Miksi joku yritys palkkaa kaksi tai kolme työntekijää 10h/vko sopimuksella, eikä yhtä ihmistä ja sille enemmän tunteja ,20h/viikko?

Vierailija kirjoitti:

Ei ne kokaikaista palkkaa, osareita vaan ja nollasopimuksia. Meillä kas työvoimapula, paha sellainen. Tarjolla 2h/päivässä, klo 6-7 ja 18-19. Oma auto välttämätön.

Ja palkka on?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Firmalle on halvempaa pitää useita osa-aikaisia kuin kokoaikaista.

Miten? Samat sivukulut ja työterveysmaksut kai niistäkin menee kuin kokoaikaisilla.

No eihän mene. Osa-aikaisista menee tietenkin vähemmän kuin kokoaikaisista. Lisäksi jo edellä selitetty saikkuasia alentaa kuluja. 

Ei mene vähemmän. Ihan samat maksut menee jokaisestä listoilla olevasta työntekijästä, teki 7,5h/kk tai 160h/kk. 

Paskapuhetta, mutta ei se mitään. Ei sitä kaikki voikaan tietää, että työvoimakuluja on muitakin kuin terveysmaksut. Ja osa niistä on sidoksissa työtuntien määrään. 

Ja mitä ne mahtavat olla? Kerro meille muillekin:

Työvoimakustannukset voidaan jakaa tehdyn työajan palkkoihin, välillisiin palkkoihin, työnantajan maksamiin sosiaalivakuutusmaksuihin ja yrityskohtaisiin työvoimakustannuksiin.

Välillisiin työvoimakustannuksiin kuuluvat välilliset palkat ja työnantajan maksamat sosiaalivakuutusmaksut. Välilliset palkat koostuvat mm. vapaapäivien, loma-ajan, sairausajan ja koulutuksessa oloajan palkoista.

Työnantajan maksamat sosiaalivakuutusmaksut tarkoittavat niitä maksuja, jotka työnantajat maksavat työntekijöiden sosiaaliturvan kustannusten kattamiseksi. Näitä sosiaaliturvamaksuja ovat työeläkemaksut, sairausvakuutusmaksut, työttömyysvakuutusmaksut, tapaturmavakuutusmaksut ja ryhmähenkivakuutusmaksut.

Yrityskohtaisia työvoimakustannuksia ovat työterveyshuollon, työpaikkaruokailun, työvaatteiden, henkilöstökoulutuksen,  auto- ja asuntoetujen yms. aiheuttamat kustannukset.

Tummennetulla nyt ainakin muuta, joka on eri osa-aikaisilla kuin kokoaikaisilla. 

Mutta 2 * puolet täysien tuntien ajasta työtä tekevää kustantaa ihan yhtä paljon kuin se yksi kokopäiväinen.

Eli ei se puolipäiväinen suoranaisesti halvempi ole.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Firmalle on halvempaa pitää useita osa-aikaisia kuin kokoaikaista.

Miten? Samat sivukulut ja työterveysmaksut kai niistäkin menee kuin kokoaikaisilla.

Vähemmän lomia=vähemmän kuluja. Ei se sen vaikeampaa matematiikkaa ole. 

Vuosilomaa ansaitaan joko 14 päivän tai 35 tunnin ansaintasäännön mukaan. Jos osa-aikatyöntekijä työskentelee sopimuksen mukaan joinakin kuukausina vähintään 35 tuntia, hänelle kertyy vuosilomaa. Hänelle ei voi silloin kesken työsuhteen maksaa vuosilomaa lomakorvauksena, vaan loma pidetään lomana ja työntekijälle maksetaan vuosilomapalkka.

Vuosiloma annetaan vuosilomalain mukaisina arkipäivinä, joten myös osa-aikatyöntekijälle loma annetaan arkipäivinä eikä työpäivinä.

Kaikki alat eivät noudata samaa tessiä, joten tuo jotain kopioimasi juttu ei päde kaikkialla. Olisi muuten korrektia laittaa lähde, jos suoraan kopioi tekstiä jostain. 

