Miten kestää hemmotellun kersan synttärit?
Miehen kummilapsesta kyse, meitä odotetaan paikalle oman lapsemme kanssa. Viime kesänä oli hyvä tekosyy olla pois, nyt kutsu tuli jo kk etukäteen.
Ei ole vastattu vielä kutsuun, mennäänkö vai meniskö mies yksin
Mutta kyseessä siis 5v täyttävä lapsi, jolla viisi kummia ja sukunsa ainoa pieni lapsi, vanhempiensa ainoa.
On aivan pilalle hemmoteltu ja huonotapainen.
Jo 3v synttäreillä viskasi meidän antaman lahjan katsomatta maahan, oli paita ja leikkitraktori, mutta kun isovanhemmilta sai isomman paketin. Ja siis paiskasi meidän paketin mielenosoituksena maahan, koska oli niin tylsä lahja.
Kysyin, että mitäs sanotaan kun saa lahjan, näytti kieltä ja äitinsä nauroi vieressä?!
Vanhemmat eivät kiellä/kasvata, hän saa aivan kaiken, kuten lelut, uima-altaankin isänsä rakensi kun tää penska halus yms. Joka kauppareissulla uusi lelu, saattavat varta vasten ajaa lelukaupoille. Iltapalaksi hän saa täytekakkua ja sokerimehua, jos keksii pyytää. Mitään ei kielletä.
Kun oltiin yhdessä vuokramökillä, poika näytti meille pippeliään ja sanoin, että tuo on huono tapaista, niin isänsä kehui äkkiä, että onpas hieno pippeli, ettei vaan poika ala itkemään?!!
Se yhteinen mökkiloma on kamala pojan käytöksen takia.
Juhlissa vieraana tää lapsi menee ekana pöytään ja tökkii sormilla kakkua, meillä esim levitti suklaamuffinsin matolle tahallaan ja sotku jäi siivoomatta, ei edes pahoittelua vanhemmilta. Poika ei kestä, jos muut lapset saa huomiota.
Jos vieraat toruu, alkaa parkua hysteerisenä kun pelottaa!!.
Ja kun heillä on juhlat, poika nauttii, kun voi härnäämällä/huutamalla/esittämällä/riehumalla saada huomion. On siis sellainen kauhukakara, että en voi itse sietää.
Mieskin on sanonut, ettei hän ikinä ottais kummipoikaansa hoitoon.
Mutta siis kysymys: miten menettelisitte itse, kärsisittekö juhlat vai skippaisitteko?
Meillä on itellä alle 1v vauva ja mietin, keksiskö tekosyyn vauvan kautta.
Tökkii niin pahasti ajatuskin ihastella tuota hirviölasta yhtään, ja sitä ne synttärit on, pikkutenava viuhtoo jollain miekalla ja suku huokailee vieressä, kun on niin terhakka poika!
Mitä tekisitte nyt ja jatkossa?
Kommentit (334)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Juu, anna miehen mennä yksin. Mulla kävis hermoon.
Pidän näistä vanhemmista, kun lapsi ei ole läsnä, mutta muuttuvat ihan tosi veteliksi muksunsa kanssa.
Enkä ymmärrä, miten niinkin tolkun ihmiset voivat olla noin kädettömiä kasvattajia.
Sekin ärsyttää, kun olisi kiva käydä perheiden kesken jossain, nyt menee vaan oma loma pilalle pikku majesteetin komennossa.
Muita, keiden tuttavapiirissä vastaavia?!
Ap
On kyllä itsekkäitä ja jopa inhottavia kakaroita ollut lähipiirissä. Mene synttäreille, annatte paketin ja sitten menette muualle ettei tarvitse seurata kauhukakara toimia... Näin säilyy välit vanhempiin kun joskus selviävät urakastaan... Ja olen huomannut, että niistä lepsusti kasvatetuista, hemmitelluistakin kakaroita kasvaa ihan mukavia nuoria aikuisia🤷mutta tsemppiä--Ymmärrän niiiin hyvin tunteesi...
