Mies kiukuttelee kun en halunnut mökkiviikonloppuna seksiä

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä en tiedä miten useimmat naiset ajattelevat romantiikasta, mutta mulle se on pieniä arjen huomionosoituksia. Esimerkiksi se kun talviaamuna töihin lähtiessäni huomaan että mies on putsannut mun auton lumesta. Tai illalla kun menen pesemään hampaita, mies on laittanut mulle jo hammasharjan ja -tahnan valmiiksi. Siis yleensä ottaen pieni osoitus siitä että hän on ajatellut minua. Olen ollut hänen mielessään. Se on romanttista. Toki tämä toimii molempiin suuntiin.[/quote

Tämä on rakkautta.

Ja kuinka usein nainen on putsannut ihmiskunnan historiassa miehen auton oma-aloitteisesti? Niinpä

Minä ainakin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä en tiedä miten useimmat naiset ajattelevat romantiikasta, mutta mulle se on pieniä arjen huomionosoituksia. Esimerkiksi se kun talviaamuna töihin lähtiessäni huomaan että mies on putsannut mun auton lumesta. Tai illalla kun menen pesemään hampaita, mies on laittanut mulle jo hammasharjan ja -tahnan valmiiksi. Siis yleensä ottaen pieni osoitus siitä että hän on ajatellut minua. Olen ollut hänen mielessään. Se on romanttista. Toki tämä toimii molempiin suuntiin.[/quote

Tämä on rakkautta.

Ja kuinka usein nainen on putsannut ihmiskunnan historiassa miehen auton oma-aloitteisesti? Niinpä

Minä ilmoittaudun! Olen tehnyt niin monta kertaa. Ja olen nainen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itseäni naisena oksettaa miehet. En tiedä yhtään miestä joka ei menisi vieraisiin jos tilaisuus olisi. Miehet eivät myöskään "rakasta"" vaan yrittävät erilaisilla myöntymisillään saada seksiä. Mies tiskaa, tuo kukkia, kehuu kampausta, rakentaa talon, ostaa auton. Ja vain siksi että saa seksiä. Kun mies ei saa, hän ei anna. Naisen sensijaan pitää antaa, niin taloudellisesti, työllisesti kuin kotia hoitaen ja sängyssä. Nainen ei saa kiristää, mies saa. Taloa ei rakenneta ilman panoja. Mies katsoo oikeudekseen käydä vieraissa, saako myös vaimo käydä, että saa seksiä jossa arvostetaan.? Miehet, oksettavia munajumppareita. Ei kiinnosta.

Parisuhteessa olevista miehistä n. 38 % pettää/on pettänyt, eli 62 % on uskollisia. Naisista vastaavasti 32 % ja 68 %.

Eli kyllä uskollisiakin on, mutta ei se mikään itsestäänselvyys ole. Herkästi keskenään samantyyliset liikkuvat samoissa porukoissa (ei toki aina), eli kannattaa vaihtaa arvomaailmaltaan erilaiseen ihmisympäristöön, jos uskollisuutta kaipaat. Tuttuus herkästi viehättää ja tuntuu turvalliselta, mutta sinun kannattaisi siis kiinnittää asiaan huomiota ja etsiä hieman erilaista puolisoa.

Minä luulen, että noin katkeroituneen on vaikea löytää enää tasapainoista parisuhdetta. Vähän samaan tyyliin, kuin palstan pahimpien naistenvihaajienkin osalta se toimivan parisuhteen löytymisen juna on jo mennyt. Kun ollaan ajauduttu tuolle "kaikki miehet, kaikki naiset" astelle jolla halveksitaan jo kokonaista sukupuolta, ei edellytyksiä oikein enää ole. Eikä ne terveet ja tasapainoiset ihmiset tuollaiseen koske pitkällä tikullakaan. Siis juuri ne, jotka voisivat todistaa epäluulot vääriksi.

Terveet ja tasapainoisetkin pettävät, valitettavasti. Alkoholi kun tekee kunnollisestakin peruskairasta pettäjän.

En muuta väitäkään. Mutta niihin kunnollisiin jotka eivät petä ei ainakaan tuolla asenteella ole minkään valtakunnan saumaa. Toki siis naistenvihaajamiehillä sama juttu.

Eiköhän tällä palstalla suurin osa miehistä ole luovuttanut naisten suhteen jo ajat sitten. Ei kai täällä muuten jaksaisi vuodesta toiseen kerätä vain lisää pahaa oloa.

Mä olen naimisissa, mutta olen oppinut palstalta mitä naiset oikeasti miehistä ajattelevat.

Kiitos siitä!