En ala sinulle joka alan tessejä kopsaamaan, voit hakea ne itsekin. Tässä vielä majoitus- ja ravintola-alan tes. lomista.

Täysi lomanmääräytymiskuukausi on kalenterikuukausi, jonka aikana:

A. työntekijä on ollut työssä vähintään 14 päivänä kalenterikuukaudessa

tai

B. työntekijä on ollut työssä vähintään 35 tuntia kuukaudessa.

Ja tuoko mielestäsi todistaa, että kaikki alat noudattavat samoja ehtoja?

Eiköhän suurin ongelma ole sijaiset, kun yksi 30h sairastuu kuin, että se 30h on jaettu 3:lle opiskelijalle, joista jokainen haluu saada palkan jokaisesta tunnista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Firmalle on halvempaa pitää useita osa-aikaisia kuin kokoaikaista.

Miten? Samat sivukulut ja työterveysmaksut kai niistäkin menee kuin kokoaikaisilla.

No eihän mene. Osa-aikaisista menee tietenkin vähemmän kuin kokoaikaisista. Lisäksi jo edellä selitetty saikkuasia alentaa kuluja. 

Ei mene vähemmän. Ihan samat maksut menee jokaisestä listoilla olevasta työntekijästä, teki 7,5h/kk tai 160h/kk. 

Paskapuhetta, mutta ei se mitään. Ei sitä kaikki voikaan tietää, että työvoimakuluja on muitakin kuin terveysmaksut. Ja osa niistä on sidoksissa työtuntien määrään. 

Ja mitä ne mahtavat olla? Kerro meille muillekin:

Työvoimakustannukset voidaan jakaa tehdyn työajan palkkoihin, välillisiin palkkoihin, työnantajan maksamiin sosiaalivakuutusmaksuihin ja yrityskohtaisiin työvoimakustannuksiin.

Välillisiin työvoimakustannuksiin kuuluvat välilliset palkat ja työnantajan maksamat sosiaalivakuutusmaksut. Välilliset palkat koostuvat mm. vapaapäivien, loma-ajan, sairausajan ja koulutuksessa oloajan palkoista.

Työnantajan maksamat sosiaalivakuutusmaksut tarkoittavat niitä maksuja, jotka työnantajat maksavat työntekijöiden sosiaaliturvan kustannusten kattamiseksi. Näitä sosiaaliturvamaksuja ovat työeläkemaksut, sairausvakuutusmaksut, työttömyysvakuutusmaksut, tapaturmavakuutusmaksut ja ryhmähenkivakuutusmaksut.

Yrityskohtaisia työvoimakustannuksia ovat työterveyshuollon, työpaikkaruokailun, työvaatteiden, henkilöstökoulutuksen,  auto- ja asuntoetujen yms. aiheuttamat kustannukset.

Tummennetulla nyt ainakin muuta, joka on eri osa-aikaisilla kuin kokoaikaisilla. 

Mutta 2 * puolet täysien tuntien ajasta työtä tekevää kustantaa ihan yhtä paljon kuin se yksi kokopäiväinen.

Eli ei se puolipäiväinen suoranaisesti halvempi ole.

Nyt puhuttiin yleisesti osa-aikaisista. Ei pelkästään aloituksessa kerrotuista tuntimääristä. 

Eiköhän PAM ole onnistunut luomaan sellaisen järjestelmän, jossa työnantajan kannattaa palkkata vain osatunneille.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Firmalle on halvempaa pitää useita osa-aikaisia kuin kokoaikaista.

Miten? Samat sivukulut ja työterveysmaksut kai niistäkin menee kuin kokoaikaisilla.

Vähemmän lomia=vähemmän kuluja. Ei se sen vaikeampaa matematiikkaa ole. 

