Onko törkeää jättää lapsensa perinnöttömäksi?
Lapseni, ja heidän puolisonsa, ovat oikeastaan hylänneet minut. On kiire, eikä heitä huvita keskustella kanssani. Tietääkseni en ole loukannut, enkä tahallani ainakaan, mutta eihän sitä kukaan täydellinen ole. Molemmat miniäni ovat koppavia minua kohtaan, jotenkin ylimielisiä. Näin on ollut jo yli kymmenen vuotta, näemme vain harvoin joissain juhlissa.
Eli, olisiko törkeää jättääkin perintöni jollekin, joka oikeasti minulle on tärkeää. Hoitajani (olen vammainen): jokin kodittomien koirien yhdistys toki lapseni saisivat hakea lakiosaansa jos kehtaisivat.
Kommentit (102)
Vierailija kirjoitti:
Suurin vamma taitaa kuitenkin sijaita päässä.
Taidat itse olla sellainen ilkeä miniä ja tytär, joka ei piittaa vanhemmistaan muuta kuin odottaa perintöä.
Kyllä perinnöttömäksi jättämisellä uhkailu tai sellaisen miettiminen kertoo asioiden olevan todella pielessä. Se on joko halpamainen uhkailukeino, jota käytetään kiristystarkoituksessa tai äärimmäinen epätoivon huudahdus.
Kiristystarkoituksessa käytettynä päähenkilö on yleensä kykenemätön ratkomaan asioita ja henkilöiden välisiä ongelmia esimerkiksi keskustelemalla. Keinovalikoimaan kuuluvat legendaariset kiristys, lahjonta ja uhkailu. Monesti ongelmat konkretisoituvat juuri esimerkiksi vastapuolen tekemänä irtiottona näiden aiheuttaman kombinaation vuoksi, kun pyristellään irti toksisesta suhteesta.
Toinen vaihtoehto, eli äärimmäinen epätoivon huudahdus liittyy keinoiltaan kiristykseen, mutta taustalla olevat asiat johtuvat päähenkilön sijaan toisesta osapuolesta. Asiaan liittyy usein toisen osapuolen rikollinen toiminta ja/tai päihteiden käyttö.
Hyvin harvoin perinnöttömäksi jättämisellä uhkailu luo aitoa ratkaisua. Toinen osapuoli saattaa pelästyä ja jatkaa yhteydenpitoa tai näennäisesti muuttaa käytöstään, mutta ongelmat sinällään eivät ratkea. Ne tulevat lakaistuksi maton alle ja nousevat esiin ennemmin tai myöhemmin, todennäköisesti ennemmin
Itse olen katkaissut välit läheiseeni hänen toksisen käytöksensä vuoksi, eikä mikään perinnöttömäksi jättämisellä uhkailu kiinnosta minua pätkän vertaa. Omat rahani olen tehnyt tähänkin saakka. Arvostan omaa mielenterveyttäni hänen rahojensa sijaan.
Johan Pomppas kirjoitti:
Kyllä perinnöttömäksi jättämisellä uhkailu tai sellaisen miettiminen kertoo asioiden olevan todella pielessä. Se on joko halpamainen uhkailukeino, jota käytetään kiristystarkoituksessa tai äärimmäinen epätoivon huudahdus.
Kiristystarkoituksessa käytettynä päähenkilö on yleensä kykenemätön ratkomaan asioita ja henkilöiden välisiä ongelmia esimerkiksi keskustelemalla. Keinovalikoimaan kuuluvat legendaariset kiristys, lahjonta ja uhkailu. Monesti ongelmat konkretisoituvat juuri esimerkiksi vastapuolen tekemänä irtiottona näiden aiheuttaman kombinaation vuoksi, kun pyristellään irti toksisesta suhteesta.
Toinen vaihtoehto, eli äärimmäinen epätoivon huudahdus liittyy keinoiltaan kiristykseen, mutta taustalla olevat asiat johtuvat päähenkilön sijaan toisesta osapuolesta. Asiaan liittyy usein toisen osapuolen rikollinen toiminta ja/tai päihteiden käyttö.