Samaa mieltä! Vauvapalstan ansiosta olen oppinut että naisen kanssa ei kannata ryhtyä vakavaan suhteeseen. Aina kun tyttöystävä on ehdottanut yhteen muuttamista, ole vaihtanut uuteen naiseen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vähän sama täällä. Suhde on ollut huono jo pitkään, eikä mies suostunut viettämään edes kesälomaa yhtä aikaa kuin minä. Hän ei suostunut lähtemään kanssani matkallekaan, eikä meillä ole koskaan kahdenkeskistä aikaa kotona lasten takia, emmekä käy treffeillä tms. Puhdas kämppissuhde siis. Järjestin lapsille hoidon yhdeksi viikonlopuksi, jotta saisimme olla kahdestaan ja parantaa suhdettamme romanttisella ajalla, mutta mies lähtikin silloin omaan reissuun ja vietin sen vuoden ainoan lapsivapaan yksin kotona. Nyt kesän päätteeksi mies ehdotti yhtäkkiä, että ajaisimme mökille edestakaisin harrastamaan pikaseksiä ja tulisimme samantien takaisin, että lapset saisivat pärjätä sen aikaa yksin kotona. En ole mitään typerämpää ikinä kuullut, en halua jättää lapsia yksin kotiin, enkä ole enää kiinnostunut seksistä miehen kanssa, ennen kuin hän panostaa tosissaan romanttiseen parisuhteeseemme. Kesä ja miehen välinpitämättömyyden huipennus oli viimeinen sinetti minulle ja aloin miettiä eroa. Viimeinen asia, mikä nyt kiinnostaa, on ilman tunteita käydä pantavana mökillä edestakaisin sinne ajaen ja koko ajan lasten pärjäämisestä huolehtien. N ole nyt heti eroamassa, mutta ajattelin alkaa elää omaa elämääni ja mies saa pohtia itsekseen tykönään, haluaako hän oikean parisuhteen kanssani vai ei. Jos haluaa, siihen pitää kuulua jonkinlaista arvostusta, tunteita minua kohtaan, halua viettää aikaa yhdessä ja jotain romanttisia elementtejä. Nyt niitä ei ole. Mies ei ymmärrä, vaikka olen tämän hänelle jo muutamaan kertaan selkokielellä kertonut ja mököttää siitä mökkiseksistä.

Tää romantiikan yhdistäminen seksiin on monille miehille vaikeaa. Vaikka pidän itseäni fiksuna ja hyvinkin huomioonottavana, (muuten) mukavana puolisona, en ole oikein koskaan osannut "järjestää romantiikkaa".  Jo ajatuskin tuntuu ahdistavalta, vaivaannuttavalta ja teennäiseltä. Mulle seksi on tarve siinä kuin syöminen ja nukkuminen ja silloin tällöin pitäisi vaan homma hoitaa niin voi taas keskittyä tärkeämpiin asioihin. Romantiikka on yhtä kiinnostavaa kuin katsella maalin kuivumista tai käydä balettinäytöksessä.

Tiedän, että useimmat naiset ajattelevat hyvinkin eri tavalla, mutta kun ei pysty, ei kykene. Miehelläsi voi olla sama ongelma.

Siis etkö itse koskaan koe jotain tilannetta vaikkapa romanttisena?

Tiedostan kyllä älyllisesti, että jokin tilanne on romanttinen ja esim. elokuvaa katsoessa saatan jopa omaksi yllätyksekseni liikuttua kun rakastavaiset vihdoin saavat toisensa, mutta jotenkin en vaan tykkää tosielämässä romantiikasta. Jo sen teeskenteleminenkin tuntuu jotenkin väärältä ja vastenmieliseltä. En tiedä liittyykö se lapsuuteen jossa ei perhepiirissä liiemmin rakkaudesta puhuttu eikä sitä vahingossakaan näytetty.

Uskoisin muuten, että en ole ainoa mies tämän ongelman kanssa.

En minäkään tykkää romantiikasta - ja olen nainen. En katso romanttisia elokuvia, enkä välitä alan kirjallisuudesta tai muustakaan hömpästä. Ja kaveripiirini on ihan samanlainen. Tästä on monesti ollut naiskaveteiden kanssa puhettakin, kun ei vain osaa heittäytyä naisen rooliin ja tuijotella käsi kädessä auringonlaskuun.

Moni suominainen on äijämäinen, ja ylpeä siitä. En tosin ymmärrä miksi.

Vierailija kirjoitti:

Käyttäjä41945 kirjoitti:

Miksi kukaan täällä ei kyseenalaista tuota miehen naurettavaa käytöstä. Jos vaimon ei tee mieli seksiä 1-2 päivään niin aletaan kiukuttelemaan ja pitämään mykkäkoulua kuin pikku kakara konsanaan. Ehkä jos olisi kuunnellut naista ja nauttinut hänen kanssaan yhteisestä mökkiaamusta eikä lähtenyt kotiin ja murjottanut niin ois saattanut varmaan sitten illemmalla kotona seksi maistua vaimollekkin?

Parisuhde tai avioliittokaan ei velvoita olemaan valmiina seksiin milloin vaan kun toinen haluaa.

Ymmärrän, ettei vaimoni aina jaksa, ja voi sanoa esim. iltamyöhällä ettei jaksa nyt, rakastellaan huomenna, mutta jos ei mitään sairautta tms. syytä ole, niin se ei ole hyväksyttävää, että jatkuvasti oltaisiin vain tauolla (raskauden aikana ja jälkeen on ollut pitempiä välejä, samoin kuukautisten aikaan tauko, nämä ymmärrettäviä verrattuna "ei huvita"-syihin). Olen hänelle sanonutkin, että minulle kävisi joka päiväkin, mutta 2 pv välein on OK, yli sen olisi jo turhan pitkä väli. Rakastelu kuuluu aviovelvollisuuksiin, puolison pitämiseen tyytyväisenä muiden asioiden ohella, ja tämä on niin tärkeä liittoa ylläpitävä asia, että myöskään sillä "kiristäminen" tms. kaupankäynti ei ole oikein. Muista asioista voidaan neuvotella, mutta rakkauden suhteen pihistely ei ole OK. Tarkoitus olla yhdessä, kunnes kuolema meidät erottaa.

