Nainen, miksi et lähesty miestä, josta olet kiinnostunut?
Ja tässä ei tarkoiteta nyt parisuhteessa olevia, silloin ei ole tarkoituskaan lähestyä romanttisessa mielessä muita, vaan sinkkua, joka on kiinnostunut jostakusta, mutta ei kuitenkaan tätä lähesty.
Nykyään harvempi taitaa halutakaan löytää elämänkumppanin-itse haluaisin, mutta en toki huutele siitä ympäriinsä. Ihan olisi mukava ensi alkuun treffata niitä, joista kiinnostuu (aika harvassa tosin ovat), mutta nämä eivät sitten ole innostuneita minusta, hankalahkoa on.
Kommentit (1220)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vanhat kunnon tasoteorian ystävät aloittivat miljoonannen kerran saman jankutuksen puolesta ja vastaan. Hankkikaa elämä.
Vanhempasi todennäköisimmin hankkivat elämäsi tasoteorian kehyksissä pysytellen.
Ehkä ovat, ehkä eivät. Emme saa koskaan tietää koska kukaan ei osaa sanoa mistä tietää onko jotkut kaksi samaa tasoa.
Käyttäytymistieteilijä Desmond Morris on kanssasi eri mieltä, kuten valtaosa muistakin ihmisistä.
No sitten. Mistä tiedämme ovatko vanhempanani samaa tasoa minua tehdessään?
Katsomalla.
Mitä pitäisi katsoa? Ulkonäköä? Määrittääkö minun mielipiteeni ovat vanhempani samalla tasolla?
Voin analysoida vanhempieni tason siitä paljon puhutusta hää kuvasta.
Äitini. Pienikokoinen, suuret rinnat, pisamia ja luonnostaa punainen tukka.
Hänessä about kaikki piirteet mitä en pidä kauniina eli hän on alempaa tasoa.
Isäni. Noin 170cm, paksut hiukset, terävä nenä ja leuka. Hän oli tosi komea eli hän ehdottomasti parempaa tasoa kuin äitini.
Ja tämä siis oli teoria ja kukaan ei voi väittää vastaan? Näinkö se menee?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tasoteorian ongelma on että se ei huomioi ihmisryhmien laadullisia eroja. Gootti, preppy, urheilija, furry, insinööri, hippi... Nämä eivät tilastollisesti pariudu toistensa kanssa, koska heillä ei ole mitään yhteistä. Renny Harlin voi olla täysi kymppi Johannan mielestä, mutta minusta hän on korkeintaan miinus yksi. Ryan Reynolds voisi tulla kosimaan minua vaikka heti ja minä vastaisin kieltävästi. Ei minua kiinnosta kuinka moni muu nainen pitää häntä attraktiivisena, minulla on enemmän yhteistä autistisen insinööri-Juhan kanssa.
Siksi koska niillä ei ole merkitystä.
Kaikissa ihmisryhmissä samantyyppiset miehet ovat menestyneimpiä naisten kanssa.
Pitkä, tumma, itsevarma, sosiaalisesti nokkela ja auktoriteettiasemassa oleva on kovaa kamaa missä tahansa alagenressä. Lyhyt, vaalea, epävarma, hidas ja harkitseva ja seuraaja-asemassa ei ole missään ihmisryhmässä miesihanne.
Ja mitä me teemme tuolla tiedolla? Etenkin me naiset?
Se vähän riippuu. Tasoteoriasta on eniten käytännön hyötyä ihmisille jotka eivät saa kumppania jonka haluaisivat. Aika moni nainenkin kyselee asiasta, tosin eri nimellä.
Miksi muuten vastasit "etenkin me naiset?".
Koska luettelit (omasta mielestäsi) tasokkaan miehen ominaisuuksia. Mitä merkitystä niillä on meille naisille?
Niin ja pakko vielä kysyä tätä:
"Tasoteoriasta on eniten käytännön hyötyä ihmisille jotka eivät saa kumppania jonka haluaisivat."
Millä tavalla siitä on hyötyä? Jos en ole "saanut" ihmistä, jonka olisin halunnut, eli mies on ilmoittanut ettei häntä kiinnosta jatkaa tutustumista, olen pettynyt ja tilanteesta riippuen harmitellut tai jopa surrut aikani. Ja aikanaan on sitten tullut kohdalle joku toinen, johon olen ihastunut.
Miten tasoteorian noudattaminen olisi muuttanut asiaa?
Yksittäisen jo päättyneen tapauksen kohdalla ei olisi. Tulevaisuuden pariutumismahdollisuuksia realismi kohentaa.
Olen pariutunut miehen kanssa johon ihastuin ensisilmäykseltä ja rakastuin oppiessani tuntemaan hänet. En edelleenkään tiedä, mitä hyötyä minulle olisi siitä, että tietäisin, onko hän KTM, KTM+,KTM- vai jotakin muuta.
Tai jos olisin tiennyt oman tasoni, niin olisiko hän tullut aikaisemmin minua vastaan? Vai olisiko jostain mystisesti alkanut tulla vastaan minusta kiinnostuneita miehiä joita nyt ei tullut, kun en tiennyt tasoani?
Kun katsot hääkuvaanne, onko toinen ruma ja toinen kaunis? Jos on, olette vähemmistöä. Jos ei, sovitte tasoteoriaan nätisti.
Hääkuvissa ihmiset ovat aina kauniita. Nuoria, meikattuja, kampaamosta tulleita, pukeutuneita ja kuvatkin vielä yleensä ammattikuvaajan ottamia. En ole koskaan nähnyt yhtään rumaa hääparia, joten kukakohan tämänkin lisämausteen on näihin lassukkateorioihin liittänyt. Huh huh. :D
-eri
Minä en ole koskaan nähnyt hyvännäköistä hääparia enkä hääkuvaa, koska suurin osa ihmisistä ei ole kauniita eikä kuvauksellisia. Tottakai kuvaa voi kehua, kehutaanhan me lasten töherryksiäkin mutta kuten ne ei ole taidetta niin ei ole kuvien ihmisetkään kivan näköisiä. Prismaparin laittaminen kehyksiin ei tee siitä kauniimpaa. Ihan tavalliset ihmiset käyttää hurjasti aikaa ulkonäkönsä miettimiseen mitä heillä ei edes ole. Se on jotenkin outoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tasoteorian ongelma on että se ei huomioi ihmisryhmien laadullisia eroja. Gootti, preppy, urheilija, furry, insinööri, hippi... Nämä eivät tilastollisesti pariudu toistensa kanssa, koska heillä ei ole mitään yhteistä. Renny Harlin voi olla täysi kymppi Johannan mielestä, mutta minusta hän on korkeintaan miinus yksi. Ryan Reynolds voisi tulla kosimaan minua vaikka heti ja minä vastaisin kieltävästi. Ei minua kiinnosta kuinka moni muu nainen pitää häntä attraktiivisena, minulla on enemmän yhteistä autistisen insinööri-Juhan kanssa.
