En halua, että enää yksikään mies vain tyytyy minuun

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei aito romanttinen rakkaus ole mihinkään kuollut, mutta yhä pienemmällä osalla väestöstä on mahdollisuus sitä saada.

Molemmat sukupuolet nostavat ulkonäkövaatimuksiaan jatkuvasti ylöspäin, mikä tarkoittaa sitä että yhä pienempi osa väestöstä on enää ulkonäkönsä puolesta sellaisia joita pidetään "rakastumisen arvoisina".

Loppuosa populaatiosta on sitten sellaisia mihin tyydytään siinä vaiheessa kun on pakko ottaa joku, esim lapsien saamisen vuoksi.

Eli pähkinänkuoressa: jos haluat rakkautta, ole hyvännäköinen. Koskee sekä miehiä että naisia.

Olen huomannut tämän jo pitemmän aikaan, että kauniita suositaan maailmassa ja myös rakkaudenkin osalta. Kauniit tosiaan saavat rakkautta osakseen ylitsevuotavasti verrattuna rumaan. Kauniit jokapäivä kohtaavat rakastumisia ja ihastumisia osakseen sekä saavat huomiota. Sama julkkiksilla tai rikkailla.

Onhan se vähän harmi, että tämmöinen tämä maailma, ja olisin itse tehnyt paremman.

Mitä tulee miesten naiskiinnostuksiin, niin varmaan makuja on monenlaisia, enkä ihan usko noita juttuja 90% tyytymättömyydestä. Hatusta vedettyjä lukuja.

Lyhyttä ja rumaa miestä ei tosiaan kukaan koskaan rakasta.

Ja kuitenkin Danny de Vito oli pitkässä avioliitossa erittäin menestyneen näyttelijän kanssa. Joka ei tarvinnut toisen rahaa tai mainetta mihinkään.

Danny De Vito lyhyt, mutta ei ruma. Mitä naiset oikein luulee ruman tarkoittavan? Se ei tarkoita sitä, että mies ei ole klassisen komea tai mallin näköinen. Oikeasti ruma on eri asia kuin tavallinen tai mitäänsanomaton.

Hmm, olen kyllä eri mieltä. Mun mielestä sekä Danny DeVito että hänen vaimonsa ovat ihan älyttömän rumia.

Ja suurin osa ihmisistä on varmasti eri mieltä. Naiset usein luulee myös, että joku mies on ruma, kun se ei juuri heitä itseään viehätä ollenkaan.

Mutta rumuus ja kauneus eivät ole läheskään pelkästää katsojan silmässä, vaan on tieteellisestikin todistettuja tekijöitä, jotka tekevät kasvoista kauniina tai komeina pidetyt. Kauneus ja komeus tulee mm. siitä, kuinka hyvin kasvojen tietyt mittasuhteet ovat kultaisen leikkauksen mukaisia. Mitä kauempana niistä ollaan, sitä rumemmat kasvot ovat.

Höpö höpö. Kauneus on katsojan silmässä ihan sama mitä jotkut kultaiset leikkaukset sanovat.

Kuka pitää Henry Cavillia erittäin komeana? Melkein kaikki maapallon ihmiset

Kuka on sitä mieltä että Danny DeVito on ruma? Melkein kaikki maapallon ihmiset.

henry cavillilla on ruma nenä, danny devitolla ruma kalju

Heräsi sen verran uteliaisuus, että piti käydä googlettamassa Cavill (de Viton tiedän ennestään). Komea mies, ei minusta nenässä ole mitään vikaa. Mutta ainakaan still-kuvista ei välity yhtään karismaa.

Cavill on lihanuija. Tuo mies, joka ylistää Cavillia lopettaa sitä itse. Miksei voi sitä vaan reilusti myöntää?

Minusta Cavill (joka piti munkin guuglettaa, anteeksi moukkuuteni  :D ) on kaunis poika, vähän liian kaunis ollakseen komea.

De Vito taas on karismaattinen. Ei komea, muttei millään tavalla rumakaan. 

Makuasioista ei todellakaan ja oikeasti kannata kiistellä, koska meillä jokaisella on omat silmät ja omat mieltymyksemme.

