Puolison mielestä lasi viiniä on ryyppäämistä
Otetaan esimerkiksi tilanne, että olen menossa lasilliselle (after-work) niin lopputulos on se, että minulla on pakonomainen tarve saada viinaa ja olen menossa ryyppäämään. Jos juon aterialla lasin viiniä, on ryyppypäivä.
On mahdotonta selittää hänelle, että ryyppääminen on aivan eri asia kun yhden-kahden ottaminen. Vai olenko aivan väärässä?
Kommentit (281)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos käyttää alkoholia joka päivä, on jo alkoholiriippuvainen.
Niin on ja jo se, että alkoholi määrittää tekemisiä ja ajatuksia, kertoo riippuvaisuudesta siihen.
Miten niin? Miten itse määrittelet tämän määrittelyn? Työkaverit kysyvät after workeille ja jos suostut siihen niin alkoholi sanelee elämääsi niinkö? Saneleeko kahvi elämääsi, jos suostut työkaverin kahvittelupyyntöön?
Vierailija kirjoitti:
Onko suurin osa tässä ketjussa kirjoittelevat itse absolutisteja vai millaiset on teidän omat juomatottumukset, jos kerran ap on selkeästi alkoholisti?
Ap:lla on asennavamma ja ongelma. Parempi kun ei juo laisinkaan alkoa. Alkoholi lihottaa, vanhentaa ja turvottaa. En juo enkä ole koskaan juonut. Nautitteko siitä kun puoliso tulee humalassa ja tupakan tuoksuisena halailemaan. Minä en.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä ketjussa tulevat pubiruusut AP mukaanlukien triggeröityvät oikein kunnolla.
Alkoholisti keksii aina syyn juomiselle. Läheistenkin huolestuneet kommentit ohitetaan surutta - kunnes on liian myöhäistä, ja istut jossain lähiöbaarin terassilla leopardikuosiin pukeutuneena.
Valitettavasti sinä et näe isoa kuvaa. Kyse on rajoittamisesta. Ensin viinilasi, sitten kavereiden tapaaminen, sitten sukulaisista eristäminen ja sitten hukataan kengät.
Näet siis läheisten huolenpidon taustalla uhkakuvia. Mielenkiintoista. Ikään kuin miehen huolestunut kommentti kertoisi siitä, että hän haluaa AP:lle jotakin pahaa, esim. viedä vapauden tai hyvän olon pois.
Juuri näin alkoholismi (tai mikä tahansa muu riippuvuus) saa ihmisen ajattelemaan.
Nyt puhuttiin lasillisesta viiniä ruoan kanssa. Sellaisen rajottaminen on holhoavaa ja sairasta. Mutta ihan miten vaan, pidä sairas suhteesi.
Ap on aikuinen ihminen ja hän voi oikein hyvin erota puolisostaan. Siihen ei tarvita edes puolison hyväksyntää. Jos ap ei tee sitä, niin ei kannata valittaa enää.
Tai laittaa puolison ruotuun.
Ap voidaan laittaa ruotuun menemällä aa-kerhoon. Sairasta tuollainen ryypiskely.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nämä alkoholiin liittyvät ketjut on viihdyttäviä, nämä jostain syystä traumatisoituneet ihmiset järkyttyy viinilasillisesta ja psyyke niksahtaa pois tiloiltaan. Heille on katastrofaalista ajatellakin että joku voi ottaa lasillisen alkoholia sisältävää tuotetta, se ei voi tarkoittaa kuin ongelmaa, haiman räjähtämistä, talouden romahtamista. lapsien huostaanottoa ja vararikkoa.
Kun joku joskus kykenisi selittämään mistä tämä trauma juontaa. Jos esim. lapsuudessa on ollut kotona alkon väärinkäyttöä niin miten se voi nyrjäyttää normaalin järjen ja ajatuksenjuoksun niin ettei aikuisenakaan pysty käsittämään asioita oikeissa mittasuhteissa?
Trauma sinulla on housuissasi.
Jos ap ei pysty edes ajattelemaan alkoholijuoman vaihtamista alkoholittoman tai kuukauden/vuoden alkoholittomuutta, niin olisin ap:n paikalla huolissani.
Sitä paitsi ap:n ongelma oli mielestäni enemmänkin se puoliso. Siitä ongelmasta hän pääsee eroamalla.