Siksi koska niillä ei ole merkitystä.
Kaikissa ihmisryhmissä samantyyppiset miehet ovat menestyneimpiä naisten kanssa.
Pitkä, tumma, itsevarma, sosiaalisesti nokkela ja auktoriteettiasemassa oleva on kovaa kamaa missä tahansa alagenressä. Lyhyt, vaalea, epävarma, hidas ja harkitseva ja seuraaja-asemassa ei ole missään ihmisryhmässä miesihanne.
Ja mitä me teemme tuolla tiedolla? Etenkin me naiset?
Se vähän riippuu. Tasoteoriasta on eniten käytännön hyötyä ihmisille jotka eivät saa kumppania jonka haluaisivat. Aika moni nainenkin kyselee asiasta, tosin eri nimellä.
Miksi muuten vastasit "etenkin me naiset?".
Koska luettelit (omasta mielestäsi) tasokkaan miehen ominaisuuksia. Mitä merkitystä niillä on meille naisille?
Niin ja pakko vielä kysyä tätä:
"Tasoteoriasta on eniten käytännön hyötyä ihmisille jotka eivät saa kumppania jonka haluaisivat."
Millä tavalla siitä on hyötyä? Jos en ole "saanut" ihmistä, jonka olisin halunnut, eli mies on ilmoittanut ettei häntä kiinnosta jatkaa tutustumista, olen pettynyt ja tilanteesta riippuen harmitellut tai jopa surrut aikani. Ja aikanaan on sitten tullut kohdalle joku toinen, johon olen ihastunut.
Miten tasoteorian noudattaminen olisi muuttanut asiaa?
Yksittäisen jo päättyneen tapauksen kohdalla ei olisi. Tulevaisuuden pariutumismahdollisuuksia realismi kohentaa.
Olen pariutunut miehen kanssa johon ihastuin ensisilmäykseltä ja rakastuin oppiessani tuntemaan hänet. En edelleenkään tiedä, mitä hyötyä minulle olisi siitä, että tietäisin, onko hän KTM, KTM+,KTM- vai jotakin muuta.
Tai jos olisin tiennyt oman tasoni, niin olisiko hän tullut aikaisemmin minua vastaan? Vai olisiko jostain mystisesti alkanut tulla vastaan minusta kiinnostuneita miehiä joita nyt ei tullut, kun en tiennyt tasoani?
Ei sinulle varmaan mitään kummempaa hyötyä siitä olisi, mutta olet melko varmasti pariutunut tasoteorian mukaisesti. Jos olet ok näköinen tavallinen nainen, niin miehesi on luultavasti ktm: ei ruma, ei erityisen komea; ei köyhä, ei rikas; ei sosiaalisen hierarkian pohjalla, muttei huipullakaan jne.
ENTÄ SITTEN? Olen siis osannut pariutua ihan ilman teoriaa, mitä hyötyä teoriasta siis on? Toi on itsestäänselvyys, ei teoria.
Sitä sitten, että viimeistään tässä vaiheessa kannattaisi mieltää, että sinä et ole muiden mitta. Esimerkiksi Allulle olisi hyödyksi ymmärtää tasoteoria. Siitä tuntuu olevan palstalla laaja yhteisymmärrys.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tasoteorian ongelma on että se ei huomioi ihmisryhmien laadullisia eroja. Gootti, preppy, urheilija, furry, insinööri, hippi... Nämä eivät tilastollisesti pariudu toistensa kanssa, koska heillä ei ole mitään yhteistä. Renny Harlin voi olla täysi kymppi Johannan mielestä, mutta minusta hän on korkeintaan miinus yksi. Ryan Reynolds voisi tulla kosimaan minua vaikka heti ja minä vastaisin kieltävästi. Ei minua kiinnosta kuinka moni muu nainen pitää häntä attraktiivisena, minulla on enemmän yhteistä autistisen insinööri-Juhan kanssa.
Siksi koska niillä ei ole merkitystä.
Kaikissa ihmisryhmissä samantyyppiset miehet ovat menestyneimpiä naisten kanssa.
Pitkä, tumma, itsevarma, sosiaalisesti nokkela ja auktoriteettiasemassa oleva on kovaa kamaa missä tahansa alagenressä. Lyhyt, vaalea, epävarma, hidas ja harkitseva ja seuraaja-asemassa ei ole missään ihmisryhmässä miesihanne.
Ja mitä me teemme tuolla tiedolla? Etenkin me naiset?
Se vähän riippuu. Tasoteoriasta on eniten käytännön hyötyä ihmisille jotka eivät saa kumppania jonka haluaisivat. Aika moni nainenkin kyselee asiasta, tosin eri nimellä.
Miksi muuten vastasit "etenkin me naiset?".
Koska luettelit (omasta mielestäsi) tasokkaan miehen ominaisuuksia. Mitä merkitystä niillä on meille naisille?
Niin ja pakko vielä kysyä tätä:
"Tasoteoriasta on eniten käytännön hyötyä ihmisille jotka eivät saa kumppania jonka haluaisivat."
Millä tavalla siitä on hyötyä? Jos en ole "saanut" ihmistä, jonka olisin halunnut, eli mies on ilmoittanut ettei häntä kiinnosta jatkaa tutustumista, olen pettynyt ja tilanteesta riippuen harmitellut tai jopa surrut aikani. Ja aikanaan on sitten tullut kohdalle joku toinen, johon olen ihastunut.
Miten tasoteorian noudattaminen olisi muuttanut asiaa?
Yksittäisen jo päättyneen tapauksen kohdalla ei olisi. Tulevaisuuden pariutumismahdollisuuksia realismi kohentaa.
Olen pariutunut miehen kanssa johon ihastuin ensisilmäykseltä ja rakastuin oppiessani tuntemaan hänet. En edelleenkään tiedä, mitä hyötyä minulle olisi siitä, että tietäisin, onko hän KTM, KTM+,KTM- vai jotakin muuta.
Tai jos olisin tiennyt oman tasoni, niin olisiko hän tullut aikaisemmin minua vastaan? Vai olisiko jostain mystisesti alkanut tulla vastaan minusta kiinnostuneita miehiä joita nyt ei tullut, kun en tiennyt tasoani?
Kun katsot hääkuvaanne, onko toinen ruma ja toinen kaunis? Jos on, olette vähemmistöä. Jos ei, sovitte tasoteoriaan nätisti.