Vierailija kirjoitti:
Vanhemmat jotka eivät yhtään kiellä lastaan, ovat rasittavia. Meillä keskimmäinen lapsi oli kolmevuotiaana sellainen, että uskoi parhaiten kun vähän karjaisi. Muuten vänkäsi loputtomiin. Kotona toimi hyvin, mutta vieraiden läsnä ollessa ei kehdannut korottaa sillä tavalla ääntä, ja joutui sietämättömään vänkäyslimboon. Ja tilanteesta pääsi joskus parhaiten eroon luovuttamalla. Ulkopuolinen näki tietenkin vain nämä tilanteet, ja ovela 3-vee osasi niitä hyödyntää. Kotona totteli kyllä ja tiesi säännöt. Viisivuotiaana oli jo todella reipas ja totteli helposti, vaikka ollaan jopa kehuttu lasta.
Mutta vähän hakemalla haettu näitä hemmotteluesimerkkejä. Oliko uima-allas rakennettu siis vain ja ainoastaan lasta varten? Ja oikeastiko vanhemmat leipoo täytekakun, jos lapsi haluaa sitä iltapalaksi, vai onko kyse siitä että olet ollut heidän luonaan vielä synttäri-iltana, jolloin kakkua on ollut valmiina ja lapsi on keksinyt vaatia sitä iltapalaksi? Näin tekisi luultavasti lähes jokainen mukula, jos tietää että on kakkua, ja ei olisi kovin kauheaa jos vanhempi siihen suostuu, koska kakkua ei kenelläkään ole joka ilta.
Mietin minäkin, että 3v on todella pieni.
Oma 3v synttäreillään heitteli tavaroita ja varmaan jonkun lahjankin ja kirkui ja huusi jollekin vieraallekin jotain, ehkä tyhmää, en ihan muista. Häntä on kasvatettu kyllä aina, mutta jännittää uusia tilanteita ja asioita, jolloin käytös purkaantuu tuollaisena. Siinä joutui itse sitten luovimaan mitä tekisi, kun tietää, että tuolla tuulella ollessaan joutuu ehkä häntä pitelemään kiinnikin jos oikein riehaantuu. Ei sekään ole vieraista mukavaa seurattavaa.
Onneksi omat vieraat olivat ihan lungisti asian kanssa. Tuntevat minut ja lastakin, ei ollut niin justiinsa. Nyt kohta 5v on jo ihan hyvä seuramies vieraiden läsnäollessa.
Enkä nyt koko ketjua lukenut, mutta en nyt leimaisi noin pientä enkä välttämättä vanhempiakaan pikaisesti.
Vierailija kirjoitti:
Tottakai keksisin tekosyyn ja jäisin pois.
No ei edes tarvitse keksiä tekosyytä, riittää kun ilmoittaa että valitettavasti emme tällä kertaa ole tulossa kylään, on muita suunnitelmia, viettäkää hauskat synttärit. Muut suunnitelmat voi olla vaikka Netflixin katselu kotisohvalla, se ei heille kuulu mitenkään. Ette ole heille velkaa selityksiä. Kutsutulla on aina oikeus päättää ottaako kutsun vastaan vai jättääkö juhlat väliin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vanhemmat jotka eivät yhtään kiellä lastaan, ovat rasittavia. Meillä keskimmäinen lapsi oli kolmevuotiaana sellainen, että uskoi parhaiten kun vähän karjaisi. Muuten vänkäsi loputtomiin. Kotona toimi hyvin, mutta vieraiden läsnä ollessa ei kehdannut korottaa sillä tavalla ääntä, ja joutui sietämättömään vänkäyslimboon. Ja tilanteesta pääsi joskus parhaiten eroon luovuttamalla. Ulkopuolinen näki tietenkin vain nämä tilanteet, ja ovela 3-vee osasi niitä hyödyntää. Kotona totteli kyllä ja tiesi säännöt. Viisivuotiaana oli jo todella reipas ja totteli helposti, vaikka ollaan jopa kehuttu lasta.
Mutta vähän hakemalla haettu näitä hemmotteluesimerkkejä. Oliko uima-allas rakennettu siis vain ja ainoastaan lasta varten? Ja oikeastiko vanhemmat leipoo täytekakun, jos lapsi haluaa sitä iltapalaksi, vai onko kyse siitä että olet ollut heidän luonaan vielä synttäri-iltana, jolloin kakkua on ollut valmiina ja lapsi on keksinyt vaatia sitä iltapalaksi? Näin tekisi luultavasti lähes jokainen mukula, jos tietää että on kakkua, ja ei olisi kovin kauheaa jos vanhempi siihen suostuu, koska kakkua ei kenelläkään ole joka ilta.
Mietin minäkin, että 3v on todella pieni.