Vuosilomaa ansaitaan joko 14 päivän tai 35 tunnin ansaintasäännön mukaan. Jos osa-aikatyöntekijä työskentelee sopimuksen mukaan joinakin kuukausina vähintään 35 tuntia, hänelle kertyy vuosilomaa. Hänelle ei voi silloin kesken työsuhteen maksaa vuosilomaa lomakorvauksena, vaan loma pidetään lomana ja työntekijälle maksetaan vuosilomapalkka.

Vuosiloma annetaan vuosilomalain mukaisina arkipäivinä, joten myös osa-aikatyöntekijälle loma annetaan arkipäivinä eikä työpäivinä.

Kaikki alat eivät noudata samaa tessiä, joten tuo jotain kopioimasi juttu ei päde kaikkialla. Olisi muuten korrektia laittaa lähde, jos suoraan kopioi tekstiä jostain. 

En ala sinulle joka alan tessejä kopsaamaan, voit hakea ne itsekin. Tässä vielä majoitus- ja ravintola-alan tes. lomista.

Täysi lomanmääräytymiskuukausi on kalenterikuukausi, jonka aikana:

A. työntekijä on ollut työssä vähintään 14 päivänä kalenterikuukaudessa

tai

B. työntekijä on ollut työssä vähintään 35 tuntia kuukaudessa.

Miksi et lukenut lainaamaasi viestiä? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Firmalle on halvempaa pitää useita osa-aikaisia kuin kokoaikaista.

Miten? Samat sivukulut ja työterveysmaksut kai niistäkin menee kuin kokoaikaisilla.

No eihän mene. Osa-aikaisista menee tietenkin vähemmän kuin kokoaikaisista. Lisäksi jo edellä selitetty saikkuasia alentaa kuluja. 

Ei mene vähemmän. Ihan samat maksut menee jokaisestä listoilla olevasta työntekijästä, teki 7,5h/kk tai 160h/kk. 

Paskapuhetta, mutta ei se mitään. Ei sitä kaikki voikaan tietää, että työvoimakuluja on muitakin kuin terveysmaksut. Ja osa niistä on sidoksissa työtuntien määrään. 

Ja mitä ne mahtavat olla? Kerro meille muillekin:

Työvoimakustannukset voidaan jakaa tehdyn työajan palkkoihin, välillisiin palkkoihin, työnantajan maksamiin sosiaalivakuutusmaksuihin ja yrityskohtaisiin työvoimakustannuksiin.

Välillisiin työvoimakustannuksiin kuuluvat välilliset palkat ja työnantajan maksamat sosiaalivakuutusmaksut. Välilliset palkat koostuvat mm. vapaapäivien, loma-ajan, sairausajan ja koulutuksessa oloajan palkoista.

Työnantajan maksamat sosiaalivakuutusmaksut tarkoittavat niitä maksuja, jotka työnantajat maksavat työntekijöiden sosiaaliturvan kustannusten kattamiseksi. Näitä sosiaaliturvamaksuja ovat työeläkemaksut, sairausvakuutusmaksut, työttömyysvakuutusmaksut, tapaturmavakuutusmaksut ja ryhmähenkivakuutusmaksut.

Yrityskohtaisia työvoimakustannuksia ovat työterveyshuollon, työpaikkaruokailun, työvaatteiden, henkilöstökoulutuksen,  auto- ja asuntoetujen yms. aiheuttamat kustannukset.

Tummennetulla nyt ainakin muuta, joka on eri osa-aikaisilla kuin kokoaikaisilla. 

Mutta 2 * puolet täysien tuntien ajasta työtä tekevää kustantaa ihan yhtä paljon kuin se yksi kokopäiväinen.

Eli ei se puolipäiväinen suoranaisesti halvempi ole.

Ei kustanna, kun niillä puolipäiväisillä ei ole vuosilomaa (eli ei tarvi maksaa vuosiloman palkkaa eikä lomarahaa).

Tässä vielä rautalangasta:

1 täyspäivinen, kuluna palkka+sivukulut palkasta+vuosiloma-ajan palkka+lomaraha

2 puolipäiväistä, kuluna palkka+sivukulut palkasta.

