Muistatteko millainen mary sue oli Ayla siinä Luolakarhun Klaani-kirjasarjassa
Mary Sue = a type of female character who is depicted as unrealistically lacking in flaws or weaknesses.
Tuli mieleen tuosta kivikauden hammashoito-otsikosta.
Sehän keksi ainakin jonkun keihäänheittovälineen ja rintsikat😄 mitä muuta siinä oli? No kaunishan se oli tietenkin ja hyvä panemaan.
Kommentit (537)
Vierailija kirjoitti:
Aylahan oli niin täydellinen miniäehdokas, että kolmannessa ja neljännessä kirjassa lähes kaikki vanhemmat naishahmot haluavat lahjoittaa hänelle hääpukuja. Oliko niin, että kahta hän kantoikin Jondalarin kotiinpaluuvaelluksella mukanaan, mutta kolmannesta taisi jo kieltäytyä, ettei lasti tule kovin painavaksi :D
Muistan myös ihmetelleeni, kun kolmannessa kirjassa Ayla ompelee salaa Jondalarille häänuttua valkoisesta nahasta ja koristelee sen talviturkkisen kärpän hännillä. Tätä nuttua hän sitten piilottelee koko pitkän vaelluksen ajan tavaroissaan, mutta sitten kun he viimein pääsevät Jondalarin kotiin ja tulee liittojuhlan aika niin tuosta nutusta ei mainita enää mitään. En jaksa kaivaa kirjaa esille tarkistaakseni, mutta tämä kauan odotettu yllätys oli jotenkin sivuutettu siinä uudemmassa kirjassa kokonaan. Vai muistanko väärin?
Kyllä se valkoinen häänuttu mainitaan Luolien suojateissa. Siinä oli jokin tilanne, jossa Ayla ja Jondalar eivät olisi saaneet tavata toisiaan juuri ennen sitä puolisojuhlaa, ja se tuli Aylalle yllätyksenä eikä hän ehtinyt antaa nuttua Jondalarille. Sitten hän muistaakseni itku kurkussa pyyteli, että joku veisi sen.
Jondehan oli kiviseppä ja voisi mainostaa nykyajassa palveluitaan näin: Kaikenlaiset kivet ja nupurat hoidan ammattitaidolla - ota vaan rohkeasti yhteyttä Jondalarin Kivipajaan!
Ok. Pyydän anteeksi, että ihmettelin purilaiden käytön helppoutta. Helppoa oli kuin heinän teko, selkeästi. Miksi ihmeessä kukaan keksi pyörän?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aylahan oli niin täydellinen miniäehdokas, että kolmannessa ja neljännessä kirjassa lähes kaikki vanhemmat naishahmot haluavat lahjoittaa hänelle hääpukuja. Oliko niin, että kahta hän kantoikin Jondalarin kotiinpaluuvaelluksella mukanaan, mutta kolmannesta taisi jo kieltäytyä, ettei lasti tule kovin painavaksi :D
Muistan myös ihmetelleeni, kun kolmannessa kirjassa Ayla ompelee salaa Jondalarille häänuttua valkoisesta nahasta ja koristelee sen talviturkkisen kärpän hännillä. Tätä nuttua hän sitten piilottelee koko pitkän vaelluksen ajan tavaroissaan, mutta sitten kun he viimein pääsevät Jondalarin kotiin ja tulee liittojuhlan aika niin tuosta nutusta ei mainita enää mitään. En jaksa kaivaa kirjaa esille tarkistaakseni, mutta tämä kauan odotettu yllätys oli jotenkin sivuutettu siinä uudemmassa kirjassa kokonaan. Vai muistanko väärin?
Kyllä se valkoinen häänuttu mainitaan Luolien suojateissa. Siinä oli jokin tilanne, jossa Ayla ja Jondalar eivät olisi saaneet tavata toisiaan juuri ennen sitä puolisojuhlaa, ja se tuli Aylalle yllätyksenä eikä hän ehtinyt antaa nuttua Jondalarille. Sitten hän muistaakseni itku kurkussa pyyteli, että joku veisi sen.