Minusta puolisoni on todella hyvännäköinen ja seksikäs. Olimme viikonloppuna juhlissa ja kun hän oli taas ykköset päällään niin minusta hän oli heittämällä komein kaikista tilaisuuden miehistä. Olen kyllä tietoinen myös siitä, että läheskään kaikki muut naiset wivöt välttämättä ajatelleet samoin.
Mutta ei minulle ole ongelmaa siinä, että olemme samantasoisia. Selvittämättä jäi vain, että mitä minä tasoteorialla olisin tehnyt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aina olen alkanut jutskaamaan kiinnostuksen kanssa. Aika usein siitä on jotain tullut jos tyyppi on ollut vapaa.
Niin. Tässä näin. Näin yksinkertaisen helppoa se on ja miten asiat etenevät, kun nainen tekee aloitteen miehelle, joka ns. sopivan tasoinen naiselle itselleen. Miehet eivät ole vaativaisia lähestymisten tyyliseikkojen suhteen.
Voi hitsi kun kukaan ei osaa kertoa miten nuo ns. tasot menee.
Niistä on puhuttu tällä palstalla vuosia. Ei ole voinut mennä ohi.
Eivätkä tasoista öyhöttävät itse pääse koskaan yhteisymmärrykseen siitä mitä tasoteoria on. :)
Kun mies on nuori ja ulkoisesti stereotyyppisen komea = hän on tasoltaan korkeampi, kuin vanha, kalju ja lihava. Ole hyvä.
Ymmärrän että sinulla on paha mieli kun yrität selittää maailmaa Laasasen gradutason sekoilun avulla tavalla, joka ei toimi ja josta ei ole mitään yhteisymmärrystä.
Tasoteoria on kylläkin paljon vanhempi kuin joku Henri Laasanen. Itse luin sen idean 80-luvun alussa käyttäytymistieteilijä Desmond Morrisin opuksesta Manwatching, joka puolestaan on 70-luvulta.
Teoksessa esitetään tasoteoria hääkuvista tehdyn yksinkertaisen havainnon kautta. Valtaosissa hääkuvia parit ovat ulkonäöltään samaa tasoa. Kaunis-ruma -parit ovat paljon harvinaisempia. En tiedä miksi tuo simppeli havainto kerää täällä niin palkon vastustusta.
Kuten itsekin huomaat, kun oman tekstisi luet, tuossa puhutaan ulkonäöstä. Ei ihmisen tasosta. Edelleen väitän, että 99 % tämän palstan naisista on ulkonäöltään taviksia ja parisuhteessa taviksen kanssa. Siihen ei tarvita eikä ole tarvittu tasomittaria.
Kolmanneksi: eikös tuo siis kumoa itkut naisten hypergamiasta?
Ja lopuksi: jokainen neuronormaali on viimeistään ala-asteelta saakka tiennyt, että toiset ovat suositumpia kuin toiset.
Tässä tulee se syy miksi te naiset ette kykene ymmärtämään tasoteoriaa.
Teille muista erottuvia miehiä on se 1% - geneettiset huiput ja julkkikset. Muut ovat taviksia.
Te kuvittelette että loppu on "kemiaa". Ei ole. Top 20% tavis on ihan eri tasoa kuin bottom 20% tavis. Ja nyt jätän pois laskuista sen porukan joka on tavisten alapuolella.
Ja te todellakin noudatatte tasoteoriaa, vaikkette osaa analysoida sitä. Ei ole vaikeaa arvata kuka tavismiesten porukasta saa raflassa eniten huomiota naisilta, jne. Naiset itse kuvittelevat että "juuri minä satun tykkäämään tästä miehestä".
Ja sinä et edelleenkään suostu ymmärtämään, että jos minä lähden vaikkapa viiden naispuolisen ystäväni kanssa baariin, niin KOSKAAN meidän miesmakumme eivät ole olleet yhteneväisiä. Tiina kiinnostuu yhdestä, Mirkku toisesta ja itse kolmannesta. Ei ole tarvinnut kissatappeluita järjestää sen vuoksi, että kuka saa sen laatikkoleuan, jolla on hiusraja ja alhainen rasvaprosentti. Tsiisus.
Totta kaikilla on eri miesmaku. Ei ole ikinä ollut tilannetta jossa olisi päästy konsensukseen miehen ulkonäöstä. Se on yleensä vain yhden mieleen, kaikista muista mitäänsanomaton tai jopa vastenmielinen.
Niinpä. Mutta tasoteoreetikkojen mukaan meidän olisi kaikkien pitänyt valita se yksi ja sama, baarin komein mies. Kumma kun se komeus on katsojan silmässä. Joka kerta.
-lainaamasi.
Te voitte tasoteorian mukaan kiinnostua baarin komeimmasta, mutta tasoteorian mukaan ette häntä saa ellei oma tasonne siihen riitä. Siinä varmaan pähkinänkuoressa miksi tasoteoria loukkaa joitakin tässä ketjussa. Se rikkoo haavekuvan omista mahdollisuuksista ja sitä eivät jotkut halua tunnustaa.
Eli ihan todella olet sitä mieltä, että tiedät paremmin kuin minä itse, minkälaisista miehistä ystäväni pitävät? Että me kaikki olimme oikeasti salaa ihastuneita siihen "baarin komeimpaan"? Miten ihmeessä, jos meidän kaikkien mielestä baarin komein on eri mies???
Juu, mulle riitti. Hyvää päivän jatkoa teoriasi parissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä sillä teorialla on väliä? Kun kaikki normaalit tietää, että kauniit on suositumpia kun rumat, kivat suositumpia kuin ilkeät, omillaan toimeentulevat ovat suositumpia kuin lokit.
ENTÄ SITTEN? Mikä tämän tasovikinän pointti on? Ei se anna mitään lisäarvoa kenellekään.
Koska siitä alkaa aina hirveä nillitys, kun tasoista aletaan puhumaan, niin jokin siinä kolahtaa pahasti varsinkin naisiin. Ei kyse ole vain siitä, että naisia ei kiinnostaisi tasoteoria, vaan he kammoksuvat sitä. Jos tasoteoria ärsyttää paljon, niin kannattaa kysyä itseltään, miksi?
Sitä paitsi täällä näkee edelleen niitäkin viestejä, että ei ole olemassa mitään tasoja, joten jonkinlaisessa kieltämisen tilassa monet naiset (ja varmaan miehetkin) ovat asian suhteen. Tuntuuko se liian raadolliselta, että ihmiset voitaisiin jakaa tasoihin viehättävyyden suhteen? Onko se lohdullisempaa ajatella romanttisesti, että kaikille on tuolla jossain se ainoa ja oikea ja että kaikilla yhtäläiset mahdollisuudet rakkauteen ja parisuhdeonneen?
