Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Lapsen tavaroiden heittelystä tullut yhtäkkiä iso ongelma.
22.07.2022 |
Lapsi on 4 v 6 kk eli ei mikään ihan pieni enää. Oli jo kauan sitten oppinut, että tavaroita ei saa heitellä eikä heitellyt. Mutta nyt yhtäkkiä alkanut heittelemään, koviakin leluja eikä yhtään katso voiko mennä jotain päin. Heittää ihan yhtäkkiä eli asiaa ei voi ennakoida. Sanoo tietävänsä kyllä, että ei saa heittää, mutta ei tiedä miksi heittää. Antakaa hyviä neuvoja millä lapsen saa lopettamaan tämän. Se, että heitetty tavara menee hyllylle jäähylle ei vaikuta mihinkään.
Kommentit (123)
Vierailija kirjoitti:
Tukkapöllöä vaan niin loppuu se viskely!
Mikä on tukkapöllö? Joku harvinaisempi lintulaji? Tekeekö se pesän pään päälle?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lisään vielä, että tein sellaisen tarrataulun seinälle ja sovittiin, että saa siihen yhden tarran jokaisesta päivästä kun ei ole heitellyt. Ja tietystä määrästä tarroja isomman palkinnon. Lapsenkin mielestä tämä oli kiva idea. Mutta siihen ei ole saatu vielä yhtään tarraa :( .
ApTässä on se huono puoli, että huomio kiinnittyy tyytymättömyyden tukahduttamiseen; mitä tilalle?
En ihan ymmärrä mitä tarkoitat, että mitä tilalle. Lapsen pitää mielestäni tässä iässä totella sitä sääntöä, että (etenkään kovia) tavaroita ei heitetä, koska siinä voi sattua pahastikin kun osuu. Jos lapsi on jostain tyytymätön, niin miten voin tarjota jotain tilalle, kun en vain millään keksi tilanteista tyytymättömyyttä aiheuttavaa. Ja siis mitä tilalle? Lapsi saa joka päivä kehuja, yhdessä tekemistä, paljon ulkoilua, on kivoja leluja ja pelejä. Olen yrittänyt opettaa keinoja purkaa harmitusta. Ap
Sulla on aika jäykät asenteet. Silloin lapsellakin on suuremmat haasteet säilyttää itsearvostuksensa. Ehkä suhteenne on tasapainossa, ilman lapsen protestointia tms. sinä jyräisit hänet täysin.
Tämä oli mielenkiintoinen kommentti, joskin vähän yllättävä. Pidän itseäni joustavana tyyppinä, jolla nimenomaan ei ole jäykät asenteet. En mielestäni todellakaan jyrää lasta vaan paljon teemme juuri lapsen mielen mukaan ja lapsen ehdoilla. Sallin niin positiiviset kuin negatiiviset tunteet, itkut ja kiukut. Kuuntelen lasta hyvin paljon, ja mielestäni myös kuulen ja ymmärrän. Toisaalta kyllä olen johdonmukainen niissä muutamissa säännöissä mitä meillä on, ne on ja pitää.
Joten mikä kommenteissani sai sinut ajattelemaan, että olen jäykkä ja jyrään? Haluaisin oikeasti tietää, kun näin yllättävän palautteen sain.
Ap
No enhän minä sinua tunne, mutta kirjoituksiasi lukiessa tulee aika vahvakin vaikutelma jäykkyydestä. Käytät ilmaisuja" tehdä jonkun mielen mukaan" sekä "sallia tunteita" (luokiteltuja; negatiivisia korostettu adhjektiivein), tämä heijastelee autoritääristä asennetta. Kuuntelet lasta "hyvin paljon" eli hän on kova puhumaan? Sekin antaa vaikutelmaa suhteestanne. Kerrot myös olevasi "johdonmukainen säännöissä", mikä on ristiriitainen ilmaisu (mitä on ei-johdonmukainen SÄÄNTÖ?) tai viittaus... jäykkyyteen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tukkapöllöä vaan niin loppuu se viskely!
Mikä on tukkapöllö? Joku harvinaisempi lintulaji? Tekeekö se pesän pään päälle?
Toivottavasti et ole lapsen kanssa näin hauska, sillä pienet lapset eivät ehkä ymmärtäisi. -eri
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole realistista vaatia alle 5-vuotiaalta ihmiseltä analyysiä siitä, miksi hän kokee epäoikeudenmukaisuutta (josta paiskominen on oire). Järkevämpää on miettiä oman käytöksen muuttamista sellaiseksi, ettei lapsi koe protestoinnin tarvetta.