Jondalarin äiti vei.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Millaiset lie ollut ne purilaat kun hevonenkin jaksoi vetää jopa ihmistä maastossa kun maastossa.
Googlaa, ovat ihan oikea juttu.
Yksinkertaisuudestaan huolimatta ovat huomattavan nerokkaat.
Olen huomannut millaisia vaikeuksia monilla lukijoilla on ymmärtää monia kirjoissa esitettyjä vempeleitä, vaikka kirjailija selostaa ne perusteellisesti fysiikan laeista lähtien: purilaat, keihäänheittovipu (mikä typerä, typerä termi, en tiedä onko vika käännöksessä vai onko alkuperäistekstissä joku yhtä epäintuitiivinen tekninen termi. Jondalar keksii heittovivun katsellessaan Aylan lingonkäyttöä, joten ainoa looginen termi tuossa tilanteessa olisi tietenkin keihäslinko), jopa linko. Kai tämä kertoo kuinka nerokkaita ko. keksinnöt ovat, kun monilla ei meinaa ymmärrys riittää.
Se on tässä äänikirjassa se huono puoli ettei todellakaan jaksa keskittyä mihinkään yksitoikkoiseen selostukseen jostain keksinnöstä, varsinkin kun tekee töitä samalla. Kirjat luin joskus 35v sitten. Välillä otan päiväunetkin kirjan pauhatessa, sori siitä.
Lisään että tiedän kyllä mitkä on purilaat. Olisi pitänyt pikemminkin ihmetellä niitten vaivatonta kulkua tuolloin.
No höh, tuollaisessa ympäristössä ne on nimenomaan ollut käytössä, esim. preeriaintiaaneilla purilaat oli ihan must. Meinaat, että niitä olisi käytetty vaikka eivät olisi toimineet?
Kyl määki preerialla.
Et ole kirjoista kyllä yhtään kartalla. Ayla elää arolla, joka on jääkautisen Euroopan versio preeriasta.
Jo on arot kun kestää kulkea vuodenkin päästä päähän ja ihmiset asuu luolissa.
Suosittelen sinulle historian opiskelua.
Vai kirjailijalle?
"During the Last Glacial Maximum, the mammoth steppe was the Earth's most extensive biome. It spanned from Spain eastward across Eurasia to Canada and from the arctic islands southward to China."
Ei laaksoa, ei kukkulaa. Mutta ihmiset oli kerennyt tekemään kulkuväyliä. Ilmankos tuo oli helppoa.
Mina olen lukenut paljon asuinpaikkani (USAssa) historiaa. Tutkittua tietoa on etta paikkakunnan paatiet olivat ensin puhveleiden vaellusreitteja. Sitten intiaaniheimot vaelsivat niita pitkin vuosittaiseen kokoukseensa ja nyt niissa on asfaltti ja autot huristavat kumpaankin suuntaan.
Niin. Kirjailija käy viimeisessä kirjassaan läpi tuota miten ihmiset vaelsivat ristiin rastiin ja kulkuväylät syntyivät.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Millaiset lie ollut ne purilaat kun hevonenkin jaksoi vetää jopa ihmistä maastossa kun maastossa.
??
Miksi hevonen ei jaksaisi vetää ihmistä?
Ayla keksi purilaat vahingossa. Hänellä oli muistaakseni kaksi keihästä, jotka oli kiinnitetty hevosen kyljille pystyasentoon. Kun Heinä vauhkoontui, niin keihäät heilahtivat niin, että niiden kärjet raahasivat maassa hevosen takana. Niiden väliin Ayla sitten sitoi ruohomaton, nahan tms.
Amerikan alkuperäisasukkaillahan oli vastaava systeemi vielä conquistadorien aikaan, koska eivät olleet tulleet keksineeksi pyörää.
Ihan sama systeemi oli viimeksi aktiivikäytössä Talvi- ja Jatkosodassa haavoittuneiden evakuoinnissa ja samaa harjoitellaan edelleen hätäevakuointeja varten Suomen armeijassa.
Muistan hämärästi, vaikka omista inttiajoista on lähes yhtä kauan kuin kirjojen lukemisesta.