Huomaatko jo eron? Ero on tuhansia euroja vuodessa per työntekijä, noin 1.5 kuukauden palkka.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Firmalle on halvempaa pitää useita osa-aikaisia kuin kokoaikaista.

Miten? Samat sivukulut ja työterveysmaksut kai niistäkin menee kuin kokoaikaisilla.

Joku sanoi lomarahojen tulevan halvemmaksi näin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Firmalle on halvempaa pitää useita osa-aikaisia kuin kokoaikaista.

Miten? Samat sivukulut ja työterveysmaksut kai niistäkin menee kuin kokoaikaisilla.

No eihän mene. Osa-aikaisista menee tietenkin vähemmän kuin kokoaikaisista. Lisäksi jo edellä selitetty saikkuasia alentaa kuluja. 

Ei mene vähemmän. Ihan samat maksut menee jokaisestä listoilla olevasta työntekijästä, teki 7,5h/kk tai 160h/kk. 

Paskapuhetta, mutta ei se mitään. Ei sitä kaikki voikaan tietää, että työvoimakuluja on muitakin kuin terveysmaksut. Ja osa niistä on sidoksissa työtuntien määrään. 

Ja mitä ne mahtavat olla? Kerro meille muillekin:

Työvoimakustannukset voidaan jakaa tehdyn työajan palkkoihin, välillisiin palkkoihin, työnantajan maksamiin sosiaalivakuutusmaksuihin ja yrityskohtaisiin työvoimakustannuksiin.

Välillisiin työvoimakustannuksiin kuuluvat välilliset palkat ja työnantajan maksamat sosiaalivakuutusmaksut. Välilliset palkat koostuvat mm. vapaapäivien, loma-ajan, sairausajan ja koulutuksessa oloajan palkoista.

Työnantajan maksamat sosiaalivakuutusmaksut tarkoittavat niitä maksuja, jotka työnantajat maksavat työntekijöiden sosiaaliturvan kustannusten kattamiseksi. Näitä sosiaaliturvamaksuja ovat työeläkemaksut, sairausvakuutusmaksut, työttömyysvakuutusmaksut, tapaturmavakuutusmaksut ja ryhmähenkivakuutusmaksut.

Yrityskohtaisia työvoimakustannuksia ovat työterveyshuollon, työpaikkaruokailun, työvaatteiden, henkilöstökoulutuksen,  auto- ja asuntoetujen yms. aiheuttamat kustannukset.

Tummennetulla nyt ainakin muuta, joka on eri osa-aikaisilla kuin kokoaikaisilla. 

Mutta 2 * puolet täysien tuntien ajasta työtä tekevää kustantaa ihan yhtä paljon kuin se yksi kokopäiväinen.

Eli ei se puolipäiväinen suoranaisesti halvempi ole.

Ei kustanna, kun niillä puolipäiväisillä ei ole vuosilomaa (eli ei tarvi maksaa vuosiloman palkkaa eikä lomarahaa).

Tässä vielä rautalangasta:

1 täyspäivinen, kuluna palkka+sivukulut palkasta+vuosiloma-ajan palkka+lomaraha

2 puolipäiväistä, kuluna palkka+sivukulut palkasta.

Huomaatko jo eron? Ero on tuhansia euroja vuodessa per työntekijä, noin 1.5 kuukauden palkka.

Mutta saahan puolipäiväinenkin lomarahoja ja palkallista lomaa. Jopa minä saan, vaikka työtunteja on vain 10-15/viikko. Toki niitä tulee vähemmän kuin kokoaikatyössä, mutta tulee silti. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuo on firmalta saikkujen vähentämistä.

Jos yksi ihminen on 20h sopparilla ja sairastuu niin firmalta katoaa 20h työt. Mutta jos kaksi ihmistä on kumpikin 10h sopparilla ja toinen sairastuu niin firmalta katoaa 10h töitä, mutta se terve 10h voi tehdä vielä vähän ylimääräisiä tunteja.

Ihan yleinen käytäntö kaupan alalla.

