Suomeen rakennetaan nyt koteja, jotka eivät menisi Ruotsissa läpi - tutkija kertoo, miksi keittiöt katosivat uusista asunnoista

Miksi noita keittiöttömiä hirvitysasuntoja rakennetaan sitten kaikkialle Suomeen, jos ne siellä Helsingissä ovat niin "tarpeellisia" ja sitä ja tätä.

Tänne satojen kilometrien päähän rakennettavat uudet kerrostalot samaa sontaa.

Kyllä on järjenköyhää suunnittelua, keille noita "trendikkäitä" keittotiloja oikein tehdään, en tiedä ketään joka ei haluaisi normaalia keittiötä vaan jääkaapin ja hellan olkkarin seinälle.

Hohhoijaa.

Jatkuvasti myös hoetaan, että kukaan ei halua että ruokaa laittaessaan joutuu eristyksiin muusta perheestä - tai vieraista. En tiedä elänkö ihan eri todellisuuksissa, kun meillä ei koskaan käy sellaisia vieraita, joiden aikana laittaisin ruokaa.

Arkielämässä taas pidän siitä, että erillisessä keittiössä saa kokkailla rauhassa, ja olkkarissa voi olla ilman kilinää, kolinaa ja ruuankäryä. Korona-aika jos mikä opetti että asunnossa on tärkeää olla tiloja joissa pääsee erilleen muusta perheestä!

Kiva kattella telkkaria kun joku paistaa vieressä jotain rasvaista, käryävää ja äänekästä.

Kyllä taas on järki huipussaan arkkitehdeillä.

Vierailija kirjoitti:

Kokemuksesta voin sanoa, etteivät pienehköjen asuntojen keittokomerot olleet sen kätevämpiä ruoanlaittajalle, vaan usein piti levittäytyä olohuoneen puolelle preppaamaan ruokaa. Ja se nyt on vaan on ikävä totuus, että yhä useampi vain lämmittää ruokaa, ei valmista sitä. Meille sopii avokeittiö, koska ruokaa laitellessa voi katsella esim. telkkaria samalla. 

oon asunut yksiössä keittokomerolla ja kyllä siinä oli paikka että voi leipoa ja tehdä ruokaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onhan tuo artikkelin alussa näytetty pohjapiirustus todella surkea asukkaan kannalta. Ei eteistä, astut suoraan keittotilaan. Ei tilaa ulkovaatteille ja keittiön paistorasvat leviää kivasti lähistölle. 

Se on sinkkumiehen asunto. Heti kun pääsee ovesta sisään, ylettyy ottamaan jääkaapista oluen. Paistamiskäryt eivät leviä koska siellä syödään vain Wolttia ja Foodoraa ja pitsataksilättyjä.

Jep. Huomaa kyllä ettei arkkitehtikään paljon kotona aikaa vietä, saati tee ruokaa. Tai sitten on vaan mulkku.

Me asutaan miehen kanssa 88 neliön kämpässä Helsingissä (uudiskohde), jossa on yhdistetty olohuone ja keittiö (olokeittiö?) + kaksi makuuhuonetta. Juuri ja juuri pärjätään näissä neliöissä. En ymmärrä, miten tässä voisi hulluksi tulematta selvitä joku isompi perhe... ?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

70-luvun kerrostaloissa on yllättävän hyvät pohjaratkaisut. Iso erillinen keittiö, suht tilavat kylppärit ja eteinen, jonne mahtuu vaatekaappi. Lisäksi iso olkkari ja kunnon makkari. Miten ne saikin ennen noin tilavat ratkaisut samoihin neliömääriin?

Minulla on 58 neliön kaksio ja näihin neliöihin nykyään ahdetaan kolmio. On oma erillinen keittiö ja siksi 70 luvun asunnosta tykkäänkin. Olen asunut 90-luvun asunnoissa ja 2000 luvulla rakennetuissa ja kaikissa on ollut tuollainen keittokomero tai läpimenokeittiö. En tykännyt. Haluan että keittiö on erillinen huone ja, että jokaisen huoneen käyttötarkoituksen erottaa selkeästi.