Luulis että nykyään kun ei hevosia käytetä niin olis helpompi kantaa niitä purilaita kuin vetää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Millaiset lie ollut ne purilaat kun hevonenkin jaksoi vetää jopa ihmistä maastossa kun maastossa.
Googlaa, ovat ihan oikea juttu.
Yksinkertaisuudestaan huolimatta ovat huomattavan nerokkaat.
Olen huomannut millaisia vaikeuksia monilla lukijoilla on ymmärtää monia kirjoissa esitettyjä vempeleitä, vaikka kirjailija selostaa ne perusteellisesti fysiikan laeista lähtien: purilaat, keihäänheittovipu (mikä typerä, typerä termi, en tiedä onko vika käännöksessä vai onko alkuperäistekstissä joku yhtä epäintuitiivinen tekninen termi. Jondalar keksii heittovivun katsellessaan Aylan lingonkäyttöä, joten ainoa looginen termi tuossa tilanteessa olisi tietenkin keihäslinko), jopa linko. Kai tämä kertoo kuinka nerokkaita ko. keksinnöt ovat, kun monilla ei meinaa ymmärrys riittää.
Se on tässä äänikirjassa se huono puoli ettei todellakaan jaksa keskittyä mihinkään yksitoikkoiseen selostukseen jostain keksinnöstä, varsinkin kun tekee töitä samalla. Kirjat luin joskus 35v sitten. Välillä otan päiväunetkin kirjan pauhatessa, sori siitä.
Lisään että tiedän kyllä mitkä on purilaat. Olisi pitänyt pikemminkin ihmetellä niitten vaivatonta kulkua tuolloin.
No höh, tuollaisessa ympäristössä ne on nimenomaan ollut käytössä, esim. preeriaintiaaneilla purilaat oli ihan must. Meinaat, että niitä olisi käytetty vaikka eivät olisi toimineet?
Kyl määki preerialla.
Et ole kirjoista kyllä yhtään kartalla. Ayla elää arolla, joka on jääkautisen Euroopan versio preeriasta.
Jo on arot kun kestää kulkea vuodenkin päästä päähän ja ihmiset asuu luolissa.
Kauanko sinulta kestää kävellä tai välillä ratsastaa Mustanmeren rannalta Alpeille ja sieltä jäätikköjen kautta Espanjan perukoille? Kauppoja ei ole käytössä, hankit ruoan ja vaatteesi matkalla luonnosta.
Vierailija kirjoitti:
Jondehan oli kiviseppä ja voisi mainostaa nykyajassa palveluitaan näin: Kaikenlaiset kivet ja nupurat hoidan ammattitaidolla - ota vaan rohkeasti yhteyttä Jondalarin Kivipajaan!
Vaikuttaakohan joku Jonden jälkeläinen Espoossa?
Vinkkinä, jos on tarvetta ammattimiehelle.
Vierailija kirjoitti:
Aylahan oli niin täydellinen miniäehdokas, että kolmannessa ja neljännessä kirjassa lähes kaikki vanhemmat naishahmot haluavat lahjoittaa hänelle hääpukuja. Oliko niin, että kahta hän kantoikin Jondalarin kotiinpaluuvaelluksella mukanaan, mutta kolmannesta taisi jo kieltäytyä, ettei lasti tule kovin painavaksi :D
Muistan myös ihmetelleeni, kun kolmannessa kirjassa Ayla ompelee salaa Jondalarille häänuttua valkoisesta nahasta ja koristelee sen talviturkkisen kärpän hännillä. Tätä nuttua hän sitten piilottelee koko pitkän vaelluksen ajan tavaroissaan, mutta sitten kun he viimein pääsevät Jondalarin kotiin ja tulee liittojuhlan aika niin tuosta nutusta ei mainita enää mitään. En jaksa kaivaa kirjaa esille tarkistaakseni, mutta tämä kauan odotettu yllätys oli jotenkin sivuutettu siinä uudemmassa kirjassa kokonaan. Vai muistanko väärin?
Muistat väärin, kyllä se kaiveltiin esiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Millaiset lie ollut ne purilaat kun hevonenkin jaksoi vetää jopa ihmistä maastossa kun maastossa.