Mies ei välttämättä allekirjoita paasaustasi, jos on se vähemmän halukas osapuoli. Harvassa ovat miehet, jotka haluavat ja jaksavat tyydyttää vaimon joka toinen päivä, jos itsellä veitikka nousee vain kerran viikossa tai kahdessa. Meilläkin menee näin, ja oma apu on silloin ratkaisu. En näe inhimilliseksi kiusata miestä, koska syytönhän hän itse libdonsa laatuun on.

Mutta monille miehille ei näytä tuottavan tuskaa pakottaa vaimo vastentahtoiseen seksiin, vaikka omistaisivat kaksi tervettä kättä itse.

Vierailija kirjoitti:

Tää aloittajan toiminta on tuttua omasta ex-liitosta.

Ex-vaimosta tuli seksiä vihaava frigidi ja siksi se onkin ex-vaimo. Meillä oli seksiä ihan normaalisti 3-4 kertaa viikossa, kunnes sitten naimisiin mentyä se väheni pikkuhiljaa. Ensin jäi pois seksi viikolla (ei pysty kun on väsynyt töistä), sitten toinen viikonloppupäivä (sunnuntaina ei pysty kun huomenna on maanantai) ja lopulta se lauantaiseksikin muuttui sellaiseksi, että sitä oli vain, jos ex-vaimo oli ollut ulkona ja juonut itsensä hiprakkaan.

Aina kun meillä oli seksiä niin ex sanoi, että olipa kivaa, pitäisi tehdä useammin, mutta eihän hän sitten sitä enää muistanut. Yksi vuosi meni odotellessa ja silloin seksiä oli 3 kertaa vuoden aikana. Sen jälkeen käytiin keskustelu ja seksiä oli hetken enemmän, kunnes se sitten taas kuihtui.

Exä keksi myös ovelia jippoja seksistä kieltäytymiseen. Yksi hänen bravuureistaan oli kysyä ihan älyttömissä tilanteissa, että haluanko seksiä. Jos olin vaikka lähdössä treeneihin ja kaveri odotti jo postilaatikolla niin hän huusi keittiöstä, että miten olisi seksi nyt. Kun sanoin, että nyt ei ehdi, tehdään se illalla niin vastaus oli illalla sitten, että hän olisi kyllä halunnut aiemmin, mutta minä en, nyt nukutaan. Pari kertaa yllätin hänet vastaamalla, että selvä, treenit saa jäädä, mennään makkariin. Vastaus oli, että se oli vitsi, mene nyt sinne treeneihin.

Toinen tapa kieltäytyä seksistä oli keksiä kaikenlaisia riidanaiheita päivänmittaan, jos näytti siltä, että pitäisi harrastaa seksiä. Esim makasimme illalla sohvalla ja päivällä oltiin flirttailtu, että illalla pidetään sitten kivaa. No yhtäkkiä hänelle tuli sitten mieleen, että miksi meidän sähkölasku oli tässä kuussa isompi kuin viime kuussa, en kai vain pidä valoja päällä turhaan. Tai sulla on sukassa reikä, etkö nähnyt kun laitoit niitä jalkaan. Sitten se eskaloitui siihen, että ex-vaimo kipitti vierashuoneen sohvalle ja ilmoitti, että häntä väsyttää nyt, hän menee nukkumaan. Kello oli 21.30 tms. lauantaina.

Erohan siitä tuli ja vaimolle ihan yllätyksenä.

Viestissäsi on samantyyppisiä viitteitä mitä omassa suhteessanikin, mutta en ole seksiä vihaava :D

Miten meillä meni nuo? Näin; jos minulla on mielenpäälläni kaikenlaista, niin en pysty virittäytymään seksiin. Työviikko siihen ei vaikuta, mutta jos töistä tulee asiat kotiin, ja jäävät mieleen rullaamaan niin silloin vaikuttaa. Lisäksi miljoonat muuta asiat. Jos seksiä haluaa kumpitahansa, niin fiiliksen on oltava siihen sopiva.

Mieheni osasi ennen virittää tunnelmaa, mutta ei osaa enää. Hänen viritteämisensä on mennyt siihen että hän alkaa möläyttelemään hehheh, jotain kaksimielisiä juttuja joissa seksivihjausta. Olen sanonut jo monta vuotta että tuo tyyli ei toimi, ja sanonut mikä tyyli toimii,(eli sama kuin ennen) mutta hän ei sitä halua käyttää.

Seksi, kun sitä on, on ihan kivaa, on kiva saada orgasmi, se rentouttaa. Kyllä minä sen muistan, ei ole siitä kiinni. Se on kuitenkin todella lyhyt hetki se rakastelu, jotain 15 min kaikenkaikkiaan, joten en tuon vartin takia ole halukas virittäytymään seksiin koko päivää, aamusta asti, varsinkin kun se täytyy tehdä yksin. Mies ei halua sähköistä tunnelmaa ja halukasta naista, hän haluaa vain nusaista.