Ei. Järjestetäänhän missikisojakin ja niissä nimenomaan järjestetään naiset viehättävyysjärjestykseen. Se, mitä hyötyä siitä on tavisnaisille, en ymmärrä edelleenkään.
Mutta miksi monet haluavat kiven kovaan kiistää tasojen olemassaolon, sitä kysyin. Ja vastasin omaan kysymykseeni. Syy on juuri se.
Ei aukene edelleenkään. KUKAAN ei ole kiistänyt, että toiset ovat kauniimpia kuin toiset. Toiset älykkäämpiä, rikkaampia, mukavampia, suositumpia. Kuten joku jo sanoi, ala-asteiästä asti tuo on selvä asia. Mitä HYÖTYÄ siitä tiedosta on parisuhteiden muodostumisen kannalta?
Allu voisi kertoa sinulle mitä haittaa tiedon sivuuttamisesta on. Kysy häneltä seuraavan kerran kun tekee avauksen tänne. Yleensä niitä on täällä viikonloppuisin useampikin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tasoteorian ongelma on että se ei huomioi ihmisryhmien laadullisia eroja. Gootti, preppy, urheilija, furry, insinööri, hippi... Nämä eivät tilastollisesti pariudu toistensa kanssa, koska heillä ei ole mitään yhteistä. Renny Harlin voi olla täysi kymppi Johannan mielestä, mutta minusta hän on korkeintaan miinus yksi. Ryan Reynolds voisi tulla kosimaan minua vaikka heti ja minä vastaisin kieltävästi. Ei minua kiinnosta kuinka moni muu nainen pitää häntä attraktiivisena, minulla on enemmän yhteistä autistisen insinööri-Juhan kanssa.
Siksi koska niillä ei ole merkitystä.
Kaikissa ihmisryhmissä samantyyppiset miehet ovat menestyneimpiä naisten kanssa.
Pitkä, tumma, itsevarma, sosiaalisesti nokkela ja auktoriteettiasemassa oleva on kovaa kamaa missä tahansa alagenressä. Lyhyt, vaalea, epävarma, hidas ja harkitseva ja seuraaja-asemassa ei ole missään ihmisryhmässä miesihanne.
Ja mitä me teemme tuolla tiedolla? Etenkin me naiset?
Se vähän riippuu. Tasoteoriasta on eniten käytännön hyötyä ihmisille jotka eivät saa kumppania jonka haluaisivat. Aika moni nainenkin kyselee asiasta, tosin eri nimellä.
Miksi muuten vastasit "etenkin me naiset?".
Koska luettelit (omasta mielestäsi) tasokkaan miehen ominaisuuksia. Mitä merkitystä niillä on meille naisille?
Niin ja pakko vielä kysyä tätä:
"Tasoteoriasta on eniten käytännön hyötyä ihmisille jotka eivät saa kumppania jonka haluaisivat."
Millä tavalla siitä on hyötyä? Jos en ole "saanut" ihmistä, jonka olisin halunnut, eli mies on ilmoittanut ettei häntä kiinnosta jatkaa tutustumista, olen pettynyt ja tilanteesta riippuen harmitellut tai jopa surrut aikani. Ja aikanaan on sitten tullut kohdalle joku toinen, johon olen ihastunut.
Miten tasoteorian noudattaminen olisi muuttanut asiaa?
Yksittäisen jo päättyneen tapauksen kohdalla ei olisi. Tulevaisuuden pariutumismahdollisuuksia realismi kohentaa.
Olen pariutunut miehen kanssa johon ihastuin ensisilmäykseltä ja rakastuin oppiessani tuntemaan hänet. En edelleenkään tiedä, mitä hyötyä minulle olisi siitä, että tietäisin, onko hän KTM, KTM+,KTM- vai jotakin muuta.
Tai jos olisin tiennyt oman tasoni, niin olisiko hän tullut aikaisemmin minua vastaan? Vai olisiko jostain mystisesti alkanut tulla vastaan minusta kiinnostuneita miehiä joita nyt ei tullut, kun en tiennyt tasoani?
Ei sinulle varmaan mitään kummempaa hyötyä siitä olisi, mutta olet melko varmasti pariutunut tasoteorian mukaisesti. Jos olet ok näköinen tavallinen nainen, niin miehesi on luultavasti ktm: ei ruma, ei erityisen komea; ei köyhä, ei rikas; ei sosiaalisen hierarkian pohjalla, muttei huipullakaan jne.
ENTÄ SITTEN? Olen siis osannut pariutua ihan ilman teoriaa, mitä hyötyä teoriasta siis on? Toi on itsestäänselvyys, ei teoria.
Sitä sitten, että viimeistään tässä vaiheessa kannattaisi mieltää, että sinä et ole muiden mitta. Esimerkiksi Allulle olisi hyödyksi ymmärtää tasoteoria. Siitä tuntuu olevan palstalla laaja yhteisymmärrys.
Halpamaista vetää keskusteluun henkilö joka ei ole ketjussa ja jonka ongelmat ovat paljon syvemmällä kuin kuvitellussa tasossa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vanhat kunnon tasoteorian ystävät aloittivat miljoonannen kerran saman jankutuksen puolesta ja vastaan. Hankkikaa elämä.
Vanhempasi todennäköisimmin hankkivat elämäsi tasoteorian kehyksissä pysytellen.
Ehkä ovat, ehkä eivät. Emme saa koskaan tietää koska kukaan ei osaa sanoa mistä tietää onko jotkut kaksi samaa tasoa.
Käyttäytymistieteilijä Desmond Morris on kanssasi eri mieltä, kuten valtaosa muistakin ihmisistä.
No sitten. Mistä tiedämme ovatko vanhempanani samaa tasoa minua tehdessään?
Katsomalla.
Mitä pitäisi katsoa? Ulkonäköä? Määrittääkö minun mielipiteeni ovat vanhempani samalla tasolla?
Voin analysoida vanhempieni tason siitä paljon puhutusta hää kuvasta.
Äitini. Pienikokoinen, suuret rinnat, pisamia ja luonnostaa punainen tukka.
Hänessä about kaikki piirteet mitä en pidä kauniina eli hän on alempaa tasoa.
Isäni. Noin 170cm, paksut hiukset, terävä nenä ja leuka. Hän oli tosi komea eli hän ehdottomasti parempaa tasoa kuin äitini.Ja tämä siis oli teoria ja kukaan ei voi väittää vastaan? Näinkö se menee?