Googlaa, ovat ihan oikea juttu.
Yksinkertaisuudestaan huolimatta ovat huomattavan nerokkaat.
Olen huomannut millaisia vaikeuksia monilla lukijoilla on ymmärtää monia kirjoissa esitettyjä vempeleitä, vaikka kirjailija selostaa ne perusteellisesti fysiikan laeista lähtien: purilaat, keihäänheittovipu (mikä typerä, typerä termi, en tiedä onko vika käännöksessä vai onko alkuperäistekstissä joku yhtä epäintuitiivinen tekninen termi. Jondalar keksii heittovivun katsellessaan Aylan lingonkäyttöä, joten ainoa looginen termi tuossa tilanteessa olisi tietenkin keihäslinko), jopa linko. Kai tämä kertoo kuinka nerokkaita ko. keksinnöt ovat, kun monilla ei meinaa ymmärrys riittää.
Se on tässä äänikirjassa se huono puoli ettei todellakaan jaksa keskittyä mihinkään yksitoikkoiseen selostukseen jostain keksinnöstä, varsinkin kun tekee töitä samalla. Kirjat luin joskus 35v sitten. Välillä otan päiväunetkin kirjan pauhatessa, sori siitä.
Lisään että tiedän kyllä mitkä on purilaat. Olisi pitänyt pikemminkin ihmetellä niitten vaivatonta kulkua tuolloin.
No höh, tuollaisessa ympäristössä ne on nimenomaan ollut käytössä, esim. preeriaintiaaneilla purilaat oli ihan must. Meinaat, että niitä olisi käytetty vaikka eivät olisi toimineet?
Kyl määki preerialla.
Et ole kirjoista kyllä yhtään kartalla. Ayla elää arolla, joka on jääkautisen Euroopan versio preeriasta.
Jo on arot kun kestää kulkea vuodenkin päästä päähän ja ihmiset asuu luolissa.
Kauanko sinulta kestää kävellä tai välillä ratsastaa Mustanmeren rannalta Alpeille ja sieltä jäätikköjen kautta Espanjan perukoille? Kauppoja ei ole käytössä, hankit ruoan ja vaatteesi matkalla luonnosta.
Vuosi niillä meni.
Vierailija kirjoitti:
Jäikö ketään muuta harmittamaan kolmannessa kirjassa, kun mammutin heimo on metsästämässä niitä biisoneita (tappavat koko lauman ja ottavat vain parhaat palat Aylan ihmetykseksi), kun Ayla paluumatkalla MELKEIN keksii pyörän? Taisivat katsella jotakin tukkia ja pyörän keksiminen oli jo ihan kielen päällä, mutta sitten se jää. :D
Maan lapset sarja on varmasti yksiä lempi kirjasarjojani, mutta osaan silti nauraa sille. Paitsi lopussa, kun se toisto saa lähinnä itkemään. Kunnon editointi (viimeisistä kirjoista puolet pois) ja uusintajulkaisu tekisi sarjalle ihmeitä!
Näkihän hän myös nykyajan laitteet lentokoneista lähtien jossain transsitilassa, missä näki kehityskulun esiajoista aina nykyaikaan saakka.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Millaiset lie ollut ne purilaat kun hevonenkin jaksoi vetää jopa ihmistä maastossa kun maastossa.
??
Miksi hevonen ei jaksaisi vetää ihmistä?
Ayla keksi purilaat vahingossa. Hänellä oli muistaakseni kaksi keihästä, jotka oli kiinnitetty hevosen kyljille pystyasentoon. Kun Heinä vauhkoontui, niin keihäät heilahtivat niin, että niiden kärjet raahasivat maassa hevosen takana. Niiden väliin Ayla sitten sitoi ruohomaton, nahan tms.
Amerikan alkuperäisasukkaillahan oli vastaava systeemi vielä conquistadorien aikaan, koska eivät olleet tulleet keksineeksi pyörää.
Ihan sama systeemi oli viimeksi aktiivikäytössä Talvi- ja Jatkosodassa haavoittuneiden evakuoinnissa ja samaa harjoitellaan edelleen hätäevakuointeja varten Suomen armeijassa.
