia.

Et ilmeisesti oikein ymmärtänyt mitä tarkoitin. Se mitä yritin sanoa on että rakkaus antaa nimenomaan sen oman aidon halun tuottaa toiselle naitintoa. Silloin se on kahdenkeskistä ja molemminpuolista eikä mikään "armolahja". Jos parisuhteesta hiipuu aito pyyteetön halu tuottaa toiselle nautintoa ja hyvää niin siitä rakkaudesta on silloin kadonnut aika paljon.

Minusta on surullista miten moni tuntuu ajattelevan että parisuhtessa ja rakkaudessa on kaikki kunnossa vaikka toisen huomioiminen myös rakkauden teoin tuntuu ihan pakkopullalta ja sitä tehdään vain kun siitä hyödytään mahdollisimman paljon itse eli kun itseä haluttaa kamalasti.

Tuputat seksiä osoituksena rakkaudestasi? Jos toinen ei halua sitä sinun huomiota? Joskus kannattaa myös uskoa, kun toinen sanoo jotain.

En. Et edelleenkään ymmärrä tai halua ymmärtää. Seksi ei ole mikään osoitus rakkaudesta vaan asia jota haluaa aidosti antaa toiselle kun rakastaa. Jos tiedät kumppanisi tarvitsevan jotain ollakseen onnellinen ja hyvinvoiva niin rakkaudesta sinä tietenkin tuon asian sille kumppanillesi suot. Rakastava ihminen haluaa rakkaansa olevan onnellinen kaikin puolin. Ja sen toteuttaminen tuo myös sille toteuttajalle iloa.

Ihan kuten jos annat lapselle joululahjan jota hän on kovasti toivonut niin myös antaja kokee iloa ja onnea kun voi täyttää toisen toiveen ja tehdä toisen onnelliseksi.

Minusta tuo on jo vinksahtanut ajatus, että parisuhteessa seksi olisi vain toisen miellyttämistä. Yleensä vielä sillä ajatuksella, että nainen antaa miehelle seksiä, jotta mies olisi onnellinen. Eikö sen pitäisi lähteä siitä, että molemmat haluavat olla intiimisti lähekkäin rakkaansa kanssa ja se itsessään tuntuu itselle hyvältä? (Eri)

Nimenomaan. Mutta pointtini on ollut se että kun on molemminpuolista aitoa pyyteetöntä rakkautta niin se jo itsessään synnyttää sen halun olla toisen kanssa intiimisti ja antaa toiselle nautintoa ja saada sitä myös itse. Se ei silloin ole mitään pakkopullaa tai väkisin antamista.

Halu seksiin voi syntyä monesta asiasta. Se voi syntyä ihan vain siitä omasta sisäisestä halusta mutta myös siitä että kokee syvästi että se seksi kuuluu osaksi sitä molemminpuolista rakkautta ja sitä miten sitä rakkautta toista kohtaan osoittaa.

kun on molemminpuolista aitoa pyyteetöntä rakkautta niin se jo itsessään synnyttää sen halun ettei halua toisen harrastavan seksiä siksi että se miellyttäisi sitä vonkaajaa.

 WHUOAAAAAAAOU!  KYYPERNASTAA! Mä siis niiiiiiiiiiiiiiiiiiin vetäydyin taas ihan sika sanattomax tavallaan!!!