Lue keskustelun säännöt.
Oudoimmat tietämäsi ihmisten periaatteet/päähänpinttymät?
21.07.2022 |
Tuli vain mieleen tuosta kun taas väännettiin miehen kanssa loma-asioista. Hän voi tuosta vain käyttää isoja summia rahaa heräteostoksiin ja sensellaiseen, ei ole turhan tarkka. Mutta sitten lomalla pitää varata halvimmat yöpymispaikat hankalimman mahdollisen matkan takaa, ja sinne pitää mennä vaikka jalan monta kilometriä koska autoa ei voi vuokrata, eikä takseihin nyt ainakaan laiteta pennosia.
Viimeksi oltiin Roomassa niin syrjäisessä hotellinraiskassa että sinne meni viimeinen bussi hieman ennen puoltayötä. Kerran jäätiin bussista ja mies olisi halunnut kävellä (!) pimeässä, reunuksettomilla teillä joilla paikalliset ajaa kuin pähkähullut. Toinen vaihtoehto oli nukkua kadulla, mikä oli hänelle ihan fine (!?). Minulla oli väärien taksifirmojen numerot joista kukaan ei vastannut, joten aloin etsiä typötyhjiltä syrjäkaupungin kaduilta edes yhtä paikkaa joka olisi auki. Juoksin viimetingassa jo sulkemassa olevan pizzerian ovelle ja pyysin saada taksin numeron. Ystävällinen kokki soitti itse taksin meille, joka saapui minuuteissa.
Mies istui happamana ja hiljaa kyydissä, jonka minä muuten itse maksoin.
Hotellissa avasi murjotuksen syytä: hänellä on periaate ettei pyydä muilta apua matkoilla.
Huomautin että en pakottanut tulemaan taksin kyytiin, olisi voinut ihan vapaasti nukkua kadulla.
Muuten ihan fiksu ihminen, mutta nämä periaatteet saa joskus raastamaan hiuksia päästä. Nytkin olisi varaamassa jotain lähes retkipatikkamajaa, vaikka tilaisuus johon olemme osallistumassa on aivan suurkaupungin keskustassa. Eikä auta puheet, koska se on halvin mahdollinen. Teltassakin voidaan kuulemma nukkua. Alkoi tästä ajatuksesta innostuneena kysellä paikallisilta tutuilta josko jonkun takapihalle saa teltan laittaa pystyyn visiitin ajaksi.
Olen ilmoittanut että ainoalla fakin lomallani minä vaadin vähintään oman vessan ja suihkun.
Onko muilla periaatteen ihmisiä lähipiirissä?
Kommentit (85)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö se olisi helpointa, että telttailija ja patikoija kävisi lomallaan telttailemassa ja patikoimassa, ja hotelleissa viihtyvä kävisi niissä hotelleissa? Miksi pitää kaikki tehdä vaikeimman kautta niin, että kenelläkään ei varmasti ole kivaa?
Pidän itsekin telttailusta ja patikoinnista, mutta nyt olisi kyseessä parin päivän kaupunkimatka, jonka aikana osallistutaan entisen työnantajan eläkkeellejäämisjuhliin ja sitten käytetään loppuaika kauniin vanhan kaupungin tutkimiseen, silleen rennosti. Mutta tähän pitää yhdistää telttailu ihan vain kustannussyistä. Menen kohta katon läpi...
AP
Miksi ihmeessä et itse varaa itsellesi majoitusta kaupungista? Varaa kiva hotellihuone aamiaisella ja ehdota miehelle, että voi tulla hänkin sinne. Jos haluaa mielummin telttailla, niin sitten telttailee. En jäisi tuollaisen päsmärin kanssa tappelemaan turhasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä oli jo jossain vastaavassa, mutta ex piti tiukasti kiinni, että hänen kuulemansa sanat ja sanonnat menevät niin kun hän päättää. Esim. Anoreksia on anofreesia, hammasproteesi on hammasprotesti, Aika lentää kuin siivillä on "aika lentää kuin siivilä" ja tämä piti vielä kirjaimellisesti todistaa heittämällä siivilä parvekkeelta mahdollisimman kauas :D
Kiitos tämän aamun ekoista nauruista, taidan ottaa käyttöön tuon aika lentää kuin siivilän :D
Heh, kuulostaa ihan mun mutsilta. Se käyttää sujuvasti erilaisia "sivistyssanoja", mutta ihan väärin. Myös hänen kirjoittamansa teksti on aikamoista luettavaa, koska se vilisee virheitä. Kun joskus mainitsin epäileväni, että hänellä on jonkin sortin lukihäiriö, meinasi suuttua mulle.
