Lue keskustelun säännöt.
En tiedä mitä teen enää :(
23.07.2022 |
Moi. Olen 20-vuotias nuori nainen, nuori, muttei tunnu siltä, makaan vanhempien kotona ilman töitä, tai ilman mitään oikeasti. En saa mistään mielihyvää, tuntuu että tukehdun tähän elämään, ja hirvittää ajatus, että olisi vielä hyvin monta elinvuotta jäljellä. Olin aikaisemmin grillillä töissä, mutta jouduin lopettamaan sen, koska minulla on hieman couperosaa, joten naamaan alkoi sattumaan se rasvan käry.
Minulla on ollut nuoresta asti mielialalääkkeet, jotka ilmeisesti on vaikuttaneet siihen, etten tunne sellaisia normaaleja asioita, en tiedä mistä ihmiset puhuvat, kun puhuvat vaikka seksistä tai rakkaudesta. Nuo asiat eivät ole minua varten tehty, syytän siitä lääkkeitä ja masennusta. Haluaisin rakkautta, mutten tunne sitä. Eikä tämä mene ohi välttämättä koskaan.
Ei oikein enää edes kiinnosta huolehtia itsestäni, en välttämättä enää edes käy ollenkaan ulkoilemassa, tai harrasta liikuntaa joka joskus piti jotenkin mielen kasassa, istun ja olen puhelimella. Stressaan omasta ulkonäöstä silti hyvin paljon, varsinkin tästä couperosasta ja muutenkin ihosta, mistä kuultaa kaikki isot suonet läpi. Ehkä se on joku sijaistoiminto jollekin suuremmalle murheelle mitä on olemassa varmasti ja paljon.
Nyt viimeaikoina olen vain odottanut, että saisin tuota terapia-asiaa eteenpäin vietyä, koska olisi vielä vuosi aikaa käyttää sitä. Olen myös yrittänyt alkaa siivoaamaan jo monta viikkoa, mutten saa aikaiseksi sitä millään. Surettaa aamuisin herätä tänne uudelleen ja uudelleen.
Kommentit (172)
Vierailija kirjoitti:
Jospa hakeutuisit johonkin opiskelemaan. Vaikka ammattikouluun, joihin varmaan löytyy vielä peruutuspaikkoja. Hae jollekin sellaiselle alalle, joilla nuo sinun "ongelmasi" eivät haittaa.
Niin, mutta minne esimerkiksi? Jotain leipurialaa olen harkinnut. Mikä työllistäisi?
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jospa hakeutuisit johonkin opiskelemaan. Vaikka ammattikouluun, joihin varmaan löytyy vielä peruutuspaikkoja. Hae jollekin sellaiselle alalle, joilla nuo sinun "ongelmasi" eivät haittaa.
Niin, mutta minne esimerkiksi? Jotain leipurialaa olen harkinnut. Mikä työllistäisi?
Ap
leipuri tai siivooja tai lähihoitaja?
cnc koneistaja?
Mulla oli sama tilanne sua vähän vanhempana. Menin aikuislukioon ja sen jälkeen yliopistoon. Olipahan ainakin tekemistä, vaikkei kaikki ongelmat poistuneetkaan.
Mene nyt hyvä ihminen ulkoilemaan, kun on vielä kaunista kesää jäljellä
En saa mistään mitään irti, en mitään mielihyvää misyään ja jopa nykyään lenkilläkin saatan alkaa itkemään. Eikä tähän auta mikään näköjään.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Enkä halua valittaa, mutta tuntuu, että elämä on jo nyt ohitse ihan kokonaan, saisimpa sitä apua ja terapeutin nopeasti tai en oikeasti enää jaksa elämää. Haluaisimpa herätä aamuisin edes.
Ap
Stressi vain pahentaa iho-ongelmiasi, joten jos haluat murehtia tuota couperosaa vähemmän, sun täytyy yrittää lakata murehtimasta sitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Stressi vain pahentaa iho-ongelmiasi, joten jos haluat murehtia tuota couperosaa vähemmän, sun täytyy yrittää lakata murehtimasta sitä.
Niin pitäisi ja kaikkea muutakin, eihän tuo nyt edes ole niin kamala ja meikillä saa piiloon ihan hyvin. Olen vain kaikkeen muuhunkin kyllästynyt, enkä usko, että edes ansaitsin rakkautta tai muuta.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voisit hakea lähihoitajakouluun. Niille on töitä. Koulun myötä saat sosiaalisen verkoston ja tekemistä sekä kokemuksen omasta tarpeellisuudesta. Olen itse hoitoalalla (sh) ja arvostan tosi paljon hyviä lähihoitajia.