Hyvin harvoin perinnöttömäksi jättämisellä uhkailu luo aitoa ratkaisua. Toinen osapuoli saattaa pelästyä ja jatkaa yhteydenpitoa tai näennäisesti muuttaa käytöstään, mutta ongelmat sinällään eivät ratkea. Ne tulevat lakaistuksi maton alle ja nousevat esiin ennemmin tai myöhemmin, todennäköisesti ennemmin
Itse olen katkaissut välit läheiseeni hänen toksisen käytöksensä vuoksi, eikä mikään perinnöttömäksi jättämisellä uhkailu kiinnosta minua pätkän vertaa. Omat rahani olen tehnyt tähänkin saakka. Arvostan omaa mielenterveyttäni hänen rahojensa sijaan.
Kuten sanottu, minulla ei ole pienintäkään aikomusta kiristää heitä enkä aio suunnitelmistani kertoa. Ja olen täysin avoin jos he haluavat jälleen alkaa olla tekemisissä kanssani.
En ymmärrä tuota perinnöksi jättämisen ajatusta. Itse aion käyttää rahani / omaisuuteni niin, että hatauskulujen verran jää varoja tilille
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä tuota perinnöksi jättämisen ajatusta. Itse aion käyttää rahani / omaisuuteni niin, että hatauskulujen verran jää varoja tilille
Se on kun joillain on enemmän varallisuutta, ja olen vammainen enkä pysty niin tuhlaamaan enää eikä se sovi arvoihini ja kasvatukseeni tuhlata turhaan.
Ei ole. Ei niitä lapsia ole tehty sitä varten että niille jätetään perintöä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suurin vamma taitaa kuitenkin sijaita päässä.
Taidat itse olla sellainen ilkeä miniä ja tytär, joka ei piittaa vanhemmistaan muuta kuin odottaa perintöä.
Täysin vanhemmista riippuvainen asia. Sinä olet tainnut sössiä jo mahdollisuutesi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan ensiksi suosittelisin katsomaan rehellisesti peiliin, ja miettimään, mikä on ongelma. Kirjoitat monikossa; lapsesi ja heidän puolisonsa - siis ainakin 4 ihmistä, ovat muka hylänneet sinut ilman mitään syytä. Epäilen vahvasti, että näin tapahtuisi. Tekstisi kuulostaa marttyyrin tekstiltä.
Näin minä sen koen, kun esim kesäloman aikana ei ole aikaa tulla tervehtimään.
Lapsesi kokevat asian ehkä eri tavalla. Ehkä heillä on jokin hyvä syy? Ehkä heillä on terveysasioita? Ehkä sinä näännytät heitä henkisesti? Uhkailet perinnöttä jäämisellä milloin mistäkin syystä? Pelotat heitä ja he eivät voi olla seurassasi vapautuneita, kun pelkäävät ylimitoitettuja reaktioitasi?
Oliko sinulla hankala vanhempi/vanhemmat, jonka käytösmallia ehkä nyt itse tiedostamattasi toistat?
Oli syy mikä hyvänsä voi jättää vain lakiosan. Mitä hittoa sinä jankutat. Perinnön jättäjän oma asia mitä tuntee ja miten tekee.
Juuri näin.
Jos tuntuu siltä että lapset toimivat väärin niin piruako niille rahojansa antaa.Jos vanhemmat aina toimii väärin hittoako heidän kanssaan on missään tekemisissä.
Ei tarvi rahojakaan kärkkyä sitten perinnöksi.
Miehelläni ja hänen ex-vaimollaan on poika. Poika käyttää päihteitä, on käyttänyt jo vuosia. Useita kertoja uhannut äitinsä tappaa. Lähettelee uhkausviestejä. Äiti hakenut lähestymiskiellon. Pojan äiti aikoo jättää pojan perinnöttömäksi. Todisteena uhkailuviestit ja myönnetty lähestymiskielto.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suurin vamma taitaa kuitenkin sijaita päässä.
Taidat itse olla sellainen ilkeä miniä ja tytär, joka ei piittaa vanhemmistaan muuta kuin odottaa perintöä.