No jos De Vito ei olisi huippunäyttelijä, vaan lähihoitaja, niin hänessä ei olisi karismaa tippaakaan. Cavill olisi juuri se "paidaton rakennusmies" tai "kuuma poliisi", jolle naiset kikattelisivat valkoviinilasin ääressä Cavillin ollessa ammatiltaan mikä tahansa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin, pitäisikö minun ajatella samoin kun puolisoni (nainen) aina kehuu komeiksi miehiä, jotka ovat itseni täysiä vastakohtia? 

Tuntuuko se sinusta hyvältä, että hän kehuu muita miehiä? Ja vielä täysin sinun vastakohtiasi. Aika törppö nainen. Itselläni oli tuollainen mies. Onneksi pääsin hänestä eroon.

Eihän se hyvältä kieltämättä tunnu, että hänen suosikkinsa vaikkapa näyttelijöistä ovat minun vastakohtiani. Itse pidättäydyn arvostelemasta toisten naisten ulkonäköä tai kehumasta kauniiksi. 

No piti käydä googlaamassa tuo Cavill. Kroppa on jo irvokkaan puolella, miehet vissiin arvostavat tuollaisia. Naama geneerinen teknisesti komea, jossa ei ole mitään kiinnostavaa. Joten kuvien perusteella ei minusta viehättävä.

Alkuperäiseen pohdinaan liittyen... Minä ainakin miehenä viehätyn useinkin eri tyyppisistä naisista ja joskus on syystä tai toisesta erilaisia kausia.

Oma puolisoni on vaaleahiuksinen, hoikka ja pienirintainen. Ehkä kaikkein eniten minun tyyppiäni. Mutta silti saatan joskus vaikka pornoa katsoessani haluta katsoa nimenomaan sellaista pornoa jossa onkin vaikka vaikka brunette tai peräti ihan tumma nainen, tiimalasivartalo jne. Sellaisista etäläamerikkalaisista latinoista. Se on vain eräänlaista vaihtelua ja fantasiaa, en silti vaihtaisi puolisoani mihinkään tai keneenkään.  Ja joskus saattaakin olla kausi jolloin sitten en katso mitään enkä ketään muuta, vain puolisoani.

Itsellä on käynyt valtava onni, vaimoni on täsmälleen kuvauksen mukainen, kaunis blondi, ruskettunut ihanasti ja sopivan isot kauniit (ei silarit) tuttipussit - eikä siinä vielä kaikki, ihana ihminen kaikin puolin.

Vierailija kirjoitti:

Itsellä on käynyt valtava onni, vaimoni on täsmälleen kuvauksen mukainen, kaunis blondi, ruskettunut ihanasti ja sopivan isot kauniit (ei silarit) tuttipussit - eikä siinä vielä kaikki, ihana ihminen kaikin puolin.

Ja silti olet täällä, taas. Sulla on nyrkki-Kyllikki.

Juu - mä en tyydy keneenkään. Miehen, jonka kanssa alan, on oltava täydellinen. Täydellinen minulle  - muille hän voi olla vaikka kuinka epätäydellinen, mutta se ei kiinnosta minua. Vastaavasti minun tulee olla kumppanille täydellinen. Minuun ei pidä kenenkään tyytyä. 

Suurin osa naisista joutuu ihan samalla tavalla tyytymään,kuten miehetkin. Miehillä syy on ulkonäkö,naisilla muut syyt. Oikeasti fiksuja,mukavia ja älykkäitä, empaattisia miehiä,joiden kanssa haluat panna on vähän.

Minun neuvoni naisille onkin se,että kannattaa ottaa mies,joka on sinuun enemmän rakastunut,kuin sinä häneen. Seksiä annat ,niin mies pysyy tyytyväisenä. Kannattaa miettiä,että miten muuten mies hyödyttää elämää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä oon just semmonen nainen että miehet jättää heti jos joku toinen heistä kiinnostuu. Mua katsellaan vaan hampaat irvessä tai yritetään sietää jotta saadaan sitä yhtä..ja en ole edes mikään erittäin ruma tai ylipainoinen.

N25

Älä nyt hyvä ihminen alistu tuollaisten ääliöiden pelinappulaksi.

No sitä ei huomaa ihan heti alussa. Tottakai juttu menee poikki kun miehen todelliset motiivit selviää. Lisäksi mä vedän vaan noita hulluja puoleeni kuin magneetti. Aina ollut näin.

Vierailija kirjoitti:

Jos tyytyy ei ole rakastunut. Naiset eivät halua, että heihin tyydytään, koska tyytyjämies tekee naisen elämästä todella ankeaa olemalla ilkeä hapannaama.

