Lue keskustelun säännöt.
Oudoimmat tietämäsi ihmisten periaatteet/päähänpinttymät?
21.07.2022 |
Tuli vain mieleen tuosta kun taas väännettiin miehen kanssa loma-asioista. Hän voi tuosta vain käyttää isoja summia rahaa heräteostoksiin ja sensellaiseen, ei ole turhan tarkka. Mutta sitten lomalla pitää varata halvimmat yöpymispaikat hankalimman mahdollisen matkan takaa, ja sinne pitää mennä vaikka jalan monta kilometriä koska autoa ei voi vuokrata, eikä takseihin nyt ainakaan laiteta pennosia.
Viimeksi oltiin Roomassa niin syrjäisessä hotellinraiskassa että sinne meni viimeinen bussi hieman ennen puoltayötä. Kerran jäätiin bussista ja mies olisi halunnut kävellä (!) pimeässä, reunuksettomilla teillä joilla paikalliset ajaa kuin pähkähullut. Toinen vaihtoehto oli nukkua kadulla, mikä oli hänelle ihan fine (!?). Minulla oli väärien taksifirmojen numerot joista kukaan ei vastannut, joten aloin etsiä typötyhjiltä syrjäkaupungin kaduilta edes yhtä paikkaa joka olisi auki. Juoksin viimetingassa jo sulkemassa olevan pizzerian ovelle ja pyysin saada taksin numeron. Ystävällinen kokki soitti itse taksin meille, joka saapui minuuteissa.
Mies istui happamana ja hiljaa kyydissä, jonka minä muuten itse maksoin.
Hotellissa avasi murjotuksen syytä: hänellä on periaate ettei pyydä muilta apua matkoilla.
Huomautin että en pakottanut tulemaan taksin kyytiin, olisi voinut ihan vapaasti nukkua kadulla.
Muuten ihan fiksu ihminen, mutta nämä periaatteet saa joskus raastamaan hiuksia päästä. Nytkin olisi varaamassa jotain lähes retkipatikkamajaa, vaikka tilaisuus johon olemme osallistumassa on aivan suurkaupungin keskustassa. Eikä auta puheet, koska se on halvin mahdollinen. Teltassakin voidaan kuulemma nukkua. Alkoi tästä ajatuksesta innostuneena kysellä paikallisilta tutuilta josko jonkun takapihalle saa teltan laittaa pystyyn visiitin ajaksi.
Olen ilmoittanut että ainoalla fakin lomallani minä vaadin vähintään oman vessan ja suihkun.
Onko muilla periaatteen ihmisiä lähipiirissä?
Kommentit (85)
Vierailija kirjoitti:
Isovanhempieni saunapäivät.
Keskiviikko ja lauantai on saunapäivä, ja VAIN SILLOIN peseydytään. Muulloin ei peseydytä, vaikka kuinka pahalle haisisi.
Seurustelin ihan fiksun aikuisen miehen kanssa, jolla saunapäivä oli aina lauantai. Kävi toki suihkussa muulloinkin, mutta saunaan ei voinut mennä kuin lauantaina, ja sinne myös mentiin, kaikki muu ohjelma suunniteltiin aina sen ympärille että varmasti saunaan kerkeää ajallaan. Asui myös omakotitalossa, eli ei ollut mitään taloyhtiön saunavuorojuttuja kyseessä. Veikkaisin että kotoa opittu tapa jota ei ollut koskaan kyseenalaistanut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tiedä onko tämä mikään outo pinttymä, taitaa olla aika yleistä, mutta ex-anoppi on ns. s-ryhmä-uskovainen. Kaikki ostokset tehdään s-ryhmän liikkeissä, vakuutukset on siellä mistä saa bonusta ja jos lähdetään Talliinnaan niin sinnehän menee eckerö linella, koska bonukset. Ostaa myös ihan turhaa tavaraa, koska mitä enemmän ostoja, sen enemmän bonusta. Jotenkin sairasta jo.
Vanhat ihmiset taitaa olla näitä kauppa-uskiksia. Suvusta löytyy, ei voi ostaa tietystä koska työläisten ja vasureiden kauppa. Siis silloin kun näitä vielä oli. Tiedän myös jonkun joka ei periaatteesta käy ässäkaupassa vaan maksaa enemmän muualle. On vielä työelämässä. Sitten on nämä vähemmistöjen ja ulkomaalaisten pilkkaajat, vanhat kaunat sukupolvien takaa, koskee naapurimaita, koko pirskatin kylä on samaa mieltä.
