Imatra.Oletko käynyt?
Imatra.Oletko käynyt.Minkälainen paikka Imatra on?Tiedän ainoastaan että on pikkukaupunki lähellä Venäjän rajaa.
Kommentit (209)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tulipa mieleen, Suomessa venäläisiä asuu lukumääräisesti eniten Helsingissä, ja väkilukuun suhteutettuna Kotkassa. Jostain luin näin. Mitenköhän siellä pärjätään naapurimaan kansalaisten kanssa? Venäläistyneitä kaupunkeja?
Helsingissä on asukkaita 650 000, joten ei ne 20 000 venäläistä hirveästi erotu tuossa määrässä porukkaa. Harvoin heihin edes törmää nyt kun turistit pysyy poissa.
Sama Imatralla, eipä noita pahemmin näe, turisteja ei ole ja vakiasukkaitakaan ei pahemmin näe, vaikka muuta luullaankin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nykyisin saastunut haiseva kaupunki. Mieheni asunut 40 vuotta sitten ja oli ihan järkyttynyt, kun nyt käytiin. Talojen ulkoseinät mustan mönjän peitossa ja tehtaan löyhkä ympärivuorokautista. Joka paikka täynnä venäläisiä.
Tehtaan löyhkä: Stora Enso on Ruokolahden rajalla eli kaukana Imatran keskustasta. Kyllä haisee kun vieressä seisot.
Ja vaikka kuinka haluat uskotella, että venäläisiä pilvin pimein, niin pieleen meni sekin. Turistit rajan takana, omillaan pärjätään nyt ilman heitäkin.
Mutta tietysti, kun on päättänyt, että mitään hyvää ei löydy, niin eihän sitä päätä voi kääntää. Sääliksi käy teitä.Olimme pari vuotta sitten mieheni kanssa Imatran kylpylässä viikon, mikä oli ankein lomani koskaan. Astmaatikkona sain jo ensimmäisenä iltana kohtauksen hajusta, joka tunki hotellihuoneen avatusta ikkunasta sisään. Ikkunaa oli pakko pitää auki, koska oli kesä ja helle. Seuraavan astmakohtauksen sain, kun menin jalkahoitoon. Jalkakylpyyn oli laitettu niin voimakasta parfyymia, että olin tukehtua. Kylpyvesi vaihdettiin sitten pyynnöstäni pitkin hampain. Seuraava kokemus oli hieronta, jossa hieroja ei puhunut kuin pakollisen muutaman sanan. Hierottuaan hän jätti minut makaamaan hoitopöydälle ja poistui. Aikani odottelin siinä, mutta kun hän ei tullut takaisin, ajattelin hoidon loppuneen ja nousin pukeutumaan. Oli kyllä outoa palvelua mielestäni! Tämä em. menee tietysti hotellin piikkiin, mutta oli siellä jotain hyvääkin, nimittäin ruoka. Tosin ruokasalissa itseäni häiritsi se, kun venäläiset tunkeilivat seisovassa pöydässä, kurkkivat ja koskettelivat ruoka-astioita, kiersivät pöydän moneen kertaan ja lähtivät sitten pois ottamatta mitään. Mutta sitten se Imatran muu ympäristö. Mieheni oli ollut aikanaan Ovakon ammattikoulussa ja asunut ne vuodet Imatralla. Hän halusi käydä verestämässä muistojaan ja katselemassa tuttuja paikkoja. Niinpä lähdimme ajelemaan rajapatsaalle päin. Kävimme "venäläisten kaupassa" , kirpputoreilla ja Ovakon pihalla. Ja kyllä siellä haisi niin, että minä taas haukoin henkeäni ja lisäsin astmalääkettäni. Sillä suunnalla olevat puutalojen seinät näyttivät kuin olisivat pesun tarpeessa, siis mustan mönjän peitossa. Näky oli niin ankea joka suunnalla, että teki mieli vain lähteä nopeasti pois. Minullahan ei ollut mitään tunnesiteitä tänne, mutta mieheni katseli apeana tehtaan ympäristöä ja totesi: "Eiköhän tämä riitä Imatrasta, ei enää koskaan tänne."
Rajapatsas on rajan lähellä oleva vanha lähiö, ei juuri edusta sitä kaunista Imatraa. Eikö keskusta, Vuoksen ympäristö vetänyt ollenkaan.? Uusi reissu, suosittelen. Voin tulla oppaaksi.
Kiitos vaan, muttei tarvitse opastaa. En halua paikkaan, jossa ei voi edes hengittää. Tämä oli minun mielipiteeni ja kokemukseni paikasta, turha siihen on vängätä vastaan.