Tämä.

TV. Yrittäjä

Mielenkiintoista, että rahoitusalalla yksi ihminen tekee 100h/vko. Miksei näitä voisi jakaa, että olisi 10 ihmistä 10h/vko?

Jotenkin nämä tuntuvat olevan yleisempiä töissä, joissa tienataan alle 3000e/kk.

Kukaan ei palkkaa lääkäreitä yms 10h/vko, jotta saikut ei vaikuttaisi. Ehkä yhteiskunta säästäisi, varsinkin jos katsotaan kuinka paljon sairaslomia terveydenhoitoalalla joka tapauksessa on.

Kukaan ei saa enää nykyään täyttä työaikaa kun ahneet työnantajat ottaa töihin mielummin kolme 10-14h/ vko kun yhtä täysiaikaista!!!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Firmalle on halvempaa pitää useita osa-aikaisia kuin kokoaikaista.

Miten? Samat sivukulut ja työterveysmaksut kai niistäkin menee kuin kokoaikaisilla.

Vähemmän lomia=vähemmän kuluja. Ei se sen vaikeampaa matematiikkaa ole. 

Vuosilomaa ansaitaan joko 14 päivän tai 35 tunnin ansaintasäännön mukaan. Jos osa-aikatyöntekijä työskentelee sopimuksen mukaan joinakin kuukausina vähintään 35 tuntia, hänelle kertyy vuosilomaa. Hänelle ei voi silloin kesken työsuhteen maksaa vuosilomaa lomakorvauksena, vaan loma pidetään lomana ja työntekijälle maksetaan vuosilomapalkka.

Vuosiloma annetaan vuosilomalain mukaisina arkipäivinä, joten myös osa-aikatyöntekijälle loma annetaan arkipäivinä eikä työpäivinä.

Kaikki alat eivät noudata samaa tessiä, joten tuo jotain kopioimasi juttu ei päde kaikkialla. Olisi muuten korrektia laittaa lähde, jos suoraan kopioi tekstiä jostain. 

Laissahan nuo määrät on ja lakia yritykset noudattavat, koska muuten käy huonosti ja tulee työsuojeluhenkilö paikalle.

Missä laissa? 

Vuosilomalaki. Koskaan kuullut?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuo on firmalta saikkujen vähentämistä.

Jos yksi ihminen on 20h sopparilla ja sairastuu niin firmalta katoaa 20h työt. Mutta jos kaksi ihmistä on kumpikin 10h sopparilla ja toinen sairastuu niin firmalta katoaa 10h töitä, mutta se terve 10h voi tehdä vielä vähän ylimääräisiä tunteja.

Ihan yleinen käytäntö kaupan alalla.

Tämä.

TV. Yrittäjä

Mielenkiintoista, että rahoitusalalla yksi ihminen tekee 100h/vko. Miksei näitä voisi jakaa, että olisi 10 ihmistä 10h/vko?

Jotenkin nämä tuntuvat olevan yleisempiä töissä, joissa tienataan alle 3000e/kk.

Kukaan ei palkkaa lääkäreitä yms 10h/vko, jotta saikut ei vaikuttaisi. Ehkä yhteiskunta säästäisi, varsinkin jos katsotaan kuinka paljon sairaslomia terveydenhoitoalalla joka tapauksessa on.

Kukaan ei suostu lääkäriksi 10h/viikko sopimuksella. Eikä lääkäreitä ole niin paljon, että tekijöitä riittäisi tuolla tyylillä kaikkialle. Sen sijaan kaupan alan tai ravintola-alan perushommiin kelpaa käytännössä kuka tahansa, joten tekijöitä löytyy vähemmilläkin tunneilla enemmän kuin paikkoja on auki. 

Ei kannata mennä tuollaisiin työpaikkoihin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Firmalle on halvempaa pitää useita osa-aikaisia kuin kokoaikaista.

Miten? Samat sivukulut ja työterveysmaksut kai niistäkin menee kuin kokoaikaisilla.