10 vuotta sitten tehtiin noita n. 55-neliöisiä kolmioita. Nykyään tehdään jo alle 45-neliöisiä kolmioita, vaikka noilla neliöillä kaksiossakaan ei liikaa avaruutta ole.

Tässä esimerkki 42,5 m2 kolmiosta. Anna mun kaikki kestää. Kuka näitä ostaa?

https://asunnot.oikotie.fi/myytavat-asunnot/tampere/16345490/kuvat

Hyvin kyllä huijataan ihmisiä kuvilla, näyttää niissä tilavammalta kuin oma 52 neliöinen kaksioni jossa on lähes identtinen pohjaratkaisu ilman toista huonetta.

Nimenomaan huijataan. Ei siitä kauaa ole kun jossakin oli juttu siitä, että noihin havainnekuviin piirretään sellaisia kalusteita, jotka näyttää isoilta ja näin saavat porukan luulemaan että esim. makuuhuoneeseen mahtuu parisänky, vaikka oikeasti ei olisi toivoakaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kerrostaloja ei näemmä enää edes suunnitella ihmisten asuttavaksi, ne on pelkkiä "sijoitusinstrumentteja". Huoneet on suunniteltu rahan ehdoilla, ei ihmisten ehdoilla! Aivan sairasta!!

Toisaalta, jos ihmiset ei asuntoihin muuta, niin sijoitus menee reisille.

Mutta ne talot on ja pysyy ja vievät tilaa. Parhaille paikoille pitäisi olla kielto tehdä pieniä ja huonosti suunniteltuja asuntoja. Ne kopit voisi rakentaa kauas ja missä ne ei haittaa, vaikka myöhemmin jäisivät tyhjiksi ja alkavat rapistua.

Sen lisäksi niihin kuuluisi saada käyttää vaan kierrätysmateriaaleja.

Suomessa olisi tilaa ja silti ihmiset halutaan asumaan 10 neliön koppeihin ja poliitikot vielä hyväksyvät tämän.

Kohta olemme pisteessä, jossa asunnot ovat yksi 10 neliön open space. Vessa ja suihku yhdellä seinällä, keittiö toisella, sänky kolmannella ja ikkuna neljännellä ja kattoon on ruuvattu telkku ja keskellä huonetta pöytä, jonka alle on laitettu tavaroille tila..

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

70-luvun kerrostaloissa on yllättävän hyvät pohjaratkaisut. Iso erillinen keittiö, suht tilavat kylppärit ja eteinen, jonne mahtuu vaatekaappi. Lisäksi iso olkkari ja kunnon makkari. Miten ne saikin ennen noin tilavat ratkaisut samoihin neliömääriin?

Johtunee siitä että 70-luvun asunnossa 50 neliöinen asunto on kaksio ja 2020-luvun asunto on 4h+k.

Kyllä kun vertaa vaikka samankokoisten yksiöiden pohjia noilta aikakausilta, niin melkein aina se vanhan talon pohja on huomattavasti toimivampi.

Muistelen 80-luvulta puhetta siitä, miten suomalaiset asuvat ahtaasti, asunnoissa on vähän neliöitä, mutta siitä on näköjään sitten vieläkin vähennetty eikä lisätty, kuten olisi pitänyt! Asumme nyt entistäkin ahtaammin ja se on asuntosijoittajien ahneuden syytä!!

Julkinen sektorikin on lähtenyt tuohon asuntojen hintakuplan paisutteluun mukaan, kun rähjäisimmän kaupungin vuokraslumminkin vuokratason määrittelee "markkina" eikä kuten ennen, kohtuuhintainen asuminen! Nyt ei ole enää missään kohtuuhintaista asumista tarjolla!!!

Jokainen asukas saa sijoittaa ja hankkia ihan sen kokoisen asunnon kuin haluaa. Turha toisia syytellä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kokemuksesta voin sanoa, etteivät pienehköjen asuntojen keittokomerot olleet sen kätevämpiä ruoanlaittajalle, vaan usein piti levittäytyä olohuoneen puolelle preppaamaan ruokaa. Ja se nyt on vaan on ikävä totuus, että yhä useampi vain lämmittää ruokaa, ei valmista sitä. Meille sopii avokeittiö, koska ruokaa laitellessa voi katsella esim. telkkaria samalla. 

