Jos muistaisit asioita edellisestä elämästäsi, niin kiinnostaisiko sinua selvittää kuka olit?
Jos nuo muistikuvat olisivat siis ihan Suomesta noin 60 vuoden sisällä.
Kommentit (56)
Vierailija kirjoitti:
37 jatkaa. Hämmentävin aavistus edellisestä elämästä oli seksimuisto, joka tuli unessa. Olin siinä mies, jolla oli melko kookas varustus ja vietin kiihkeän hetken jonkun vaalean naisen kanssa. Muistan vieläkin miltä seksi tuntui, ei ollut yhtään saman tuntuista kuin naisena. Olen siis nainen. Aamulla nauratti. Olen usein miettinyt miltä seksi miehestä tuntuu, sainpahan vastauksen kysymykseeni. Hassua, että voit mielesi sopukoissa tuntea asioita elimellä, jota et omista. Heräsin siihen, kun tämä mies (eli minä kai) tuli. Tulin itsekin. Oli helvetin hämmentävä kokemus. Ihmeellistä tämä elämä.
En tiedä onko edellisiä elämiä vai mitä mutta minä käyn unisaani syvällä ja kaukana ja saatan tai saatan olla olematta itseni. Joskus herätessä ei uskalla avata silmiä kun ei muista nykyisestä elämästä mitään. Tähän asti muisti on palautunut.
Mutta varsinaiseen kysymykseen. Ei sieluni menneisyys ei kiinnosta. Yritän päästä nykyisen kroppanikin kanssa vai eteenpäin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap:llä ilmeisesti on muistikuvia? Miksipä et ottaisi selvää, jos se on mahdollista.
En tiedä mistä aloittaisin. Tuntuu typerältä mennä kyselemään ihmisiltä ihmisestä, joka kuoli eräässä paikassa jotakin kymmeniä vuosia sitten. Pitäisi palkata salapoliisi.
Ap
Onko kirkonkirjat/väestörekisteri jo tsekattu?
Kannattaa tutkituttaa geeninsä ja ottaa selvää esivanhemmistaan. Uskoin näihin jälleensyntymiin nuorena, mutta sittemmin olen tehnyt sukututkimusta. Enää en ihmettele, mistä atavistinen kaipaus tiettyihin paikkoihin tulee.
Olen myös kokenut parit dejavu't, käynyt paikoissa joista lapsena uneksin ja ymmärtänyt että muistan sukuni menneisyyttä.
Tämähän on tällä hetkellä huuhaata, mutta tieteellä ja huuhaalla on tapana vaihtaa paikkaa.
No itse asiassa ei kiinnostaisi. Tosin mulla ei ole mitään hatariakaan mielikuvia tai häivähdyksiä siitä, että mulla voisi ollakaan mitään edellisiä elämiä. Ehkä en sitten ole vanha vaan nuori sielu.
Vierailija kirjoitti:
Olisi se mielenkiintoista! Lähinnä haluaisin tietää, onko tämän elämän tuttavissa sellaisia, jotka olen tuntenut edellisissäkin elämissä. Ja kun itse aloitin harvinaisemman käsityömuodon harrastamisen, opin sen todella nopeasti ja kädet vain menivät omia aikojaan. Tuli vahva tunne, että tätä olen tehnyt ennenkin. Ja opettajani ei millään meinannut uskoa, että ensikertaa olin kys. vempeleeseen koskenut vain pari viikkoa ennen. Laji on siis nykyään hyvin harvinainen, mutta vielä sata vuotta sitten sitä harjoitettiin tällä alueella todella paljon.
Uskon, että tässä elämässä moni lähelläni olevista ovat olleet paikalla myös edellisissä elämissä.
Joihinkin tykästyy ja ihastuu heti ensitapaamisella, ihan kuin olisi aina oltu tuttuja.
Joidenkin kanssa taas heti on läsnä epämukavuus, vaikkei vielä edes niin sanotusti "tunneta".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Laitetaan nyt tämäkin fakta uudestaan kun joku edellisen poistatti. :D
Eli: hölmöjä tarinoihin uskovia talipäitä on aina ollut ja tulee olemaan.
Ei meinaa toimia sun "faktat" 😄
Voi voi kuule.... kun absurdeihin satuihin uskova tulee aukomaan päätään niin ei sitä ihan vakavasti kukaan ota. Eli jos naureskelun pitäisi ilmentää jotain ylemmyydentunnetta niin yritäpä uudestaan, jookosta?