En voi uskoa, mitä kuulen. Ihan hirveää panettelua. Mitenköhän olenkin hengissä selvinnyt terveenä kaupungissa jossa ei voi edes hengittää!
Silti, tervetuloa Imatralle!Ja mun anoppi asunut koko elämänsä siellä, 72v. Elossa on ja paljon pirteämpi kuin minä, 50v.
Mua huvittaa tuo höpötys jostain mönjästä talojen seinissä. Mitä ihmettä??
Älä muuta sano! Puhummekohan samasta kaupungistakaan?
Kun amk siirrettiin Lappeenrantaan, Imatra muuttui kolme pykälää takapajuisemmaksi. Kyllä mitä tahansa kaupunkia piristää se, että siellä asuu nuorta, muualta muuttanutta väkeä. Nyt ei enää ole 20-30-vuotiaita, vain eläkeläisiä ja syrjäytyneitä.
Vierailija kirjoitti:
Ikävä kyllä Imatran juoppoputka tuttu paikka nuoruudesta.Aika monta kertaa poliisi sinne vei.
Kokemus sekin. Älä nyt enää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nykyisin saastunut haiseva kaupunki. Mieheni asunut 40 vuotta sitten ja oli ihan järkyttynyt, kun nyt käytiin. Talojen ulkoseinät mustan mönjän peitossa ja tehtaan löyhkä ympärivuorokautista. Joka paikka täynnä venäläisiä.
Tehtaan löyhkä: Stora Enso on Ruokolahden rajalla eli kaukana Imatran keskustasta. Kyllä haisee kun vieressä seisot.
Ja vaikka kuinka haluat uskotella, että venäläisiä pilvin pimein, niin pieleen meni sekin. Turistit rajan takana, omillaan pärjätään nyt ilman heitäkin.
Mutta tietysti, kun on päättänyt, että mitään hyvää ei löydy, niin eihän sitä päätä voi kääntää. Sääliksi käy teitä.Olimme pari vuotta sitten mieheni kanssa Imatran kylpylässä viikon, mikä oli ankein lomani koskaan. Astmaatikkona sain jo ensimmäisenä iltana kohtauksen hajusta, joka tunki hotellihuoneen avatusta ikkunasta sisään. Ikkunaa oli pakko pitää auki, koska oli kesä ja helle. Seuraavan astmakohtauksen sain, kun menin jalkahoitoon. Jalkakylpyyn oli laitettu niin voimakasta parfyymia, että olin tukehtua. Kylpyvesi vaihdettiin sitten pyynnöstäni pitkin hampain. Seuraava kokemus oli hieronta, jossa hieroja ei puhunut kuin pakollisen muutaman sanan. Hierottuaan hän jätti minut makaamaan hoitopöydälle ja poistui. Aikani odottelin siinä, mutta kun hän ei tullut takaisin, ajattelin hoidon loppuneen ja nousin pukeutumaan. Oli kyllä outoa palvelua mielestäni! Tämä em. menee tietysti hotellin piikkiin, mutta oli siellä jotain hyvääkin, nimittäin ruoka. Tosin ruokasalissa itseäni häiritsi se, kun venäläiset tunkeilivat seisovassa pöydässä, kurkkivat ja koskettelivat ruoka-astioita, kiersivät pöydän moneen kertaan ja lähtivät sitten pois ottamatta mitään. Mutta sitten se Imatran muu ympäristö. Mieheni oli ollut aikanaan Ovakon ammattikoulussa ja asunut ne vuodet Imatralla. Hän halusi käydä verestämässä muistojaan ja katselemassa tuttuja paikkoja. Niinpä lähdimme ajelemaan rajapatsaalle päin. Kävimme "venäläisten kaupassa" , kirpputoreilla ja Ovakon pihalla. Ja kyllä siellä haisi niin, että minä taas haukoin henkeäni ja lisäsin astmalääkettäni. Sillä suunnalla olevat puutalojen seinät näyttivät kuin olisivat pesun tarpeessa, siis mustan mönjän peitossa. Näky oli niin ankea joka suunnalla, että teki mieli vain lähteä nopeasti pois. Minullahan ei ollut mitään tunnesiteitä tänne, mutta mieheni katseli apeana tehtaan ympäristöä ja totesi: "Eiköhän tämä riitä Imatrasta, ei enää koskaan tänne."