Täysin vanhemmista riippuvainen asia. Sinä olet tainnut sössiä jo mahdollisuutesi.
Niin, tekemällä mitä. Ehkä syyksi riittää, että vain olen.
Lakiosuus on vain Suomen ja ehdollisena Ruotsin perintökaaressa. Mihin jäi se perintökaaren uudistus, joka pantiin alulle Sipilän hallituksessa? Siinä komitean ehdotuksessa lakiosuus olisi poistettu ja lesken osuutta nostettu.
Vierailija kirjoitti:
Lakiosuus on vain Suomen ja ehdollisena Ruotsin perintökaaressa. Mihin jäi se perintökaaren uudistus, joka pantiin alulle Sipilän hallituksessa? Siinä komitean ehdotuksessa lakiosuus olisi poistettu ja lesken osuutta nostettu.
Jaa-a, tällainen sääntelyn nykyaikaistaminen olisi kyllä ihan perusteltua. Kyllä nykyaikana pitäisi jokaisen itse saada määrätä perinnöstään,
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täysin perinnöttömäksi jättäminen ei käytännössä onnistu.
Niin kuin sanoin, heillä olisi tietysti oikeus hakea lakiosaansa, jos kehtaavat.
Miksei kehtaisi?
Normaali hyvä ihminen haluaa toimia vainajan viimeisen tahdon mukaisesti.
Ei halua.
Minä en kehtaisi tehdä toisin kuin vainaja ilmoittaa viimeiseksi tahdokseen. Itse sain vanhempieni perinnön, mutta myös olin heille hyvä tytär, kävin säännöllisesti, autoin kun vielä pystyin, soitin aina ja en loukannut. Ap.
Olet siis marttyyri, joka arvottaa lapsiaan sen mukaan tekevätkö mielesi mukaan vai ei! Voit testamentata kenelle hyvänsä ja kostaa näin kuolemasi jälkeen lapsillesi mutta heillä on täysi oikeus hakea lakiosaa riippumatta sinun marttyyriasenteestasi vai ei. Olet erittäin ikävän tuntuinen ihminen!!
ota itsellesi perintöasioihin erikoistunut lakimies ja tee se heti, sillä ihmisen vanhentuessa omaiset voivat saada syyn yrittää kumota testamentti väittämällä, että omainen oli seniili eikä ymmärtänyt mitä teki. Lakimiehelle sitten kerrot rehellisesti tilanteen ja jos haluat jättää omaisuuttasi hoitajallesi selität senkin. Meillä sairaalassa (olen hoitajana) ei saa olla tai tulla osalliseksi yhdenkään potilaan testamentteja eikä saa edes olla todistajana. Minusta hyvä systeemi, sillä sairaaloissa olevat potilaat ovat usein sairaita ja jotkut kuoleman sairaita, joten heihin voisi vaikuttaa helposti ja toisaalta vaikka ei vaikuttaisi, niin omaiset saisivat syyn kyseenalaistaa perinnön jättämisen hoitajalle.
Lakimiehesi osaa varmasti ehdottaa parasta ratkaisua. Voihan se olla, että myyt asuntosi hoitajallesi nimellisestä hinnasta ja myyntiasiakirjoihin sitten sellaisen pykälät, että sinä saat asua siellä elämäsi loppuun asti. On olemassa monenlaisia mahdollisuuksia ja lakimiehet tietävät kyllä mikä niistä on paras.
Ja vinkki: älä kerro hoitajallesi mitään että aiot jättää hänelle perintöä: se voi vaikeuttaa hänen asemaansa.