Harva nykyään _katsoo_ telkkaria kun viihde kulkee kännykässä mukana missä vain. Mun teini ei ole koko kesänä viettänyt aikaa kanssani sohvalla (jonka ääressä minä kudon ja katson CMORE:a + uutisia).

Näin saadaan somekyttyräisiä nuoria kun vuodesta toiseen pää roikkuu etukenossa ja selkäranka vääntyy pysyvään virheasentoon. Videosisällöt pitäisi katsoa isolta ruudulta ilman että joutuu pitelemään ruutua käsissään

Sanotaan, että televisiota pitäisi katsoa alaviistoon ja sieltä lattiatasolta, mutta minä laitoin pöydän päälle etten roikota päätäni vaan katson suoraan. Ei ainakaan niskat jumita eikä puudu.

Aika monta laatikkoa saa pinota pöydän päälle (tai istua lattialla), jotta pää on suorassa. Katsot alaviistoon nytkin ja niskat ovat jännittyneet, jos puhelin on pöydällä vaakatasossa kymmeniä senttejä pääsi alapuolella

tv jonka saa kiinnitettyä seinälle

Aikoinaan en ymmärtänyt, miksi yksiöissäkin piti olla sauna!

Sanokaas, onko noissa lisäksi edes varasto kausitavaroille? Tuo kolmio, jossa voi asua vanhemmat ja lapsi(a); mihin harrastustavarat kuivamaan ja säilytykseen? Laskettelumonot tai lätkävarusteet vie tilaa. Vanhemmilla ei välttämättä ole sellaisia, mutta lapsilla on jotain oltava. Vanhemmilla on varmaan talvipalttoo tai pari ja kenkiä vuodenajan mukaan.

Jos se pyykkikone mahtuu sinne kylppäriin, missä pyykit kuivatetaan?

Vierailija kirjoitti:

Minusta on hyvä, ettei 30 neliön asunnossani ole erillistä keittiötä, koska silloin huone tuntuisi pienemmälle. Ei yhtään haittaa, että keittiö on yhdellä päätyseinällä.  Se ei haittaa edes ulkonäöllisesti minua, vaan se näyttää ihan kotoisalle ja sisustukseen kuuluvaksi.

Sinullahan on ylellisesti tilaa. Nykyisin yksiöt ovat 20-25 neliön suuruisia ja kylppärit vie siitäkin vielä kolmasosan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

70-luvun kerrostaloissa on yllättävän hyvät pohjaratkaisut. Iso erillinen keittiö, suht tilavat kylppärit ja eteinen, jonne mahtuu vaatekaappi. Lisäksi iso olkkari ja kunnon makkari. Miten ne saikin ennen noin tilavat ratkaisut samoihin neliömääriin?

Minulla on 58 neliön kaksio ja näihin neliöihin nykyään ahdetaan kolmio. On oma erillinen keittiö ja siksi 70 luvun asunnosta tykkäänkin. Olen asunut 90-luvun asunnoissa ja 2000 luvulla rakennetuissa ja kaikissa on ollut tuollainen keittokomero tai läpimenokeittiö. En tykännyt. Haluan että keittiö on erillinen huone ja, että jokaisen huoneen käyttötarkoituksen erottaa selkeästi.

10 vuotta sitten tehtiin noita n. 55-neliöisiä kolmioita. Nykyään tehdään jo alle 45-neliöisiä kolmioita, vaikka noilla neliöillä kaksiossakaan ei liikaa avaruutta ole.

Tässä esimerkki 42,5 m2 kolmiosta. Anna mun kaikki kestää. Kuka näitä ostaa?

https://asunnot.oikotie.fi/myytavat-asunnot/tampere/16345490/kuvat

Ei tuolla voi elää ja viettää aikaa. Pistäisi suoraan sellaisia nukkumakapseleita myyntiin, ajaa saman asiaan kuin tuo.

Vierailija kirjoitti:

Miksi noita keittiöttömiä hirvitysasuntoja rakennetaan sitten kaikkialle Suomeen, jos ne siellä Helsingissä ovat niin "tarpeellisia" ja sitä ja tätä.

