Johan Pomppas

Vaimo lähti salille. Minä menin ruokakauppaan ja Alkoon. Laitoin kotiin päästyä mahdottoman määrän kynttilöitä palamaan, ruoanlaittotarpeet valmiiksi ja Spotifystä romanttinen soittolista. Siemailen valkoviiniä ja odotan rouvan saapuvan kotiin.

Teen hyvää ruokaa, kaikkein parhaiten onnistuvat nämä romanttisen illan antimet. Toki arkiruoatkin onnistuvat, mutta näissä on ehkä hitusen enemmän sydäntä mukana.

Kyllä perinnöttömäksi jättämisellä uhkailu tai sellaisen miettiminen kertoo asioiden olevan todella pielessä. Se on joko halpamainen uhkailukeino, jota käytetään kiristystarkoituksessa tai äärimmäinen epätoivon huudahdus.

Kiristystarkoituksessa käytettynä päähenkilö on yleensä kykenemätön ratkomaan asioita ja henkilöiden välisiä ongelmia esimerkiksi keskustelemalla. Keinovalikoimaan kuuluvat legendaariset kiristys, lahjonta ja uhkailu. Monesti ongelmat konkretisoituvat juuri esimerkiksi vastapuolen tekemänä irtiottona näiden aiheuttaman kombinaation vuoksi, kun pyristellään irti toksisesta suhteesta.

Toinen vaihtoehto, eli äärimmäinen epätoivon huudahdus liittyy keinoiltaan kiristykseen, mutta taustalla olevat asiat johtuvat päähenkilön sijaan toisesta osapuolesta. Asiaan liittyy usein toisen osapuolen rikollinen toiminta ja/tai päihteiden käyttö.

Hyvin harvoin perinnöttömäksi jättämisellä uhkailu luo aitoa ratkaisua. Toinen osapuoli saattaa pelästyä ja jatkaa yhteydenpitoa tai näennäisesti muuttaa käytöstään, mutta ongelmat sinällään eivät ratkea. Ne tulevat lakaistuksi maton alle ja nousevat esiin ennemmin tai myöhemmin, todennäköisesti ennemmin

Itse olen katkaissut välit läheiseeni hänen toksisen käytöksensä vuoksi, eikä mikään perinnöttömäksi jättämisellä uhkailu kiinnosta minua pätkän vertaa. Omat rahani olen tehnyt tähänkin saakka. Arvostan omaa mielenterveyttäni hänen rahojensa sijaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yksi kaveri sanoi silloisesta uudesta heilastani että "kaukaa paremman näköinen". Se oli tosi outo kommentti. En nyt hirveästi loukkaantunut, mutta aika erikoista arvostella toisen tapaileman tyypin ulkonäköä tuolla tavalla.

Tästä tuli mieleeni entinen ystäväni. Kun aloin seurustella mieheni kanssa, niin ystäväni, jo 10 va naimisissa silloin olleena sanoi että ihan ok, mutta kasvoista jännän näköinen ja vähän liian lihava, että ei yhtään hänen tyyppiään.

Tämä oli erikoista, koska hänen oma miehensä oli miestäni, joka oli normaalipainoinen, lihavampi niin että ihan hyllyi. Kasvoista mieheni on ihan normaalin näköinen, ei mitenkään jännän. 

Kuitenkin aina kun mieheni oli läsnä tämä ystävä kihersi ja kujersi ja nauraa kikatti ihan normaaleille ei-huumorisille asioille mitä mieheni sanoi.

Kerroin miehelleni mitä ystäväni olis hänestä sanonut.

Erään kerran mieheni oli tyhypäivien jatkoilla ravintolassa missä ystävänikin oli. Ystäväni oli mankunut miestäni tanssimaan ja yrittänyt kiehnätä hänessä kiinni, mutta mieheni oli tylysti sanonut että ei ole yhtään kiinnostunut hänestä, että ystäväni ei ole sen näköinen että herättäisi minkäänlaista kiinnostusta.

Ystäväni tuohtui tuosta niin että ei enää halunnut olla ystäväni. Eipä sillä, en minäkään hänen :D

Tämä kannattaa kaikkien muistaa. Useampi on tännekin kirjoittanut, kuinka ystävä on sanonut jotain loukkaavaa puolisosta. Taustalla piilee usein vaan silkka kateus tai kiinnostus, ja nuo puetaan loukkaavaan muotoon omien tarkoitusperien vuoksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulla on sisarusteni kanssa yhteinen rantamökki, johon kuuluu edellinen saunarakennus. Mökin varaaminen tapahtuu yhteisymmärryksessä. 

Varasin mökin yhdeksi viikonlopuksi. Mulla oli kahden päivän etäkoulutus, ja ajattelin että mökillä saan siihen osallistuttua rauhassa, kotona kuitenkin on perheenjäsenet ympärillä ja kaipaavat ruokaa ja ihmettelevät yms.  Mökkivarauksen syy oli sisarusteni tiedossa hyvissä ajoin. 

No, tuli sitten kyseinen viikonloppu. Veljeni perhe ajoi mökille, koska "ei kai haittaa, kun lämmitetään sauna ja ulkoillaan".  No, siinä olivat, vaikka en myöntynytkään, en häätänyt pois. Ehkä just just olisin sen pihalla leikkimisen kanssa vielä pärjännyt, mutta sitten alkoi se sisällä ravaaminen: "Olisiko lapsille mitään välipalaa?", "KeittäISITKÖ (siis mun pitäis) kahvit/kaakaot/iltapuurot lapsille.". 

Siinä se mun opiskelurauha sitten menikin. Paremmin se olis kotona teinien kanssa sujunut kuin veljen alle kouluikäisiä palvellessa. 

Ja miksi siis palvelit?

En palvellut. Mutta se jatkuva keskeyttäminen palvelujen tarpeessa pilasi mun opiskelut. Paremmin olisin onnistunut kotona. 

Mutta annoit heidän jättää puurokattilat tiskaamatta ja tiskasit itse?

Mikä sulla on hätänä?

Vierailija kirjoitti:

Ymmärrän, että tutulle voi olla vaikea kieltäytyä, mutta minusta kyseessä ei ihan ollut tämän ketjun aiheen mukainen härski vaatija. Ei ole erityisen härskiä kysyä, haluaako ostaa karkkia…

Minusta oli ok tarina tänne. Aika hiljaiseksi jää tämän ketjun anti, jos jokaisen kirjoittajan pitää miettiä, onko tarina jonkun tietyn kirjoittamattoman standardin täyttävä.