Eikö korkeastikoulutettu voi päästä työkyvyttömyyseläkkeelle?
Eikö korkeastikoulutettu voi päästä työkyvyttömyyseläkkeelle masennuksen vuoksi? Siihen aina vedotaan, kun olen hakenut apua, että "sinähän olet onnistunut lukemaan itsellesi korkeakoulututkinnon, et voi olla työkyvytön".
Niin, mutta opiskeluihin meni moninkertaisesti enemmän aikaa kuin normaalisti. Työurani on täynnä silpputöitä ja pitkiä työttömyysjaksoja. Kukaan työnantaja ei katsele minua pidempään, enkä ole koskaan saanut jatkoa määräaikaiselle työsuhteelle, vaikka olisin tehnyt ylitöitä ja ylittänyt itseni. Seurauksena on tosin ollut totaalinen loppuunpalaminen, vaikka olen tehnyt koulutustasoani vähemmän vaativia töitä. Olen sinnitellyt määräaikaisuuden loppuun asti, ja työttömänä sitten levännyt. Olen pelkkä riesa työnantajille. Sairastan kroonista masennusta, jonka vakavuus vaihtelee keskivaikean ja vaikea välillä. Työssäkäyntiin on mennyt kaikki voimavarani ja koko muu elämä on ollut tauolla. En ole jaksanut siivota tai nähdä ihmisiä.
Tämä ei ole elämisen arvoista elämää. Miksi nuoremmat pääsevät masennuksen takia työkyvyttömyyseläkkeelle, mutta minä en saa edes määraaikaista kuntoutustukea?
Kommentit (57)
Valituslinjalle ei kannata lähteäkään, se kestää jopa pari vuotta, jos vakuutusoikeuteen asti menee prosessi. Uutta hakemusta vaan aina hylätyn jälkeen. Ja mihinkään riskialttiisiin hoitoihin ei voida ihmistä pakottaa kuten sähköhoitoihin. Ap on saanut ihan riittävästi erilaisia hoitoja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jouduin parikymppisenä kuntoutustuelle psykoottisen masennuksen ja sekamuotoisen persoonallisuushäiriön vuoksi. Ensimmäinen hakemus hylättiin koska unohtivat osastolta laittaa toimintakyvyn tutkimuksen mukaan. Omalla kohdallani se tutkimus oli siis ilmeisesti ratkaiseva asia. Yhden hylyn perusteella ei kannata vielä luovuttaa.
Tätä olen myös miettinyt, että voikohan edes "pelkän" masennuksen vuoksi päästä eläkkeelle. Eli vaaditaan psykoottinen masennus ja mielellään vielä persoonallisuushäiriö..?
Mitä kautta pääsit toimintakyvyn tutkimukseen? Olen pyytänyt julkisesta terveydenhuollosta, että pääsisin työkykytesteihin, mutta heillä ei kuulemma ole mitään sellaisia. Työeläkeyhtiöstä sanottiin, että ensin pitää olla työpaikka, jossa työkykyä voidaan testata.
Ap
Tuon toimintakyvyn tutkimuksen teki minulle toimintaterapeutti vuonna 2015.
Psykiatrian polin kautta pääsee mm. toimintakyvyn tutkimukseen. Sieltä saa myös lähetteen kuntoutustutkimukseen ja kaikkiin muihin mahdollisiin tutkimuksiin, joiden tuloksista apua eläkekäsittelyssä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä opiskelin ylemmän korkeakoulututkinnon kuntoutustuella ollessani. Pääsin eläkkeelle sen jälkeen.
Miten onnistuit pääsemään eläkkeelle? Eivätkö vedonneet siihen, että onnistuit lukemaan koko tutkinnon? Minäkin opiskelin keskeneräisen maisterin tutkintoni ensin työttömänä omaehtoisena opiskeluna, ja kun en onnistunut saamaan opintoja loppuun sovitussa määräajassa, jäin sairauslomalle ja myöhemmin opiskelin kuntoutusrahalla (eri asia kuin kuntoutustuki, helpompi saada) loppuun.
Ap
Ihan minut ensimmäistä kertaa tavannut psykiatrian poliklinikan erikoistuva lääkäri kirjoitti lausunnon, jolla sain eläkkeen. Lääkäri oli kirjoitellut lähinnä havaintoja olemuksestani ja joitakin sanomisiani. En tiedä asiaa, mutta olen olettanut eläkkeen tulleen pitkälti sen takia, että olin ollut kuntoutustuella jo 8 vuotta. Eläkeyhtiöni oli Keva.
Olitkin ollut jo pitkään kuntoutustuella, joten oli aikakin, että myönsivät eläkkeen. Minun ongelmani on se, kun en saa edes ensimmäistäkään kuntoutustukea. Ehkä pitäisi mennä psykiatrille meikkaamattomana, räsyisissä vaatteissa ja hiukset pörrössä..? Mutta ylitunnollisena se ei vain sovi luonteelleni. En kehtaa mennä ihmisten ilmoille ilman meikkiä, koska koen olevani niin hävettävän ruma.