Ap ei ole sanonut mitään siitä etteikö voisi ajatella alkoholin vaihtamista holittomaan. Semmoista ei liene ehdotettu hänelle hänen tosi elämässään, kun ei ole ottanut puheeksi tai ainakaan meillä ei ole mitään tietoa siitä. Tuo idea on tullut ihan vain tässä ketjussa jonkun omasta päästä.
Joku sanoi tuolla jo aikaisemmin, että vuoden ilman oleminen tarvitsisi jonkin syyn henkilölle itselleen. Ei minusta ole mitenkään ihmeellistä ettei tuollaiseen "ole vuoden ilman" juttuun kiinnosta lähteä mukaan, kun joku vain sattuu vähän vaatimaan. Eikä sillä ole mitään tekemistä sen kanssa ettei siihen fyysisesti välttämättä pystyisi, tuollaiset vaatimukset vain ovat omituisia ja epäilyttäviä.
Ap:n ongelma oli puolison nollatoleranssinen suhtautuminen alkoholiin. Eroaminen on tietysti aina "helppoa" ja välitön ratkaisu, mutta kuten varmaan tiedät harvemmin ihmiset toimivat noin mustavalkoisesti ja suoraviivaisesti ihmissuhteissa.
Minä juon joka toinen viikonloppu 0,5 litraa viiniä ja koen että se on ongelma, koska en pystyisi olemaan ilman. Hyvä ruoka ja pari lasia viiniä pe ja la, yyhoon henkireikä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko suurin osa tässä ketjussa kirjoittelevat itse absolutisteja vai millaiset on teidän omat juomatottumukset, jos kerran ap on selkeästi alkoholisti?
Ap:lla on asennavamma ja ongelma. Parempi kun ei juo laisinkaan alkoa. Alkoholi lihottaa, vanhentaa ja turvottaa. En juo enkä ole koskaan juonut. Nautitteko siitä kun puoliso tulee humalassa ja tupakan tuoksuisena halailemaan. Minä en.
Miten tämä asennevamma ja ongelma tulee ilmi? Mielipiteesi on ymmärrettävämpää, kun et itse juo ollenkaan.
Vierailija kirjoitti:
Jos sen afterworkin tai lasin viiniä ottaa lounaalla joka päivä, niin kyllä, sinulla on ongelma.
Jos se jää yhteen aina, on todella pieni ongelma. Niin pieni, ettei sitä oikeastaan ole.
Tässä ketjussa on alkoholisteilla (ja potentiaalisilta sellaisilta) kuultu jo melkein kaikki mahdolliset tekosyyt ja defenssit, muun muassa;
- Mutku muutkin; "Mutku Italiassakin..."
- Hyökkäys on paras puolustus; "No paljonko te muut sitten juotte jos kerran mä juon liikaa? 😠"
- Oman ongelman vähättely; "En mä juo kuin yhden lasin.. Tai ehkä kaksi-kolme, mut mitä väliä!"
- Oman tissuttelun sivuuttaminen siksi, koska se ei mene äärimmäisyyksiin; "No mut en oo koskaan kännissä! Eli en voi juoda liikaa!"
- Auttajien demonisointi; "Mun mies yrittää kontrolloida mua koska se ei anna mun juoda!"
Ja kaikkein surullisinta on nähdä, miten vihainen sävy monissa vastauksissa on. Riippuvuus saa puolustamaan omaa vahingollista käytöstä raivolla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos käyttää alkoholia joka päivä, on jo alkoholiriippuvainen.
Niin on ja jo se, että alkoholi määrittää tekemisiä ja ajatuksia, kertoo riippuvaisuudesta siihen.
Miten niin? Miten itse määrittelet tämän määrittelyn? Työkaverit kysyvät after workeille ja jos suostut siihen niin alkoholi sanelee elämääsi niinkö? Saneleeko kahvi elämääsi, jos suostut työkaverin kahvittelupyyntöön?