Faktahan on että mitään edellisiä elämiä ei voi olla olemassa koska me kaikki elämme vaan tämän yhden kerran.
Ja tiedät sen varmuudella... mistä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisi se mielenkiintoista! Lähinnä haluaisin tietää, onko tämän elämän tuttavissa sellaisia, jotka olen tuntenut edellisissäkin elämissä. Ja kun itse aloitin harvinaisemman käsityömuodon harrastamisen, opin sen todella nopeasti ja kädet vain menivät omia aikojaan. Tuli vahva tunne, että tätä olen tehnyt ennenkin. Ja opettajani ei millään meinannut uskoa, että ensikertaa olin kys. vempeleeseen koskenut vain pari viikkoa ennen. Laji on siis nykyään hyvin harvinainen, mutta vielä sata vuotta sitten sitä harjoitettiin tällä alueella todella paljon.
No sittenhän se on peritty taito. Ne voi mennä suvussa niin, että yksi tai kaksi sukupolvea ei osaa tai harrasta.
Esim. oma tyttäreni on aina ollut parempi leipuri kuin kokki.
Nyt on selvinnyt, että hänen sukunsa pyöritti aikoinaan kotileipomoa joka mainitaan eräässä paikallishistoriateoksessa (olemme kotoisin eri kunnasta kuin mistä hänen isänsä sukua on kotoisin).
Setäni olisi ollut loistava tallirenki tai hevosmies, mutta ikävä kyllä hänen nuoruutensa osui maatalouden murroksen aikaan. Nythän satuloiden, valjaiden jne huoltaja voisi taas menestyäkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisi se mielenkiintoista! Lähinnä haluaisin tietää, onko tämän elämän tuttavissa sellaisia, jotka olen tuntenut edellisissäkin elämissä. Ja kun itse aloitin harvinaisemman käsityömuodon harrastamisen, opin sen todella nopeasti ja kädet vain menivät omia aikojaan. Tuli vahva tunne, että tätä olen tehnyt ennenkin. Ja opettajani ei millään meinannut uskoa, että ensikertaa olin kys. vempeleeseen koskenut vain pari viikkoa ennen. Laji on siis nykyään hyvin harvinainen, mutta vielä sata vuotta sitten sitä harjoitettiin tällä alueella todella paljon.
No sittenhän se on peritty taito. Ne voi mennä suvussa niin, että yksi tai kaksi sukupolvea ei osaa tai harrasta.
Esim. oma tyttäreni on aina ollut parempi leipuri kuin kokki.
Nyt on selvinnyt, että hänen sukunsa pyöritti aikoinaan kotileipomoa joka mainitaan eräässä paikallishistoriateoksessa (olemme kotoisin eri kunnasta kuin mistä hänen isänsä sukua on kotoisin).
Setäni olisi ollut loistava tallirenki tai hevosmies, mutta ikävä kyllä hänen nuoruutensa osui maatalouden murroksen aikaan. Nythän satuloiden, valjaiden jne huoltaja voisi taas menestyäkin.
Kun on tutkittu lasten muistikuvia jälleensyntymisestä, niin moni on syntynyt samaan sukuun uudestaan, joten on myös mahdollista, että tuo tyttäresi on ollut edellisessä elämässä leipurina hänen muinaisessa sukuleipomossa.
Ehkäpä.
Arvelen kuitenkin olleeni tehtaan siivooja joka asuu sairaan ja juopon miehensä kanssa jossain pikkukaupungissa, vetoisessa keittiö- ja kamari- huoneistossa vanhassa puutalossa, jossa on kyllä sähköt mutta kantovesi ja hyyskä pihanperillä.
Tämä talo on purkutuomion alla emmekä saa ehkä asuntoa kaupungin jonosta. Itsekin sairastelen 57-vuotiaana mutta en pääse kansaneläkkeelle.
Tilanne näyttää toivottomalta.
Vierailija kirjoitti:
Elämämme on ainutkertaista. Ei ole paluuta takaisin, ei menneeseen eikä tulevaan. Ajatus tulee Budhismista joka on harhaoppi.
Mistä tiedät?
