Lue keskustelun säännöt.
Kaveriton nuori nainen.
25.07.2022 |
En ole koskaan käynyt missään bileissä, baareissa enkä konserteissa. En tiedä mille tuntuu kun on kavereita. Olen ollut jo kauan erakkona. Heitänkö hukkaan nuoruuteni. En tiedä edes tarkkaan mitä bileissä tehdään. Miehiä tapaan vain netistä vaikka haluaisin ehdottomasti tavata muualla.
Kommentit (39)
Pakkohan sun on yksin mennä jonnekkin jos ei kavereita ole. Mene lähikapakkaan kyllä joku tulee jutteleen tai puhu itse jollekkin,vaikutat vähän saamattomalta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Bileissä juodaan alkoholia ja kun keskushermostosi on vähän lamaannuksissa, ujous katoaa ja sinua ei yhtäkkiä rajoitakaan mikään vaan voit olla vapaasti oma itsesi.
Bileistä saa helposti kavereita, mikäli sellaisiin joskus pääsee turvallisessa seurassa .
Ensin pitää olla yksi kaveri, jonka kanssa maailma sitten avautuu.
Kerran netissä yksi poika pyysi minua bileisiin ja sanoi että tuo kaverisi mukaan. En voinut taaskaan mennä.
9 lisää vielä, että voithan koittaa meditoida ja hyväksyä maailman ja kaverittomuuden sen lisäksi, että teet asioita, jotta tilanne muuttuisi.
Liika tavoitteisiin pyrkiminen ja halu määrätä universumia olemaan omien mielikuvien mukainen tuovat kärsimystä. Mikään ei välttämättä mene, niin kuin haluaisi.
Tämä ei tarkoita toimettomuutta, vaan sitä, että vaikka mitä tekisi, maailmankaikkeutta ei voi määrätä, vaan kannattaa vain nauttia elämän kyydistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei voi tavata ihmisiä jos ei käy missään. Ei ole myöskään puheenaiheita jos ei tee mitään. Sinun pitää innostua elämään.
En voi mennä minnekään kun ei ole ketään kenenkään kanssa mennä. Olisin halunnut mennä pienelle reissulle, mutten halua matkustella yksin.
kuule yksin se on paras matkustaakin. Kavereiden kanssa tulee aina jotain kränää. Ja tutustuu paremmin muihin; jos on kaveri niin se riittää.
Samaa mieltä. Yksin nimenomaan kannattaa matkustaa, jos haluaa tutustua uusiin ihmisiin. Kavereiden kanssa matkusteltaessa tulee usein ne huonoimmat puolet esille kun naama alkaa nyppiä 24/7 kulutuksesta. Joku kuitenkin päättänyt jo etukäteen muidenkin puolesta, mitä matkalla pitää tehdä, nähdä ja missä aikataulussa.
Vierailija kirjoitti:
9 lisää vielä, että voithan koittaa meditoida ja hyväksyä maailman ja kaverittomuuden sen lisäksi, että teet asioita, jotta tilanne muuttuisi.
Liika tavoitteisiin pyrkiminen ja halu määrätä universumia olemaan omien mielikuvien mukainen tuovat kärsimystä. Mikään ei välttämättä mene, niin kuin haluaisi.
Tämä ei tarkoita toimettomuutta, vaan sitä, että vaikka mitä tekisi, maailmankaikkeutta ei voi määrätä, vaan kannattaa vain nauttia elämän kyydistä.
Olen hyväksynyt asian. Välillä vain mietin millaista olisi päästää vaikka keikalle tai jos olisi poikaystävä jonka kanssa voisi viettää aikaa. En ole myöskään koskaan ollut kunnon suhteessa. En tiedä miltä tuntuu molemminpuoleinen rakkaus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
9 lisää vielä, että voithan koittaa meditoida ja hyväksyä maailman ja kaverittomuuden sen lisäksi, että teet asioita, jotta tilanne muuttuisi.