Minun tekee seksiä mieli useinkin. Voi olla että mies on silloin just lähdössä johonkin. Ei se ole mikään jippo. Halu ei katsos katso paikkaa eikä aikaa. Mies voi olla hyvin puoleensa vetävä ja haluttava just silloin kun hän keskittyy johonkin tekemiseen, eikä pyöri pikkupoikana tikkarin ympärillä. Surkeinta on sanoa että illalla sitten. Minun ei todennäköisesti tee illalla mieli päivän raskauden jälkeen. JA lisäksi pitäisi olla se oikea fiilis.

Mitään riitoja meillä ei kehittele kumpikaan.

Miehelleni on kerrottu kaikki mikä auttaa haluun. Mies haluaa eniten silloin kun ei ole saanut pitkään aikaan, kun minulla taas toisin päin. Eli miehellä paine kasvaa ja halu kun joutuu odottelemaan, minulla taas paine ja halu kasvaa kun seksiä on jatkuvasti. 

mieheni ei kuitenkaan kykene olemaan jatkuvasti vireessä, vaan seksi lakkaa kiinnostamasta kun hän on lauennut. Minua taas se lakkaa kiinnostamasta jos sitä ei pidetä yllä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä en tiedä miten useimmat naiset ajattelevat romantiikasta, mutta mulle se on pieniä arjen huomionosoituksia. Esimerkiksi se kun talviaamuna töihin lähtiessäni huomaan että mies on putsannut mun auton lumesta. Tai illalla kun menen pesemään hampaita, mies on laittanut mulle jo hammasharjan ja -tahnan valmiiksi. Siis yleensä ottaen pieni osoitus siitä että hän on ajatellut minua. Olen ollut hänen mielessään. Se on romanttista. Toki tämä toimii molempiin suuntiin.[/quote

Tämä on rakkautta.

Ja kuinka usein nainen on putsannut ihmiskunnan historiassa miehen auton oma-aloitteisesti? Niinpä

No aivan helvetin moni, tietysti. Se, joka lähtee ekana liikenteeseen, putsaa autoT. Missä ihmeen surkimuslandiassa nämä palstamiehet oikein elävät?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä mies tekee naisella, joka ei mökkilomallakaan halua seksiä. Tai ei halua ylipäätään koskaan. Jos olisin sun mies, lähtisit vaihtoon melko rivakasti.

Tai mitä nainen tekee miehellä, jolla ei muu päässä pyöri, kuin paneminen.

Läheisyyttä ja kumppanuutta on muukin, kuin se nylkytys. Iän myötä sitä muuta kumppanuutta vain arvostaa enemmän.

Tuntuu että jos mies sanoo haluavansa edes kohtuullisen määrän seksiä niin se käännetään heti ajatukseksi että mies ei muuta ajattelekaan kuin seksiä. Ihmiset nyt herran jumala syövät ja nukkuvat joka ikinen päivä mutta ei kukaan sano että ihmiset eivät muuta ajattelisi kun noita asioita.

Se että seksiin käytetään se vartti tai puoli tuntia pari kertaa viikossa jättää kyllä muille asioilla kymmeniä ja taas kymmeniä tunteja joten ei sitä nyt vain seksiä ajattele jos sitä pari kertaa viikossa haluaa. Ja ainakin meillä kyllä on valtavasti enemmän "pelkkää" läheisyyttä ja kumppanuutta verrattuna seksiin vaikka seksiäkin on ihan säännöllisesti. Eivät ne ole toisiltaan pois vaan päinvastoin.

Vierailija kirjoitti:

Tää aloittajan toiminta on tuttua omasta ex-liitosta.

Ex-vaimosta tuli seksiä vihaava frigidi ja siksi se onkin ex-vaimo. Meillä oli seksiä ihan normaalisti 3-4 kertaa viikossa, kunnes sitten naimisiin mentyä se väheni pikkuhiljaa. Ensin jäi pois seksi viikolla (ei pysty kun on väsynyt töistä), sitten toinen viikonloppupäivä (sunnuntaina ei pysty kun huomenna on maanantai) ja lopulta se lauantaiseksikin muuttui sellaiseksi, että sitä oli vain, jos ex-vaimo oli ollut ulkona ja juonut itsensä hiprakkaan.

Aina kun meillä oli seksiä niin ex sanoi, että olipa kivaa, pitäisi tehdä useammin, mutta eihän hän sitten sitä enää muistanut. Yksi vuosi meni odotellessa ja silloin seksiä oli 3 kertaa vuoden aikana. Sen jälkeen käytiin keskustelu ja seksiä oli hetken enemmän, kunnes se sitten taas kuihtui.

Exä keksi myös ovelia jippoja seksistä kieltäytymiseen. Yksi hänen bravuureistaan oli kysyä ihan älyttömissä tilanteissa, että haluanko seksiä. Jos olin vaikka lähdössä treeneihin ja kaveri odotti jo postilaatikolla niin hän huusi keittiöstä, että miten olisi seksi nyt. Kun sanoin, että nyt ei ehdi, tehdään se illalla niin vastaus oli illalla sitten, että hän olisi kyllä halunnut aiemmin, mutta minä en, nyt nukutaan. Pari kertaa yllätin hänet vastaamalla, että selvä, treenit saa jäädä, mennään makkariin. Vastaus oli, että se oli vitsi, mene nyt sinne treeneihin.