Nim. merk. On tää Kelan harrastama pyromania vaan rasittavaa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö se olisi helpointa, että telttailija ja patikoija kävisi lomallaan telttailemassa ja patikoimassa, ja hotelleissa viihtyvä kävisi niissä hotelleissa? Miksi pitää kaikki tehdä vaikeimman kautta niin, että kenelläkään ei varmasti ole kivaa?
Pidän itsekin telttailusta ja patikoinnista, mutta nyt olisi kyseessä parin päivän kaupunkimatka, jonka aikana osallistutaan entisen työnantajan eläkkeellejäämisjuhliin ja sitten käytetään loppuaika kauniin vanhan kaupungin tutkimiseen, silleen rennosti. Mutta tähän pitää yhdistää telttailu ihan vain kustannussyistä. Menen kohta katon läpi...
AP
No katon läpi menemisen sijasta voisit myös mennä sinne hotelliin ja antaa miehesi mennä telttaan. Mikä tässä on niin vaikeaa?
Veikkaan että vaikeaa on, koska pariskuntaa heidän pitäisi yhdessä matkustaa ja päästä konpromissiin. Luultavasti molemmilla on omat harrastukset yms. Mutta tuossa yhteisessä matkassa olisi ollut järkevää kuunnella molempia.
Kun mennään avioon, siinä ollaan koska kulissit on pidettävä. Koko suku on onnetonta mutta ei erota. Noloahan se nyt olisi. Huh.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö se olisi helpointa, että telttailija ja patikoija kävisi lomallaan telttailemassa ja patikoimassa, ja hotelleissa viihtyvä kävisi niissä hotelleissa? Miksi pitää kaikki tehdä vaikeimman kautta niin, että kenelläkään ei varmasti ole kivaa?
Pidän itsekin telttailusta ja patikoinnista, mutta nyt olisi kyseessä parin päivän kaupunkimatka, jonka aikana osallistutaan entisen työnantajan eläkkeellejäämisjuhliin ja sitten käytetään loppuaika kauniin vanhan kaupungin tutkimiseen, silleen rennosti. Mutta tähän pitää yhdistää telttailu ihan vain kustannussyistä. Menen kohta katon läpi...
AP
Miksi ihmeessä et itse varaa itsellesi majoitusta kaupungista? Varaa kiva hotellihuone aamiaisella ja ehdota miehelle, että voi tulla hänkin sinne. Jos haluaa mielummin telttailla, niin sitten telttailee. En jäisi tuollaisen päsmärin kanssa tappelemaan turhasta.
Aa tämä keskustelu oli noussut!
Täytyy vastata sen verran että kyllä se siitä järkevään hotelliin suostui, ja myönsi että helpointa noin. Mutta kaikki piti käydä pitkän kaavan mukaan hihkuen jostain teltoista. Tiesin lopputuleman jo tänne kirjoittaessani, mutta piti purkaa se rasitus periaatteista.
Tuo Roomassa tapahtunut vaivasi myös minua pitkään. Se johti silloin aikanaan isompiin keskusteluihin, joissa kumpikin avasi sitä mistä omat ajatukset ja toimintatavat johtuu. Hänellä on ollut erikoinen lapsuus ja nuoruus, jossa mm. veljensä kanssa saattoivat lähteä Pariisiin ja nukkua sillan alla. Ymmärsi jotenkin hyväksyen ajatuksen siitä että minä en naisena ala kadulla nukkumaan, eikä me enää olla 19-vuotiaita tolloja vaan keski-ikää lähestyviä pieruja.