Psykiatriina kirjoitti:
Voi sinua. Voisinpa auttaa.
Ei kaikkia ihmisiä voi auttaa. Toivon todella, että saisin sen terapeutin ennen luin vasta puolen vuoden päästä, paljon olisi asiaa, mutta en koko ajan viitsi siskoille näistä avautua. Pitäisi ammattiauttaja olla. Haaveilen, että uudestisyntyminen olisi totta, ja joskus kuoltuani voisin aloittaa uudelleen muualla.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Voisit hakea lähihoitajakouluun. Niille on töitä. Koulun myötä saat sosiaalisen verkoston ja tekemistä sekä kokemuksen omasta tarpeellisuudesta. Olen itse hoitoalalla (sh) ja arvostan tosi paljon hyviä lähihoitajia.
Olen kuullut paljon huonoa tuolta alalta, enkä tiedä olenko "valmis" kohtaamaan niin paljon ihmisiä työssäni. En ole hirveän sosiaalinen, mutta olen aina tehnyt työt hyvin. Vaikutan normaalilta.
Ap
Lääkitys vaihtoon. Ehkä kokenut lääkäri löytää sinulla toimivan lääkkeen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Lääkitys vaihtoon. Ehkä kokenut lääkäri löytää sinulla toimivan lääkkeen.
Vasta vaihdettiin Voxraan, olen syönyt kolme viikkoa 150mg enkä ole huomannut yhtään mitään missään. Luulen, että puhuminen olisi paljon tehokkaampaa kuin lääkkeet, mutta tosiaan vain vuosi aikaa käydä terapiassa, jos nyt vain saisin sen lääkärintodistuksen ensin.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voisit hakea lähihoitajakouluun. Niille on töitä. Koulun myötä saat sosiaalisen verkoston ja tekemistä sekä kokemuksen omasta tarpeellisuudesta. Olen itse hoitoalalla (sh) ja arvostan tosi paljon hyviä lähihoitajia.
Olen kuullut paljon huonoa tuolta alalta, enkä tiedä olenko "valmis" kohtaamaan niin paljon ihmisiä työssäni. En ole hirveän sosiaalinen, mutta olen aina tehnyt työt hyvin. Vaikutan normaalilta.
Ap
Juu. Hoitoalalla on myös vähemmän sosiaalisia ihmisiä ja se on todella ok. Lähihoitaja voi toimia monenlaisessa työssä. Koen työni mielekkääksi, vaikka olen ollut alalla yli 20 vuotta. Hoitoalalla on hyviä ja huonoja työpaikkoja.
Se sh
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voisit hakea lähihoitajakouluun. Niille on töitä. Koulun myötä saat sosiaalisen verkoston ja tekemistä sekä kokemuksen omasta tarpeellisuudesta. Olen itse hoitoalalla (sh) ja arvostan tosi paljon hyviä lähihoitajia.
Olen kuullut paljon huonoa tuolta alalta, enkä tiedä olenko "valmis" kohtaamaan niin paljon ihmisiä työssäni. En ole hirveän sosiaalinen, mutta olen aina tehnyt työt hyvin. Vaikutan normaalilta.
Ap
Juu. Hoitoalalla on myös vähemmän sosiaalisia ihmisiä ja se on todella ok. Lähihoitaja voi toimia monenlaisessa työssä. Koen työni mielekkääksi, vaikka olen ollut alalla yli 20 vuotta. Hoitoalalla on hyviä ja huonoja työpaikkoja.
Se sh
Niin, saisi ainakin töitä varmasti ihan hyvin. Palkka ei toki päätä huimaa, mutta elän yksin, enkä juurikaan matkustele tms.
Ap
Hoitajan työ on raskasta, jos omakin elämä on sekaisin.
Kaikkea hyvää sinulle.
Vierailija kirjoitti:
"Minulla on ollut nuoresta asti mielialalääkkeet"
Selkokielellä "Aivot tuhottu kemialla pysyvästi."
Sitä minä pelkään eniten, oikeastaan olen jopa katkera hieman, jos en koskaan saa normaaleja ihmisen perustarpeita enää. Olispa hienoa tuntea vaikka ihastumista tai vetovoimaa tms. 15-vuotiaana aloitettiin.
Ap
Jospa hakeutuisit johonkin opiskelemaan. Vaikka ammattikouluun, joihin varmaan löytyy vielä peruutuspaikkoja. Hae jollekin sellaiselle alalle, joilla nuo sinun "ongelmasi" eivät haittaa.