Tosiaan, äitini taas ei käy mielellään s-ryhmän kaupoissa. En ole vielä saanut selville mistä johtuu :D
-edellinen
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä oli jo jossain vastaavassa, mutta ex piti tiukasti kiinni, että hänen kuulemansa sanat ja sanonnat menevät niin kun hän päättää. Esim. Anoreksia on anofreesia, hammasproteesi on hammasprotesti, Aika lentää kuin siivillä on "aika lentää kuin siivilä" ja tämä piti vielä kirjaimellisesti todistaa heittämällä siivilä parvekkeelta mahdollisimman kauas :D
Tuttu väittää, että pinkki on pinssi.
eri
Eräs papparainen luuli että penis sanotaan deenis
Vaimo on ns kulinaristi ja herkkusuu. Tietää viinit ja safkat. Joo tässä maassa ja jos hinta oikea. Pariisissa hoidin 3 tähden raflaan pöydän. Lasku oli myös sen mukainen. Vaimo ei nauttinut, kun ajatteli laskua. Olin mitvit niiku. Eiksä tää ole sun taivas sssstana. Sanoin, että mä maksan kyllä. Se ei muista kuinka hyvää se ruoka oli sen takia, kun mietti laskua. Keskitty vaan laskuun. Sanoin sille ihan suoraan ettet taida kovin valveutunut herkkusuu olla sittenkää. Syö stadissa vaan tästä lähtien yksin tai frendies kanssa. Mulle ei mee enää läpi toi safkasnobailu, kun et selkeesti edes arvosta sellasta. Oikea ruokasnobi ei mieti hintoja missään vaan miettii sitä ruokaaaa. Kesäkuussa itse kävin toscanassa viinitilalla yksin. Vaikka en ns ymmärrä niin paljoa, mutta hyvää oli ja safka loistavaa. Vaimoa en ottanut mukaan, kun fiilis menny näissä jutuissa.
Vierailija kirjoitti:
Vaimoni iäkkäällä enolla on tapana käydä AINA yhdessä ja samassa kaupassa joka on kaupungin laidalla, siis ihan aina. Vaikka oltaisiin meidän kotona ja hän lähtee hakemaan vaikka itselleen tupakkaa tms niin hän ei mene meidän talon liki vieressä olevaan S-markettiin vaan kävelee tai pyöräilee kilometrien taakse asioidakseen siinä pienessä ikivanhassa kaupassa ja maksaa moninkertaisen summan tasan samasta tuotteesta jonka ässästä sais paljon halvemmalla. Hän myös itse asuu lähiössä jonka välittömässä läheisyydessä on iso kauppakeskus ja S-market, mutta kertaakaan hän ei ole sieltä mitään ostanut.
Tuttavani isä tankkasi aina samalla huoltoasemalla. Vaikka muuttivat vanhempina maalaiskunnasta kaupunkiin, niin tankkaamassa piti käydä siellä tutulla asemalla maalaiskunnan puolella. Hän ei koskaan käynyt 100km kauempana kotoaan, ei omalla autolla eikä muutenkaan.
Kun asema sitten lopetettiin noin 15 vuotta sitten, niin auto piti myydä pois. Tosin siinä vaiheessa ikää alkoi olla jo sen verran, että ehkä autosta luopuminen oli muutenkin hyvä idea.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mulle on valitettu mun "vain yhdenlaista tekemistä per päivä" -periaatteesta.
Päivässä voi siis tehdä normaalin arkielämän lisäksi vain yhden "ekstrajutun".
Jos tapaan yhtä kaveria, niin en tapaa samana päivänä toista, vaikka aikaa olisikin.
Jos käyn uimassa, niin en käy samana päivänä elokuvissa.
Tai jos käyn kirjastossa, niin en voi samana päivänä käydä vaateostoksilla.
Jne.
Tuo on ihan järkevää ajankäyttöä, yksi extrameno per päivä.
Mitä sitä itseään väsyttämään?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Isovanhempieni saunapäivät.
Keskiviikko ja lauantai on saunapäivä, ja VAIN SILLOIN peseydytään. Muulloin ei peseydytä, vaikka kuinka pahalle haisisi.
Seurustelin ihan fiksun aikuisen miehen kanssa, jolla saunapäivä oli aina lauantai. Kävi toki suihkussa muulloinkin, mutta saunaan ei voinut mennä kuin lauantaina, ja sinne myös mentiin, kaikki muu ohjelma suunniteltiin aina sen ympärille että varmasti saunaan kerkeää ajallaan. Asui myös omakotitalossa, eli ei ollut mitään taloyhtiön saunavuorojuttuja kyseessä. Veikkaisin että kotoa opittu tapa jota ei ollut koskaan kyseenalaistanut.