Ap
Kyllä minä laittautumattomana kävin. Ja siitä on merkittävää apua, jos aidosti häpeää itseään vastaanotolla...
On muuten huvittavaa, että kun menin työterveyslääkärille työuupumuksen vuoksi, hän katseli minua ja sanoi, ettet sinä ainakaan masentuneelta näytä. En ollut kertonut kroonisesta masennuksestani mitään, koska hävetti. Sitten, kun 2 viikon päästä menin toiselle lääkärille, tehtiin BDI-testi ja sain vakavan masennuksen pisteet... Näin se huoliteltu ulkonäkö saattaa hämätä kokeneita lääkäreitäkin. Työpaikka on sellainen paikka, minne en ikimaailmassa kehtaisi mennä laittautumattomana.
Ap
Jos jaksat tietyissä tilanteissa pitää huolta ulkonäöstäsi, et voine olla erittäin vaikeasti masentunut.
Vierailija kirjoitti:
Psykiatrian polin kautta pääsee mm. toimintakyvyn tutkimukseen. Sieltä saa myös lähetteen kuntoutustutkimukseen ja kaikkiin muihin mahdollisiin tutkimuksiin, joiden tuloksista apua eläkekäsittelyssä.
Miksihän minulle ei ole ehdotettu toimintakyvyn tutkimusta..? Miten se toimintaterapeutti käytännössä testaa toimintakykyä?
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä opiskelin ylemmän korkeakoulututkinnon kuntoutustuella ollessani. Pääsin eläkkeelle sen jälkeen.
Miten onnistuit pääsemään eläkkeelle? Eivätkö vedonneet siihen, että onnistuit lukemaan koko tutkinnon? Minäkin opiskelin keskeneräisen maisterin tutkintoni ensin työttömänä omaehtoisena opiskeluna, ja kun en onnistunut saamaan opintoja loppuun sovitussa määräajassa, jäin sairauslomalle ja myöhemmin opiskelin kuntoutusrahalla (eri asia kuin kuntoutustuki, helpompi saada) loppuun.
Ap
Ihan minut ensimmäistä kertaa tavannut psykiatrian poliklinikan erikoistuva lääkäri kirjoitti lausunnon, jolla sain eläkkeen. Lääkäri oli kirjoitellut lähinnä havaintoja olemuksestani ja joitakin sanomisiani. En tiedä asiaa, mutta olen olettanut eläkkeen tulleen pitkälti sen takia, että olin ollut kuntoutustuella jo 8 vuotta. Eläkeyhtiöni oli Keva.
Olitkin ollut jo pitkään kuntoutustuella, joten oli aikakin, että myönsivät eläkkeen. Minun ongelmani on se, kun en saa edes ensimmäistäkään kuntoutustukea. Ehkä pitäisi mennä psykiatrille meikkaamattomana, räsyisissä vaatteissa ja hiukset pörrössä..? Mutta ylitunnollisena se ei vain sovi luonteelleni. En kehtaa mennä ihmisten ilmoille ilman meikkiä, koska koen olevani niin hävettävän ruma.
Ap
Kyllä minä laittautumattomana kävin. Ja siitä on merkittävää apua, jos aidosti häpeää itseään vastaanotolla...
On muuten huvittavaa, että kun menin työterveyslääkärille työuupumuksen vuoksi, hän katseli minua ja sanoi, ettet sinä ainakaan masentuneelta näytä. En ollut kertonut kroonisesta masennuksestani mitään, koska hävetti. Sitten, kun 2 viikon päästä menin toiselle lääkärille, tehtiin BDI-testi ja sain vakavan masennuksen pisteet... Näin se huoliteltu ulkonäkö saattaa hämätä kokeneita lääkäreitäkin. Työpaikka on sellainen paikka, minne en ikimaailmassa kehtaisi mennä laittautumattomana.
Ap
Jos jaksat tietyissä tilanteissa pitää huolta ulkonäöstäsi, et voine olla erittäin vaikeasti masentunut.
Olen koko elämäni feikannut paremmin voivaa kuin olen. Minua ei ole lapsena hyväksytty sellaisena kuin olen, ulkonäköäni on haukuttu ja äitini on suorastaan kehottanut meikkaamaan jo ala-asteikäisenä. Sellaisesta jää niin kova häpeä, että en ole nähnyt muuta vaihtoehtoa kuin meikata. Edes poikaystäväni ei ole saanut nähdä minua ilman meikkiä. Minulle ilman meikkiä ulos meneminen on sama kuin jollekin toiselle alastomana ulos meneminen. Olen meikannut, mutta samaan aikaan kämppä on täysin sekaisin. Mutta sillä ei ole väliä, koska sitä ei kukaan muu kuin minä näe. Jos saa BDI-kyselystä korkeat pisteet, niin eikö se jo kerro jotain..?
Ap
Vierailija kirjoitti:
Minä opiskelin ylemmän korkeakoulututkinnon kuntoutustuella ollessani. Pääsin eläkkeelle sen jälkeen.