Rajapatsas on rajan lähellä oleva vanha lähiö, ei juuri edusta sitä kaunista Imatraa. Eikö keskusta, Vuoksen ympäristö vetänyt ollenkaan.? Uusi reissu, suosittelen. Voin tulla oppaaksi.
Kiitos vaan, muttei tarvitse opastaa. En halua paikkaan, jossa ei voi edes hengittää. Tämä oli minun mielipiteeni ja kokemukseni paikasta, turha siihen on vängätä vastaan.
En voi uskoa, mitä kuulen. Ihan hirveää panettelua. Mitenköhän olenkin hengissä selvinnyt terveenä kaupungissa jossa ei voi edes hengittää!
Silti, tervetuloa Imatralle!Ja mun anoppi asunut koko elämänsä siellä, 72v. Elossa on ja paljon pirteämpi kuin minä, 50v.
Mua huvittaa tuo höpötys jostain mönjästä talojen seinissä. Mitä ihmettä??
Ootte anoppisi kanssa jo niin turtuneita hajuun, ettette sitä tiedosta. Ja todennäköisesti ette liiku koskaan Ovakon suunnalla, jossa likaseinäiset puutalot sijaitsevat. Ihminenhän tottuu mihin tahansa, jollei paremmasta tiedä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nykyisin saastunut haiseva kaupunki. Mieheni asunut 40 vuotta sitten ja oli ihan järkyttynyt, kun nyt käytiin. Talojen ulkoseinät mustan mönjän peitossa ja tehtaan löyhkä ympärivuorokautista. Joka paikka täynnä venäläisiä.
Tehtaan löyhkä: Stora Enso on Ruokolahden rajalla eli kaukana Imatran keskustasta. Kyllä haisee kun vieressä seisot.
Ja vaikka kuinka haluat uskotella, että venäläisiä pilvin pimein, niin pieleen meni sekin. Turistit rajan takana, omillaan pärjätään nyt ilman heitäkin.
Mutta tietysti, kun on päättänyt, että mitään hyvää ei löydy, niin eihän sitä päätä voi kääntää. Sääliksi käy teitä.Olimme pari vuotta sitten mieheni kanssa Imatran kylpylässä viikon, mikä oli ankein lomani koskaan. Astmaatikkona sain jo ensimmäisenä iltana kohtauksen hajusta, joka tunki hotellihuoneen avatusta ikkunasta sisään. Ikkunaa oli pakko pitää auki, koska oli kesä ja helle. Seuraavan astmakohtauksen sain, kun menin jalkahoitoon. Jalkakylpyyn oli laitettu niin voimakasta parfyymia, että olin tukehtua. Kylpyvesi vaihdettiin sitten pyynnöstäni pitkin hampain. Seuraava kokemus oli hieronta, jossa hieroja ei puhunut kuin pakollisen muutaman sanan. Hierottuaan hän jätti minut makaamaan hoitopöydälle ja poistui. Aikani odottelin siinä, mutta kun hän ei tullut takaisin, ajattelin hoidon loppuneen ja nousin pukeutumaan. Oli kyllä outoa palvelua mielestäni! Tämä em. menee tietysti hotellin piikkiin, mutta oli siellä jotain hyvääkin, nimittäin ruoka. Tosin ruokasalissa itseäni häiritsi se, kun venäläiset tunkeilivat seisovassa pöydässä, kurkkivat ja koskettelivat ruoka-astioita, kiersivät pöydän moneen kertaan ja lähtivät sitten pois ottamatta mitään. Mutta sitten se Imatran muu ympäristö. Mieheni oli ollut aikanaan Ovakon ammattikoulussa ja asunut ne vuodet Imatralla. Hän halusi käydä verestämässä muistojaan ja katselemassa tuttuja paikkoja. Niinpä lähdimme ajelemaan rajapatsaalle päin. Kävimme "venäläisten kaupassa" , kirpputoreilla ja Ovakon pihalla. Ja kyllä siellä haisi niin, että minä taas haukoin henkeäni ja lisäsin astmalääkettäni. Sillä suunnalla olevat puutalojen seinät näyttivät kuin olisivat pesun tarpeessa, siis mustan mönjän peitossa. Näky oli niin ankea joka suunnalla, että teki mieli vain lähteä nopeasti pois. Minullahan ei ollut mitään tunnesiteitä tänne, mutta mieheni katseli apeana tehtaan ympäristöä ja totesi: "Eiköhän tämä riitä Imatrasta, ei enää koskaan tänne."