Aivan samaa mieltä.

Kyse ei ole yksinomaan ulkonäkökeskeisyydestä, vaan laajemmin ihmisen esineellistämisestä. Hapannaama myrkyttää ja vie elämästä ilon ja värit.

Ulkonäkökeskeisyys ja esineellistäminen kumpuaa empatiakyvyttömyydestä toista ihmistä kohtaan. Itseään kohtaan koetaan empatiaa ja sääliäkin, kun pitää tyytyä, vaikka pitäisi saada enemmän, enemmän, enemmän, lisää ja parempaa.

Kun ei ole empatiaa, ei ole kiintymystä eikä yhteyttä toiseen ihmiseen.

Kun ei ole empatiaa, toisiin ihmisiin asennoidutaan vertailu-pohjalta. Jatkuvasti vertaillaan, olenko minä parempi vai huonompi kuin sinä, oletko sinä parempi vai huonompi kuin tuo joku muu.

Ei liity sukupuoleen. Liittyy empatiakyvyttömyyteen ja ihmisten esineellistämiseen. Esineellä ei ole tunteita. Esineitä voi laittaa erilaisiin vertailujärjestyksiin.

Tämä ihmislajin tunteettomuus näkyy myös suhteessa luontoon: ollaan keskellä ilmastokriisiä, ihmisen pohjattoman itsekeskeisyyden ja ahneuden vuoksi.

Vierailija kirjoitti:

Suurin osa naisista joutuu ihan samalla tavalla tyytymään,kuten miehetkin. Miehillä syy on ulkonäkö,naisilla muut syyt. Oikeasti fiksuja,mukavia ja älykkäitä, empaattisia miehiä,joiden kanssa haluat panna on vähän.

Minun neuvoni naisille onkin se,että kannattaa ottaa mies,joka on sinuun enemmän rakastunut,kuin sinä häneen. Seksiä annat ,niin mies pysyy tyytyväisenä. Kannattaa miettiä,että miten muuten mies hyödyttää elämää.

Kerrankin naiselta hyvä ja toimiva neuvo, mutta naiset eivät tule tätä noudattamaan koska vain täydelliset j ännämallimiehen kipinät kiinnostaa naisia.

Vierailija kirjoitti:

Suurin osa naisista joutuu ihan samalla tavalla tyytymään,kuten miehetkin. Miehillä syy on ulkonäkö,naisilla muut syyt. Oikeasti fiksuja,mukavia ja älykkäitä, empaattisia miehiä,joiden kanssa haluat panna on vähän.

Minun neuvoni naisille onkin se,että kannattaa ottaa mies,joka on sinuun enemmän rakastunut,kuin sinä häneen. Seksiä annat ,niin mies pysyy tyytyväisenä. Kannattaa miettiä,että miten muuten mies hyödyttää elämää.

Te naiset ootte kyllä toivottomia romantikkoja, oikeita empaattisia hupsuja! Mies jos sanoisi noin julkisesti naisista, niin ura olisi ohi. 

Vierailija kirjoitti:

Suurin osa naisista joutuu ihan samalla tavalla tyytymään,kuten miehetkin. Miehillä syy on ulkonäkö,naisilla muut syyt. Oikeasti fiksuja,mukavia ja älykkäitä, empaattisia miehiä,joiden kanssa haluat panna on vähän.

Minun neuvoni naisille onkin se,että kannattaa ottaa mies,joka on sinuun enemmän rakastunut,kuin sinä häneen. Seksiä annat ,niin mies pysyy tyytyväisenä. Kannattaa miettiä,että miten muuten mies hyödyttää elämää.

Oikeasti kannattaa tutustua itseensä ja pohtia, mikä sopii juuri itselle parhaiten. Joku haluaa sen tottelevan koiranpennun, joku jotain muuta. Itselleni tuo kuulostaa ihan absurdilta suunnitelmalta - ota kumppani johon et ole kovin rakastunut ja pidä se tyytyväisenä seksillä. Siis miksi? Miksi ylipäänsä kokisin tarvetta pitää sen miehen tyytyväisenä, jos en ole siihen tosissani rakastunut? Miksi ihmeessä harrastaisin seksiä sellaisen ihmisen kanssa?