Toinen tapa kieltäytyä seksistä oli keksiä kaikenlaisia riidanaiheita päivänmittaan, jos näytti siltä, että pitäisi harrastaa seksiä. Esim makasimme illalla sohvalla ja päivällä oltiin flirttailtu, että illalla pidetään sitten kivaa. No yhtäkkiä hänelle tuli sitten mieleen, että miksi meidän sähkölasku oli tässä kuussa isompi kuin viime kuussa, en kai vain pidä valoja päällä turhaan. Tai sulla on sukassa reikä, etkö nähnyt kun laitoit niitä jalkaan. Sitten se eskaloitui siihen, että ex-vaimo kipitti vierashuoneen sohvalle ja ilmoitti, että häntä väsyttää nyt, hän menee nukkumaan. Kello oli 21.30 tms. lauantaina.

Erohan siitä tuli ja vaimolle ihan yllätyksenä.

Meillä ei ole onneksi tuollaista ja aion olla vaimoni kanssa loppuikäni. Silti tuo kuulostaa jossakin määrin tutulta, että vaikka vaimo tietää (pakko tietää, olen sen niin monesti sanonut, että yli 2 pv on liian pitkä väli), että jos eilen ei ollut seksiä, niin odotan että sitä tänään on, niin hän alkaa illalla tehdä tai puhua jostakin, joka lisää stressitasoani, esim. jollakin sinänsä reilunkuuloisella tarjouksella, että "Minulla on paljon tekemistä, voit mennä nukkumaan aikaisemmin". Nukkumaan aikaisemmin? En minä halua mennä nukkumaan ENKÄ aikaisemmin, ennen vaimoani, vaan sänkyyn YHDESSÄ JA ENNEN nukkumaanmenoa. Yritän myös tehdä kotitöitä oman osani, laittaa tiskikoneen valmiiksi, järjestää pyykit, jne., jotta hänellä ei olisi kotitöitä rästissä illalla, mutta silti hänellä voi olla illalla asioita hoidettavana, joista en välttämättä tiedä enkä pysty niitä tekemään (vaikka joku oma tilausjuttu tms. puhelimellaan). Itse sitten usein töiden takia aikaisin heräävänä valvon ja valvon, ja odotan vaimoani...avioliitto on hyvä, mutta olisihan se mahtava, jos vaimoa ei tarvitsisi muistuttaa itsestäänselvästä asiasta, että haluan häntä usein. Hän kyllä nauttii rakastelustamme, mutta itse joudun silti käytännössä pitämään asiaa esillä, jotteivät rakastelujen välit venyisi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä parisuhteessa on velvollisuus seksiin, jos toinen haluaa. Herää ne halut itselläkin kun alkaa vaan touhuamaan.

Et voi yleistää, jos itselläsi herää. Jos on oikeasti haluton, siihen ei auta mikään.

T: nainen, joka miehen takia suostuu, muttei ole tuntenut pienintäkään halua vuosiin.

Mitä haluttomuus käytännössä tarkoittaa, pelkästäänkö sitä ettei huvita tms? Itse ainakin oletan, että vaimoni HALUAA pitää minut tyytyväisenä myös sängyssä, ja itse totta kai myös toisinpäin, ja jos haluaa, niin yleensä kai myös pystyy hoitamaan aviolliset velvollisuutensa, tunsipa juuri sillä hetkellä vetoa tai ei. Eri asia jos on joku vamma tai sairaus juuri tai on älyttömän väsynyt, mutta en ymmärtäisi, jos vaimoni kieltäytyisi sillä perusteella, ettei HALUA (tehdä aviopuolisoaan onnelliseksi), vaikka hyvin pystyisi. 

Haluttomuus johtuu epäsopivasta ajankohdasta tai siitä että mies ei ole tyydyttävä.

Seksi ei ole palkinto toiselle, vaan itselle.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä parisuhteessa on velvollisuus seksiin, jos toinen haluaa. Herää ne halut itselläkin kun alkaa vaan touhuamaan.

Ja itsemääräämisoikeus tarkoittaa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Käyttäjä41945 kirjoitti:

Miksi kukaan täällä ei kyseenalaista tuota miehen naurettavaa käytöstä. Jos vaimon ei tee mieli seksiä 1-2 päivään niin aletaan kiukuttelemaan ja pitämään mykkäkoulua kuin pikku kakara konsanaan. Ehkä jos olisi kuunnellut naista ja nauttinut hänen kanssaan yhteisestä mökkiaamusta eikä lähtenyt kotiin ja murjottanut niin ois saattanut varmaan sitten illemmalla kotona seksi maistua vaimollekkin?

Parisuhde tai avioliittokaan ei velvoita olemaan valmiina seksiin milloin vaan kun toinen haluaa.

Ymmärrän, ettei vaimoni aina jaksa, ja voi sanoa esim. iltamyöhällä ettei jaksa nyt, rakastellaan huomenna, mutta jos ei mitään sairautta tms. syytä ole, niin se ei ole hyväksyttävää, että jatkuvasti oltaisiin vain tauolla (raskauden aikana ja jälkeen on ollut pitempiä välejä, samoin kuukautisten aikaan tauko, nämä ymmärrettäviä verrattuna "ei huvita"-syihin). Olen hänelle sanonutkin, että minulle kävisi joka päiväkin, mutta 2 pv välein on OK, yli sen olisi jo turhan pitkä väli. Rakastelu kuuluu aviovelvollisuuksiin, puolison pitämiseen tyytyväisenä muiden asioiden ohella, ja tämä on niin tärkeä liittoa ylläpitävä asia, että myöskään sillä "kiristäminen" tms. kaupankäynti ei ole oikein. Muista asioista voidaan neuvotella, mutta rakkauden suhteen pihistely ei ole OK. Tarkoitus olla yhdessä, kunnes kuolema meidät erottaa.