Pihiys ei ole hänelle mitenkään luontaista, raha on vain rahaa, mutta tähän matkustamiseen se liittyy jotenkin oleellisesti. Ehkä hra taiteilija tavoittelee sillä jotain, jolle minä rva taiteilija pyörittelen silmiäni. No sen olen ainakin oppinut että teen käytännön valmistelut siten kuin teen, mutta diplomatian vuoksi on toistakin kuunneltava. Ei hän kovin monissa asioissa ole ehdoton, en kai tässä muuten olisikaan.
Mutta haluaisin tosiaan edelleen kuulla muiden juttuja päähänpinttymistä ja periaatteista, täällä on ollut niin hauskoja että kevensi oloa. :D
-AP
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ex vaimollani oli mm. seuraavia tapoja:
- Yksin ei voi mennä ravintolaan syömään, koska eihän nainen voi yksin mennä. Joku voi luulla, että hänellä ei ole ystäviä. Tämä koski myös lounaskuppiloita, pikaruokapaikkoja ja nakkikioskeja.
- Oli aina stressaantunut, jos joku oli tulossa käymään tai piti mennä käymään jonkun luona. Valitti kuitenkin, kun kukaan ei koskaan käy meillä ja miksi kukaan ei kutsu meitä mihinkään.
- Piti kirjaa, milloin joku tuttu pariskunta kävi jonkun toisen pariskunnan luona kylässä, pohti miksi meitä ei kutsuttu mukaan.
- Someen tai nettiin yleensäkään ei voinut kirjoittaa mitään Juhannuksena, Uutena Vuotena, tai muina vastaavina päivinä, kun joku voi luulla, että ollaan yksin kotona netissä eikä juhlimassa ystävien kanssa. Juhliessahan ei ole aikaa selata nettiä, saati kirjoitella mihinkään palstoille. Ei edes nimettömänä mihinkään random palstalle.
- Kun someen jotakin laitetaan, se on ylitsevuotavan ihmeellistä, aurinkoista ja sydämellistä. Lomamatkat oli sen vahtaamista, mistä saisi parhaan otoksen instaan, tms. paikkaan. Illat meni otoksien päivityksissä.
Minä menen ravintolaan kun on nälkä. Oli mukana kavereita tai ei. Käyn ystävien luona, jos joku kutsuu. Kutsun heitä myös käymään nykyisin (kun ex ei ole enää kuvioissa). Minua ei kiinnosta, jos joku tuttu käy toisen luona kylässä tai miksi kävi. Kirjoitan nettiin, av-palsta mukaan lukien silloin kun haluan. Olen tehnyt sitä Jouluna, Juhannuksena sekä Vappuna. Lomalla otan kuvia siitä mitä kiinnostaa. Yhtäkään en postaa someen. Muutaman hyvän laitan perheelle Whatsappin kautta ja kirjoita "Terveiset Närpiöstä", tai muuta yhtä omintakeista.
Elämäni ei ole hienoa juhlaa ja brunsseilla käymistä kaikkien kanssa. Siihen kuuluu töitä, ystäviä lapsen kanssa olemista, harrastuksia ja muutama olut perjantaisin. Luulen, että olen onnellisempi kuin exäni, vaikkei somejäljestä sitä uskoisi.
Keski-ikäinen mies kirjoitti:
Ex vaimollani oli mm. seuraavia tapoja:
- Yksin ei voi mennä ravintolaan syömään, koska eihän nainen voi yksin mennä. Joku voi luulla, että hänellä ei ole ystäviä. Tämä koski myös lounaskuppiloita, pikaruokapaikkoja ja nakkikioskeja.
- Oli aina stressaantunut, jos joku oli tulossa käymään tai piti mennä käymään jonkun luona. Valitti kuitenkin, kun kukaan ei koskaan käy meillä ja miksi kukaan ei kutsu meitä mihinkään.
- Piti kirjaa, milloin joku tuttu pariskunta kävi jonkun toisen pariskunnan luona kylässä, pohti miksi meitä ei kutsuttu mukaan.