Minun vanhempien hääkuvaa kun katsoo niin miettii että kaikenlaiset ihmiset sitä meneekin yhteen ja lisääntyy ilman vastuuta, koska noilla naamoilla ei voi mitään erikoista odottaa. Ja tässä minä nyt sitten olen.
Vierailija kirjoitti:
Miten tasoteoria määrittää komeuden ja älykkyyden? Voittaako todella komea normaaliälyinen mies tavallisen näköisen, mutta todella älykkään ja seurallisen kestustelutaitoisen miehen?
Ei tasoteorian ole missään vaiheessa ollut tarkoitus määrittää yksittäisen miehen tasoa, vaan kuvailla kokonaisuutta. Komeus ja älykkyys ovat kumpikin miehen tasoa nostavia tekijöitä. Jos omaa niitä kumpaakin, niin on yleensä korkeampitasoinen, kuin jos on vain jompikumpi noista ominaisuuksista. Toisaalta tutkimusten mukaan komeus korreloi jonkin verran älykkyyden kanssa, joten komea mies on todennäköisemmin älykäs kuin ruma mies.
Siinä on myös yksilöllisiä eroja, kuinka paljon tiettyä tasoa nostavaa tekijää, joku arvottaa. Toiselle komeus on tärkeämpi kriteeri kuin sosiaalinen status, toiselle toisinpäin jne. Mutta isossa kuvassa, mies jolla on kaikkia tasoa nostavia ominaisuuksia, on korkeimman tasoinen.
Tasoteoriaa kuvailee sitä, mitä isojen populaatioiden tasolla tapahtuu, kuten esim. se, kun lasketaan jonkun maan keskimääräinen äo. Ts. vaikka suomalaisten keskimääräinen äo on korkeampi kuin esim. thaimaalaisten, niin ei voi olettaa, että joku yksittäinen suomalainen on automaattisesti älykkäämpi kuin joku yksittäinen thaimaalainen. Satunnaisesti valittu suomalainen on todennäköisesti älykkäämpi kuin satunnaisesti valittu thaimaalainen, mutta Thaimaassa on paljon ihmisiä, jotka ovat älykkäämpiä kuin suuri osa suomalaisista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä sillä teorialla on väliä? Kun kaikki normaalit tietää, että kauniit on suositumpia kun rumat, kivat suositumpia kuin ilkeät, omillaan toimeentulevat ovat suositumpia kuin lokit.
ENTÄ SITTEN? Mikä tämän tasovikinän pointti on? Ei se anna mitään lisäarvoa kenellekään.
Koska siitä alkaa aina hirveä nillitys, kun tasoista aletaan puhumaan, niin jokin siinä kolahtaa pahasti varsinkin naisiin. Ei kyse ole vain siitä, että naisia ei kiinnostaisi tasoteoria, vaan he kammoksuvat sitä. Jos tasoteoria ärsyttää paljon, niin kannattaa kysyä itseltään, miksi?
Sitä paitsi täällä näkee edelleen niitäkin viestejä, että ei ole olemassa mitään tasoja, joten jonkinlaisessa kieltämisen tilassa monet naiset (ja varmaan miehetkin) ovat asian suhteen. Tuntuuko se liian raadolliselta, että ihmiset voitaisiin jakaa tasoihin viehättävyyden suhteen? Onko se lohdullisempaa ajatella romanttisesti, että kaikille on tuolla jossain se ainoa ja oikea ja että kaikilla yhtäläiset mahdollisuudet rakkauteen ja parisuhdeonneen?
Minäpä kerron, mitä minä ajattelen. Please, älä tule manspleinaamaan vaan kuuntele:
En ollut koskaan luokan kaunein tai suosituin tyttö (ja usein ne ovat sama asia). Tiesin kyllä, kuka oli luokan suosituin poika, ja vaikka salaa hänestä haaveilin, maailmani ei romahtanut siitä ettei minua ollut hänen silmissään olemassakaan. Pari muutakin ihastusta saattoi ala-asteen viimeisinä vuosina ja yläasteelle siirtyessä olla. Sitten tapasinkin jo ensimmäisen poikaystäväni ja rakastuin niin tulisesti kuin 14-vuotias voi rakastua.
No, ei sen ikäisten suhde kestänyt joten en joutunut koskaan vakavissani miettimään, että kumman valitsisin, poikaystäväni vai erään ulkomaalaisen julkkiksen, jos kyseinen julkkis tukisi Suomeen ja rakastuisi minuun :-D
Tuli uusia ihastuksia, pettymisiä, rakastuminen (joka johti avioliittoon), ero, ihastumisia, pettymyksiä ja lopulta kohdalle osui nykyinen puoliso.
En ole koskaan "ajatellut romanttisesti, että kaikille on tuolla jossain se ainoa ja oikea ja että kaikilla yhtäläiset mahdollisuudet rakkauteen ja parisuhdeonneen". En ole koskaan "kammoksunut tasoteoriaa". Olen elänyt elämääni, kohdannut ihmisiä, tutustunut heihin täysin miettimättä, onko joku KTM+ vai KTM- vai jotain muuta. En ihan oikeasti ole tarvinnut sitä tietoa mihinkään.
Nämä tasojankkaukset saavat minut ärtymään siksi, että osa näistä on puhdasta trollausta ja osa taas nimensä mukaisesti jankkausta.
Pitkä femspleinaus, jonka ytimenä: katson itseäni muiden mittana.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos nyt leikitään, että tasoteoria olisi totta, eikö se tarkoittaisi että naisten yleinen taso on kategorisesti paljon miesten yleistä tasoa parempi? Täälläkin aina esitetään jotain tuulesta temmattuja prosentteja siitä kuin joku 10 % miehistä saa 80 % naisista. Tämähän vain tarkoittaa sitä, että suurimman osan naisten taso riittää noihin harvoihin ylemmän tason miehiin.
Miehillä on laajempi skaala naisten suhteen. Monesti komeimmille miehillekin riittää, että nainen jotenkin miellyttää silmää ja naisella on mukava luonne.
Kerta oman tason määrittää se minkä tasoista seuraa saa, niin tuohan vain edelleen tarkoittaa sitä, että naiset ovat yleisesti miehiä tasokkaampia.
Naisen tasoa voi verrata vain muiden maiden naisiin.
Miten tämä liittyy mihinkään? Edelleen, jos 80 % naisista saa sen 10 % huippumiehistä, eikö se tarkoita sitä, että naisten taso on murskaavan ylivoimainen miesten yleiseen tasoon nähden. Kansalaisuudesta riippumatta.
