Vittumaisten potilaiden takia en enää halua tehdä lääkärin töitä
Siinäpä se oli. Olen niin kyllästynyt potilaiden hoitoon, että teen kaikkeni päästäkseni siitä pois. Jos lääkäri kysyy potilaalta jonkun kysymyksen,sillä ON TARKOITUS. En ymmärrä potilaita,jotka vaan jatkaa aivan asiaan liittymätöntä tarinaansa ja inttävät vastaan, että anna kun kerron. Ei meillä ole aikaa kuunnella jonninjoutavia etenkään päivystyksessä vaan asia pitää saada hoidettua ja me lääkärit olemme sitä varten käyneet opinnot, että tiedetään mitkä asiat on tärkeitä kysyä potilaan hoidon takia. Jos potilas ei näihin kriittisiin kysymyksiin vastaa niin se on turha valittaa paskasta hoidosta enää sen jälkeen.
Elämäni yksi suurimpia virheitä oli mennä lääkikseen. Ainoa hyvä etu enää että saa itse kirjoitella reseptejä jos tarvitsee. Siinäpä sitten potilaat ihmettelette miksei löydy tekijöitä terveydenhuoltoon.
Kommentit (715)
Erikoistu kirurgiksi, ei tartte kuunnella potilaiden jaarituksia. Ja jos oikein V tuttaa niin ainahan voi veitsi lipsahtaa.
Aloittajan kannattaa mennä matalapalkalla asiakaspalveluhommiin.
Siellä tulee pashaa niskaan oikein lapiolla. KAIKKI on aina asiakaspalvelijan vika ja asiakas on AINA oikeassa....
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän täysin, ainut hyvä puoli on palkka. Istun päivät terkkarissa ja kuuntelen kun vanhukset yksi toisensa perään kertovat huimauksesta, epämääräisistä kivuista ja tuntemuksista yleensä kurkussa ja jaloissa ja univeikeuksista. Istun ja kuuntelen, henkisesti olen kuitenkin jossain ihan muualla. Palkka on ainut asia mikä minut pitää paikallani.
Toivottavati ei tule paljon virhediagnooseja sitten. Tai no, eihän sillä ole mitään väliä, kun ei ne mummot ja papat osaa pitää puoliaan. Eli jatka samaan malliin vaan!
Vierailija kirjoitti:
Kertoisitteko lääkärit, miten tiedät on koulutettu haastavaan asiakaspalvelutyöhön?
Voi v ttu mikä kysymys.
Ei ole koulutettu mitenkään eikä tartte. Hoitajat on sitä varten.
Käskitkö kerran minut ulos, kun olen heikkolahjainen tuomaan asiani esille. Tämä on totta.
Asia ei ole niin mustavalkoinen kuin annat ymmärtää. Asiakkaalla/potilaalla on oikeus tulla kuulluksi, se on osa hyvää hoitoa. Sotejärjestelmä uudistuu siten, että lääkärit eivät enää istu norsunluutornissaan vaan asiakkaasta/potilaasta tulee tasavertainen osa omaa hoitoaan. Monen lääkärin egollehan tämä on toki vaikea pala, siitä kai sinunkin angstisi johtuu?
Oletko ajatellut koskaan, että ehkä asiakkaat ovat v*ttumaisia, koska sinä et koskaan oikeasti kohtaa etkä kuuntele heitä? Siihen ei tarvita kuin pieniä eleitä, pieni hetki heti tapaamisen alussa. Hyvä ja tasavertainen vuorovaikutus asiakkaan ja lääkärin välillä on ihan olennainen osa hoidon onnistumista. Sen avulla vältetään pyöröovuefekti ja häiriökysyntä vähenee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kertoisitteko lääkärit, miten tiedät on koulutettu haastavaan asiakaspalvelutyöhön?
Voi v ttu mikä kysymys.
Ei ole koulutettu mitenkään eikä tartte. Hoitajat on sitä varten.
Kun lääkäri ja potilas keskustelevat vastaanotolla niin mitä se hoitaja siinä auttaa kun ei ole paikalla? Ei ihme, ettette osaa toimia asiakaspalvelijana kun teillä ei ole mitään koulutusta siihen ettekä edes halua palvella asiakasta!
Vierailija kirjoitti:
Tämä on sitä samaa kommunikoinnin puutetta, jota koko maapallo on täynnä.