Elämä on ainut kertainen. Älä valhtele itsellesi, se on todella helppoa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisi se mielenkiintoista! Lähinnä haluaisin tietää, onko tämän elämän tuttavissa sellaisia, jotka olen tuntenut edellisissäkin elämissä. Ja kun itse aloitin harvinaisemman käsityömuodon harrastamisen, opin sen todella nopeasti ja kädet vain menivät omia aikojaan. Tuli vahva tunne, että tätä olen tehnyt ennenkin. Ja opettajani ei millään meinannut uskoa, että ensikertaa olin kys. vempeleeseen koskenut vain pari viikkoa ennen. Laji on siis nykyään hyvin harvinainen, mutta vielä sata vuotta sitten sitä harjoitettiin tällä alueella todella paljon.
No sittenhän se on peritty taito. Ne voi mennä suvussa niin, että yksi tai kaksi sukupolvea ei osaa tai harrasta.
Esim. oma tyttäreni on aina ollut parempi leipuri kuin kokki.
Nyt on selvinnyt, että hänen sukunsa pyöritti aikoinaan kotileipomoa joka mainitaan eräässä paikallishistoriateoksessa (olemme kotoisin eri kunnasta kuin mistä hänen isänsä sukua on kotoisin).
Setäni olisi ollut loistava tallirenki tai hevosmies, mutta ikävä kyllä hänen nuoruutensa osui maatalouden murroksen aikaan. Nythän satuloiden, valjaiden jne huoltaja voisi taas menestyäkin.Kun on tutkittu lasten muistikuvia jälleensyntymisestä, niin moni on syntynyt samaan sukuun uudestaan, joten on myös mahdollista, että tuo tyttäresi on ollut edellisessä elämässä leipurina hänen muinaisessa sukuleipomossa.
Tässä kohdassa uskon ihan taipumusten tavanomaiseen periytymiseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap:llä ilmeisesti on muistikuvia? Miksipä et ottaisi selvää, jos se on mahdollista.
En tiedä mistä aloittaisin. Tuntuu typerältä mennä kyselemään ihmisiltä ihmisestä, joka kuoli eräässä paikassa jotakin kymmeniä vuosia sitten. Pitäisi palkata salapoliisi.
Ap
Onko kirkonkirjat/väestörekisteri jo tsekattu?
Eikö kirkonkirjoissa ole joku 100 vuoden suoja-aika? Minulla on ainakin semmoinen käsitys, joten en ole tutkinut.
Minun tapaus on semmoinen, että muistan erään talon, missä kävin edellisessä elämässäni ja muistan erään rakennuksen samasta kaupungista missä tuo talo oli ja kun olen ottanut selvää milloin se rakennus valmistui, niin siitä voin laskea noin kahden vuoden aikahaitarin siihen kun kuolin, sillä synnyin pari vuotta tuon rakennuksen valmistumisen jälkeen. Uskon kuolleeni väkivaltaisesti tai jossain onnettomuudessa ja olin silloin joku vähän alle parikymppinen mies. Minulla on paljon muistikuvia tuolta ajalta, mutta ainut mistä voisin henkilöllisyyteni selvittää, on tuo talo, josko niistä asukkaista joku muistaisi nuoren miehen kuoleman, mutta miten ihmeessä tuollaisen asian edes voisi ottaa mitenkään järkevästi puheeksi? Tämä asia vaivaa minua, sillä mietin, että voisiko joitain tuttuja olla vielä hengissä ja nyt alkaisi olla viimeinen aika selvittää tätä, ennen kuin viimeisetkin entiset mahdolliset tutut kuolee vanhuuttaan. Olen myös tässä elämässä hölmöillyt paljon ja olisi kiva tietää olenko oppinut mitään tuohon edelliseen itseeni verrattuna. Olisi kiva myös jos saisin jonkun uuden muistikuvan jos oikeasti löytäisin itseni. Voisi kuitenkin olla, että en enää muistaisi yhtään mitään.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Elämä on ainut kertainen. Älä valhtele itsellesi, se on todella helppoa
Älä sinä valehtele, että ainutkertainen ei olisi yhdyssana.
Olen ollut kirjuri muinaisessa egyptissa ja piikana englannissa.
Voi olla muos vilkkaan mielikuvituksen tuotosta.
Edellisesta elamasta tahtoisin vain opin ja viisauden.
No sittenhän se on peritty taito. Ne voi mennä suvussa niin, että yksi tai kaksi sukupolvea ei osaa tai harrasta.