Jatkaisin kommenttiisi, niin sittenhän tasoteoreetikko pakottaisi naiset antamaan perusteetonta hyötyä heikkotasoisille miehille, syystä että miksi? Heikkotasoiset miehet voi nostaa tasoaan, ei naisten tarvitse laskeutua heidän tasolleen. Tässä on kuitenkin loppujenlopuksi kyse ihmiskunnan selviämisestä ja evoluutiosta. Ei ole mitään syytä tuottaa heikkotasoisia ihmisiä jotka ei pärjää tulevaisuuden haasteissa.
Juuri näin. Tasoteoreetikotkin jaksavat aina muistuttaa, että tasoteoria perustuu alkukantaiseen evoluutiobiologiaan, eli valitessaan heikkotasoisen kumppanin naisen tulisi tehdä lajin jatkumisen kannalta huonoja, jopa tuhoisia päätöksiä. Toisaalta, jos naiset nyt jatkavat tasokkaiden miesten suosimista, alkaa heikkotasoiset miehet hiljalleen poistumaan geenipoolista ja pian olemme siinä tilanteessa, että suurin osa miehistäkin alkaa olemaan tarpeeksi tasokkaita löytääkseen kumppanin.
Eli tasoteorian mukaan toimiminen on naisilta suoraan miehiä hyödyntävä teko. Laatu paranee ja vienti lisääntyy.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä sillä teorialla on väliä? Kun kaikki normaalit tietää, että kauniit on suositumpia kun rumat, kivat suositumpia kuin ilkeät, omillaan toimeentulevat ovat suositumpia kuin lokit.
ENTÄ SITTEN? Mikä tämän tasovikinän pointti on? Ei se anna mitään lisäarvoa kenellekään.
Koska siitä alkaa aina hirveä nillitys, kun tasoista aletaan puhumaan, niin jokin siinä kolahtaa pahasti varsinkin naisiin. Ei kyse ole vain siitä, että naisia ei kiinnostaisi tasoteoria, vaan he kammoksuvat sitä. Jos tasoteoria ärsyttää paljon, niin kannattaa kysyä itseltään, miksi?
Sitä paitsi täällä näkee edelleen niitäkin viestejä, että ei ole olemassa mitään tasoja, joten jonkinlaisessa kieltämisen tilassa monet naiset (ja varmaan miehetkin) ovat asian suhteen. Tuntuuko se liian raadolliselta, että ihmiset voitaisiin jakaa tasoihin viehättävyyden suhteen? Onko se lohdullisempaa ajatella romanttisesti, että kaikille on tuolla jossain se ainoa ja oikea ja että kaikilla yhtäläiset mahdollisuudet rakkauteen ja parisuhdeonneen?
Olen nyt ehtinyt esittää jo monta kysymystä teoriasta ILMAN että kukaan on vastannut.
Niin ei siinä kiinnostus teoriaan katoa, vaan usko että sitä on.
Tähän menessä se on vain "jotkut on suositumpia" ja lopput viestit missä tasoista ja kirjaimista pelkkää pölinää.
Itse olet vastuussa huonosta vastaanottokyvystäsi, sillä sen verran selkeästi tasoteoriaa tässä ketjussa on selitetty. Etsi käsiisi tämä, ehkä se auttaa:
https://www.amazon.com/Manwatching-Field-Guide-Human-Behavior/dp/081091…
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä sillä teorialla on väliä? Kun kaikki normaalit tietää, että kauniit on suositumpia kun rumat, kivat suositumpia kuin ilkeät, omillaan toimeentulevat ovat suositumpia kuin lokit.
ENTÄ SITTEN? Mikä tämän tasovikinän pointti on? Ei se anna mitään lisäarvoa kenellekään.
Sinun kohdallasi ei anna, koska olet siihen jo sopeutunut, kuten itsekin kerrot. Kaikki eivät kuitenkaan ole kuten sinä, joten he voivat hyötyä paremmasta ihmisen käyttäytymisen tuntemisesta.
Mutta kun nuo prosentit on ihan höpö höpöä. Tai itsestäänselvää, kaikki tietää että kauniit saavat enemmän huomiota, ei se ole uutinen muuta kun sulle.
Toi tasoteoriaon iltasatu, jonka kerrot itsellesi mennessäsi yksin sänkyyn kun et uskalla kohdata sitä totuutta. Että miesten kuvat kiinnostavat eikä naisten, noin alkuun. Siinä olisi kysymys mietittäväksi.
Kova yritys sinulla on minua edelleen loukata, vaikka juuri pääsit sanomasta että saan jäädä jankuttamaan yksikseni. Sanoin, ettet lähde ketjusta mihinkään ja olin oikeassa. Loukkaamishalusi on niin vahva. En minä sinulle suutu, tiedoksi vaan.
Vaikka yrität niin hirveän kovasti esiintyä asiallisena ja puolueettomna teoreetikkona, tasoteoriasekasotkusi tarkoitus on ulkoistaa syyt huonoon naismenestykseen. Vika on aina naisissa, jotka eivät tajua käyttäytymistään. Katso peiliin. Koita vähän reipastua äläkä käytä kaikkkea energiaasi normaalien tunteiden tukahduttamiseen. Pettymykset kuuluvat asiaan. Alat elää ja ehkä löydät jonkun kivan naisen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aina olen alkanut jutskaamaan kiinnostuksen kanssa. Aika usein siitä on jotain tullut jos tyyppi on ollut vapaa.
Niin. Tässä näin. Näin yksinkertaisen helppoa se on ja miten asiat etenevät, kun nainen tekee aloitteen miehelle, joka ns. sopivan tasoinen naiselle itselleen. Miehet eivät ole vaativaisia lähestymisten tyyliseikkojen suhteen.
Voi hitsi kun kukaan ei osaa kertoa miten nuo ns. tasot menee.
Niistä on puhuttu tällä palstalla vuosia. Ei ole voinut mennä ohi.
Eivätkä tasoista öyhöttävät itse pääse koskaan yhteisymmärrykseen siitä mitä tasoteoria on. :)
Kun mies on nuori ja ulkoisesti stereotyyppisen komea = hän on tasoltaan korkeampi, kuin vanha, kalju ja lihava. Ole hyvä.
Ymmärrän että sinulla on paha mieli kun yrität selittää maailmaa Laasasen gradutason sekoilun avulla tavalla, joka ei toimi ja josta ei ole mitään yhteisymmärrystä.
Tasoteoria on kylläkin paljon vanhempi kuin joku Henri Laasanen. Itse luin sen idean 80-luvun alussa käyttäytymistieteilijä Desmond Morrisin opuksesta Manwatching, joka puolestaan on 70-luvulta.