Muistan hämärästi, vaikka omista inttiajoista on lähes yhtä kauan kuin kirjojen lukemisesta.
Luulis että nykyään kun ei hevosia käytetä niin olis helpompi kantaa niitä purilaita kuin vetää.
Pelastuslaitoksella on purilaita, jotka kytketään mönkijän perään.
https://aslak.fi/uutiset/aslak-korvaamaton-apu-pitkien-matkojen-lapissa/
Onhan niissä ainakin se etu, että ei tarvitse vetää peräkärryä mennessä vaan purilaat voi koota tarpeen tullen, mutta purilaiden veto takaisin on kuitenkin nopeampaa kuin kantaminen. Ja on vähemmän maastossa helposti rikkoontuvia osia kuin peräkärryssä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Millaiset lie ollut ne purilaat kun hevonenkin jaksoi vetää jopa ihmistä maastossa kun maastossa.
??
Miksi hevonen ei jaksaisi vetää ihmistä?
Ayla keksi purilaat vahingossa. Hänellä oli muistaakseni kaksi keihästä, jotka oli kiinnitetty hevosen kyljille pystyasentoon. Kun Heinä vauhkoontui, niin keihäät heilahtivat niin, että niiden kärjet raahasivat maassa hevosen takana. Niiden väliin Ayla sitten sitoi ruohomaton, nahan tms.
Amerikan alkuperäisasukkaillahan oli vastaava systeemi vielä conquistadorien aikaan, koska eivät olleet tulleet keksineeksi pyörää.
Ihan sama systeemi oli viimeksi aktiivikäytössä Talvi- ja Jatkosodassa haavoittuneiden evakuoinnissa ja samaa harjoitellaan edelleen hätäevakuointeja varten Suomen armeijassa.
Muistan hämärästi, vaikka omista inttiajoista on lähes yhtä kauan kuin kirjojen lukemisesta.
Luulis että nykyään kun ei hevosia käytetä niin olis helpompi kantaa niitä purilaita kuin vetää.
Pelastuslaitoksella on purilaita, jotka kytketään mönkijän perään.
https://aslak.fi/uutiset/aslak-korvaamaton-apu-pitkien-matkojen-lapissa/
Onhan niissä ainakin se etu, että ei tarvitse vetää peräkärryä mennessä vaan purilaat voi koota tarpeen tullen, mutta purilaiden veto takaisin on kuitenkin nopeampaa kuin kantaminen. Ja on vähemmän maastossa helposti rikkoontuvia osia kuin peräkärryssä.
Auts. Voin kuvitella millaista kyytiä ihmiselle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jäikö ketään muuta harmittamaan kolmannessa kirjassa, kun mammutin heimo on metsästämässä niitä biisoneita (tappavat koko lauman ja ottavat vain parhaat palat Aylan ihmetykseksi), kun Ayla paluumatkalla MELKEIN keksii pyörän? Taisivat katsella jotakin tukkia ja pyörän keksiminen oli jo ihan kielen päällä, mutta sitten se jää. :D
Maan lapset sarja on varmasti yksiä lempi kirjasarjojani, mutta osaan silti nauraa sille. Paitsi lopussa, kun se toisto saa lähinnä itkemään. Kunnon editointi (viimeisistä kirjoista puolet pois) ja uusintajulkaisu tekisi sarjalle ihmeitä!
Näkihän hän myös nykyajan laitteet lentokoneista lähtien jossain transsitilassa, missä näki kehityskulun esiajoista aina nykyaikaan saakka.
Jos Ayla olisi keksinyt pyörän jo tuolla metsästysmatkalla, olisi Zelandoni päässyt parin vuoden päästä jo jousitetuilla ja katetuilla kieseillä kesäjuhlille, kun Jondalar olisi kehitellyt pyöräkeksintöä vähän eteenpäin. Nyt joutui istumaan purilaiden kyydissä.
Vierailija kirjoitti:
Ok. Pyydän anteeksi, että ihmettelin purilaiden käytön helppoutta. Helppoa oli kuin heinän teko, selkeästi. Miksi ihmeessä kukaan keksi pyörän?