Liika tavoitteisiin pyrkiminen ja halu määrätä universumia olemaan omien mielikuvien mukainen tuovat kärsimystä. Mikään ei välttämättä mene, niin kuin haluaisi.
Tämä ei tarkoita toimettomuutta, vaan sitä, että vaikka mitä tekisi, maailmankaikkeutta ei voi määrätä, vaan kannattaa vain nauttia elämän kyydistä.
Olen hyväksynyt asian. Välillä vain mietin millaista olisi päästää vaikka keikalle tai jos olisi poikaystävä jonka kanssa voisi viettää aikaa. En ole myöskään koskaan ollut kunnon suhteessa. En tiedä miltä tuntuu molemminpuoleinen rakkaus.
No mene ihmeessä keikalle! Sehän on tosi hyvä potentiaalinen tapa tutustua ihmisiin kun fanitatte samaa artistia. On heti aihekin valmiina, mistä alkaa jutella.
Vierailija kirjoitti:
Pakkohan sun on yksin mennä jonnekkin jos ei kavereita ole. Mene lähikapakkaan kyllä joku tulee jutteleen tai puhu itse jollekkin,vaikutat vähän saamattomalta.
Hävettää olla siellä yksin kun muut ovat kavereidensa kanssa. Ja pelkään nähdä ihmisiä jotka tuntevat minut, he tuomitsevat minut siellä. Tai kyselevät mitä yksin täällä teen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lähe salille. Meillä on penkki treenit keskiviikkoisin. Siellä talkki pöllyää ja hiki haisee.
Keikalle voi kyllä mennä hyvin yksinkin ja keikasta saa hyvän puheenaiheen lisää. Vaikka hirvittäisi, niin sä pystyt kyllä siihen!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En minäkään bileissä ja baareissa ole käynyt. Kaverit löytyneet ihan muuta kautta. Mm. opiskelujen, harrastusten jne. Jäipä nuoruuden työpailtakin jopa yksi pysyvä ystävä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pakkohan sun on yksin mennä jonnekkin jos ei kavereita ole. Mene lähikapakkaan kyllä joku tulee jutteleen tai puhu itse jollekkin,vaikutat vähän saamattomalta.
Hävettää olla siellä yksin kun muut ovat kavereidensa kanssa. Ja pelkään nähdä ihmisiä jotka tuntevat minut, he tuomitsevat minut siellä. Tai kyselevät mitä yksin täällä teen.
Aivan! Tämä ahdistuksen ja pelon minäkeskeisyys onkin joskus vaikea asia päihittää. Ns. ego on ahdistuksessakin sellainen, mikä tulee hyvien asioiden tielle. Kaikki ajatukset keskittyvät itseen ja omaan elämään (ei tietenkään mitenkään "pahalla" tavalla!), vaikka ympärillä olisi mitä hienoja asioita. Tuo kierre on välillä vaikea katkaista ja se täytyy tehdä monesti. Ahdistuksessa ajatukset ovat hyvin suppeasti oman itsen ja omien ongelmien ympärillä (täysin ymmärrettävää). Koita keskittyä keikalla hyvään musiikkiin, ympäristöön, hyvään ruokaan jne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
löytyisikö työpaikalta joku kiva kaveri tai porukka jonka kanssa käydä vaikka ravintolassa syömässä joskus tai kahvilla? paljon kaikkea kivaa Sinulle aloittaja !
Olen aika tavalla samassa tilanteessa. On mulla yksi ystävä, joka tosin asuu melko kaukana. En tiedä kaipaanko varsinaisesti kavereita, vaikea löytää ehkä samantyylisiä ihmisiä. 🤷🏼
N20
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pakkohan sun on yksin mennä jonnekkin jos ei kavereita ole. Mene lähikapakkaan kyllä joku tulee jutteleen tai puhu itse jollekkin,vaikutat vähän saamattomalta.