Tänne satojen kilometrien päähän rakennettavat uudet kerrostalot samaa sontaa.

Kyllä on järjenköyhää suunnittelua, keille noita "trendikkäitä" keittotiloja oikein tehdään, en tiedä ketään joka ei haluaisi normaalia keittiötä vaan jääkaapin ja hellan olkkarin seinälle.

Hohhoijaa.

Niitä rakennetaan rakennuttajan pankkitiliä varten. Tätäkään ongelmaa ei olisi jos politiikot välittäisivät oikeasti ihmisistä ja heidän elämänlaadustaam. Yksiöt ja alle 50 neliön uudet asunnot pitäisi kieltää kokonaan. Kaikkiin huoneisiin minimikoko ja kaikkiin asuntoihin minimi tilat. Eli kylpyhuone, keittiö, eteinen ja makuhuone sekä parveke. Sekä kaikki koneellinen mikä kulutttaa energiaa minimiin. Pyykit on voitava kuivattaa parvekkeella ja ilmastointi on pystyttävä toimimaan ilman sähköä ja eristys niin hyvä, että lämmityskulut ovat pieniä ja ikkunat suuria, jotta luonnonvaloa tulee paljon.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun olohuoneen yhdellä seinällä paistellaan porsaankyljyksiä, kalaa tms, hajun ko tilassa/tilan tekstiileissä täytyy olla kamala. Meillä on ollut aina erikseen keittiö, ruokahuone, olohuone jne.

Meillä ainakin on kunnon liesituuletin, eikä mikään räpellintuuletin, hyvin vetää käryt ulos. Ei haise paistettu kala tai liha missään. Katsos kun investoi kunnon laitteisiin, eikä siihen kaupan halvimpaan kolmenkympin muka liesituulettimen.

Voi kun kuulostaa kivalta, voisi katsoa töllöä liesituulettimen huudossa astioiden kolinassa.

Hyvä puoli asiassa on se, että nuo talot on muutenkin niin surkeasti rakennettuja, että kolmessakymmenessä vuodessa linnut on nokkinut seinät pillalle ja vesisateet on huuhtonut moiset pakkeliunelmat pois nurkkia rumentamasta.

Toivotaan vain, että kolmessakymmenessä vuodessa Suomessa huomataan myös, minkälaisia virheitä täällä jatkuvasti ja ihan kaikissa asioissa nykyisin tehdään, opitaan asioista ja viisastutaan.

(Ei tosin ole kovin suurta toivoa tuolle).

Vierailija kirjoitti:

Jatkuvasti myös hoetaan, että kukaan ei halua että ruokaa laittaessaan joutuu eristyksiin muusta perheestä - tai vieraista. En tiedä elänkö ihan eri todellisuuksissa, kun meillä ei koskaan käy sellaisia vieraita, joiden aikana laittaisin ruokaa.

Arkielämässä taas pidän siitä, että erillisessä keittiössä saa kokkailla rauhassa, ja olkkarissa voi olla ilman kilinää, kolinaa ja ruuankäryä. Korona-aika jos mikä opetti että asunnossa on tärkeää olla tiloja joissa pääsee erilleen muusta perheestä!

Jos minä laitan ruokaa vieraiden aikana, se tapahtuu niin, että ollaan kaikki silloin keittiössä. Meillä keittiö ja olohuone on yhtä suuria. Keittiö on enemmänkin kuin perinteinen tupa eli mahtuu 10- hengen pöytä ja sohva keittiökalusteiden lisäksi. Olohuoneessa ei tule paljoa oleskelluksi.

Tässähän on kyse vain siitä, että pienennetään rakennuskuluja ja otetaan sama, jos ei jopa isompi hinta kuin ennen.

Stadiin on rakennettu pilvin pimein noita pieniä kopperoita, joissa on keittiö "olohuoneessa". Koko olohuone/keittiötilan koko saattaa olla vain muutamia neliöitä ja se muistuttaa opiskelija-asuntoa. Kaappitilaa ei juuri ole, eikä pöytätilaa liioin, eli sellainen joka haluaisi harrastaa vähänkään vakavampaa kokkaamista ei tuollaisessa "keittiössä" pärjäisi. Tarkoitus on kai, että asukas lämmittää vain mikrossa Saarioisten pizzaa, ja monissa tapauksissa ehkä tekeekin niin.

