Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Outo tilanne, eräs ihminen pitää mua parhaana kaverinaan, minä hädin tuskin siedän häntä
25.07.2022 |
Ns. ystävyytemme on jatkunut jo noin 20 vuotta, olemme siis jo keski-ikäisiä. Moni pitää minua varmaan kaksinaamaisena, mutta tämä tilanne johtuu vain siitä, etten ole ollut hänelle ilkeä, ja omaan hyvät käytöstavat, jolloin tämä ihminen tulkitsee käytökseni häntä kohtaan ystävyydeksi.
On sanonut usein, että olen paras kaverinsa, johon hän luottaa eniten. Minä olen näissä tilanteissa vain kiittänyt hämilläni hymyillen.
Tunnen huonoa omaatuntoa, koska itse hädin tuskin siedän häntä. Joudun välillä oikeasti puremaan kieltäni ja laskemaan mielessäni sataan, kun näen häntä, etten sano pahasti.
Ja ei, mielestäni en anna itse vääriä signaaleita. En ole esimerkiksi soittanut hänelle varmaan 15 vuoteen, hän silti soittelee minulle viikottain. Vastaan ehkä 1/5 puheluistaan. En kutsu häntä kylään, hän itse kutsuu itsensä noin kerran kuukaudessa, ja lupaudun keittämään kohteliaasti kahvit, JOS itselläni ei ole juuri silloin mitään muuta tekemistä. Usein kyllä on.
Hän omaa huonot sosiaaliset taidot (selkeästikin, koska ei osaa lukea etten pidä hänestä) ja tapaamisissaan puhuu aina vain itsestään, joten hän ei juurikaan ole kärryillä minun elämästäni. Ei kysy mitään, enkä myöskään kerro.
Että tämä ns. ystävyytemme loppuisi, se vaatisi sen, että sanoisin hyvin selkeästi suoraan etten enää halua olla hänen kanssaan tekemisissä, koska en pidä hänestä.
Siihen minusta ei ole. Joten tämä yksipuoleinen ystävyys jatkunee hamaan tappiin saakka.
Kommentit (103)
Vierailija kirjoitti:
Minä olen ollut AP:n kaverin asemassa. Tuli paha mieli tämän puolesta. :(
Ei tuohon tarvita kuin huono lapsuus ja ympäristö jossa tuollainen kommunikoimattomuus ja ignooraaminen on ihan normaalia, ja sitä kasvaa ajattelemaan että kaikki toimivat noin läheisten kohdalla.
Sama, mutta pahempi mieli tulee sen kaverin puolesta kun ei ole vielä ymmärtänyt ettei tuollainen ole normaali kommunikaatiotapa. En tarkoita siis kaveria vähätellen, mutta kun itselleni kolahti parikymppisenä miten normaalit ihmiset tässä toimii, olin niin pohjattoman nolostunut.
Lapsena ja nuorena kukaan ei ikinä laittanut minulle vastavuoroisesti viestiä, halunnut nähdä, yms. Siis ikinä Myös sukulaiseni ja perheeni ovat sosiaalisesti todella outoja.. esimerkiksi yksi lähisukulaiseni saattoi pyytää kylään ja lähteä pariksi tunniksi ihan muualle kyläilyn aikana. Minusta olisi ollut ihanaa jos joku olisi laittanut viestiä tai kiinnostunut asioistani, joten spämmäsin tutuille tekstiviestejä ja roikuin kiinni ihmisissä jotka eivät minusta välittäneet. Tämä oli minulle normaalia, kuka nyt minun kanssani haluaisi olla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulle tällainen sekopäinen ripustautuja aiheutti sellaiset traumat, että en enää halua antaa esim. puhelinnumeroani yhtään kenellekään.
Alue: Aihe vapaa
Sori, mutta kyllä sä aika selkärangaton olet, jos vain konfliktin välttämiseksi annat toisen ymmärtää että olet hänen kaveri. Olet havainnut, että hänellä on huonot sosiaaliset taidot, joten miksi ihmeessä jatkat näin? Odotatko yhä, että hän osaisi arvata ajatuksesi? Olet käytökselläsi loukannut häntä jo ihan tarpeeksi, joten voisit panna stopin tälle ja sanoa rehellisesti ei. Toivottavasti löydät sen selkärangan jostain.