Oma 3v synttäreillään heitteli tavaroita ja varmaan jonkun lahjankin ja kirkui ja huusi jollekin vieraallekin jotain, ehkä tyhmää, en ihan muista. Häntä on kasvatettu kyllä aina, mutta jännittää uusia tilanteita ja asioita, jolloin käytös purkaantuu tuollaisena. Siinä joutui itse sitten luovimaan mitä tekisi, kun tietää, että tuolla tuulella ollessaan joutuu ehkä häntä pitelemään kiinnikin jos oikein riehaantuu. Ei sekään ole vieraista mukavaa seurattavaa.
Onneksi omat vieraat olivat ihan lungisti asian kanssa. Tuntevat minut ja lastakin, ei ollut niin justiinsa. Nyt kohta 5v on jo ihan hyvä seuramies vieraiden läsnäollessa.
Enkä nyt koko ketjua lukenut, mutta en nyt leimaisi noin pientä enkä välttämättä vanhempiakaan pikaisesti.
Olen ollut 2-vuotissynttäreillä, joilla päivänsankari suklaakakkua syötyään pyyhki suunsa verhoon :-) Kävi äkkiä, ideasta suoraan toteutukseen. Kukaan aikuinen ei kerinnyt mennä väliin. Lasta oli ja on kasvatettu hyvin. Lapset vaan keksii jos jonkinlaista.
Vierailija kirjoitti:
Tsemppiä! Meillä tällaiset juhlat 31.7. tulossa. Veetuttaa jo valmiiks, voi kumpa voisin jättää välistä. Tai sitten heittäydyn samanlaiseksi, kun penska. Saa maistaa omaa lääkettään, kun vanhemmat eivät osaa puuttua adiaan.
Heittäydy ihmeessä hyperhankalaksi ja sano vanhemmille, että sullakin on lapsena ollut vapaa kasvatus ja että sulle tuli tosi kotoisa olo heidän luonaan. Sitten otat ison palan synttärikakkua, maistat sitä kerran ja toteat, että "yäk, täähän on syömäkelvotonta!" ja käyt nakkaamassa palan bioroskikseen.
Hommatkaa sille käärmeen sikiölle rummut lahjaksi sinne kämppään. Joku jänisräikkä tai peltirumpu onkin hauskaa kuunneltavaa. Tai puukengät jos siellä on parketti. Mitä vaan mistä lähtee järkyttävä meteli. Luultavasti tommonen kersa tykkää melskata, ja kahta enemmän jos isi ja äiti oikein kannustaa. Varmaan ihan kohta alkaa naapurit ja taloyhtiö ym kilvan osallistumaan rajojen vetoon. Siinä onkin hyvä katsoa kuinka sen pikku Elmerin hauskuutta ja ainutkertaista luovuutta tms ym jne pläp pläp ällistyttävää ainutlaatuisuutta puolustetaan. Jos sieltä töissä käy kukaan niin myöskin virkeänä mennään kait.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vanhemmat jotka eivät yhtään kiellä lastaan, ovat rasittavia. Meillä keskimmäinen lapsi oli kolmevuotiaana sellainen, että uskoi parhaiten kun vähän karjaisi. Muuten vänkäsi loputtomiin. Kotona toimi hyvin, mutta vieraiden läsnä ollessa ei kehdannut korottaa sillä tavalla ääntä, ja joutui sietämättömään vänkäyslimboon. Ja tilanteesta pääsi joskus parhaiten eroon luovuttamalla. Ulkopuolinen näki tietenkin vain nämä tilanteet, ja ovela 3-vee osasi niitä hyödyntää. Kotona totteli kyllä ja tiesi säännöt. Viisivuotiaana oli jo todella reipas ja totteli helposti, vaikka ollaan jopa kehuttu lasta.
Mutta vähän hakemalla haettu näitä hemmotteluesimerkkejä. Oliko uima-allas rakennettu siis vain ja ainoastaan lasta varten? Ja oikeastiko vanhemmat leipoo täytekakun, jos lapsi haluaa sitä iltapalaksi, vai onko kyse siitä että olet ollut heidän luonaan vielä synttäri-iltana, jolloin kakkua on ollut valmiina ja lapsi on keksinyt vaatia sitä iltapalaksi? Näin tekisi luultavasti lähes jokainen mukula, jos tietää että on kakkua, ja ei olisi kovin kauheaa jos vanhempi siihen suostuu, koska kakkua ei kenelläkään ole joka ilta.