Jos ap lähtee aamulla töihin sillä mielellä, että tänään hän pääsee töiden jälkeen juomaan viiniä, niin se on ongelma. Jos hän miettii jo sunnuntaina, että mikä päivä lähdetään juomaan viiniä, niin alkoholi on ongelma. Jos joku/ap miettii kauppareissulla, että onkohan kotona tarpeeksi viiniä, kun tulee viikonloppu/kaunis ilta/hyvää ruokaa/loma, niin alkoholi on ongelma. Jos hän huomaa yleensäkin, että ajatukset pyörivät paljon sen viinin ja alkoholin ympärillä, niin luultavasti alkoholi on jonkunlainen ongelma. Jos hän juo viiniä janoonsa, niin se on ongelma. Jos hän juo viiniä nollatakseen työpäivän, niin hänellä on ongelmia ja viini ei ole se ratkaisu.
Ja juu, en juo kahvia, en ole koskaan juonut, mutta älä sinä nyt minun asioilla päätäsi vaivaa, sillä ap kysyi apua asiaansa.
Huisii kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos sen afterworkin tai lasin viiniä ottaa lounaalla joka päivä, niin kyllä, sinulla on ongelma.
Jos se jää yhteen aina, on todella pieni ongelma. Niin pieni, ettei sitä oikeastaan ole.
Taas tuo "jos". Mitäs jos se ei jääkään yhteen lasilliseen?
Vierailija kirjoitti:
Minä juon joka toinen viikonloppu 0,5 litraa viiniä ja koen että se on ongelma, koska en pystyisi olemaan ilman. Hyvä ruoka ja pari lasia viiniä pe ja la, yyhoon henkireikä.
Lapsiparka.
Vierailija kirjoitti:
Tässä ketjussa on alkoholisteilla (ja potentiaalisilta sellaisilta) kuultu jo melkein kaikki mahdolliset tekosyyt ja defenssit, muun muassa;
- Mutku muutkin; "Mutku Italiassakin..."
- Hyökkäys on paras puolustus; "No paljonko te muut sitten juotte jos kerran mä juon liikaa? 😠"
- Oman ongelman vähättely; "En mä juo kuin yhden lasin.. Tai ehkä kaksi-kolme, mut mitä väliä!"
- Oman tissuttelun sivuuttaminen siksi, koska se ei mene äärimmäisyyksiin; "No mut en oo koskaan kännissä! Eli en voi juoda liikaa!"
- Auttajien demonisointi; "Mun mies yrittää kontrolloida mua koska se ei anna mun juoda!"
Ja kaikkein surullisinta on nähdä, miten vihainen sävy monissa vastauksissa on. Riippuvuus saa puolustamaan omaa vahingollista käytöstä raivolla.
Ja tässä on fundamentaalisilta alkoholivastaisilta kuultu, että jos juot koskaan ikinä alkoholia missään tilanteessa olet alkoholisti tai tuleva sellainen.
Vierailija kirjoitti:
Huisii kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos sen afterworkin tai lasin viiniä ottaa lounaalla joka päivä, niin kyllä, sinulla on ongelma.
Jos se jää yhteen aina, on todella pieni ongelma. Niin pieni, ettei sitä oikeastaan ole.
Taas tuo "jos". Mitäs jos se ei jääkään yhteen lasilliseen?
No sitten ei jää? Tässä keskustelussa vaan on väännelty ja käännelty jatkuvasti, ettei se muka varmasti jää vain siihen yhteen lasiin. Mutta mitäs KUN onkin kyse siitä, että se todellakin jää? Älä itse laita sinne sitä jossia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä juon joka toinen viikonloppu 0,5 litraa viiniä ja koen että se on ongelma, koska en pystyisi olemaan ilman. Hyvä ruoka ja pari lasia viiniä pe ja la, yyhoon henkireikä.
Lapsiparka.
Lapsi ole tuolloin kotona.
Vierailija kirjoitti:
Tässä ketjussa on alkoholisteilla (ja potentiaalisilta sellaisilta) kuultu jo melkein kaikki mahdolliset tekosyyt ja defenssit, muun muassa;
- Mutku muutkin; "Mutku Italiassakin..."
- Hyökkäys on paras puolustus; "No paljonko te muut sitten juotte jos kerran mä juon liikaa? 😠"
- Oman ongelman vähättely; "En mä juo kuin yhden lasin.. Tai ehkä kaksi-kolme, mut mitä väliä!"
- Oman tissuttelun sivuuttaminen siksi, koska se ei mene äärimmäisyyksiin; "No mut en oo koskaan kännissä! Eli en voi juoda liikaa!"
- Auttajien demonisointi; "Mun mies yrittää kontrolloida mua koska se ei anna mun juoda!"