Entäpä jos tuo tapa tuotti hänelle hyvää mieltä. Minä kaipaan rutiineja, joita minulla ennen oli. Lauantaisin kävimme lasten kanssa saunassa, perjantai-iltaisin uimahallissa, sunnuntaina kyläilimme mummuloissa jne.
Nyt kun elän yksin, ei tule saunottu eikö edes kyläiltyä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vaimo on ns kulinaristi ja herkkusuu. Tietää viinit ja safkat. Joo tässä maassa ja jos hinta oikea. Pariisissa hoidin 3 tähden raflaan pöydän. Lasku oli myös sen mukainen. Vaimo ei nauttinut, kun ajatteli laskua. Olin mitvit niiku. Eiksä tää ole sun taivas sssstana. Sanoin, että mä maksan kyllä. Se ei muista kuinka hyvää se ruoka oli sen takia, kun mietti laskua. Keskitty vaan laskuun. Sanoin sille ihan suoraan ettet taida kovin valveutunut herkkusuu olla sittenkää. Syö stadissa vaan tästä lähtien yksin tai frendies kanssa. Mulle ei mee enää läpi toi safkasnobailu, kun et selkeesti edes arvosta sellasta. Oikea ruokasnobi ei mieti hintoja missään vaan miettii sitä ruokaaaa. Kesäkuussa itse kävin toscanassa viinitilalla yksin. Vaikka en ns ymmärrä niin paljoa, mutta hyvää oli ja safka loistavaa. Vaimoa en ottanut mukaan, kun fiilis menny näissä jutuissa.
Onko todella noin tyhmiä miehiä olemassa kuin sinä? Ei saatana kuolen nauruun.
Vierailija kirjoitti:
Tämä on kyllä enemmän minun periaatteeni, mutta en tajua, miksi mies ei tajua :D
Taustaa sen verran, että meillä ei juurikaan ole kahdenkeskistä aikaa. Ei ole ollut koskaan lasten saannin jälkeen. Tämän lisäksi minä tein kotoa käsin opintoja ja töitä jo ennen pandemiaa. Eli minä olin ja olen kotona koko helkatin ajan.
Nyt meillä on uusi vasta rakentunut talo, ja täällä on sopivasti tilaa kaikille. On myös ns. masterbedroom omalla kylppärillä ja vaatehuoneella ja pienellä työpisteellä. Meidän "mb" on isompi kuin 90% Suomen hotellihuoneista.
Mies ei millään ymmärtänyt, miksi en halua maksaa mielestäni ylihintaa perus Scandic-huoneesta. Tarkoituksena siis viettää romanttinen päivä ja yö Helsingissä :D Minä haluaisin - sen kerran kun mennään - yöpyä jossain, missä on jotain vähän enemmän. Jo pelkkä Helsinki oli kompromissi, koska meillä olisi kyllä ollut rahaa olla useampikin päivä vaikka Lontoossa. Mutta ei, kun sellaiseen ei vain voi tuhlata.
Saan myös vain haaveilla hienommasta ravintolasta. Jos johonkin kauppaan menen, niin mies tulee perässä ja marmattaa hinnoista.
Eli siis, mies ihan periaatteesta ei halua käyttää rahaa meidän kahden aikaan. Itse kyllä voi heittää satasia johonkin raksalla tarvittavaan juttuun tai omaan tai lasten harrastuksiin. Mutta vaimoon? Nope.
Juro suomijuntti. Eikö kellot soinut yhtään aiemmin, että mähän tapailen junttia?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Isovanhempieni saunapäivät.
Keskiviikko ja lauantai on saunapäivä, ja VAIN SILLOIN peseydytään. Muulloin ei peseydytä, vaikka kuinka pahalle haisisi.
Meillä oli tämä sama kotona kasarilla ja ysärillä. Ei ollut edes suihkua joten sauna lauantaina ja keskiviikkona ja vain silloin peseydyttiin. Muutaman kerran vuodessa oli poikkeus, kun isä tuli töistä superlikaisena ja tarvitsi pesun. Mutta jos esimerkiksi minä olin yltäpäältä kurassa ja hiessä sunnuntaina niin ei. Ei, keskiviikkona pääset pesuille.
Nykyään peseydyn ja saunon tasan milloin haluan.