- Someen tai nettiin yleensäkään ei voinut kirjoittaa mitään Juhannuksena, Uutena Vuotena, tai muina vastaavina päivinä, kun joku voi luulla, että ollaan yksin kotona netissä eikä juhlimassa ystävien kanssa. Juhliessahan ei ole aikaa selata nettiä, saati kirjoitella mihinkään palstoille. Ei edes nimettömänä mihinkään random palstalle.
- Kun someen jotakin laitetaan, se on ylitsevuotavan ihmeellistä, aurinkoista ja sydämellistä. Lomamatkat oli sen vahtaamista, mistä saisi parhaan otoksen instaan, tms. paikkaan. Illat meni otoksien päivityksissä.
Minä menen ravintolaan kun on nälkä. Oli mukana kavereita tai ei. Käyn ystävien luona, jos joku kutsuu. Kutsun heitä myös käymään nykyisin (kun ex ei ole enää kuvioissa). Minua ei kiinnosta, jos joku tuttu käy toisen luona kylässä tai miksi kävi. Kirjoitan nettiin, av-palsta mukaan lukien silloin kun haluan. Olen tehnyt sitä Jouluna, Juhannuksena sekä Vappuna. Lomalla otan kuvia siitä mitä kiinnostaa. Yhtäkään en postaa someen. Muutaman hyvän laitan perheelle Whatsappin kautta ja kirjoita "Terveiset Närpiöstä", tai muuta yhtä omintakeista.
Elämäni ei ole hienoa juhlaa ja brunsseilla käymistä kaikkien kanssa. Siihen kuuluu töitä, ystäviä lapsen kanssa olemista, harrastuksia ja muutama olut perjantaisin. Luulen, että olen onnellisempi kuin exäni, vaikkei somejäljestä sitä uskoisi.
Saatoit tiivistä modernin päivän kulissielämän yhdessä viestissä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tämä on kyllä enemmän minun periaatteeni, mutta en tajua, miksi mies ei tajua :D
Taustaa sen verran, että meillä ei juurikaan ole kahdenkeskistä aikaa. Ei ole ollut koskaan lasten saannin jälkeen. Tämän lisäksi minä tein kotoa käsin opintoja ja töitä jo ennen pandemiaa. Eli minä olin ja olen kotona koko helkatin ajan.
Nyt meillä on uusi vasta rakentunut talo, ja täällä on sopivasti tilaa kaikille. On myös ns. masterbedroom omalla kylppärillä ja vaatehuoneella ja pienellä työpisteellä. Meidän "mb" on isompi kuin 90% Suomen hotellihuoneista.
Mies ei millään ymmärtänyt, miksi en halua maksaa mielestäni ylihintaa perus Scandic-huoneesta. Tarkoituksena siis viettää romanttinen päivä ja yö Helsingissä :D Minä haluaisin - sen kerran kun mennään - yöpyä jossain, missä on jotain vähän enemmän. Jo pelkkä Helsinki oli kompromissi, koska meillä olisi kyllä ollut rahaa olla useampikin päivä vaikka Lontoossa. Mutta ei, kun sellaiseen ei vain voi tuhlata.
Saan myös vain haaveilla hienommasta ravintolasta. Jos johonkin kauppaan menen, niin mies tulee perässä ja marmattaa hinnoista.
Eli siis, mies ihan periaatteesta ei halua käyttää rahaa meidän kahden aikaan. Itse kyllä voi heittää satasia johonkin raksalla tarvittavaan juttuun tai omaan tai lasten harrastuksiin. Mutta vaimoon? Nope.
Iso red flag nämä periaate ihmiset. Kannattaa juosta ja kovaa, missään eivät tule vastaa ja ovat pahimpia minäminä tyyppejä keitä on olemassa. Juurikin ulkomaanmatkat ovat yhtä helvettiä puhumattakaan perhe-elämästä ja tämä on tosi. Yhden sellaisen periaate Herran lapsi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Iso red flag nämä periaate ihmiset. Kannattaa juosta ja kovaa, missään eivät tule vastaa ja ovat pahimpia minäminä tyyppejä keitä on olemassa. Juurikin ulkomaanmatkat ovat yhtä helvettiä puhumattakaan perhe-elämästä ja tämä on tosi. Yhden sellaisen periaate Herran lapsi.