Onko kaikki nykyiset jutut surkeita, typeriä, toimimattomia ja kurjia, koska tulevaisuudessa niistä keksitään varmasti vielä parempia versioita?
Tämä on jokin tyypillinen ajatusharha: että kehitys etenee aina ylöspäin kuin tikapuut ja mitä kauemmaksi historiassa mennään sen huonompaa kaikki on. Pyörä on loistava keksintö ja paras vaihtoehto useissa konteksteissa. Mutta kuten sanottua, purilaat ovat aivan käyttökelpoinen ratkaisu ja tietyissä tilanteissa jopa pyörää paremmat. Ei kaikki ole aina niin yksioikoista ja mustavalkoista.
Esim. sitähän on ihmetelty paljon, miksi Amerikan korkeakulttuureissa pyörä ei ole ollut käytössä (vaikka se oli periaatteessa keksitty sielläkin, on löydetty esim pyörällisiä leluja), ja ajateltu, että kyseessä on jonkinlainen kulttuurinen typeryys tai virhe. Mutta kun näitä korkeakulttuureja on katsottu kokonaisuutena, on todettu, että ne ovat kehittyneet ympäristöissä joissa pyörä ja kärryt eivät olisi olleet käytännöllinen ratkaisu. Esim. inkojen Andien vuoristopoluilla kantojuhta on parempi ja käytännöllisempi kuin kärry.
Turhanpäiväinen jankkaaminen ärsyttää, kun tietoa ja kokonaiskuvaa ei selvästi ole. Sori siitä.
Vierailija kirjoitti:
Aylahan oli niin täydellinen miniäehdokas, että kolmannessa ja neljännessä kirjassa lähes kaikki vanhemmat naishahmot haluavat lahjoittaa hänelle hääpukuja. Oliko niin, että kahta hän kantoikin Jondalarin kotiinpaluuvaelluksella mukanaan, mutta kolmannesta taisi jo kieltäytyä, ettei lasti tule kovin painavaksi :D
Muistan myös ihmetelleeni, kun kolmannessa kirjassa Ayla ompelee salaa Jondalarille häänuttua valkoisesta nahasta ja koristelee sen talviturkkisen kärpän hännillä. Tätä nuttua hän sitten piilottelee koko pitkän vaelluksen ajan tavaroissaan, mutta sitten kun he viimein pääsevät Jondalarin kotiin ja tulee liittojuhlan aika niin tuosta nutusta ei mainita enää mitään. En jaksa kaivaa kirjaa esille tarkistaakseni, mutta tämä kauan odotettu yllätys oli jotenkin sivuutettu siinä uudemmassa kirjassa kokonaan. Vai muistanko väärin?
Tosiaan, mamutoinaiset olivat tehneet Aylalle loisteliaan hääpuvun kun tämä oli menossa Ranecin kanssa naimisiin. Kun Ayla sitten "karkaa alttarilta" niin puku, johon ilmeisesti käytettiin satoja työtunteja, annetaan mielihyvin Aylan matkaan :D
Muistan vieläkin puvun kuvauksen: kullankeltaiseksi värjätystä nahasta tehty housupuku, joka oli edestä avoin niin että rinnat paljastuivat. Koristeltu valtavalla määrällä mammutinluu- ja meripihkahelmiä.
On se kyllä uskomatonta, että Euroopan mahtavin mela ja tilavin toosa löysivät toisensa. Emolla täytyi olla sormensa pelissä.
Olen nauranut tälle ketjulle niin paljon! Olen samaa mieltä lähes kaikesta. Ekat kolme kirjaa vielä toimivat, mutta sitten lähti käsistä joko kirjoittajalla tai kustannustoimittajalla.
Minä olin ensi kertaa lukiessani vielä sen verran nuori, että nautin enemmän maisemien ja eläinten kuvauksesta ja hypin yli nolot ja turhat ilottelut. Myöhemmin tuli niidenkin parissa viipyiltyä, toki.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ok. Pyydän anteeksi, että ihmettelin purilaiden käytön helppoutta. Helppoa oli kuin heinän teko, selkeästi. Miksi ihmeessä kukaan keksi pyörän?