Annan tähän konkreettisen neuvon. Esineiden heittely ei ole sinänsä pahaa, vaan itse asiassa hauskaa. Olennaista on, että heitellään oikeita esineitä oikeassa paikassa - tarjoa lapselle mahdollisuus heitellä esineitä tavalla, josta voisi yhdessä jopa nauttia!
Lapselle toimii parhaiten yleensä se, että kertoo mitä saa tehdä. Tosiaan tuommoinen, että kertoo mitä voi heittää ja missä saa heittää on hyvä ratkaisu. Kannattaa mennä yhdessä heittelemään lapsen kanssa.
Sellaisia kesäleluja on paljon, missä heitetään jotain. On renkaanheittopelejä ja erilaisten pallojen heittely pelejä.
Sisällä voi olla vaikka joku tarratauluun heitettäviä palloja tai "tikkoja".Nyt kannattaa hyödyntää lämpimät ilmat ja mm. vesileikit ulkona!
Kyllä kyllä, ollaan paljon ulkona, ja mukana on usein erilaisia kesäleluja. Saattaa siellä ulkonakin tapahtua yllättävä heittäminen kesken kivan kesäleikin, ja silloin se mikä lentää on yleensä kivi. Ei kovin kivaa eikä kovin turvallista. Ap
No mitä sinä sitten teet? Sanot ettei saa ja sitten jatkatte yhdessä kivaa kesäleikkiä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lisään vielä, että tein sellaisen tarrataulun seinälle ja sovittiin, että saa siihen yhden tarran jokaisesta päivästä kun ei ole heitellyt. Ja tietystä määrästä tarroja isomman palkinnon. Lapsenkin mielestä tämä oli kiva idea. Mutta siihen ei ole saatu vielä yhtään tarraa :( .
ApTässä on se huono puoli, että huomio kiinnittyy tyytymättömyyden tukahduttamiseen; mitä tilalle?
En ihan ymmärrä mitä tarkoitat, että mitä tilalle. Lapsen pitää mielestäni tässä iässä totella sitä sääntöä, että (etenkään kovia) tavaroita ei heitetä, koska siinä voi sattua pahastikin kun osuu. Jos lapsi on jostain tyytymätön, niin miten voin tarjota jotain tilalle, kun en vain millään keksi tilanteista tyytymättömyyttä aiheuttavaa. Ja siis mitä tilalle? Lapsi saa joka päivä kehuja, yhdessä tekemistä, paljon ulkoilua, on kivoja leluja ja pelejä. Olen yrittänyt opettaa keinoja purkaa harmitusta. Ap
Sulla on aika jäykät asenteet. Silloin lapsellakin on suuremmat haasteet säilyttää itsearvostuksensa. Ehkä suhteenne on tasapainossa, ilman lapsen protestointia tms. sinä jyräisit hänet täysin.
Tämä oli mielenkiintoinen kommentti, joskin vähän yllättävä. Pidän itseäni joustavana tyyppinä, jolla nimenomaan ei ole jäykät asenteet. En mielestäni todellakaan jyrää lasta vaan paljon teemme juuri lapsen mielen mukaan ja lapsen ehdoilla. Sallin niin positiiviset kuin negatiiviset tunteet, itkut ja kiukut. Kuuntelen lasta hyvin paljon, ja mielestäni myös kuulen ja ymmärrän. Toisaalta kyllä olen johdonmukainen niissä muutamissa säännöissä mitä meillä on, ne on ja pitää.
Joten mikä kommenteissani sai sinut ajattelemaan, että olen jäykkä ja jyrään? Haluaisin oikeasti tietää, kun näin yllättävän palautteen sain.
Ap
No enhän minä sinua tunne, mutta kirjoituksiasi lukiessa tulee aika vahvakin vaikutelma jäykkyydestä. Käytät ilmaisuja" tehdä jonkun mielen mukaan" sekä "sallia tunteita" (luokiteltuja; negatiivisia korostettu adhjektiivein), tämä heijastelee autoritääristä asennetta. Kuuntelet lasta "hyvin paljon" eli hän on kova puhumaan? Sekin antaa vaikutelmaa suhteestanne. Kerrot myös olevasi "johdonmukainen säännöissä", mikä on ristiriitainen ilmaisu (mitä on ei-johdonmukainen SÄÄNTÖ?) tai viittaus... jäykkyyteen.