Vähemmän lomia=vähemmän kuluja. Ei se sen vaikeampaa matematiikkaa ole. 

Vuosilomaa ansaitaan joko 14 päivän tai 35 tunnin ansaintasäännön mukaan. Jos osa-aikatyöntekijä työskentelee sopimuksen mukaan joinakin kuukausina vähintään 35 tuntia, hänelle kertyy vuosilomaa. Hänelle ei voi silloin kesken työsuhteen maksaa vuosilomaa lomakorvauksena, vaan loma pidetään lomana ja työntekijälle maksetaan vuosilomapalkka.

Vuosiloma annetaan vuosilomalain mukaisina arkipäivinä, joten myös osa-aikatyöntekijälle loma annetaan arkipäivinä eikä työpäivinä.

Kaikki alat eivät noudata samaa tessiä, joten tuo jotain kopioimasi juttu ei päde kaikkialla. Olisi muuten korrektia laittaa lähde, jos suoraan kopioi tekstiä jostain. 

Laissahan nuo määrät on ja lakia yritykset noudattavat, koska muuten käy huonosti ja tulee työsuojeluhenkilö paikalle.

Missä laissa? 

Vuosilomalaki. Koskaan kuullut?

vuosilomaa ei tunneta kaikilla aloilla. Esimerkiksi opettajat, heillä ei ole vuosilomaoikeutta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Firmalle on halvempaa pitää useita osa-aikaisia kuin kokoaikaista.

Miten? Samat sivukulut ja työterveysmaksut kai niistäkin menee kuin kokoaikaisilla.

No eihän mene. Osa-aikaisista menee tietenkin vähemmän kuin kokoaikaisista. Lisäksi jo edellä selitetty saikkuasia alentaa kuluja. 

Ei mene vähemmän. Ihan samat maksut menee jokaisestä listoilla olevasta työntekijästä, teki 7,5h/kk tai 160h/kk. 

Paskapuhetta, mutta ei se mitään. Ei sitä kaikki voikaan tietää, että työvoimakuluja on muitakin kuin terveysmaksut. Ja osa niistä on sidoksissa työtuntien määrään. 

Ja mitä ne mahtavat olla? Kerro meille muillekin:

Työvoimakustannukset voidaan jakaa tehdyn työajan palkkoihin, välillisiin palkkoihin, työnantajan maksamiin sosiaalivakuutusmaksuihin ja yrityskohtaisiin työvoimakustannuksiin.

Välillisiin työvoimakustannuksiin kuuluvat välilliset palkat ja työnantajan maksamat sosiaalivakuutusmaksut. Välilliset palkat koostuvat mm. vapaapäivien, loma-ajan, sairausajan ja koulutuksessa oloajan palkoista.

Työnantajan maksamat sosiaalivakuutusmaksut tarkoittavat niitä maksuja, jotka työnantajat maksavat työntekijöiden sosiaaliturvan kustannusten kattamiseksi. Näitä sosiaaliturvamaksuja ovat työeläkemaksut, sairausvakuutusmaksut, työttömyysvakuutusmaksut, tapaturmavakuutusmaksut ja ryhmähenkivakuutusmaksut.

Yrityskohtaisia työvoimakustannuksia ovat työterveyshuollon, työpaikkaruokailun, työvaatteiden, henkilöstökoulutuksen,  auto- ja asuntoetujen yms. aiheuttamat kustannukset.

Tummennetulla nyt ainakin muuta, joka on eri osa-aikaisilla kuin kokoaikaisilla. 

Mutta 2 * puolet täysien tuntien ajasta työtä tekevää kustantaa ihan yhtä paljon kuin se yksi kokopäiväinen.

Eli ei se puolipäiväinen suoranaisesti halvempi ole.

Ei kustanna, kun niillä puolipäiväisillä ei ole vuosilomaa (eli ei tarvi maksaa vuosiloman palkkaa eikä lomarahaa).