Teoksessa esitetään tasoteoria hääkuvista tehdyn yksinkertaisen havainnon kautta. Valtaosissa hääkuvia parit ovat ulkonäöltään samaa tasoa. Kaunis-ruma -parit ovat paljon harvinaisempia. En tiedä miksi tuo simppeli havainto kerää täällä niin palkon vastustusta.
Kuten itsekin huomaat, kun oman tekstisi luet, tuossa puhutaan ulkonäöstä. Ei ihmisen tasosta. Edelleen väitän, että 99 % tämän palstan naisista on ulkonäöltään taviksia ja parisuhteessa taviksen kanssa. Siihen ei tarvita eikä ole tarvittu tasomittaria.
Kolmanneksi: eikös tuo siis kumoa itkut naisten hypergamiasta?
Ja lopuksi: jokainen neuronormaali on viimeistään ala-asteelta saakka tiennyt, että toiset ovat suositumpia kuin toiset.
Tässä tulee se syy miksi te naiset ette kykene ymmärtämään tasoteoriaa.
Teille muista erottuvia miehiä on se 1% - geneettiset huiput ja julkkikset. Muut ovat taviksia.
Te kuvittelette että loppu on "kemiaa". Ei ole. Top 20% tavis on ihan eri tasoa kuin bottom 20% tavis. Ja nyt jätän pois laskuista sen porukan joka on tavisten alapuolella.
Ja te todellakin noudatatte tasoteoriaa, vaikkette osaa analysoida sitä. Ei ole vaikeaa arvata kuka tavismiesten porukasta saa raflassa eniten huomiota naisilta, jne. Naiset itse kuvittelevat että "juuri minä satun tykkäämään tästä miehestä".
Ja sinä et edelleenkään suostu ymmärtämään, että jos minä lähden vaikkapa viiden naispuolisen ystäväni kanssa baariin, niin KOSKAAN meidän miesmakumme eivät ole olleet yhteneväisiä. Tiina kiinnostuu yhdestä, Mirkku toisesta ja itse kolmannesta. Ei ole tarvinnut kissatappeluita järjestää sen vuoksi, että kuka saa sen laatikkoleuan, jolla on hiusraja ja alhainen rasvaprosentti. Tsiisus.
Totta kaikilla on eri miesmaku. Ei ole ikinä ollut tilannetta jossa olisi päästy konsensukseen miehen ulkonäöstä. Se on yleensä vain yhden mieleen, kaikista muista mitäänsanomaton tai jopa vastenmielinen.
Niinpä. Mutta tasoteoreetikkojen mukaan meidän olisi kaikkien pitänyt valita se yksi ja sama, baarin komein mies. Kumma kun se komeus on katsojan silmässä. Joka kerta.
-lainaamasi.
Te voitte tasoteorian mukaan kiinnostua baarin komeimmasta, mutta tasoteorian mukaan ette häntä saa ellei oma tasonne siihen riitä. Siinä varmaan pähkinänkuoressa miksi tasoteoria loukkaa joitakin tässä ketjussa. Se rikkoo haavekuvan omista mahdollisuuksista ja sitä eivät jotkut halua tunnustaa.
Minkä ihmeen _haavekuvan_? Ainakin omalta osaltani baarivuodet ovat jo pitkään olleet ohi, vaikka paljon niissä aikoinaan tuli pyörittyäkin tietyssä elämänvaiheessa.
Oletatko nyt siis keskustelevasi alle kaksikymppisten kanssa joilla baarivuodet ovat vasta edessäpäin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vanhat kunnon tasoteorian ystävät aloittivat miljoonannen kerran saman jankutuksen puolesta ja vastaan. Hankkikaa elämä.
Vanhempasi todennäköisimmin hankkivat elämäsi tasoteorian kehyksissä pysytellen.
Ehkä ovat, ehkä eivät. Emme saa koskaan tietää koska kukaan ei osaa sanoa mistä tietää onko jotkut kaksi samaa tasoa.
Käyttäytymistieteilijä Desmond Morris on kanssasi eri mieltä, kuten valtaosa muistakin ihmisistä.
No sitten. Mistä tiedämme ovatko vanhempanani samaa tasoa minua tehdessään?
Katsomalla.
Mitä pitäisi katsoa? Ulkonäköä? Määrittääkö minun mielipiteeni ovat vanhempani samalla tasolla?
Ulkonäöstä tässä kaikenaikaa on ollut kyse. Onko toinen vanhemmistasi ruma ja toinen kaunis? Jos on, he ovat vähemmistöä. Jos ei, he istuvat nätisti tasoteoriaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten tasoteoria määrittää komeuden ja älykkyyden? Voittaako todella komea normaaliälyinen mies tavallisen näköisen, mutta todella älykkään ja seurallisen kestustelutaitoisen miehen?
Ei tasoteorian ole missään vaiheessa ollut tarkoitus määrittää yksittäisen miehen tasoa, vaan kuvailla kokonaisuutta. Komeus ja älykkyys ovat kumpikin miehen tasoa nostavia tekijöitä. Jos omaa niitä kumpaakin, niin on yleensä korkeampitasoinen, kuin jos on vain jompikumpi noista ominaisuuksista. Toisaalta tutkimusten mukaan komeus korreloi jonkin verran älykkyyden kanssa, joten komea mies on todennäköisemmin älykäs kuin ruma mies.
Siinä on myös yksilöllisiä eroja, kuinka paljon tiettyä tasoa nostavaa tekijää, joku arvottaa. Toiselle komeus on tärkeämpi kriteeri kuin sosiaalinen status, toiselle toisinpäin jne. Mutta isossa kuvassa, mies jolla on kaikkia tasoa nostavia ominaisuuksia, on korkeimman tasoinen.
Tasoteoriaa kuvailee sitä, mitä isojen populaatioiden tasolla tapahtuu, kuten esim. se, kun lasketaan jonkun maan keskimääräinen äo. Ts. vaikka suomalaisten keskimääräinen äo on korkeampi kuin esim. thaimaalaisten, niin ei voi olettaa, että joku yksittäinen suomalainen on automaattisesti älykkäämpi kuin joku yksittäinen thaimaalainen. Satunnaisesti valittu suomalainen on todennäköisesti älykkäämpi kuin satunnaisesti valittu thaimaalainen, mutta Thaimaassa on paljon ihmisiä, jotka ovat älykkäämpiä kuin suuri osa suomalaisista.
Ai nyt tasoteoria kuvaakin tätä. Monesko teoriaversio jo pelkästään tässä ketjussa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vanhat kunnon tasoteorian ystävät aloittivat miljoonannen kerran saman jankutuksen puolesta ja vastaan. Hankkikaa elämä.