Niin ja se, että tässä ketjussa keskityt itseesi. Se sai minut ajattelemaan, että aloitus on kuvitteellinen. Toinen vaihtoehto on, että olisit luonteeltasi narsistinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole realistista vaatia alle 5-vuotiaalta ihmiseltä analyysiä siitä, miksi hän kokee epäoikeudenmukaisuutta (josta paiskominen on oire). Järkevämpää on miettiä oman käytöksen muuttamista sellaiseksi, ettei lapsi koe protestoinnin tarvetta.
Annan tähän konkreettisen neuvon. Esineiden heittely ei ole sinänsä pahaa, vaan itse asiassa hauskaa. Olennaista on, että heitellään oikeita esineitä oikeassa paikassa - tarjoa lapselle mahdollisuus heitellä esineitä tavalla, josta voisi yhdessä jopa nauttia!
Lapselle toimii parhaiten yleensä se, että kertoo mitä saa tehdä. Tosiaan tuommoinen, että kertoo mitä voi heittää ja missä saa heittää on hyvä ratkaisu. Kannattaa mennä yhdessä heittelemään lapsen kanssa.
Sellaisia kesäleluja on paljon, missä heitetään jotain. On renkaanheittopelejä ja erilaisten pallojen heittely pelejä.
Sisällä voi olla vaikka joku tarratauluun heitettäviä palloja tai "tikkoja".Nyt kannattaa hyödyntää lämpimät ilmat ja mm. vesileikit ulkona!
Kyllä kyllä, ollaan paljon ulkona, ja mukana on usein erilaisia kesäleluja. Saattaa siellä ulkonakin tapahtua yllättävä heittäminen kesken kivan kesäleikin, ja silloin se mikä lentää on yleensä kivi. Ei kovin kivaa eikä kovin turvallista. Ap
No mitä sinä sitten teet? Sanot ettei saa ja sitten jatkatte yhdessä kivaa kesäleikkiä?
Ei vaan kumarrun lapsen tasolle sanomaan, että ei missään nimessä saa heittää ja selitän miksi ja sanon että toisesta heitosta lähdetään heti kotiin eikä tulla tänne kivaan paikkaan enää tänään. Ja sen toteutan, jos vielä joku lentää. Ap
Tarkkaile, onko sinussa JA/TAI lapsen elämään kuuluvissa aikuisessa näitä piirteitä:
Children of Narcissistic Parents
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole realistista vaatia alle 5-vuotiaalta ihmiseltä analyysiä siitä, miksi hän kokee epäoikeudenmukaisuutta (josta paiskominen on oire). Järkevämpää on miettiä oman käytöksen muuttamista sellaiseksi, ettei lapsi koe protestoinnin tarvetta.
Annan tähän konkreettisen neuvon. Esineiden heittely ei ole sinänsä pahaa, vaan itse asiassa hauskaa. Olennaista on, että heitellään oikeita esineitä oikeassa paikassa - tarjoa lapselle mahdollisuus heitellä esineitä tavalla, josta voisi yhdessä jopa nauttia!
Lapselle toimii parhaiten yleensä se, että kertoo mitä saa tehdä. Tosiaan tuommoinen, että kertoo mitä voi heittää ja missä saa heittää on hyvä ratkaisu. Kannattaa mennä yhdessä heittelemään lapsen kanssa.
Sellaisia kesäleluja on paljon, missä heitetään jotain. On renkaanheittopelejä ja erilaisten pallojen heittely pelejä.
Sisällä voi olla vaikka joku tarratauluun heitettäviä palloja tai "tikkoja".Nyt kannattaa hyödyntää lämpimät ilmat ja mm. vesileikit ulkona!
Kyllä kyllä, ollaan paljon ulkona, ja mukana on usein erilaisia kesäleluja. Saattaa siellä ulkonakin tapahtua yllättävä heittäminen kesken kivan kesäleikin, ja silloin se mikä lentää on yleensä kivi. Ei kovin kivaa eikä kovin turvallista. Ap
No mitä sinä sitten teet? Sanot ettei saa ja sitten jatkatte yhdessä kivaa kesäleikkiä?
Ei vaan kumarrun lapsen tasolle sanomaan, että ei missään nimessä saa heittää ja selitän miksi ja sanon että toisesta heitosta lähdetään heti kotiin eikä tulla tänne kivaan paikkaan enää tänään. Ja sen toteutan, jos vielä joku lentää. Ap
Sekin vielä. "Tasoteoria". -eri
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lisään vielä, että tein sellaisen tarrataulun seinälle ja sovittiin, että saa siihen yhden tarran jokaisesta päivästä kun ei ole heitellyt. Ja tietystä määrästä tarroja isomman palkinnon. Lapsenkin mielestä tämä oli kiva idea. Mutta siihen ei ole saatu vielä yhtään tarraa :( .