Hävettää olla siellä yksin kun muut ovat kavereidensa kanssa. Ja pelkään nähdä ihmisiä jotka tuntevat minut, he tuomitsevat minut siellä. Tai kyselevät mitä yksin täällä teen.
mietit liikaa mitä muut sinusta ajattelevat. Miten niin tuomitsevat? Ja sanot että tulit kaljalle jos utelevat jotain.
Keskity siihen mitä sulla on äläkä siihen mitä ei ole. Itse oon jo yli nelikymppinen eikä mulla ole koskaan ollut kaveria tai ystävää. Oikein mukavaa elämä on näin ollut, kun ei ole juuttunut ajattelemaan sitä mitä puuttuu.
Mä en siis ole koskaan antanut yksinäisyyden rajoittaa mitään. Olen matkustellut, käynyt elokuvissa, konserteissa, fine dining -ravintoloissa yms yksin, asunut ulkomailla yksin, ostanut omakotitalon yksin jne.
Vierailija kirjoitti:
Keskity siihen mitä sulla on äläkä siihen mitä ei ole. Itse oon jo yli nelikymppinen eikä mulla ole koskaan ollut kaveria tai ystävää. Oikein mukavaa elämä on näin ollut, kun ei ole juuttunut ajattelemaan sitä mitä puuttuu.
Mä en siis ole koskaan antanut yksinäisyyden rajoittaa mitään. Olen matkustellut, käynyt elokuvissa, konserteissa, fine dining -ravintoloissa yms yksin, asunut ulkomailla yksin, ostanut omakotitalon yksin jne.
Kaipaatko koskaan kaveria? Entä olitko nuorena yksinäinen?
Vierailija kirjoitti:
Keskity siihen mitä sulla on äläkä siihen mitä ei ole. Itse oon jo yli nelikymppinen eikä mulla ole koskaan ollut kaveria tai ystävää. Oikein mukavaa elämä on näin ollut, kun ei ole juuttunut ajattelemaan sitä mitä puuttuu.
Mä en siis ole koskaan antanut yksinäisyyden rajoittaa mitään. Olen matkustellut, käynyt elokuvissa, konserteissa, fine dining -ravintoloissa yms yksin, asunut ulkomailla yksin, ostanut omakotitalon yksin jne.
Jep! Sulla on vapaus! Voit mennä just semmoselle reissulle tai keikalle kuin itse haluat! Voit olla eturivissä tanssimassa tai syrjemmällä seuraamassa. Voit reissussa suunnitella itse oman ohjelman tai olla suunnittelematta.
Vetis 20 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Keskity siihen mitä sulla on äläkä siihen mitä ei ole. Itse oon jo yli nelikymppinen eikä mulla ole koskaan ollut kaveria tai ystävää. Oikein mukavaa elämä on näin ollut, kun ei ole juuttunut ajattelemaan sitä mitä puuttuu.
Mä en siis ole koskaan antanut yksinäisyyden rajoittaa mitään. Olen matkustellut, käynyt elokuvissa, konserteissa, fine dining -ravintoloissa yms yksin, asunut ulkomailla yksin, ostanut omakotitalon yksin jne.
Kaipaatko koskaan kaveria? Entä olitko nuorena yksinäinen?
Lapsena olin, kiusattukin. Teininä otti koville kun koulussa kuuli juttuja bileistä sun muusta ja minä istuin yksin vanhempien nurkissa kirjoja lukemassa. Opiskelijana keskityin sitten opintoihin täysillä kun ei kavereita ollut, enkä sitä asiaa juuri enää murehtinut. Ja kun työelämä alkoi, en mitenkään enää kaivannut kavereita. Miesystävää tai puolisoa joskus aikoina jolloin olin sinkku, mutten koskaan muuten kavereita. Ja kun oli rahaa ihan hyvin (hyväpalkkainen työ) niin oli mahdollisuus tehdä yksin monenlaista mitä monet tekee kaksin, ei tullut mieleenkään kökkiä yksin kotona kun on varaa matkustaa, vuokrata mökki, mitä vaan huvittaa.
Niin kauan kun et koe yksinäisyyttä.