Vanhempasi todennäköisimmin hankkivat elämäsi tasoteorian kehyksissä pysytellen.
Ehkä ovat, ehkä eivät. Emme saa koskaan tietää koska kukaan ei osaa sanoa mistä tietää onko jotkut kaksi samaa tasoa.
Käyttäytymistieteilijä Desmond Morris on kanssasi eri mieltä, kuten valtaosa muistakin ihmisistä.
No sitten. Mistä tiedämme ovatko vanhempanani samaa tasoa minua tehdessään?
Katsomalla.
Toi on lapsellista pinnallisuutta. Luonne on pariutuessa tärkein, kauniilla kusipäällä ei tee mitään. Se ei näy kuvista. Niin ruma ei saa olla että pelottaa, mutta jos on keskinkertainen ulkonäkö, se riittää hyvin pariutumiseen. Jos se luonne siis on hyvä.
Tässä jo se teoria kosahtaa, se ei tajua ettei elämä ole Tinder-tykkäys.
Käyttäytymistiede kuitenkin kertoo ihan muuta kuin mitä sinä kirjoitit. Oma näkemyksesi ei ole yleistettävissä jokaiseen. Hääkuvat kertovat toista.
https://www.amazon.com/Manwatching-Field-Guide-Human-Behavior/dp/081091…
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vanhat kunnon tasoteorian ystävät aloittivat miljoonannen kerran saman jankutuksen puolesta ja vastaan. Hankkikaa elämä.
Vanhempasi todennäköisimmin hankkivat elämäsi tasoteorian kehyksissä pysytellen.
Ehkä ovat, ehkä eivät. Emme saa koskaan tietää koska kukaan ei osaa sanoa mistä tietää onko jotkut kaksi samaa tasoa.
Käyttäytymistieteilijä Desmond Morris on kanssasi eri mieltä, kuten valtaosa muistakin ihmisistä.
No sitten. Mistä tiedämme ovatko vanhempanani samaa tasoa minua tehdessään?
Katsomalla.
Mitä pitäisi katsoa? Ulkonäköä? Määrittääkö minun mielipiteeni ovat vanhempani samalla tasolla?
Ulkonäöstä tässä kaikenaikaa on ollut kyse. Onko toinen vanhemmistasi ruma ja toinen kaunis? Jos on, he ovat vähemmistöä. Jos ei, he istuvat nätisti tasoteoriaan.
Sinulla on ketjussa jo aika monta kilpailevaa tasoteoriaa. Ehkäpä sovitte keskenänne mikä on se oikea.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä sillä teorialla on väliä? Kun kaikki normaalit tietää, että kauniit on suositumpia kun rumat, kivat suositumpia kuin ilkeät, omillaan toimeentulevat ovat suositumpia kuin lokit.
ENTÄ SITTEN? Mikä tämän tasovikinän pointti on? Ei se anna mitään lisäarvoa kenellekään.
Koska siitä alkaa aina hirveä nillitys, kun tasoista aletaan puhumaan, niin jokin siinä kolahtaa pahasti varsinkin naisiin. Ei kyse ole vain siitä, että naisia ei kiinnostaisi tasoteoria, vaan he kammoksuvat sitä. Jos tasoteoria ärsyttää paljon, niin kannattaa kysyä itseltään, miksi?
Sitä paitsi täällä näkee edelleen niitäkin viestejä, että ei ole olemassa mitään tasoja, joten jonkinlaisessa kieltämisen tilassa monet naiset (ja varmaan miehetkin) ovat asian suhteen. Tuntuuko se liian raadolliselta, että ihmiset voitaisiin jakaa tasoihin viehättävyyden suhteen? Onko se lohdullisempaa ajatella romanttisesti, että kaikille on tuolla jossain se ainoa ja oikea ja että kaikilla yhtäläiset mahdollisuudet rakkauteen ja parisuhdeonneen?
Minäpä kerron, mitä minä ajattelen. Please, älä tule manspleinaamaan vaan kuuntele:
En ollut koskaan luokan kaunein tai suosituin tyttö (ja usein ne ovat sama asia). Tiesin kyllä, kuka oli luokan suosituin poika, ja vaikka salaa hänestä haaveilin, maailmani ei romahtanut siitä ettei minua ollut hänen silmissään olemassakaan. Pari muutakin ihastusta saattoi ala-asteen viimeisinä vuosina ja yläasteelle siirtyessä olla. Sitten tapasinkin jo ensimmäisen poikaystäväni ja rakastuin niin tulisesti kuin 14-vuotias voi rakastua.
No, ei sen ikäisten suhde kestänyt joten en joutunut koskaan vakavissani miettimään, että kumman valitsisin, poikaystäväni vai erään ulkomaalaisen julkkiksen, jos kyseinen julkkis tukisi Suomeen ja rakastuisi minuun :-D
Tuli uusia ihastuksia, pettymisiä, rakastuminen (joka johti avioliittoon), ero, ihastumisia, pettymyksiä ja lopulta kohdalle osui nykyinen puoliso.
En ole koskaan "ajatellut romanttisesti, että kaikille on tuolla jossain se ainoa ja oikea ja että kaikilla yhtäläiset mahdollisuudet rakkauteen ja parisuhdeonneen". En ole koskaan "kammoksunut tasoteoriaa". Olen elänyt elämääni, kohdannut ihmisiä, tutustunut heihin täysin miettimättä, onko joku KTM+ vai KTM- vai jotain muuta. En ihan oikeasti ole tarvinnut sitä tietoa mihinkään.
Nämä tasojankkaukset saavat minut ärtymään siksi, että osa näistä on puhdasta trollausta ja osa taas nimensä mukaisesti jankkausta.
Pitkä femspleinaus, jonka ytimenä: katson itseäni muiden mittana.
Tuttu M-liikkeen taktiikka: vaiennetaan naiset. Mitätöidään heidän henkilökohtaiset kokemuksensa. Sitten voidaan jatkaa väitteitä naisten harlekiinimaailmasta ja tasoteorian kammoksumisesta.
Jatkaisin kommenttiisi, niin sittenhän tasoteoreetikko pakottaisi naiset antamaan perusteetonta hyötyä heikkotasoisille miehille, syystä että miksi? Heikkotasoiset miehet voi nostaa tasoaan, ei naisten tarvitse laskeutua heidän tasolleen. Tässä on kuitenkin loppujenlopuksi kyse ihmiskunnan selviämisestä ja evoluutiosta. Ei ole mitään syytä tuottaa heikkotasoisia ihmisiä jotka ei pärjää tulevaisuuden haasteissa.