Tässä vielä rautalangasta:

1 täyspäivinen, kuluna palkka+sivukulut palkasta+vuosiloma-ajan palkka+lomaraha

2 puolipäiväistä, kuluna palkka+sivukulut palkasta.

Huomaatko jo eron? Ero on tuhansia euroja vuodessa per työntekijä, noin 1.5 kuukauden palkka.

Puolipäiväisillä kertyy lomat ja lomarahat siinä kuin muillakin, jos lain mukaiset työssäoloehdot täyttyvät:

6

-Täysi lomanmääräytymiskuukausi

Täytenä lomanmääräytymiskuukautena pidetään kalenterikuukautta, jolloin työntekijälle on kertynyt vähintään 14 työssäolopäivää tai 7 :n 1 ja 2 momentissa tarkoitettua työssäolon veroista päivää.

Jos työntekijä on sopimuksen mukaisesti työssä niin harvoina päivinä, että hänelle ei tästä syystä kerry ainoatakaan 14 työssäolopäivää sisältävää kalenterikuukautta tai vain osa kalenterikuukausista sisältää 14 työssäolopäivää, täydeksi lomanmääräytymiskuukaudeksi katsotaan sellainen kalenterikuukausi, jonka aikana työntekijälle on kertynyt vähintään 35 työtuntia tai 7 :ssä tarkoitettua työssäolon veroista tuntia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Firmalle on halvempaa pitää useita osa-aikaisia kuin kokoaikaista.

Miten? Samat sivukulut ja työterveysmaksut kai niistäkin menee kuin kokoaikaisilla.

Vähemmän lomia=vähemmän kuluja. Ei se sen vaikeampaa matematiikkaa ole. 

Vuosilomaa ansaitaan joko 14 päivän tai 35 tunnin ansaintasäännön mukaan. Jos osa-aikatyöntekijä työskentelee sopimuksen mukaan joinakin kuukausina vähintään 35 tuntia, hänelle kertyy vuosilomaa. Hänelle ei voi silloin kesken työsuhteen maksaa vuosilomaa lomakorvauksena, vaan loma pidetään lomana ja työntekijälle maksetaan vuosilomapalkka.

Vuosiloma annetaan vuosilomalain mukaisina arkipäivinä, joten myös osa-aikatyöntekijälle loma annetaan arkipäivinä eikä työpäivinä.

Kaikki alat eivät noudata samaa tessiä, joten tuo jotain kopioimasi juttu ei päde kaikkialla. Olisi muuten korrektia laittaa lähde, jos suoraan kopioi tekstiä jostain. 

Laissahan nuo määrät on ja lakia yritykset noudattavat, koska muuten käy huonosti ja tulee työsuojeluhenkilö paikalle.

Missä laissa? 

Vuosilomalaki. Koskaan kuullut?

Olen toki. Sinunkin kannattasi sitä hieman tarkemmin lukea. Tässä erityisesti huomioitava kohta:

2 § (5.7.2019/875)

Soveltamisalarajaukset

Tätä lakia ei sovelleta työhön, joka on työnantajan toiminnan luonteen vuoksi vuosittain keskeytyneenä ja jossa työntekijöillä on 30 §:ssä tarkoitetun sopimuksen perusteella oikeus vähintään tässä laissa säädettyä vuosilomaa vastaavaan palkalliseen vapaaseen.

Pykälä 30 on sen verran pitkä etten sitä ala tänne kopioimaan. Jokainen voi itse käydä tutustumassa. 

Vierailija kirjoitti:

Kukaan ei saa enää nykyään täyttä työaikaa kun ahneet työnantajat ottaa töihin mielummin kolme 10-14h/ vko kun yhtä täysiaikaista!!!

Suurin osa suomalaisista työssäkäyvistä on kokoaikatyössä. Ota selvää asioista ennen riehumista. 

Olen ihminen, joka haluaa työskennellä 10 h/vko. Hyvä, jos meillekin aukeaa mahdollisuuksia. Kovin ovat ainakin kuntien työpaikat täysipäiväisyyksien dominoimia.