Äitini käy keräämässä mustikoita, puolukoita ja vadelmia, vaikkei syö niitä itse eikä myy niitä. Hilloaa vaan pakkaseen mustikkaa, koska "pitää" kerätä mustikoita ja säilöä niitä :D Siellä on varmaan uumenissa jossain vuoden 2003 mustikkarasioitakin vielä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itsellä pinttynyt ja tiedostettu tapa käydä aina yhdellä ja samalla sekatavarakaupalla jos tarvitsen jotain oli se oikeastaan mitä tahansa jatkojohdosta jääkaappiin tai rautanauloista porakoneeseen😅 asun aivan eri suunnalla melkein toisella puolella kaupunkia ja oman kotini lähellä olisi kaksi isoa kirpputoria (tämä tavarakauppa pieni vanha puutalo), mutta silti jaksan aina pyöräillä tai autoilla sinne koska ainut paikka jossa hinnat ihan kohtuulliset ja sieltä usein löytyy mulle mieluista/tarpeellista tavaraa.
Vierailija kirjoitti:
Vaimoni iäkkäällä enolla on tapana käydä AINA yhdessä ja samassa kaupassa joka on kaupungin laidalla, siis ihan aina. Vaikka oltaisiin meidän kotona ja hän lähtee hakemaan vaikka itselleen tupakkaa tms niin hän ei mene meidän talon liki vieressä olevaan S-markettiin vaan kävelee tai pyöräilee kilometrien taakse asioidakseen siinä pienessä ikivanhassa kaupassa ja maksaa moninkertaisen summan tasan samasta tuotteesta jonka ässästä sais paljon halvemmalla. Hän myös itse asuu lähiössä jonka välittömässä läheisyydessä on iso kauppakeskus ja S-market, mutta kertaakaan hän ei ole sieltä mitään ostanut.
Olisko kauppias joku hänen kaverinsa jota hän käy moikkaamassa samalla ostosten merkeissä vaikka se maksaakin vähän enemmän tai onko hänellä muistisairautta? Muistisairailla on nimittäin vaikeuksia asioida heille uusissa kaupoissa koska tabarajärjestys on erilainen yms tiedän koska oma mummoni ei pystynyt asioimaan loppuvaiheessa muualla kuin läheisellä pienellä R-kioskilla koska muissa kaupoissa eksyi eikä löytänyt ulos tai takaisin kotiin. Hullua kyllä tämä Ärrä oli kilometrien matkan takana hänen kodiltaan mutta silti hän sieltä löysi kotiin ongelmitta koska maisemat rakennuksineen olivat lapsuudesta asti hänelle tuttuja ja niiden avulla hän kai suunnisti kodilleen jossa oli asunut koko ikänsä. Tämä kioski oli myös hälle aina ollut tuttu tosin en tiedä minkä niminen kauppa kyseisen kerrostalon liiketilassa hänen nuoruudessaan toimi
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Päähänpinttymiä ja tapoja on vanhalla, yli 80-V isälläni.
Esimerkki 1. Kun hän menee naisystävänsä kanssa mökille, sinne ei ole saanut uusi mitään. Esim noin 40-V vanhat verhot hänen naisystävänsä uusi. Isälle se ei käynyt. Mökille ei kuulemma hankita MITÄÄN uutta ennen kuin hän kuolee ja sen jälkeen se ja sama. Vanhat verhot takaisin ikkunoihin.
Esimerkki 2. Olimme menossa auttamaan isäämme mökin kevätkuntoon laitossa. Ehdotin että ostetaan pari noutopizzaa mukaan ettei tartte kokata.
Ei käy. Hänen mökillä ei mitään pizzaa syödä.
Arvaatte varmaan, että mökki on vähällä käytöllä, eikä kukaan oikein halua käydä rapistuvalla mökillä.
Vierailija kirjoitti:
Kun mennään avioon, siinä ollaan koska kulissit on pidettävä. Koko suku on onnetonta mutta ei erota. Noloahan se nyt olisi. Huh.
Yksi tuttu pariskunta just tuollainen. Sekä miehellä ja naisella oli omat elämät ja jonkinlaiset säädöt.
Nukkuivat kylmässä avioliitossa samassa sängyssä kunnes viimeinen lapsi muutti pois kotoa. Sitten muuttivat ensin eri huoneisiin ja pian lopulta erosivat.
Monta kertaa mietin, miten hirveää on täytynyt olla vuosikausia vain lasten takia pitää kulisseja pystyssä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun mennään avioon, siinä ollaan koska kulissit on pidettävä. Koko suku on onnetonta mutta ei erota. Noloahan se nyt olisi. Huh.