Mietin minäkin, että 3v on todella pieni.
Oma 3v synttäreillään heitteli tavaroita ja varmaan jonkun lahjankin ja kirkui ja huusi jollekin vieraallekin jotain, ehkä tyhmää, en ihan muista. Häntä on kasvatettu kyllä aina, mutta jännittää uusia tilanteita ja asioita, jolloin käytös purkaantuu tuollaisena. Siinä joutui itse sitten luovimaan mitä tekisi, kun tietää, että tuolla tuulella ollessaan joutuu ehkä häntä pitelemään kiinnikin jos oikein riehaantuu. Ei sekään ole vieraista mukavaa seurattavaa.
Onneksi omat vieraat olivat ihan lungisti asian kanssa. Tuntevat minut ja lastakin, ei ollut niin justiinsa. Nyt kohta 5v on jo ihan hyvä seuramies vieraiden läsnäollessa.
Enkä nyt koko ketjua lukenut, mutta en nyt leimaisi noin pientä enkä välttämättä vanhempiakaan pikaisesti.
Olen ollut 2-vuotissynttäreillä, joilla päivänsankari suklaakakkua syötyään pyyhki suunsa verhoon :-) Kävi äkkiä, ideasta suoraan toteutukseen. Kukaan aikuinen ei kerinnyt mennä väliin. Lasta oli ja on kasvatettu hyvin. Lapset vaan keksii jos jonkinlaista.
No kaksi vuotta täyttävä on aivan eri juttu kuin viisi vuotta täyttävä.
Yllytätte sitä kersaa pomppimaan kuraiset kengät jalassa vanhempien sängyssä. Annatte sille kersalle avatun maalin ja pensselin. Ihan vaan timpurin vasara, leka, pesäpallomaila tai vaikka megafoni näppäriä lahjoja.
Tämä. Kohta saa aikuistetkin mailasta päähän koska ei näytä ketään haittaavan. Kummisedästä nyt miehestä mittaa ja ottamaan kantaa ja tekemään päätöksiä. Sinun ei tarvitse. Tätä ärsyttävää nykyajan vässykkä-vanhemmuutta ei saa enää tukea ja edesauttaa.
Kyllä olen alkanut puuttumaan jos kersa parkuu niin että fyysisesti sattuu korvaan. Kun sattuu korvaan niin sattuu korvaan, itsehän en sitä kerjännyt ja vanhempien homma on mm. kaitsea kakaroitaan. Jos kersa parkuu kipuja niin lääkäriin eikä Prisman kassajonoon. Selitykset seis. Lasten laiminlyönnin voi katsoa heitteillejättämiseksi. Jos parkuu ja melskaa ihan vaan huvikseen niin vanhemmat perheneuvolaan, päälääkäriin, ehkäisyneuvontaan eli Arska-terapiaan, mielipuolitoimistoon ja vaikka palkkatöihin.
Omia lapsia ei ole. Mutta levottomille sukulaislapsille ja muillekin olen selittänyt tyyliin että enolla on vähän päänsärkyä, älä viitsi hakata lelurekalla lasipöytään. Ja ihan rauhallisesti. Menee heti jakeluun ja uskotaan, leikit rauhoittuvat ja kenenkään ei tarvii huutaa. MUTTA ENON PITI SE SANOA. Säästyy se lasipöytä, olisko menny ilman enoa, kummisetää ym muuten palasiksi ja sairaalaan teipattavaksi?
Koettu on samanlainen. On vaikea olla rohkea ja sanoa suoraan, että tuommoinen ei oikeasti käy, ymmärrän. Osta lahja, vie edellisenä päivänä kiireeseen vedoten ja sano, että ootte lupautuneet muualle.
Tsemppiä!
Yleensä vanhemmat jotka ei saa lastansa kuriin tai opeta yhtään mitään käytöstapoja vetoaa lapsivihamielisyyteen tässä maassa....
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vanhemmat jotka eivät yhtään kiellä lastaan, ovat rasittavia. Meillä keskimmäinen lapsi oli kolmevuotiaana sellainen, että uskoi parhaiten kun vähän karjaisi. Muuten vänkäsi loputtomiin. Kotona toimi hyvin, mutta vieraiden läsnä ollessa ei kehdannut korottaa sillä tavalla ääntä, ja joutui sietämättömään vänkäyslimboon. Ja tilanteesta pääsi joskus parhaiten eroon luovuttamalla. Ulkopuolinen näki tietenkin vain nämä tilanteet, ja ovela 3-vee osasi niitä hyödyntää. Kotona totteli kyllä ja tiesi säännöt. Viisivuotiaana oli jo todella reipas ja totteli helposti, vaikka ollaan jopa kehuttu lasta.