Potilaalle on ensin vastaanoton alussa sanottava, että seuraavaksi kysyn teiltä hoidon kannalta tärkeitä kysymyksiä, joihin toivon nopeaa vastausta. Siis kyse ei ole rupattelusta. Jos potilas tämän tietää ja ymmärtää, niin on helpompi edetä.
Aina pitäisi osata alustaa yhdessä potilaan kanssa, jotta hänkin olisi kärryillä, miten edetään.
Lopuksi olisi hyvä kertoa potilaalle ne tiedot, joita hänestä on saanut.
Itselle kävi Mehiläisessä niin, etten tiennyt jälkeenpäin vammani laatua. Omakannasta ja epikriisistä asia ei selviä ollenkaan.
Potilas ei yleensä tiedä lääkäriltä/hoitajalta tultuaan mihin tutkimuksiin on menossa, mitä varten tai mikä on se oletettu diagnoosi. Lisäksi ei tiedä mitään mahdollisista rajoitteista mitä voi terveydentilan vuoksi olla. Ei tiedä myöskään miten homma etenee kuvien jälkeen. Tämä koskee käytännössä 100% potilaista jotka ovat sairaalan päivystyksessä sisällä ja tulevat minulle kuvattavaksi.
T: Röntgenhoitaja
Vierailija kirjoitti:
Joo siis näitä lääkäreitä on ihan liikaa jotka ei kuuntele yhtään mitään, kuvittelee tietävänsä aivan kaiken valmiiksi ja ohittaa kaiken oleellisen, mitä potilas yrittää kertoa, jos se ei sovi heidän keksimäänsä diagnoosiin. Useimmat myös pitävät potilaita lähtökohtaisesti jotenkin vajaaälyisinä, kuin nämä eivät itse ymmärtäisi tilanteestaan mitään. Potilaskertomuksessa usein sitten tiedot ihan päin hel vet tiä, ja samoja asioita saa tankata joka käynnillä kun niitä tietoja ei myöskään vaivauduta lukemaan. Missä muussa ammatissa voi käyttäytyä noin?
Tämä. 10+
Missään muussa ammatissa ei voi olla ylimielinen paska, mutta lääkäreiltä se sujuu luontevasti.
Vierailija kirjoitti:
Koulutetaanko lääkäreitä asiakaspalvelutyöhön? Huomiodaanko mitenkään valintakokeissa? Hyvä lääkäri voi olla paska asiakaspalvelija. Mieleen tulee se valelääkäri, jota kaikki potilaat kehuivat, koska osasi kuunnella asiakasta.
Sähköisesti tehty valintakoe, ei haastatteluja. Tai sitten riittävällä ällä-todistuksella suoraan sisään, ei haastatteluja.
Asiakaspalvelua harjoitellaan sitten sen jälkeen. Toiset osaa paremmin kohdata asiakkaan, toiset huonommin. Niinhän se menee muissakin asiakaspalveluammateissa.
No, olen kyllä huomannut lääkäreissä, että eivät oikeasti kuuntele, vain koska en itse selitä suurta tarinaa heille. Vuosaaressa oli yksi naislääkäri, joka valehteli minulle, että ihan psykiatri kävi luennoimassa heille uudesta lääkkeestä, jonka halusi minulle määrätä. Sanoin, että mikä sen lääkkeen nimi on, niin tarkistan, niin perui heti puheensa, että tämä on jo vanha lääke ym. pälä pälää. Kun tarkistin lääkkeen kotona, niin oli määrätty jo 80-luvulla ja aiheuttaa vakavia sivuoireita. Ei siis määrännyt sitä enää jostain kumman syystä. Oli minulle sovittu lääkärille puoli tuntia aikaa, mutta kulutti sen ajan puhumalla ylilääkärin kanssa,, ja minulle selitti, että heillä oli juttu kesken, ei pahoitellut lainkaan, että odotin sitä lääkärin aikaa.
Eipä tule oltua veemäinen hyvälle lääkärille. Kun hän ottaa minut huomioon ihmisenä, on minunkin asenteeni häntä kohtaan kunnioittava. Hyvän vuorovaikutuksen takia tulosta syntyy ja voimme molemmat olla tyytyväisiä. Tosi on.
Mä kyllä ymmärrän apta. Olen itsekin (toisenlaisessa) ammatissa missä jaaritellaan ummet ja lammet kissankumminkaimasta kun koettaa saada yksinkertaista kyllä/ei vastausta, jolloin vika saadaan nopeammin selville ja homma purkkiin.