Vierailija kirjoitti:
ota itsellesi perintöasioihin erikoistunut lakimies ja tee se heti, sillä ihmisen vanhentuessa omaiset voivat saada syyn yrittää kumota testamentti väittämällä, että omainen oli seniili eikä ymmärtänyt mitä teki. Lakimiehelle sitten kerrot rehellisesti tilanteen ja jos haluat jättää omaisuuttasi hoitajallesi selität senkin. Meillä sairaalassa (olen hoitajana) ei saa olla tai tulla osalliseksi yhdenkään potilaan testamentteja eikä saa edes olla todistajana. Minusta hyvä systeemi, sillä sairaaloissa olevat potilaat ovat usein sairaita ja jotkut kuoleman sairaita, joten heihin voisi vaikuttaa helposti ja toisaalta vaikka ei vaikuttaisi, niin omaiset saisivat syyn kyseenalaistaa perinnön jättämisen hoitajalle.
Lakimiehesi osaa varmasti ehdottaa parasta ratkaisua. Voihan se olla, että myyt asuntosi hoitajallesi nimellisestä hinnasta ja myyntiasiakirjoihin sitten sellaisen pykälät, että sinä saat asua siellä elämäsi loppuun asti. On olemassa monenlaisia mahdollisuuksia ja lakimiehet tietävät kyllä mikä niistä on paras.
Ja vinkki: älä kerro hoitajallesi mitään että aiot jättää hänelle perintöä: se voi vaikeuttaa hänen asemaansa.
Et voi estää, jos joku haluaa sisällyttää sinut testamenttiinsa. Riippuu sinusta, kerrotko työnantajalle saavasi testamentattua perintöä, sitä ei ole pakko kertoa. Sairaalalla ei ole oikeutta määrätä, minkälaisen testamentin joku tekee. Taitaa sairaala huiputtaa työntekijöitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos olet vammainen niin ei sinulla mitään perintöä ole lapsillesi jättää. Työkyvyttömyyseläkkeestä ei paljon säästöön jää. Hyvä jos saat itsesi omilla rahoillasi monttuun.
Min oolen vammainen (liikuntavamma) omasuuteni arvo on noin miljoona euroa.
Ha-ha-haa!!
Kaksi arvoasuntoa Helsingin keskustassa ja rahaa sekä sijoituksia.
Hah hah haa.
Luuletko sinä, ettei vammainen voi periä vanhempiaan ja isovanhempiaan?
Minä ainakin olen perinyt.
Hah hah haa.
Puoliso tuossa sanoo, että omaisuuteni arvo on paljon enemmän kuin miljoona, anteeksi kun arvioin väärin. Kummankin asunnon arvo on kuulema yksittäin jo n. 800 000-900 000 euroa, sanoo hän
Hah hah haa.
Hah tai haa.
Just juu. Itse nämä narsistit kyllä perivät vanhempiaan mutta jättävät omat lapsensa ilman! Tuollaisen kusipään kanssa en haluaisi olla lapsena missään tekemisessä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
ota itsellesi perintöasioihin erikoistunut lakimies ja tee se heti, sillä ihmisen vanhentuessa omaiset voivat saada syyn yrittää kumota testamentti väittämällä, että omainen oli seniili eikä ymmärtänyt mitä teki. Lakimiehelle sitten kerrot rehellisesti tilanteen ja jos haluat jättää omaisuuttasi hoitajallesi selität senkin. Meillä sairaalassa (olen hoitajana) ei saa olla tai tulla osalliseksi yhdenkään potilaan testamentteja eikä saa edes olla todistajana. Minusta hyvä systeemi, sillä sairaaloissa olevat potilaat ovat usein sairaita ja jotkut kuoleman sairaita, joten heihin voisi vaikuttaa helposti ja toisaalta vaikka ei vaikuttaisi, niin omaiset saisivat syyn kyseenalaistaa perinnön jättämisen hoitajalle.
Lakimiehesi osaa varmasti ehdottaa parasta ratkaisua. Voihan se olla, että myyt asuntosi hoitajallesi nimellisestä hinnasta ja myyntiasiakirjoihin sitten sellaisen pykälät, että sinä saat asua siellä elämäsi loppuun asti. On olemassa monenlaisia mahdollisuuksia ja lakimiehet tietävät kyllä mikä niistä on paras.
Ja vinkki: älä kerro hoitajallesi mitään että aiot jättää hänelle perintöä: se voi vaikeuttaa hänen asemaansa.