Rajapatsas on rajan lähellä oleva vanha lähiö, ei juuri edusta sitä kaunista Imatraa. Eikö keskusta, Vuoksen ympäristö vetänyt ollenkaan.? Uusi reissu, suosittelen. Voin tulla oppaaksi.
Kiitos vaan, muttei tarvitse opastaa. En halua paikkaan, jossa ei voi edes hengittää. Tämä oli minun mielipiteeni ja kokemukseni paikasta, turha siihen on vängätä vastaan.
En voi uskoa, mitä kuulen. Ihan hirveää panettelua. Mitenköhän olenkin hengissä selvinnyt terveenä kaupungissa jossa ei voi edes hengittää!
Silti, tervetuloa Imatralle!Ja mun anoppi asunut koko elämänsä siellä, 72v. Elossa on ja paljon pirteämpi kuin minä, 50v.
Mua huvittaa tuo höpötys jostain mönjästä talojen seinissä. Mitä ihmettä??
Ootte anoppisi kanssa jo niin turtuneita hajuun, ettette sitä tiedosta. Ja todennäköisesti ette liiku koskaan Ovakon suunnalla, jossa likaseinäiset puutalot sijaitsevat. Ihminenhän tottuu mihin tahansa, jollei paremmasta tiedä.
Ne Ovakon talojen seinätkö siellä syrjässä ovat sinulle kaikki mitä Imatrasta haluat tuoda esille? Kuka sinne edes eksyy, eihän se alue edusta Imatraa mitenkään. Omituista, alentavaa juttua, niin kuin tuo hajupakkomielle. Olen juuri nyt Imatralla, ilma on raikas, lämmin päivä tulossa, kaikki hyvin. Enkä asu täällä.
Enkä ole tuo anopista kirjoittava.
Olen käynyt jo 1960-luvulla, olin vaan silloin vauva, etten muista mittään. Myöhemmin monen vuosikymmenen tauon jälkeen kävin sittemin 1980-luvulla kyläilemässä erään silloisen lähisukulaisen perheen luona, jotka asuivat Imatralla monia vuosia. Mutta sekin perhe on jo muuttanut tänne samaan kaupunkiin takaisin, josta aikoinaan lähtivät sinne 80-luvulla. Kaupunki Vuoksen varrella, ja Venäjän rajan lähettyvillä on aitojen alkuasukkaiden puolesta; karjalaisia näet; on ihan jees paikkakunta. Eräs tehdas kylläkin siellä päästelee tunkkaista hajuaan piipusta ilmaan. Valtionhotelli ja Vuoksenvahti-ravintolat ym. on siellä käydessäni koluttu jopa hyvän pitkäaikaisen ystävänikin kanssa muinaisina nuoruusvuosinani.
Imatralta on jäänyt muistojeni hämäriin koloihin eräs Imatralaispoliisi. Hän nimittäin tuli erään ravintolatanssi-iltani jälkeen seuraavana päivänä majapaikkaani ronkumaan ilmiselkeästi "sitä", mitä ei kuitenkaan saanut, vaikka niin vissiinkin kuvitteli saavansa. Joopa joo; vieläpä perheellinen akallinen poliisisetä. Ilmeisesti oli kyllästynyt pihtaavaan vaimoonsa tai muuten vaan sekaisin seksistä.
Erästä miestä pyörittelin jonkin aikaa 80-luvulla Imatralla, mutta vaikka hän lähetteli minulle rakkauskirjeitäkin toiselle paikkakunnalle, missä minä asuin niihin aikoihin, niin en lämmennyt hänen kanssaan vakavampaan seurustelusuhteeseen. Hyvä niin. Onnekseni jätin hänet.
Kesällä varmasti nätti paikka. Talvella harmaa ja neuvostoliittomainen paikka, ennemminkin kaatopaikka.
Olin eilen Imatralla, ei tuo nyt kaatopaikalta kyllä näyttänyt. Illalla alkoi Valon ja taiteen helmiä- tapahtuma, kävin kosken ympäristössä ihailemassa puihin ripustettua valoperhosia ym ym. Onhan siellä vaikka mitä, harmi, että piti lähteä.
Imatralla avattu tänään ensilumenlatu Ukonlinnassa eli Ukoskassa. Kelpaa mennä, oli ollut jo ihan hyvä joukko suksijoita. Hyvät baanat siellä, ilmankos saavat niitä sm-kisoja järjestettäväkseen.
Ja mun anoppi asunut koko elämänsä siellä, 72v. Elossa on ja paljon pirteämpi kuin minä, 50v.
Mua huvittaa tuo höpötys jostain mönjästä talojen seinissä. Mitä ihmettä??