ApTässä on se huono puoli, että huomio kiinnittyy tyytymättömyyden tukahduttamiseen; mitä tilalle?
En ihan ymmärrä mitä tarkoitat, että mitä tilalle. Lapsen pitää mielestäni tässä iässä totella sitä sääntöä, että (etenkään kovia) tavaroita ei heitetä, koska siinä voi sattua pahastikin kun osuu. Jos lapsi on jostain tyytymätön, niin miten voin tarjota jotain tilalle, kun en vain millään keksi tilanteista tyytymättömyyttä aiheuttavaa. Ja siis mitä tilalle? Lapsi saa joka päivä kehuja, yhdessä tekemistä, paljon ulkoilua, on kivoja leluja ja pelejä. Olen yrittänyt opettaa keinoja purkaa harmitusta. Ap
Sulla on aika jäykät asenteet. Silloin lapsellakin on suuremmat haasteet säilyttää itsearvostuksensa. Ehkä suhteenne on tasapainossa, ilman lapsen protestointia tms. sinä jyräisit hänet täysin.
Tämä oli mielenkiintoinen kommentti, joskin vähän yllättävä. Pidän itseäni joustavana tyyppinä, jolla nimenomaan ei ole jäykät asenteet. En mielestäni todellakaan jyrää lasta vaan paljon teemme juuri lapsen mielen mukaan ja lapsen ehdoilla. Sallin niin positiiviset kuin negatiiviset tunteet, itkut ja kiukut. Kuuntelen lasta hyvin paljon, ja mielestäni myös kuulen ja ymmärrän. Toisaalta kyllä olen johdonmukainen niissä muutamissa säännöissä mitä meillä on, ne on ja pitää.
Joten mikä kommenteissani sai sinut ajattelemaan, että olen jäykkä ja jyrään? Haluaisin oikeasti tietää, kun näin yllättävän palautteen sain.
Ap
No enhän minä sinua tunne, mutta kirjoituksiasi lukiessa tulee aika vahvakin vaikutelma jäykkyydestä. Käytät ilmaisuja" tehdä jonkun mielen mukaan" sekä "sallia tunteita" (luokiteltuja; negatiivisia korostettu adhjektiivein), tämä heijastelee autoritääristä asennetta. Kuuntelet lasta "hyvin paljon" eli hän on kova puhumaan? Sekin antaa vaikutelmaa suhteestanne. Kerrot myös olevasi "johdonmukainen säännöissä", mikä on ristiriitainen ilmaisu (mitä on ei-johdonmukainen SÄÄNTÖ?) tai viittaus... jäykkyyteen.
Niin ja se, että tässä ketjussa keskityt itseesi. Se sai minut ajattelemaan, että aloitus on kuvitteellinen. Toinen vaihtoehto on, että olisit luonteeltasi narsistinen.
Siis anteeksi mitä?! Nyt ihan sivusta on kyllä pakko sanoa, että et sinä voi tuolla tavalla väittää jotain ihmistä narsistiksi ilman mitään perusteluja, ja AP:n kommenteissa ei viitteitä narsismista ole kyllä ilmennyt. Olet törkeä tyyppi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole realistista vaatia alle 5-vuotiaalta ihmiseltä analyysiä siitä, miksi hän kokee epäoikeudenmukaisuutta (josta paiskominen on oire). Järkevämpää on miettiä oman käytöksen muuttamista sellaiseksi, ettei lapsi koe protestoinnin tarvetta.
Annan tähän konkreettisen neuvon. Esineiden heittely ei ole sinänsä pahaa, vaan itse asiassa hauskaa. Olennaista on, että heitellään oikeita esineitä oikeassa paikassa - tarjoa lapselle mahdollisuus heitellä esineitä tavalla, josta voisi yhdessä jopa nauttia!
Lapselle toimii parhaiten yleensä se, että kertoo mitä saa tehdä. Tosiaan tuommoinen, että kertoo mitä voi heittää ja missä saa heittää on hyvä ratkaisu. Kannattaa mennä yhdessä heittelemään lapsen kanssa.
Sellaisia kesäleluja on paljon, missä heitetään jotain. On renkaanheittopelejä ja erilaisten pallojen heittely pelejä.