Jätkäsaari, jonne on viime vuosina rakennettu paljon uusia asuntoja, on täynnä näitä tällaisia asuntoja. Jos haluaa asua uudessa, kalliissa, mutta opiskelija-asuntoa muistuttavassa asunnossa, niin kannattaa muuttaa Jätkäsaareen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

70-luvun kerrostaloissa on yllättävän hyvät pohjaratkaisut. Iso erillinen keittiö, suht tilavat kylppärit ja eteinen, jonne mahtuu vaatekaappi. Lisäksi iso olkkari ja kunnon makkari. Miten ne saikin ennen noin tilavat ratkaisut samoihin neliömääriin?

Johtunee siitä että 70-luvun asunnossa 50 neliöinen asunto on kaksio ja 2020-luvun asunto on 4h+k.

Kyllä kun vertaa vaikka samankokoisten yksiöiden pohjia noilta aikakausilta, niin melkein aina se vanhan talon pohja on huomattavasti toimivampi.

Muistelen 80-luvulta puhetta siitä, miten suomalaiset asuvat ahtaasti, asunnoissa on vähän neliöitä, mutta siitä on näköjään sitten vieläkin vähennetty eikä lisätty, kuten olisi pitänyt! Asumme nyt entistäkin ahtaammin ja se on asuntosijoittajien ahneuden syytä!!

Julkinen sektorikin on lähtenyt tuohon asuntojen hintakuplan paisutteluun mukaan, kun rähjäisimmän kaupungin vuokraslumminkin vuokratason määrittelee "markkina" eikä kuten ennen, kohtuuhintainen asuminen! Nyt ei ole enää missään kohtuuhintaista asumista tarjolla!!!

Jokainen asukas saa sijoittaa ja hankkia ihan sen kokoisen asunnon kuin haluaa. Turha toisia syytellä.

Ja nämä pelkkään sijoittamiseen tarkoitetut jutut voitaisiin sijoittaa sinne missä ne eivät häiritse. Asunnot ja rakennukset vievät tilaa. Vuosikymmeniä ne seisovat siinä missä seisovat ja voimme kysyä, miksi parhailla paikoilla pitäisi olla asuntoja joissa oikeasti kukaan ei ole tyytyväinen paitsi yksittäiset ihmiset jotka tienaavat? Kaikki se materiaali ja rakentamisen haitat ja saadaan vaan aikaan roskaa ja saastetta. Rahan takia tuottamisesta pitää päästä eroon. Se ei ole enää ekologisesti hyväksyttävää.

Mitä tulevaisuudessa pitäisi saada valmistaa (ja se koskee ihan kaikkea) pitäisi olla vain tarpeeseen ja parasta ihmiselle, ei sijoittajalle. Emme tarvitse enää huonoja pieniä asuntoja, jotka puretaan 30 vuoden päästä, muovista tehtyjä vaatteita, jotka eivät mene kaupaksi ja sitten poltetaan. Ruokaa, joka on täysin ravinnotonta jne.

Vierailija kirjoitti:

Jatkuvasti myös hoetaan, että kukaan ei halua että ruokaa laittaessaan joutuu eristyksiin muusta perheestä - tai vieraista. En tiedä elänkö ihan eri todellisuuksissa, kun meillä ei koskaan käy sellaisia vieraita, joiden aikana laittaisin ruokaa.

Arkielämässä taas pidän siitä, että erillisessä keittiössä saa kokkailla rauhassa, ja olkkarissa voi olla ilman kilinää, kolinaa ja ruuankäryä. Korona-aika jos mikä opetti että asunnossa on tärkeää olla tiloja joissa pääsee erilleen muusta perheestä!

Elät ihan tässä todellisuudessa. Suomalaisessa kulttuurissa ei harrasteta ruuanlaittoiltamia niin suuressa mittakaavassa, että sellainen sosiaalinen keittiö pitäisi joka kotiin saada.