Mutta vähän hakemalla haettu näitä hemmotteluesimerkkejä. Oliko uima-allas rakennettu siis vain ja ainoastaan lasta varten? Ja oikeastiko vanhemmat leipoo täytekakun, jos lapsi haluaa sitä iltapalaksi, vai onko kyse siitä että olet ollut heidän luonaan vielä synttäri-iltana, jolloin kakkua on ollut valmiina ja lapsi on keksinyt vaatia sitä iltapalaksi? Näin tekisi luultavasti lähes jokainen mukula, jos tietää että on kakkua, ja ei olisi kovin kauheaa jos vanhempi siihen suostuu, koska kakkua ei kenelläkään ole joka ilta.
Mietin minäkin, että 3v on todella pieni.
Oma 3v synttäreillään heitteli tavaroita ja varmaan jonkun lahjankin ja kirkui ja huusi jollekin vieraallekin jotain, ehkä tyhmää, en ihan muista. Häntä on kasvatettu kyllä aina, mutta jännittää uusia tilanteita ja asioita, jolloin käytös purkaantuu tuollaisena. Siinä joutui itse sitten luovimaan mitä tekisi, kun tietää, että tuolla tuulella ollessaan joutuu ehkä häntä pitelemään kiinnikin jos oikein riehaantuu. Ei sekään ole vieraista mukavaa seurattavaa.
Onneksi omat vieraat olivat ihan lungisti asian kanssa. Tuntevat minut ja lastakin, ei ollut niin justiinsa. Nyt kohta 5v on jo ihan hyvä seuramies vieraiden läsnäollessa.
Enkä nyt koko ketjua lukenut, mutta en nyt leimaisi noin pientä enkä välttämättä vanhempiakaan pikaisesti.
Olen ollut 2-vuotissynttäreillä, joilla päivänsankari suklaakakkua syötyään pyyhki suunsa verhoon :-) Kävi äkkiä, ideasta suoraan toteutukseen. Kukaan aikuinen ei kerinnyt mennä väliin. Lasta oli ja on kasvatettu hyvin. Lapset vaan keksii jos jonkinlaista.
Päivänsankari oli kuitenkin kotonaan eikä kylässä, vai mitä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletko miettinyt miksi ärsyynnyt tuosta lapsesta noin paljon?
Luitko aloitusta? Siinähän niitä syitä on kasapäin. Kamala kakara.
Pieni lapsi.
No, en mä ainakaan kolmivuotiaana riehunut ja sotkenut paikkoja ilman, että omat vanhemmat olisivat puuttuneet asiaan. Ja tuollainen ruoan levittely lattialle jäi omalta osaltani tyyliin vauva-asteelle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vanhemmat jotka eivät yhtään kiellä lastaan, ovat rasittavia. Meillä keskimmäinen lapsi oli kolmevuotiaana sellainen, että uskoi parhaiten kun vähän karjaisi. Muuten vänkäsi loputtomiin. Kotona toimi hyvin, mutta vieraiden läsnä ollessa ei kehdannut korottaa sillä tavalla ääntä, ja joutui sietämättömään vänkäyslimboon. Ja tilanteesta pääsi joskus parhaiten eroon luovuttamalla. Ulkopuolinen näki tietenkin vain nämä tilanteet, ja ovela 3-vee osasi niitä hyödyntää. Kotona totteli kyllä ja tiesi säännöt. Viisivuotiaana oli jo todella reipas ja totteli helposti, vaikka ollaan jopa kehuttu lasta.
Mutta vähän hakemalla haettu näitä hemmotteluesimerkkejä. Oliko uima-allas rakennettu siis vain ja ainoastaan lasta varten? Ja oikeastiko vanhemmat leipoo täytekakun, jos lapsi haluaa sitä iltapalaksi, vai onko kyse siitä että olet ollut heidän luonaan vielä synttäri-iltana, jolloin kakkua on ollut valmiina ja lapsi on keksinyt vaatia sitä iltapalaksi? Näin tekisi luultavasti lähes jokainen mukula, jos tietää että on kakkua, ja ei olisi kovin kauheaa jos vanhempi siihen suostuu, koska kakkua ei kenelläkään ole joka ilta.