Mies ei välttämättä allekirjoita paasaustasi, jos on se vähemmän halukas osapuoli. Harvassa ovat miehet, jotka haluavat ja jaksavat tyydyttää vaimon joka toinen päivä, jos itsellä veitikka nousee vain kerran viikossa tai kahdessa. Meilläkin menee näin, ja oma apu on silloin ratkaisu. En näe inhimilliseksi kiusata miestä, koska syytönhän hän itse libdonsa laatuun on.

Mutta monille miehille ei näytä tuottavan tuskaa pakottaa vaimo vastentahtoiseen seksiin, vaikka omistaisivat kaksi tervettä kättä itse.

Tuo on eri asia, jos mies ei pysty rakastelemaan vaikka haluaisi. Naisella vastaavaa ongelmaa ei ole, vaan nainen pystyy jos haluaa. Korjatkaa jos olen väärässä.

Vierailija kirjoitti:

Käyttäjä41945 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi olla parisuhteessa jos siinä ei ole seksiä?

Ymmärrän jos olisi jokin sairaus tai muu este, mutta torjunta ilman kunnollista syytä on väärin.

Herranjumala jos ei tee mieli seksiä niin ei tee mieli, ei sitä silloin tarvitse toiselle antaa. Ei parisuhde tarkoita sitä että tarvitsisi kokoajan olla valmis harrastamaan seksiä, aina ei vaan tahdo.  Vielä vähemmän tekee mieli jos mies käyttäytyy kuin pikkulapsi niinkuin tässä aloittajan tarinassa.

Kyllähän rakkaus on pohjimmiltaan juuri sitä että halutaan antaa sille toiselle sitä mistä toinen pitää ja mistä toinen saa nautintoa. Jos tämä halu loppuu niin sitten voi alkaa miettiä että mitä se oma rakkaus toista kohtaan oikein käytännössä tarkoittaa. Onko se vain sanoja vai haluaako sitä ihan oikeasti että toisella on hyvä olla?

Ja tämä ei sitten tarkoita sitä että pitäisi hampaat irvessä antaa vaan sitä että jos ei enää juurikaan halua ihan omasta halustaan tuottaa toiselle nautintoa niin kannattaa miettiä että miksi näin on.

Ei seksi ole mikään pelkkä nautinto toiselle joka annetaan rakastetulle armolahjana. Seksi jos mikä on kahdenkeskistä. Masturbointi on eri asia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä parisuhteessa on velvollisuus seksiin, jos toinen haluaa. Herää ne halut itselläkin kun alkaa vaan touhuamaan.

Et voi yleistää, jos itselläsi herää. Jos on oikeasti haluton, siihen ei auta mikään.

T: nainen, joka miehen takia suostuu, muttei ole tuntenut pienintäkään halua vuosiin.

No on pahasti itsetunto romahtanut, kun alistuu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Käyttäjä41945 kirjoitti:

Miksi kukaan täällä ei kyseenalaista tuota miehen naurettavaa käytöstä. Jos vaimon ei tee mieli seksiä 1-2 päivään niin aletaan kiukuttelemaan ja pitämään mykkäkoulua kuin pikku kakara konsanaan. Ehkä jos olisi kuunnellut naista ja nauttinut hänen kanssaan yhteisestä mökkiaamusta eikä lähtenyt kotiin ja murjottanut niin ois saattanut varmaan sitten illemmalla kotona seksi maistua vaimollekkin?

Parisuhde tai avioliittokaan ei velvoita olemaan valmiina seksiin milloin vaan kun toinen haluaa.

Ymmärrän, ettei vaimoni aina jaksa, ja voi sanoa esim. iltamyöhällä ettei jaksa nyt, rakastellaan huomenna, mutta jos ei mitään sairautta tms. syytä ole, niin se ei ole hyväksyttävää, että jatkuvasti oltaisiin vain tauolla (raskauden aikana ja jälkeen on ollut pitempiä välejä, samoin kuukautisten aikaan tauko, nämä ymmärrettäviä verrattuna "ei huvita"-syihin). Olen hänelle sanonutkin, että minulle kävisi joka päiväkin, mutta 2 pv välein on OK, yli sen olisi jo turhan pitkä väli. Rakastelu kuuluu aviovelvollisuuksiin, puolison pitämiseen tyytyväisenä muiden asioiden ohella, ja tämä on niin tärkeä liittoa ylläpitävä asia, että myöskään sillä "kiristäminen" tms. kaupankäynti ei ole oikein. Muista asioista voidaan neuvotella, mutta rakkauden suhteen pihistely ei ole OK. Tarkoitus olla yhdessä, kunnes kuolema meidät erottaa.