Mitä??
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Iso red flag nämä periaate ihmiset. Kannattaa juosta ja kovaa, missään eivät tule vastaa ja ovat pahimpia minäminä tyyppejä keitä on olemassa. Juurikin ulkomaanmatkat ovat yhtä helvettiä puhumattakaan perhe-elämästä ja tämä on tosi. Yhden sellaisen periaate Herran lapsi.
Mitä??
Ilmeisesti jonkun periaate on Jeesus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Iso red flag nämä periaate ihmiset. Kannattaa juosta ja kovaa, missään eivät tule vastaa ja ovat pahimpia minäminä tyyppejä keitä on olemassa. Juurikin ulkomaanmatkat ovat yhtä helvettiä puhumattakaan perhe-elämästä ja tämä on tosi. Yhden sellaisen periaate Herran lapsi.
Mitä??
Taisi tarkoittaa sitä, että hänen isänsä on tällainen nk. periaatteen mies.
Vaimoni iäkkäällä enolla on tapana käydä AINA yhdessä ja samassa kaupassa joka on kaupungin laidalla, siis ihan aina. Vaikka oltaisiin meidän kotona ja hän lähtee hakemaan vaikka itselleen tupakkaa tms niin hän ei mene meidän talon liki vieressä olevaan S-markettiin vaan kävelee tai pyöräilee kilometrien taakse asioidakseen siinä pienessä ikivanhassa kaupassa ja maksaa moninkertaisen summan tasan samasta tuotteesta jonka ässästä sais paljon halvemmalla. Hän myös itse asuu lähiössä jonka välittömässä läheisyydessä on iso kauppakeskus ja S-market, mutta kertaakaan hän ei ole sieltä mitään ostanut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En tiedä onko tämä mikään outo pinttymä, taitaa olla aika yleistä, mutta ex-anoppi on ns. s-ryhmä-uskovainen. Kaikki ostokset tehdään s-ryhmän liikkeissä, vakuutukset on siellä mistä saa bonusta ja jos lähdetään Talliinnaan niin sinnehän menee eckerö linella, koska bonukset. Ostaa myös ihan turhaa tavaraa, koska mitä enemmän ostoja, sen enemmän bonusta. Jotenkin sairasta jo.
Vierailija kirjoitti:
En tiedä onko tämä mikään outo pinttymä, taitaa olla aika yleistä, mutta ex-anoppi on ns. s-ryhmä-uskovainen. Kaikki ostokset tehdään s-ryhmän liikkeissä, vakuutukset on siellä mistä saa bonusta ja jos lähdetään Talliinnaan niin sinnehän menee eckerö linella, koska bonukset. Ostaa myös ihan turhaa tavaraa, koska mitä enemmän ostoja, sen enemmän bonusta. Jotenkin sairasta jo.
Vanhat ihmiset taitaa olla näitä kauppa-uskiksia. Suvusta löytyy, ei voi ostaa tietystä koska työläisten ja vasureiden kauppa. Siis silloin kun näitä vielä oli. Tiedän myös jonkun joka ei periaatteesta käy ässäkaupassa vaan maksaa enemmän muualle. On vielä työelämässä. Sitten on nämä vähemmistöjen ja ulkomaalaisten pilkkaajat, vanhat kaunat sukupolvien takaa, koskee naapurimaita, koko pirskatin kylä on samaa mieltä.
Vierailija kirjoitti:
Keski-ikäinen mies kirjoitti:
Ex vaimollani oli mm. seuraavia tapoja:
- Yksin ei voi mennä ravintolaan syömään, koska eihän nainen voi yksin mennä. Joku voi luulla, että hänellä ei ole ystäviä. Tämä koski myös lounaskuppiloita, pikaruokapaikkoja ja nakkikioskeja.
- Oli aina stressaantunut, jos joku oli tulossa käymään tai piti mennä käymään jonkun luona. Valitti kuitenkin, kun kukaan ei koskaan käy meillä ja miksi kukaan ei kutsu meitä mihinkään.