Onko kaikki nykyiset jutut surkeita, typeriä, toimimattomia ja kurjia, koska tulevaisuudessa niistä keksitään varmasti vielä parempia versioita?
Tämä on jokin tyypillinen ajatusharha: että kehitys etenee aina ylöspäin kuin tikapuut ja mitä kauemmaksi historiassa mennään sen huonompaa kaikki on. Pyörä on loistava keksintö ja paras vaihtoehto useissa konteksteissa. Mutta kuten sanottua, purilaat ovat aivan käyttökelpoinen ratkaisu ja tietyissä tilanteissa jopa pyörää paremmat. Ei kaikki ole aina niin yksioikoista ja mustavalkoista.
Esim. sitähän on ihmetelty paljon, miksi Amerikan korkeakulttuureissa pyörä ei ole ollut käytössä (vaikka se oli periaatteessa keksitty sielläkin, on löydetty esim pyörällisiä leluja), ja ajateltu, että kyseessä on jonkinlainen kulttuurinen typeryys tai virhe. Mutta kun näitä korkeakulttuureja on katsottu kokonaisuutena, on todettu, että ne ovat kehittyneet ympäristöissä joissa pyörä ja kärryt eivät olisi olleet käytännöllinen ratkaisu. Esim. inkojen Andien vuoristopoluilla kantojuhta on parempi ja käytännöllisempi kuin kärry.
Turhanpäiväinen jankkaaminen ärsyttää, kun tietoa ja kokonaiskuvaa ei selvästi ole. Sori siitä.
Itse asiassa pääsin kohtaan jossa kirjailija itsekin sanoo että purilaat eivät ole hyvät joka maastossa ja laittaa Ensimmäisen kävelemään ja 1. jopa laihtuu ja no otkistuu. Sain tyydytykseni. Sori siitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ok. Pyydän anteeksi, että ihmettelin purilaiden käytön helppoutta. Helppoa oli kuin heinän teko, selkeästi. Miksi ihmeessä kukaan keksi pyörän?
Onko kaikki nykyiset jutut surkeita, typeriä, toimimattomia ja kurjia, koska tulevaisuudessa niistä keksitään varmasti vielä parempia versioita?
Tämä on jokin tyypillinen ajatusharha: että kehitys etenee aina ylöspäin kuin tikapuut ja mitä kauemmaksi historiassa mennään sen huonompaa kaikki on. Pyörä on loistava keksintö ja paras vaihtoehto useissa konteksteissa. Mutta kuten sanottua, purilaat ovat aivan käyttökelpoinen ratkaisu ja tietyissä tilanteissa jopa pyörää paremmat. Ei kaikki ole aina niin yksioikoista ja mustavalkoista.
Esim. sitähän on ihmetelty paljon, miksi Amerikan korkeakulttuureissa pyörä ei ole ollut käytössä (vaikka se oli periaatteessa keksitty sielläkin, on löydetty esim pyörällisiä leluja), ja ajateltu, että kyseessä on jonkinlainen kulttuurinen typeryys tai virhe. Mutta kun näitä korkeakulttuureja on katsottu kokonaisuutena, on todettu, että ne ovat kehittyneet ympäristöissä joissa pyörä ja kärryt eivät olisi olleet käytännöllinen ratkaisu. Esim. inkojen Andien vuoristopoluilla kantojuhta on parempi ja käytännöllisempi kuin kärry.
Turhanpäiväinen jankkaaminen ärsyttää, kun tietoa ja kokonaiskuvaa ei selvästi ole. Sori siitä.
Itse asiassa pääsin kohtaan jossa kirjailija itsekin sanoo että purilaat eivät ole hyvät joka maastossa ja laittaa Ensimmäisen kävelemään ja 1. jopa laihtuu ja no otkistuu. Sain tyydytykseni. Sori siitä.
Ai laihtuiko se XD Mahtavaa :D
Muistan hämärästi, vaikka omista inttiajoista on lähes yhtä kauan kuin kirjojen lukemisesta.