Lue keskustelun säännöt.
Oletteko törmänneet sellaiseen, että lausutaan vaikka Pia lyhyenä, kuten se kirjoitetaan?
Kommentit (103)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näissä kiusallista on että en tahdo muistaa miten tuttujen nimet kirjoitetaan.
Miettii vain että oliko Pia vai Piia, Mia vai Miia, Ada vai Aada, kun kuitenkin kaikki lausuttu pitkillä vokaaleilla. Tai sitten oliko se Christina, Cristiina, Kristina, Kristiina. Tai Karoliina vai Karolina.
Selkeämpi olisi jos olisi kirjoitettu ja lausuttu samalla tavalla.
Eikö tämä ole riittävän selkeää, kun tutustuu ihmiseen sen verran, että saa hänen puhelinnumeronsa, niin siinä kohtaa varmistaa nimen oikeinkirjoituksen ja jatkossa sitten tarkistaa kännykästään. Kun hyvä ystäväni aikoinaan meni naimisiin ja otti miehensä sukunimen, tiesin, etten tulisi sukunimeä muistamaan, niin kirjoitin sukunimen kännykkään vaikka ystävän etunimikaimoja ei puhelimessa ollut eikä ole. Kännykkä nyt on kuitenkin koko ajan käsillä ja sieltä voi tarkistaa, jos jostain syystä pitää nimi kirjoittaa.
Onko niin, että Maijoilla, Sannoilla ja Mikoilla on vaan käsitys siitä, että muiden nimet ovat vaikeita kirjoittaa tai lausua, kun omat nimet on perisuomalaisia ja "kaikille selviä". Eihän elämän nyt ylipäätäänkään tarvitse olla helppoa, niin outoa, jos muiden ihmisten nimistä tulee nyt tällaista vaivalloisuutta.
Ei kaikkien numeroa ole aina omassa puhelimessa ja sitten käytössä ties mitä lyhennelmiä kuten Krisu tms eikä someissakaan välttämättä omaa nimeä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kyllä ne lausutaan lyhyenä, jos on kyseessä suomalainen.
Suomi on kaksikielinen maa - halusit tai et, sitä ei sinulta onneksi kysytä - jossa mummini nimi oli Anna-Lisa ja vain idiootti olisi lausunut Lisan lyhyellä i-kirjaimella. Enoni nimi on Lars ja kyllä jokainen täysjärkinen senkin lausuu pitkällä a-kirjaimella. Isäni puolelta olen karjalaista sukua, sieltä tulee paljon kauniita nimiä, yleensä käsittääkseni supisuomalaisia, mutta onpa joukossa yksi Ida-Mariakin (kummiensa mukaan) jota tyynesti Iitaksi tai Iita-Maariaksi kutsuttiin. KETÄÄN ei häirinnyt, ettei hänen nimeään kirjoitettu kahdella i-kirjaimella ja kahdella a-kirjaimella.
Pipoa löysemmälle nyt! Paras vastaus täällä oli se, jossa sanottiin että nimen haltia kertoo, miten se äännetään.
Eikö tämä ole riittävän selkeää, kun tutustuu ihmiseen sen verran, että saa hänen puhelinnumeronsa, niin siinä kohtaa varmistaa nimen oikeinkirjoituksen ja jatkossa sitten tarkistaa kännykästään. Kun hyvä ystäväni aikoinaan meni naimisiin ja otti miehensä sukunimen, tiesin, etten tulisi sukunimeä muistamaan, niin kirjoitin sukunimen kännykkään vaikka ystävän etunimikaimoja ei puhelimessa ollut eikä ole. Kännykkä nyt on kuitenkin koko ajan käsillä ja sieltä voi tarkistaa, jos jostain syystä pitää nimi kirjoittaa.
Onko niin, että Maijoilla, Sannoilla ja Mikoilla on vaan käsitys siitä, että muiden nimet ovat vaikeita kirjoittaa tai lausua, kun omat nimet on perisuomalaisia ja "kaikille selviä". Eihän elämän nyt ylipäätäänkään tarvitse olla helppoa, niin outoa, jos muiden ihmisten nimistä tulee nyt tällaista vaivalloisuutta.