Henkilökohtaisesti olen todennut, että minun onnellisuuteni kannalta on tärkeintä, että minä olen itse mahdollisimman rakastunut kumppaniini. Joillakin se sitten menee toisinpäin. Varmaan ihan hyvä niin, muuten täällä ei pariutuisi kuin ne aniharvat jotka rakastuvat toisiinsa yhtä palavasti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suurin osa naisista joutuu ihan samalla tavalla tyytymään,kuten miehetkin. Miehillä syy on ulkonäkö,naisilla muut syyt. Oikeasti fiksuja,mukavia ja älykkäitä, empaattisia miehiä,joiden kanssa haluat panna on vähän.

Minun neuvoni naisille onkin se,että kannattaa ottaa mies,joka on sinuun enemmän rakastunut,kuin sinä häneen. Seksiä annat ,niin mies pysyy tyytyväisenä. Kannattaa miettiä,että miten muuten mies hyödyttää elämää.

Kerrankin naiselta hyvä ja toimiva neuvo, mutta naiset eivät tule tätä noudattamaan koska vain täydelliset j ännämallimiehen kipinät kiinnostaa naisia.

Millä perusteella se on hyvä neuvo, jos ei henkilö koe tulevansa tuollaisessa suhteessa onnelliseksi?

Minä jouduin nyt 12 vuoden avioliiton jälkeen tajuamaan että mies on tyytynyt. Vaikka meillä on hyvä suhde ja uskon että hän nykyään myös rakastaa minua, jotenkin surettaa.

Asia tuli ilmi, kun mies alkoi käydä terapiassa (keski-iän kriisiä, työnarkomaniaa) ja terapeutti oli ehdottanut päiväkirjan pitoa ja vaikka koko elämäntarinansa kirjoittamista ajatusten jäsentämiseksi. No, kerran menin tietokoneelle tarkoituksena vaan surffata netissä mutta huomasin työpöydällä tiedoston "Hannun elämä". Olin paha ja avasin sen, ei ollut suojattu millään salasanallakaan. Sieltä löytyi sitten kuvaus meidän tapaamisesta ja naimisiin päätymisestä.

Mies oli kokenut alusta asti että tyrkytän itseäni hänelle, eikä ollut alkuun kiinnostunut ollenkaan. Olin hänen makuunsa "liian muodokas", mulla oli oudot rinnat ja isot ulkonevat oravahampaatkin. Hänen kuitenkin kävi sääli kun olin selvästi yksinäinen joten hän ryhtyi minulle soittelukaveriksi. Soittelusta päädyttiin jossain vaiheessa baariin ja alkoholin vaikutuksen alaisena sänkyyn. Mies kirjoitti että olisi halunnut heti sanoa että tästä ei tule tapaa, mutta jotenkin ei saanut sanottua kun olin niin yksinäinen ressukka. Kuulemma ekat pari vuotta hän oli koko ajan yrittänyt kerätä rohkeutta lähteä mutta ei ollut saanut tehtyä sitä. Lopulta hän päätti, että olen kumminkin luonteeltani ihan kiva ja helppo ihminen enkä mikään nalkuttaja, teen hyvää ruokaa ja huolehdin kotityöt hyvin, ja kun ei hän varmaan kauniimpiakaan saa, niin mitä jos mentäisiin virallisesti yhteen. Karmeinta on, että minulla ei ollut tästä aavistustakaan. Minä olin korviani myöten rakastunut ja kuvittelin että hän tunsi samoin. Että ensi tapaamisella suunnilleen koki että tuossa se sielunkumppani ja puoliso nyt on. Mutta ei.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suurin osa naisista joutuu ihan samalla tavalla tyytymään,kuten miehetkin. Miehillä syy on ulkonäkö,naisilla muut syyt. Oikeasti fiksuja,mukavia ja älykkäitä, empaattisia miehiä,joiden kanssa haluat panna on vähän.

Minun neuvoni naisille onkin se,että kannattaa ottaa mies,joka on sinuun enemmän rakastunut,kuin sinä häneen. Seksiä annat ,niin mies pysyy tyytyväisenä. Kannattaa miettiä,että miten muuten mies hyödyttää elämää.

Kerrankin naiselta hyvä ja toimiva neuvo, mutta naiset eivät tule tätä noudattamaan koska vain täydelliset j ännämallimiehen kipinät kiinnostaa naisia.

Ensinnäkin, harvemmin me varsinaisesti voimme päättää, kehen rakastumme. Toki, jos on tunteeton, voi päättää, kenelle esittää olevansa rakastunut. Samoin, emme voi päättää, kuinka paljon rakastamme. Kolmanneksi, toi jännämiesjuttu nyt on vaan niin väsynyt juttu, miten kukaan jaksaa enää...