Uudelleenkoulutus vaikkapa korkeakoulututkinnon maksaa eläkeyhtiö 4 vuoden ajalta työkyvyttömyyseläkkeen korotettuna +33% sekä koulutarvikkeet matkat jne..
Mullakin korvaus kuukaudessa olisi ollut 4100€ +kulut lisäksi uudelleenkoulutus kerryttää eläkettä.
itseasiassa työkyvyttömyyseläke tilastoista selviää että korkeakoulutettujen pääsy eläkkeelle on todennäköisempää kuin vähän koulutettujen tai työttömien.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voihan se työkyvyttömyys tulla paljon opiskeluiden jälkeenkin. Mikäs ajatusmalli tuo on, että kun ei sinulla opiskeluaikana ollut ongelmia, niin ei niitä nytkään voi olla.
Olin jo opiskeluaikoina masentunut, siksi opinnot venyivätkin vuosikausia.
Ap
Oletko mietiskellyt, miksi olit masentunut jo opiskeluaikoina? Saanen kysyä, mitä opiskelit?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voihan se työkyvyttömyys tulla paljon opiskeluiden jälkeenkin. Mikäs ajatusmalli tuo on, että kun ei sinulla opiskeluaikana ollut ongelmia, niin ei niitä nytkään voi olla.
Olin jo opiskeluaikoina masentunut, siksi opinnot venyivätkin vuosikausia.
Ap
Oletko mietiskellyt, miksi olit masentunut jo opiskeluaikoina? Saanen kysyä, mitä opiskelit?
Koska synnyin epätoivottuna enkä ollut rakastettu, elimme köyhyydessä, olin koulukiusattu, ei yhtään ystävää, lukuisia hylätyksi tulemisia. Muutin yksin asumaan jo, kun kävin vielä lukiota. En saanut mitään tukea keltään, vaan yksin oli pärjättävä opintotuella.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minua ainakin se koulutustasoa alempi työ polttaa loppuun paljon tehokkaammin kuin korkeamman tason työ.
Minulle sanottiin työeläkeyhtiöstä, että pitäisi hakea vähemmän vaativia töitä. No niitähän olin koko ajan tehnytkin. Ei myönnetty tukitoimia, kuten valmennusta työnhakuun, koska olin kuulemma liian heikossa kunnossa sairauteni takia. Mutta toisaalta ei myönnetty määräaikaista kuntoutustukeakaan, vaikka olin ollut jo 300 pv sairauslomalla.
Ap
Ilmarinen ei aikoinaan halunnut myöntää minulle kuntoutusta koska olin liian heikossa kunnossa, no Kela tämän sitten kuitenkin myönsi. Noin vuoden päästä soittivat Ilmariselta että pitäis hakeutua töihin kun kunto jo sen verran hyvä. Totesin että kunto on edelleen se sama kuin sillon kun katsoitte että oli liian huonossa kondiksessa kuntoutukseen. Naurettavaa pelleilyä.
Samanlaisia kokemuksia itsellänikin Ilmarisesta. Sairasta kyykytetään eivätkä halua ottaa mitään vastuuta, eläkerahat heille kyllä kelpaavat.
AP:n kirjoitus olisi voinut olla suoraan omasta kynästäni, täsmälleen sama tilanne. Tuskin toivoakaan työkyvyttömyyseläkkeestä vielä vuosiin. Yhteenkään uuteen pätkätyöpaikkaan en todellakaan jaksa enää mennä, opetella uusia kuvioita ja ihmisiä ja jättää kaiken muun elämän pauselle työpätkän ajaksi. Kuinka tästä helvatan oravanpyörästä pääsee eroon?! Aika harvalle kuitenkaan lottovoitto osuu kohdalle :(
Vierailija kirjoitti:
AP:n kirjoitus olisi voinut olla suoraan omasta kynästäni, täsmälleen sama tilanne. Tuskin toivoakaan työkyvyttömyyseläkkeestä vielä vuosiin. Yhteenkään uuteen pätkätyöpaikkaan en todellakaan jaksa enää mennä, opetella uusia kuvioita ja ihmisiä ja jättää kaiken muun elämän pauselle työpätkän ajaksi. Kuinka tästä helvatan oravanpyörästä pääsee eroon?! Aika harvalle kuitenkaan lottovoitto osuu kohdalle :(
Ite opiskelen seitsemättä vuotta kandiksi(johon yleensä menee 3v) ja pääsin kuntoutustuelle ajat sitten. Olin sillon opiskellu 2v joista toisen ollu sen 300 päivää sairaslomalla. Kannattaa vaan yrittää uusiks. Ja tänä vuonna musta pitäisi tulla kandi.
Eikö ne oikeastaan ole koko ajan eläkkeellä?
Suljetun kautta pääse tyypillisesti määräaikaiselle eläkkeelle eli kuntoutustuelle.
Ja sitten lopulta työkyvyttömyyseläkkeelle.
Oletko yrittänyt itsemurhaa? Ilman sitä ei voi saada määräaikaista kuntoutustukea, koska sinut katsotaan liian hyvinvoivaksi.