- Piti kirjaa, milloin joku tuttu pariskunta kävi jonkun toisen pariskunnan luona kylässä, pohti miksi meitä ei kutsuttu mukaan.
- Someen tai nettiin yleensäkään ei voinut kirjoittaa mitään Juhannuksena, Uutena Vuotena, tai muina vastaavina päivinä, kun joku voi luulla, että ollaan yksin kotona netissä eikä juhlimassa ystävien kanssa. Juhliessahan ei ole aikaa selata nettiä, saati kirjoitella mihinkään palstoille. Ei edes nimettömänä mihinkään random palstalle.
- Kun someen jotakin laitetaan, se on ylitsevuotavan ihmeellistä, aurinkoista ja sydämellistä. Lomamatkat oli sen vahtaamista, mistä saisi parhaan otoksen instaan, tms. paikkaan. Illat meni otoksien päivityksissä.
Minä menen ravintolaan kun on nälkä. Oli mukana kavereita tai ei. Käyn ystävien luona, jos joku kutsuu. Kutsun heitä myös käymään nykyisin (kun ex ei ole enää kuvioissa). Minua ei kiinnosta, jos joku tuttu käy toisen luona kylässä tai miksi kävi. Kirjoitan nettiin, av-palsta mukaan lukien silloin kun haluan. Olen tehnyt sitä Jouluna, Juhannuksena sekä Vappuna. Lomalla otan kuvia siitä mitä kiinnostaa. Yhtäkään en postaa someen. Muutaman hyvän laitan perheelle Whatsappin kautta ja kirjoita "Terveiset Närpiöstä", tai muuta yhtä omintakeista.
Elämäni ei ole hienoa juhlaa ja brunsseilla käymistä kaikkien kanssa. Siihen kuuluu töitä, ystäviä lapsen kanssa olemista, harrastuksia ja muutama olut perjantaisin. Luulen, että olen onnellisempi kuin exäni, vaikkei somejäljestä sitä uskoisi.
Saatoit tiivistä modernin päivän kulissielämän yhdessä viestissä!
Olin tulossa kirjoittamaan, että vieläkö noita neurootikkoja on? Luulin tuon naistyypin jääneen vuosikymmenten taakse.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tiedä onko tämä mikään outo pinttymä, taitaa olla aika yleistä, mutta ex-anoppi on ns. s-ryhmä-uskovainen. Kaikki ostokset tehdään s-ryhmän liikkeissä, vakuutukset on siellä mistä saa bonusta ja jos lähdetään Talliinnaan niin sinnehän menee eckerö linella, koska bonukset. Ostaa myös ihan turhaa tavaraa, koska mitä enemmän ostoja, sen enemmän bonusta. Jotenkin sairasta jo.
Vanhat ihmiset taitaa olla näitä kauppa-uskiksia. Suvusta löytyy, ei voi ostaa tietystä koska työläisten ja vasureiden kauppa. Siis silloin kun näitä vielä oli. Tiedän myös jonkun joka ei periaatteesta käy ässäkaupassa vaan maksaa enemmän muualle. On vielä työelämässä. Sitten on nämä vähemmistöjen ja ulkomaalaisten pilkkaajat, vanhat kaunat sukupolvien takaa, koskee naapurimaita, koko pirskatin kylä on samaa mieltä.
Nuoremmilla on merkki-ravintolaketju-uskollisuus sekä ostoboikotit.
Isovanhempieni saunapäivät.
Keskiviikko ja lauantai on saunapäivä, ja VAIN SILLOIN peseydytään. Muulloin ei peseydytä, vaikka kuinka pahalle haisisi.
Vierailija kirjoitti:
Maton hapsut on aina suoristettava, mattojen on oltava suorassa.
Iiik, mä oon tämmönen :D Mutta emmä nyt kylässä ala niitä hapsuja oikomaan, joku raja sentään.
Mun entinen luokkakaveri puhuu aina bussissa puhelimessa, koska on vaivaannuttavaa vaikuttaa siltä että olisi yksin liikenteessä. :D