Yäs jos kumppanin ratkaisee tietyn värisen hiukset. Tuollehan kuka tahansa on oikea kun värjää hiuksensa. 

Vierailija kirjoitti:

Juu - mä en tyydy keneenkään. Miehen, jonka kanssa alan, on oltava täydellinen. Täydellinen minulle  - muille hän voi olla vaikka kuinka epätäydellinen, mutta se ei kiinnosta minua. Vastaavasti minun tulee olla kumppanille täydellinen. Minuun ei pidä kenenkään tyytyä. 

Varmuudella se ei silti ainakaan ole lyhyt ja ruma.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suurin osa naisista joutuu ihan samalla tavalla tyytymään,kuten miehetkin. Miehillä syy on ulkonäkö,naisilla muut syyt. Oikeasti fiksuja,mukavia ja älykkäitä, empaattisia miehiä,joiden kanssa haluat panna on vähän.

Minun neuvoni naisille onkin se,että kannattaa ottaa mies,joka on sinuun enemmän rakastunut,kuin sinä häneen. Seksiä annat ,niin mies pysyy tyytyväisenä. Kannattaa miettiä,että miten muuten mies hyödyttää elämää.

Kerrankin naiselta hyvä ja toimiva neuvo, mutta naiset eivät tule tätä noudattamaan koska vain täydelliset j ännämallimiehen kipinät kiinnostaa naisia.

Ensinnäkin, harvemmin me varsinaisesti voimme päättää, kehen rakastumme. Toki, jos on tunteeton, voi päättää, kenelle esittää olevansa rakastunut. Samoin, emme voi päättää, kuinka paljon rakastamme. Kolmanneksi, toi jännämiesjuttu nyt on vaan niin väsynyt juttu, miten kukaan jaksaa enää...

Olen eri, mutta me voimme kuitenkin päättää sen, milloin rakastumisen tunteiden annetaan hiipua koska kohde on väärä. Kenenkään ei siis ole mikään pakko päätyä suhteeseen, jossa on itse se selkeästi rakastuneempi osapuoli. Voi vaan todeta, että tämä rakkaus ei tee minua onnelliseksi, joten annetaan olla ja jäädään odottamaan seuraavaa. Ehkä siinä seuraavassa suhteessa dynamiikka onkin toisinpäin - tunteet on omalta puolelta laimeampia ja toisen puolelta vahvempia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos tyytyy ei ole rakastunut. Naiset eivät halua, että heihin tyydytään, koska tyytyjämies tekee naisen elämästä todella ankeaa olemalla ilkeä hapannaama.

Aivan samaa mieltä.

Kyse ei ole yksinomaan ulkonäkökeskeisyydestä, vaan laajemmin ihmisen esineellistämisestä. Hapannaama myrkyttää ja vie elämästä ilon ja värit.

Ulkonäkökeskeisyys ja esineellistäminen kumpuaa empatiakyvyttömyydestä toista ihmistä kohtaan. Itseään kohtaan koetaan empatiaa ja sääliäkin, kun pitää tyytyä, vaikka pitäisi saada enemmän, enemmän, enemmän, lisää ja parempaa.

Kun ei ole empatiaa, ei ole kiintymystä eikä yhteyttä toiseen ihmiseen.

Kun ei ole empatiaa, toisiin ihmisiin asennoidutaan vertailu-pohjalta. Jatkuvasti vertaillaan, olenko minä parempi vai huonompi kuin sinä, oletko sinä parempi vai huonompi kuin tuo joku muu.

Ei liity sukupuoleen. Liittyy empatiakyvyttömyyteen ja ihmisten esineellistämiseen. Esineellä ei ole tunteita. Esineitä voi laittaa erilaisiin vertailujärjestyksiin.

Tämä ihmislajin tunteettomuus näkyy myös suhteessa luontoon: ollaan keskellä ilmastokriisiä, ihmisen pohjattoman itsekeskeisyyden ja ahneuden vuoksi.

1. Ulkonäkökeskeisyys kumpuaa evoluutiobiologiasta: viehättävä ulkonäkö on merkki hyvistä geeneistä.

2. Mitään ilmastokriisiä ei ole. Se on kusetus, jonka avulla ajetaan globaalia verotusta ja hallintoa.