Ja kaikkein surullisinta on nähdä, miten vihainen sävy monissa vastauksissa on. Riippuvuus saa puolustamaan omaa vahingollista käytöstä raivolla.
Juuri näin! Netistä löytyy muuten paljon entisten alkoholistien kertomia tarinoita, joissa he kertovat juuri niistä asioista. Ne ovat heillekin niin tuttuja, että entinen alkoholisti osaa ne jo ulkoa.
Vierailija kirjoitti:
Tässä ketjussa on alkoholisteilla (ja potentiaalisilta sellaisilta) kuultu jo melkein kaikki mahdolliset tekosyyt ja defenssit, muun muassa;
- Mutku muutkin; "Mutku Italiassakin..."
- Hyökkäys on paras puolustus; "No paljonko te muut sitten juotte jos kerran mä juon liikaa? 😠"
- Oman ongelman vähättely; "En mä juo kuin yhden lasin.. Tai ehkä kaksi-kolme, mut mitä väliä!"
- Oman tissuttelun sivuuttaminen siksi, koska se ei mene äärimmäisyyksiin; "No mut en oo koskaan kännissä! Eli en voi juoda liikaa!"
- Auttajien demonisointi; "Mun mies yrittää kontrolloida mua koska se ei anna mun juoda!"
Ja kaikkein surullisinta on nähdä, miten vihainen sävy monissa vastauksissa on. Riippuvuus saa puolustamaan omaa vahingollista käytöstä raivolla.
Ehkä siksi, että oma oletuksesi on ettei asiat mitä kerrotaan ole totta. Jos parin lasin juominen kuukaudessa on sinusta alkoholismia minusta on ihan oikeutettua kysyä millaiset juomatottumukset sinusta sitten on ok.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä ketjussa on alkoholisteilla (ja potentiaalisilta sellaisilta) kuultu jo melkein kaikki mahdolliset tekosyyt ja defenssit, muun muassa;
- Mutku muutkin; "Mutku Italiassakin..."
- Hyökkäys on paras puolustus; "No paljonko te muut sitten juotte jos kerran mä juon liikaa? 😠"
- Oman ongelman vähättely; "En mä juo kuin yhden lasin.. Tai ehkä kaksi-kolme, mut mitä väliä!"
- Oman tissuttelun sivuuttaminen siksi, koska se ei mene äärimmäisyyksiin; "No mut en oo koskaan kännissä! Eli en voi juoda liikaa!"
- Auttajien demonisointi; "Mun mies yrittää kontrolloida mua koska se ei anna mun juoda!"
Ja kaikkein surullisinta on nähdä, miten vihainen sävy monissa vastauksissa on. Riippuvuus saa puolustamaan omaa vahingollista käytöstä raivolla.
Juuri näin! Netistä löytyy muuten paljon entisten alkoholistien kertomia tarinoita, joissa he kertovat juuri niistä asioista. Ne ovat heillekin niin tuttuja, että entinen alkoholisti osaa ne jo ulkoa.
Eli kaikki alkoholin käyttö on alkoholismia?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä juon joka toinen viikonloppu 0,5 litraa viiniä ja koen että se on ongelma, koska en pystyisi olemaan ilman. Hyvä ruoka ja pari lasia viiniä pe ja la, yyhoon henkireikä.
Lapsiparka.
Lapsi ole tuolloin kotona.
No varsinkin silloin lapsiparka. Äiti vetää viinaa aina kun saa lapsensa hetkeksikin pois kotoa. Äiti oikein odottaa milloin lapsi lähtee, että saa vetää viinaa. Lapsi on oikeastaan lähinnä riesa ja äiti haluaa paljon lapsivapaata. Äiti on vihainen, jos lapsi joutuukin jäämään kotiin, koska silloin hän ei saa sitä viinaansa. Ellei sitten silloinbota ihan vähän, ihan pari lasillista vain sitten kun lapsi on nukkumassa. Ei kai se mitään huomaa, toivottavasti ei tapahdu mitään tai koko juominen menee ihan pieleen! Ja jos tapahtuu, lapsella alkaa vaikka oksennustauti, niin se on kamalaa, kun tietää, että viinaa on.
Milloin seksin harrastaminen on seksiriippuvuutta?
Tai laittaa puolison ruotuun.