Mies ei välttämättä allekirjoita paasaustasi, jos on se vähemmän halukas osapuoli. Harvassa ovat miehet, jotka haluavat ja jaksavat tyydyttää vaimon joka toinen päivä, jos itsellä veitikka nousee vain kerran viikossa tai kahdessa. Meilläkin menee näin, ja oma apu on silloin ratkaisu. En näe inhimilliseksi kiusata miestä, koska syytönhän hän itse libdonsa laatuun on.

Mutta monille miehille ei näytä tuottavan tuskaa pakottaa vaimo vastentahtoiseen seksiin, vaikka omistaisivat kaksi tervettä kättä itse.

Tässä ei ymmärretä sitä mitä seksi miehille useimmiten edustaa. Se ei ole pelkkää seksiä ja tyydytyksen hakua vaan seksin saaminen naiselta on suurimmalle osalle miehistä se suurin hyväksymisen osoitus jonka hän voi miehenä naiselta saada. Jos nainen ei halua miehen kanssa seksiä niin mies kokee että nainen ei hyväksy ja pidä hänestä nimenomaan miehenä. Näin se usein miesten päässä koetaan ja siksi seksin saaminen on miehille niin herkkä asia. Monet naiset eivät sitä ymmärrä mutta kun sen tajuaa niin moni asia aukeaa ihan eri tavalla. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vähän sama täällä. Suhde on ollut huono jo pitkään, eikä mies suostunut viettämään edes kesälomaa yhtä aikaa kuin minä. Hän ei suostunut lähtemään kanssani matkallekaan, eikä meillä ole koskaan kahdenkeskistä aikaa kotona lasten takia, emmekä käy treffeillä tms. Puhdas kämppissuhde siis. Järjestin lapsille hoidon yhdeksi viikonlopuksi, jotta saisimme olla kahdestaan ja parantaa suhdettamme romanttisella ajalla, mutta mies lähtikin silloin omaan reissuun ja vietin sen vuoden ainoan lapsivapaan yksin kotona. Nyt kesän päätteeksi mies ehdotti yhtäkkiä, että ajaisimme mökille edestakaisin harrastamaan pikaseksiä ja tulisimme samantien takaisin, että lapset saisivat pärjätä sen aikaa yksin kotona. En ole mitään typerämpää ikinä kuullut, en halua jättää lapsia yksin kotiin, enkä ole enää kiinnostunut seksistä miehen kanssa, ennen kuin hän panostaa tosissaan romanttiseen parisuhteeseemme. Kesä ja miehen välinpitämättömyyden huipennus oli viimeinen sinetti minulle ja aloin miettiä eroa. Viimeinen asia, mikä nyt kiinnostaa, on ilman tunteita käydä pantavana mökillä edestakaisin sinne ajaen ja koko ajan lasten pärjäämisestä huolehtien. N ole nyt heti eroamassa, mutta ajattelin alkaa elää omaa elämääni ja mies saa pohtia itsekseen tykönään, haluaako hän oikean parisuhteen kanssani vai ei. Jos haluaa, siihen pitää kuulua jonkinlaista arvostusta, tunteita minua kohtaan, halua viettää aikaa yhdessä ja jotain romanttisia elementtejä. Nyt niitä ei ole. Mies ei ymmärrä, vaikka olen tämän hänelle jo muutamaan kertaan selkokielellä kertonut ja mököttää siitä mökkiseksistä.

Tää romantiikan yhdistäminen seksiin on monille miehille vaikeaa. Vaikka pidän itseäni fiksuna ja hyvinkin huomioonottavana, (muuten) mukavana puolisona, en ole oikein koskaan osannut "järjestää romantiikkaa".  Jo ajatuskin tuntuu ahdistavalta, vaivaannuttavalta ja teennäiseltä. Mulle seksi on tarve siinä kuin syöminen ja nukkuminen ja silloin tällöin pitäisi vaan homma hoitaa niin voi taas keskittyä tärkeämpiin asioihin. Romantiikka on yhtä kiinnostavaa kuin katsella maalin kuivumista tai käydä balettinäytöksessä.

Tiedän, että useimmat naiset ajattelevat hyvinkin eri tavalla, mutta kun ei pysty, ei kykene. Miehelläsi voi olla sama ongelma.

Siis etkö itse koskaan koe jotain tilannetta vaikkapa romanttisena?

Tiedostan kyllä älyllisesti, että jokin tilanne on romanttinen ja esim. elokuvaa katsoessa saatan jopa omaksi yllätyksekseni liikuttua kun rakastavaiset vihdoin saavat toisensa, mutta jotenkin en vaan tykkää tosielämässä romantiikasta. Jo sen teeskenteleminenkin tuntuu jotenkin väärältä ja vastenmieliseltä. En tiedä liittyykö se lapsuuteen jossa ei perhepiirissä liiemmin rakkaudesta puhuttu eikä sitä vahingossakaan näytetty.

Uskoisin muuten, että en ole ainoa mies tämän ongelman kanssa.

En minäkään tykkää romantiikasta - ja olen nainen. En katso romanttisia elokuvia, enkä välitä alan kirjallisuudesta tai muustakaan hömpästä. Ja kaveripiirini on ihan samanlainen. Tästä on monesti ollut naiskaveteiden kanssa puhettakin, kun ei vain osaa heittäytyä naisen rooliin ja tuijotella käsi kädessä auringonlaskuun.

Moni suominainen on äijämäinen, ja ylpeä siitä. En tosin ymmärrä miksi.