Sisällä voi olla vaikka joku tarratauluun heitettäviä palloja tai "tikkoja".Nyt kannattaa hyödyntää lämpimät ilmat ja mm. vesileikit ulkona!
Kyllä kyllä, ollaan paljon ulkona, ja mukana on usein erilaisia kesäleluja. Saattaa siellä ulkonakin tapahtua yllättävä heittäminen kesken kivan kesäleikin, ja silloin se mikä lentää on yleensä kivi. Ei kovin kivaa eikä kovin turvallista. Ap
No mitä sinä sitten teet? Sanot ettei saa ja sitten jatkatte yhdessä kivaa kesäleikkiä?
Ei vaan kumarrun lapsen tasolle sanomaan, että ei missään nimessä saa heittää ja selitän miksi ja sanon että toisesta heitosta lähdetään heti kotiin eikä tulla tänne kivaan paikkaan enää tänään. Ja sen toteutan, jos vielä joku lentää. Ap
Ja näinkö käy joka kerta, ja silti lapsi vain heittelee tavaroitaan? Miksi oppi ei mene perille?
Kaikesta päätellen aloitus on provo. Täällä joku wannabe-kasvatustieteilijä, joka on viisivuotiaan nähnyt vain kuvissa, kyselee ja keskustelee itsensä kanssa.
Jos nyt oikeasti haluaa tietää, mikä on syy, että viisivuotias heittelee esineitä, niin syy on yleensä se, että niin voi tehdä. Ja se on lapsesta mielenkiintoista ja hauskaa, varsinkin seurata minkälaista reaktiota se aiheuttaa.
Jos tarina olisi totta, niin miksiköhän siihen ei ole jatkoa, esim. mites muut aikuiset tähän toimintaan puuttuvat, mitä lapsi tuumii siitä että saavutetut edut menevät, esim palapelin kokoaminen loppuu, iltapalaksi luvattu jätski ei ilmestykään, tavarat häviävät tai äiti ilmoittaa ei-enää-niin-kehuvaan-sävyyn että NÄIN EI MUUTEN TEHDÄ.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Netistä voisi löytyä materiaalia kuinka lasta voi auttaa tunnistamaan erilaisia tunnetiloja ja saada ne hallintaan.
Mutta kuinka saada edes itsensa hallintaan narsistisen aikuisen varjossa?
Vierailija kirjoitti:
Kaikesta päätellen aloitus on provo. Täällä joku wannabe-kasvatustieteilijä, joka on viisivuotiaan nähnyt vain kuvissa, kyselee ja keskustelee itsensä kanssa.
Jos nyt oikeasti haluaa tietää, mikä on syy, että viisivuotias heittelee esineitä, niin syy on yleensä se, että niin voi tehdä. Ja se on lapsesta mielenkiintoista ja hauskaa, varsinkin seurata minkälaista reaktiota se aiheuttaa.
Jos tarina olisi totta, niin miksiköhän siihen ei ole jatkoa, esim. mites muut aikuiset tähän toimintaan puuttuvat, mitä lapsi tuumii siitä että saavutetut edut menevät, esim palapelin kokoaminen loppuu, iltapalaksi luvattu jätski ei ilmestykään, tavarat häviävät tai äiti ilmoittaa ei-enää-niin-kehuvaan-sävyyn että NÄIN EI MUUTEN TEHDÄ.
Hei, ap! Tää ketju ei nyt mennyt sun haluamaan suuntaan...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aloitus on provo, ja joku nero pilasi sen.
Kyllä aikuisetkin heittelevät. Eräällä kaverilla on varakuulokkeet, varahiiri ja varanäppis tietokoneelle. Hermot kun menee niin alkaa tavarat lentelemään, on sen verran äkkipikaista sorttia. :D
Vierailija kirjoitti:
Kaikesta päätellen aloitus on provo. Täällä joku wannabe-kasvatustieteilijä, joka on viisivuotiaan nähnyt vain kuvissa, kyselee ja keskustelee itsensä kanssa.
Jos nyt oikeasti haluaa tietää, mikä on syy, että viisivuotias heittelee esineitä, niin syy on yleensä se, että niin voi tehdä. Ja se on lapsesta mielenkiintoista ja hauskaa, varsinkin seurata minkälaista reaktiota se aiheuttaa.