Yksi tuttu pariskunta just tuollainen. Sekä miehellä ja naisella oli omat elämät ja jonkinlaiset säädöt.
Nukkuivat kylmässä avioliitossa samassa sängyssä kunnes viimeinen lapsi muutti pois kotoa. Sitten muuttivat ensin eri huoneisiin ja pian lopulta erosivat.
Monta kertaa mietin, miten hirveää on täytynyt olla vuosikausia vain lasten takia pitää kulisseja pystyssä.
Huh!
Vierailija kirjoitti:
Maton hapsut on aina suoristettava, mattojen on oltava suorassa.
Taulut ei saa olla yhtään vinossa, menee tähän kategoriaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun mennään avioon, siinä ollaan koska kulissit on pidettävä. Koko suku on onnetonta mutta ei erota. Noloahan se nyt olisi. Huh.
Yksi tuttu pariskunta just tuollainen. Sekä miehellä ja naisella oli omat elämät ja jonkinlaiset säädöt.
Nukkuivat kylmässä avioliitossa samassa sängyssä kunnes viimeinen lapsi muutti pois kotoa. Sitten muuttivat ensin eri huoneisiin ja pian lopulta erosivat.
Monta kertaa mietin, miten hirveää on täytynyt olla vuosikausia vain lasten takia pitää kulisseja pystyssä.
Itse olen aina ajatellut että ns. Tyhjän pesän syndrooma kun iskee, sitten erotaan.
Mutta tuohan se selitys on. Monta vuotta hammasta purtu, että lapset maailmalle ja sitten lusikat jakoon.
Muistisairaus? kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaimoni iäkkäällä enolla on tapana käydä AINA yhdessä ja samassa kaupassa joka on kaupungin laidalla, siis ihan aina. Vaikka oltaisiin meidän kotona ja hän lähtee hakemaan vaikka itselleen tupakkaa tms niin hän ei mene meidän talon liki vieressä olevaan S-markettiin vaan kävelee tai pyöräilee kilometrien taakse asioidakseen siinä pienessä ikivanhassa kaupassa ja maksaa moninkertaisen summan tasan samasta tuotteesta jonka ässästä sais paljon halvemmalla. Hän myös itse asuu lähiössä jonka välittömässä läheisyydessä on iso kauppakeskus ja S-market, mutta kertaakaan hän ei ole sieltä mitään ostanut.
Olisko kauppias joku hänen kaverinsa jota hän käy moikkaamassa samalla ostosten merkeissä vaikka se maksaakin vähän enemmän tai onko hänellä muistisairautta? Muistisairailla on nimittäin vaikeuksia asioida heille uusissa kaupoissa koska tabarajärjestys on erilainen yms tiedän koska oma mummoni ei pystynyt asioimaan loppuvaiheessa muualla kuin läheisellä pienellä R-kioskilla koska muissa kaupoissa eksyi eikä löytänyt ulos tai takaisin kotiin. Hullua kyllä tämä Ärrä oli kilometrien matkan takana hänen kodiltaan mutta silti hän sieltä löysi kotiin ongelmitta koska maisemat rakennuksineen olivat lapsuudesta asti hänelle tuttuja ja niiden avulla hän kai suunnisti kodilleen jossa oli asunut koko ikänsä. Tämä kioski oli myös hälle aina ollut tuttu tosin en tiedä minkä niminen kauppa kyseisen kerrostalon liiketilassa hänen nuoruudessaan toimi
Ei oo tietääkseni ketään hänen kaveria sielä vaikka varmasti kaikki hänet tuntee eikä ole myöskään mitään muistisairautta itse ehkä veikkaisin että hän epäsosiaalisena entisenä syrjäseudun asukkina tykkää käydä siinä kaupassa koska sielä ei ole ikinä jonoa vaan asiakasvirta koostuu melkeinpä vain vanhuksista ja just ja just riittää pitämään paikan toiminnassa. Kyseessä K-ryhmän ehkä pienin ja ehdottomasti vanhin kauppa näillä main
Mulle on valitettu mun "vain yhdenlaista tekemistä per päivä" -periaatteesta.
Päivässä voi siis tehdä normaalin arkielämän lisäksi vain yhden "ekstrajutun".
Jos tapaan yhtä kaveria, niin en tapaa samana päivänä toista, vaikka aikaa olisikin.
Jos käyn uimassa, niin en käy samana päivänä elokuvissa.
Tai jos käyn kirjastossa, niin en voi samana päivänä käydä vaateostoksilla.
Jne.