Et ymmärrä miksi joku on ylpeä itsestään? Minä taas en ymmärrä miksi sinä häpeät itseäsi.

Vierailija kirjoitti:

Miten te jaksatte vatuloida tämmöistä typeryyttä 35 sivua?

Herrasiunaa miten ryhmää sakkia täällä nykyään on. Ennen tämä oli kiva palsta, nyt pelkkiä typeryksiä täynnä.

Ennen haukuttiin miehiä ihanan rajattomasti, nyt ne paskat väittää vastaan.

JSSAP

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Käyttäjä41945 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi olla parisuhteessa jos siinä ei ole seksiä?

Ymmärrän jos olisi jokin sairaus tai muu este, mutta torjunta ilman kunnollista syytä on väärin.

Herranjumala jos ei tee mieli seksiä niin ei tee mieli, ei sitä silloin tarvitse toiselle antaa. Ei parisuhde tarkoita sitä että tarvitsisi kokoajan olla valmis harrastamaan seksiä, aina ei vaan tahdo.  Vielä vähemmän tekee mieli jos mies käyttäytyy kuin pikkulapsi niinkuin tässä aloittajan tarinassa.

Kyllähän rakkaus on pohjimmiltaan juuri sitä että halutaan antaa sille toiselle sitä mistä toinen pitää ja mistä toinen saa nautintoa. Jos tämä halu loppuu niin sitten voi alkaa miettiä että mitä se oma rakkaus toista kohtaan oikein käytännössä tarkoittaa. Onko se vain sanoja vai haluaako sitä ihan oikeasti että toisella on hyvä olla?

Ja tämä ei sitten tarkoita sitä että pitäisi hampaat irvessä antaa vaan sitä että jos ei enää juurikaan halua ihan omasta halustaan tuottaa toiselle nautintoa niin kannattaa miettiä että miksi näin on.

Ei seksi ole mikään pelkkä nautinto toiselle joka annetaan rakastetulle armolahjana. Seksi jos mikä on kahdenkeskistä. Masturbointi on eri asia.

Et ilmeisesti oikein ymmärtänyt mitä tarkoitin. Se mitä yritin sanoa on että rakkaus antaa nimenomaan sen oman aidon halun tuottaa toiselle naitintoa. Silloin se on kahdenkeskistä ja molemminpuolista eikä mikään "armolahja". Jos parisuhteesta hiipuu aito pyyteetön halu tuottaa toiselle nautintoa ja hyvää niin siitä rakkaudesta on silloin kadonnut aika paljon.

Minusta on surullista miten moni tuntuu ajattelevan että parisuhtessa ja rakkaudessa on kaikki kunnossa vaikka toisen huomioiminen myös rakkauden teoin tuntuu ihan pakkopullalta ja sitä tehdään vain kun siitä hyödytään mahdollisimman paljon itse eli kun itseä haluttaa kamalasti.

Vierailija kirjoitti:

Käyttäjä41945 kirjoitti:

Miksi kukaan täällä ei kyseenalaista tuota miehen naurettavaa käytöstä. Jos vaimon ei tee mieli seksiä 1-2 päivään niin aletaan kiukuttelemaan ja pitämään mykkäkoulua kuin pikku kakara konsanaan. Ehkä jos olisi kuunnellut naista ja nauttinut hänen kanssaan yhteisestä mökkiaamusta eikä lähtenyt kotiin ja murjottanut niin ois saattanut varmaan sitten illemmalla kotona seksi maistua vaimollekkin?

Parisuhde tai avioliittokaan ei velvoita olemaan valmiina seksiin milloin vaan kun toinen haluaa.

Ymmärrän, ettei vaimoni aina jaksa, ja voi sanoa esim. iltamyöhällä ettei jaksa nyt, rakastellaan huomenna, mutta jos ei mitään sairautta tms. syytä ole, niin se ei ole hyväksyttävää, että jatkuvasti oltaisiin vain tauolla (raskauden aikana ja jälkeen on ollut pitempiä välejä, samoin kuukautisten aikaan tauko, nämä ymmärrettäviä verrattuna "ei huvita"-syihin). Olen hänelle sanonutkin, että minulle kävisi joka päiväkin, mutta 2 pv välein on OK, yli sen olisi jo turhan pitkä väli. Rakastelu kuuluu aviovelvollisuuksiin, puolison pitämiseen tyytyväisenä muiden asioiden ohella, ja tämä on niin tärkeä liittoa ylläpitävä asia, että myöskään sillä "kiristäminen" tms. kaupankäynti ei ole oikein. Muista asioista voidaan neuvotella, mutta rakkauden suhteen pihistely ei ole OK. Tarkoitus olla yhdessä, kunnes kuolema meidät erottaa.

Rakastamisella ja seksillä ei ole mitään tekemistä toistensa kanssa. Kyllä sinunkin kannattaisi tuohon addiktioon hakea hoitoa. Luulisi itsellekin olevan helpompaa kun mulkku ei määrää elämää

Vierailija kirjoitti:

Mykkäkoulu on henkistä väkivaltaa. Mutta kuulostaa että teillä ei seksuaaliset halut kohtaa. Se on ongelma teidän suhteessa myöskin.

Miten voit sanoa, kuulostaa, että teillä ei seksuaaliset halut kohtaa, kun ko. mökkireissulla ei ap syttynyt miehensä seksihaluille?