Jos tarina olisi totta, niin miksiköhän siihen ei ole jatkoa, esim. mites muut aikuiset tähän toimintaan puuttuvat, mitä lapsi tuumii siitä että saavutetut edut menevät, esim palapelin kokoaminen loppuu, iltapalaksi luvattu jätski ei ilmestykään, tavarat häviävät tai äiti ilmoittaa ei-enää-niin-kehuvaan-sävyyn että NÄIN EI MUUTEN TEHDÄ.
Ap trying to explain, what is the right answer.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikesta päätellen aloitus on provo. Täällä joku wannabe-kasvatustieteilijä, joka on viisivuotiaan nähnyt vain kuvissa, kyselee ja keskustelee itsensä kanssa.
Jos nyt oikeasti haluaa tietää, mikä on syy, että viisivuotias heittelee esineitä, niin syy on yleensä se, että niin voi tehdä. Ja se on lapsesta mielenkiintoista ja hauskaa, varsinkin seurata minkälaista reaktiota se aiheuttaa.
Jos tarina olisi totta, niin miksiköhän siihen ei ole jatkoa, esim. mites muut aikuiset tähän toimintaan puuttuvat, mitä lapsi tuumii siitä että saavutetut edut menevät, esim palapelin kokoaminen loppuu, iltapalaksi luvattu jätski ei ilmestykään, tavarat häviävät tai äiti ilmoittaa ei-enää-niin-kehuvaan-sävyyn että NÄIN EI MUUTEN TEHDÄ.
Hei, ap! Tää ketju ei nyt mennyt sun haluamaan suuntaan...
Mihin minun haluamaan suuntaan? Ei minulla ole muuta omaa toivetta kuin että saisin vinkkejä miten toimia tilanteissa.
Kyllä minun puolesta minua saa epäillä provoksi, vaikka en sitä ole. Melkein jokaisessa AV:n ketjussa aloittajaa epäillään provoksi, se tuntuu kuuluvan asiaan.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole realistista vaatia alle 5-vuotiaalta ihmiseltä analyysiä siitä, miksi hän kokee epäoikeudenmukaisuutta (josta paiskominen on oire). Järkevämpää on miettiä oman käytöksen muuttamista sellaiseksi, ettei lapsi koe protestoinnin tarvetta.
Annan tähän konkreettisen neuvon. Esineiden heittely ei ole sinänsä pahaa, vaan itse asiassa hauskaa. Olennaista on, että heitellään oikeita esineitä oikeassa paikassa - tarjoa lapselle mahdollisuus heitellä esineitä tavalla, josta voisi yhdessä jopa nauttia!
Lapselle toimii parhaiten yleensä se, että kertoo mitä saa tehdä. Tosiaan tuommoinen, että kertoo mitä voi heittää ja missä saa heittää on hyvä ratkaisu. Kannattaa mennä yhdessä heittelemään lapsen kanssa.
Sellaisia kesäleluja on paljon, missä heitetään jotain. On renkaanheittopelejä ja erilaisten pallojen heittely pelejä.
Sisällä voi olla vaikka joku tarratauluun heitettäviä palloja tai "tikkoja".Nyt kannattaa hyödyntää lämpimät ilmat ja mm. vesileikit ulkona!
Kyllä kyllä, ollaan paljon ulkona, ja mukana on usein erilaisia kesäleluja. Saattaa siellä ulkonakin tapahtua yllättävä heittäminen kesken kivan kesäleikin, ja silloin se mikä lentää on yleensä kivi. Ei kovin kivaa eikä kovin turvallista. Ap
No mitä sinä sitten teet? Sanot ettei saa ja sitten jatkatte yhdessä kivaa kesäleikkiä?
Ei vaan kumarrun lapsen tasolle sanomaan, että ei missään nimessä saa heittää ja selitän miksi ja sanon että toisesta heitosta lähdetään heti kotiin eikä tulla tänne kivaan paikkaan enää tänään. Ja sen toteutan, jos vielä joku lentää. Ap
Ei näin. Mukulasi ei osaa laskea edes kahteen. Kotiin lähdetään kuule heti ekasta heitosta, sen verran pitäisi viisivuotiaan jo ymmärtää. Älä kohtele häntä kuin kaksivuotiasta ellei hän tosiaan ole sellainen.
Alue: Aihe vapaa
Kyllä kyllä, ollaan paljon ulkona, ja mukana on usein erilaisia kesäleluja. Saattaa siellä ulkonakin tapahtua yllättävä heittäminen kesken kivan kesäleikin, ja silloin se mikä lentää on yleensä kivi. Ei kovin kivaa eikä kovin turvallista. Ap