Mietin minäkin, että 3v on todella pieni.
Oma 3v synttäreillään heitteli tavaroita ja varmaan jonkun lahjankin ja kirkui ja huusi jollekin vieraallekin jotain, ehkä tyhmää, en ihan muista. Häntä on kasvatettu kyllä aina, mutta jännittää uusia tilanteita ja asioita, jolloin käytös purkaantuu tuollaisena. Siinä joutui itse sitten luovimaan mitä tekisi, kun tietää, että tuolla tuulella ollessaan joutuu ehkä häntä pitelemään kiinnikin jos oikein riehaantuu. Ei sekään ole vieraista mukavaa seurattavaa.
Onneksi omat vieraat olivat ihan lungisti asian kanssa. Tuntevat minut ja lastakin, ei ollut niin justiinsa. Nyt kohta 5v on jo ihan hyvä seuramies vieraiden läsnäollessa.
Enkä nyt koko ketjua lukenut, mutta en nyt leimaisi noin pientä enkä välttämättä vanhempiakaan pikaisesti.
Olen ollut 2-vuotissynttäreillä, joilla päivänsankari suklaakakkua syötyään pyyhki suunsa verhoon :-) Kävi äkkiä, ideasta suoraan toteutukseen. Kukaan aikuinen ei kerinnyt mennä väliin. Lasta oli ja on kasvatettu hyvin. Lapset vaan keksii jos jonkinlaista.
Päivänsankari oli kuitenkin kotonaan eikä kylässä, vai mitä?
Kylässä vanhempien hommana on katsoa 2 v. perään ettei ehdi tuota tehdä.
Vierailija kirjoitti:
Mä menisin hupimielellä katsomaan, että mikä meininki "viidakossa" tällä kertaa on.
Etukäteen voisi tehdä puolison kanssa vaikka kännykkään bingon, jota molemmat yrittää täyttää. Juhlat menee nopsemmin ja ennenkaikkea hauskemmin kun yrittää saada itselleen bingoa!
Bingossa voisi olla esim:
-synttärisankari kiusaa jotakuta ja vanhemmat ei puutu tilanteeseen
-synttärisankari ei pidä lahjasta
-synttärisankari moittii tarjoiluja
-synttärisankarin vanhemmat ylpeilee jollain lapsensa taidolla
Jne jne
Hauskoja synttäreitä!
Just näin!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joskus joulun aikaan täällä oli ketju, joissa jotkut kertoivat miten heillä lapset saavat osan lahjoista heti aattoaamuna, koska "eivät jaksa odottaa paketteja". Olin todella pöyristynyt tuosta ketjusta.
Tämä on juuri sitä haitallista kasvatusta, jonka hedelmät poimitaan tulevaisuudessa. Minkäkainen ihminen kasvaa lapsesta, joka ei ole oppinut yhtään odottamaan vuoroaan eikä hillitsemään itseään? Muistan omasta lapsuudesta miten ihanaa se oli, kun pitkä pukin odotus viimein palkittiin.
Siis moneltako joululahjat kuuluu avata, että on kunnollinen vanhempi?
Nim. lapseton, joka sai itse lahjat aina heti aamusta ja leikki loppupäivän tyytyväisenä, kun taas naapurissa odotettiin jännittyneenä ikkunassa klo 18 saakka, että pukki kurvaa pihaan.
Aattona. Illalla ne yleensä on tapana. Jenkeissä jouluaamuna.
Sulla on vaan ollu laiskat vanehemmat. Ihan hyvin ajateltua.
Oliko teillä muita osia jouluperinteistä? Joulusauna, jouluruoka, haudalla käynti? Muu?
Itsekin sain joululahjat jo aattoaamuna - olisin kyllä jaksanut odottaa, mutta vanhemmat olivat joskus päättäneet näin, ja antoivat toisilleenkin lahjat jo aamulla. Joulusaunassa käytiin, jos taloyhtiö lämmitti sen, haudoilla käytiin aina joulurauhan julistuksen seuraamisen jälkeen (mummin eläessä haettiin hänetkin mukaan haudoille), jouluruoatkin olivat pöydässä.
Ainoa, missä rikottiin pyhää suomalaista jouluperinnettä oli tosiaan lahjojen jakoaika.
Teillä ei sitten varmaan pukki tuonut lahjoja? Naapurissa oli paremmat bileet.