Itsekin lääkärillä vastaan hyvin lyhyesti kysymyksiin enkä lätise turhia. En ole saanut virheellistä diagnoosia keneltäkään.
Rintasyövän sairastanut äitini kävi kipujen vuoksi viipalekuvauksissa keskussairaalassa. Onkologi soitti tuloksesta hänelle kotiin, mutta äidille ei ollut sanottu tai ei ollut ymmärtänyt, että syöpä on levinnyt luustoon. Terveyskeskuslääkäri sen hänelle kertoi.
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän täysin, ainut hyvä puoli on palkka. Istun päivät terkkarissa ja kuuntelen kun vanhukset yksi toisensa perään kertovat huimauksesta, epämääräisistä kivuista ja tuntemuksista yleensä kurkussa ja jaloissa ja univeikeuksista. Istun ja kuuntelen, henkisesti olen kuitenkin jossain ihan muualla. Palkka on ainut asia mikä minut pitää paikallani.
Komppaan tätä. Oma äitini on juuri tälläinen terveyskeskusta kuormittava tapaus. Ikää on ja monenlaista kipua ja vaivaa, tietysti myös huimausta, mutta kieltäytyy esim. lääkehoidosta. Lisäksi hän itse toimi 40 vuotta hoitajana. Jatkuvasti hänen pitää päästä lääkärin vastaanotolle. Voiko turhauttavampaa tapausta enää olla?
Minä olin työterveyslääkärillä ja ehdin kysyä yhden lauseen oireestani "Mistähän johtuu, että..." Lääkäri huusi siinä vaiheessa suoraa huutoa "EN MINÄ TIEDÄ!"
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koulutetaanko lääkäreitä asiakaspalvelutyöhön? Huomiodaanko mitenkään valintakokeissa? Hyvä lääkäri voi olla paska asiakaspalvelija. Mieleen tulee se valelääkäri, jota kaikki potilaat kehuivat, koska osasi kuunnella asiakasta.
Sähköisesti tehty valintakoe, ei haastatteluja. Tai sitten riittävällä ällä-todistuksella suoraan sisään, ei haastatteluja.
Asiakaspalvelua harjoitellaan sitten sen jälkeen. Toiset osaa paremmin kohdata asiakkaan, toiset huonommin. Niinhän se menee muissakin asiakaspalveluammateissa.
Niin menee, mutta lääkäri ei saa kenkää huonosta asiakaspalvelusta.
Mä tavallaan ymmärrän ap:ta. Olen psykologi, 15 vuotta erikoissairaanhoidossa aikuispsykiatrialla, viimeiset 5 vuotta pelkkää privaattia, jossa valitsen itse asiakkaani. Nyt mietin, miten jaksoin niinkin pitkään erikoissairaanhoidossa, olisi pitänyt vaihtaa pois paljon aiemmin. Ihan samat fiilikset mitä ap:lla, eli ala kiinnostaa, tietynlaiset potilaat taas ei. Toivottavasti ap löydät uusia, motivoivia hommia lääketieteen parissa! Minulla työmotivaatio muuttui ihan totaalisesti sen jälkeen, kun voin työskennellä pelkästään aidosti motivoituneiden asiakkaiden/potilaiden kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Olisit erikoistunut patologiaan.
Ääni tälle! Tunnen yhden patologin, joka on 11 vuoden aikana kerännyt firman taseeseen jo 1,7 miljoonaa, vaikka on toki osinkojakin matkan varrella ostellut. Valmiiksi lasin väliin laitettuja näytteitä on näpsäkkä ottaa mukaan vaikka mökkireissulle, niin saa laskutusta sinne lomanvieton oheen.
Joo siis näitä lääkäreitä on ihan liikaa jotka ei kuuntele yhtään mitään, kuvittelee tietävänsä aivan kaiken valmiiksi ja ohittaa kaiken oleellisen, mitä potilas yrittää kertoa, jos se ei sovi heidän keksimäänsä diagnoosiin. Useimmat myös pitävät potilaita lähtökohtaisesti jotenkin vajaaälyisinä, kuin nämä eivät itse ymmärtäisi tilanteestaan mitään. Potilaskertomuksessa usein sitten tiedot ihan päin hel vet tiä, ja samoja asioita saa tankata joka käynnillä kun niitä tietoja ei myöskään vaivauduta lukemaan. Missä muussa ammatissa voi käyttäytyä noin?