Et voi estää, jos joku haluaa sisällyttää sinut testamenttiinsa. Riippuu sinusta, kerrotko työnantajalle saavasi testamentattua perintöä, sitä ei ole pakko kertoa. Sairaalalla ei ole oikeutta määrätä, minkälaisen testamentin joku tekee. Taitaa sairaala huiputtaa työntekijöitä.
Minähän olen sitä paitsi avustajani työnantaja itse, kun hän on vammaisen avustaja. Hän ei ole kunnan työntekijä tai sairaalan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos olet vammainen niin ei sinulla mitään perintöä ole lapsillesi jättää. Työkyvyttömyyseläkkeestä ei paljon säästöön jää. Hyvä jos saat itsesi omilla rahoillasi monttuun.
Min oolen vammainen (liikuntavamma) omasuuteni arvo on noin miljoona euroa.
Ha-ha-haa!!
Kaksi arvoasuntoa Helsingin keskustassa ja rahaa sekä sijoituksia.
Hah hah haa.
Luuletko sinä, ettei vammainen voi periä vanhempiaan ja isovanhempiaan?
Minä ainakin olen perinyt.
Hah hah haa.
Puoliso tuossa sanoo, että omaisuuteni arvo on paljon enemmän kuin miljoona, anteeksi kun arvioin väärin. Kummankin asunnon arvo on kuulema yksittäin jo n. 800 000-900 000 euroa, sanoo hän
Hah hah haa.
Hah tai haa.Just juu. Itse nämä narsistit kyllä perivät vanhempiaan mutta jättävät omat lapsensa ilman! Tuollaisen kusipään kanssa en haluaisi olla lapsena missään tekemisessä.
Ap haluaa mainita, että itse autoin vanhempiani loppuun asti paljon ja olin heille aina tukena ja saatavilla. Perin heidät. Tuo sanomani ei päde lapsiini! Että on sitä eroa lapsessa ja lapsessa, ja ikävä joutua sanomaan näin omasta lapsestaan. Ja miniöistään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täysin perinnöttömäksi jättäminen ei käytännössä onnistu.
Niin kuin sanoin, heillä olisi tietysti oikeus hakea lakiosaansa, jos kehtaavat.
Miksei kehtaisi?
Normaali hyvä ihminen haluaa toimia vainajan viimeisen tahdon mukaisesti.
Ei halua.
Minä en kehtaisi tehdä toisin kuin vainaja ilmoittaa viimeiseksi tahdokseen. Itse sain vanhempieni perinnön, mutta myös olin heille hyvä tytär, kävin säännöllisesti, autoin kun vielä pystyin, soitin aina ja en loukannut. Ap.
Olet siis marttyyri, joka arvottaa lapsiaan sen mukaan tekevätkö mielesi mukaan vai ei! Voit testamentata kenelle hyvänsä ja kostaa näin kuolemasi jälkeen lapsillesi mutta heillä on täysi oikeus hakea lakiosaa riippumatta sinun marttyyriasenteestasi vai ei. Olet erittäin ikävän tuntuinen ihminen!!
Vanhempieni käytös aiheutti minulle vuosien ajan ahdistusta, unettomuutta ja masennusta - oman mielenterveyteni vuoksi minun oli pakko vetäytyä heistä eroon. Testamentissa sitten kostivat. Jätin lakiosani vaatimatta; niin pahansuopien ihmisten rahoja en halunnut ottaa vastaan. Tulen mieluummin toimeen omillani, kuten olen aina tullut.
Tämä on ehkä hankala, koska omaisuuden arvo on niin olennaisesti muuttunut. Tämäkin tontti on aikanaan ollut erittäin syrjäinen, ja tontilla sijaitsi pieni vanha kesämökki ja rantasauna. Silloin täällä ei ollut vielä mitään muuta. Nyt tämä on keskellä asutusta ja parhaita paikkoja. Mutta itse en enää oikein tällaista tarvitse. Täällä ovat lapset kasvaneet. Voin aivan yhtä hyvin myydä ja ostaa pienen kodin itselleni sopivan ja lahjoittaa loput mieluisilleni tahoille.