Miten järjestätte juhlat, jos on hankalia sukulaisia?
Onko jollain pokkaa jättää vaan hankalat tyypit kutsumatta, vaikka olisivat lähisukua? Vai osaatteko olla välittämättä mahdollisesta törttöilystä? Otatteko riskin, että vaivalla järjestetty juhla menee pilalle jonkun käytöksen takia?
Meillä yksi lähisukulainen osaa pilata kaikkien tunnelman erittäin tehokkaasti. Todella vaikea järjestää pieniä perhejuhlia tämän takia. Isommat juhlat on toki helpompia, kun siellä kaikki vähän kuin hukkuu massaan.
Kommentit (82)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Millä lailla hankalia sukulaisia? Miten tämä yksi pilaa juhlat? Anna käytännön esimerkkejä. Itse en ole hankalien ihmisten kanssa tekemisissä vapaa-ajallani, olivat sukua tai ei.
Esimerkiksi lapsen syntymäpäiväjuhlat. Yksi lapsen isovanhemmista kommentoi toisen vieraan ylipainoa ja kertoo että tälle riittää pienempikin pala kakkua. Arvostelee muiden tuomia lahjoja, "ei se Maija tuollaisilla tykkää leikkiä". Varastaa koko shown itsellensä kertomalla kovaan ääneen omia juttujaan ja esimerkiksi vertailemalla päivänsankaria omiin lapsiinsa saman ikäisinä. Ja se ääni on oikeasti niin kova, ettei korvien sulkeminen onnistu. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Millä lailla hankalia sukulaisia? Miten tämä yksi pilaa juhlat? Anna käytännön esimerkkejä. Itse en ole hankalien ihmisten kanssa tekemisissä vapaa-ajallani, olivat sukua tai ei.
Olen eri , en siis ap, mutta minun on vaikea edes kuvailla kuinka eräs sukulainen pilaa meillä aina juhlat. Sen vain huomaa ihmisten naamoista, kun tämä kyseinen henkilö töksäyttää jotakin tosi outoa. Viimeksi hän mm. Katseli meidän naapurin pihalle jossa poreamme ja jauhoi melkein tunnin siitä, kuinka me olemme kateellisia kun meillä ei olekaan. Nauroi, että voisimme laittaa omaan pihaan puhallettavan altaan. Hän jatkoi aihetta, muut olisivat jo mielellään puhuneet muusta. Sitten tämä ihminen syö vielä allergian takia toisia eväitä. Kommentoi hänelle epäsopivia tuotteita isoon ääneen "ETKÖ TIENNYT, ETTÄ MÄHÄN EN SYÖ MELONIA" ... no tiesin, ja siksi hänelle oli oma tarjoilu, koska muut vieraat söivät melonia.
Eikö kukaan suvusta pelasta ja käännä tollon huomiota muualle?
Arvaa vain. Tämä sukulainen on se kovaäänisin. Kun joku edes koittaa puhua, jää aina varjoon. Vaikka joku muu puuttuisi, ei häntä kiinnosta, hän nauttii tuollaisesta ongelmakäyttäytymisestä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Millä lailla hankalia sukulaisia? Miten tämä yksi pilaa juhlat? Anna käytännön esimerkkejä. Itse en ole hankalien ihmisten kanssa tekemisissä vapaa-ajallani, olivat sukua tai ei.
Esimerkiksi lapsen syntymäpäiväjuhlat. Yksi lapsen isovanhemmista kommentoi toisen vieraan ylipainoa ja kertoo että tälle riittää pienempikin pala kakkua. Arvostelee muiden tuomia lahjoja, "ei se Maija tuollaisilla tykkää leikkiä". Varastaa koko shown itsellensä kertomalla kovaan ääneen omia juttujaan ja esimerkiksi vertailemalla päivänsankaria omiin lapsiinsa saman ikäisinä. Ja se ääni on oikeasti niin kova, ettei korvien sulkeminen onnistu. Ap
Ehdottomasti erikseen kaveri- ja sukusynttärit.
Meillä hankala ihminen on äidin aviomies. Sen pitää jatkuvasti haukkua ja piikitellä meille äidin lapsille. Hän tuli meidän elämään, kun olimme kaikki aikuisia ja osalla omia lapsiakin.
Tällä miehellä on omia lapsia, mutta eivät ole missään tekemisissä. No, enpä ihmettele.
Mä olen useita kertoja yrittänyt keskustella aiheesta, että voisko tämä mies kunnioittaa juhlaa edes, että pitäisi mielipiteensä. Ihan peruskahvitteluistakin tulee ikäviä, kun saa kuulla olevansa huono äiti milloin mistäkin asiasta. Itse pystyn ottamaan nämä sisään-ulos menetelmällä, mutta kun lapsetkin ovat kuulleet arvostelut. Menee sitten hetki selitellessä asioita jälkeenpäin.
Sisaruksina yhtenä rintamana sanottiin, että äiti on tervetullut, mutta mieluummin ilman miestään. Äitihän tästä tietenkin loukkaantui, eikä sitten tullut edes arkikahveille enää..
No, veli teki päätöksensä ja kutsui äidin miehineen häihinsä. Siinähän sitten kävi niin, että tää mies kiukutteli siellä kuin pikku kakara koko ajan. Tämä ei yleensä käytä juurikaan alkoholia, niin siellä sitten rupes läträämään oikein kunnolla. Loppuillasta se sitten haastoi riitaa jo morsiammen isälle. Äiti komppas yhtä kännissä mukana. Farssi koko pariskunta.
Meillä ei oikeasti pienistä hötkyillä. Mokata saa ja pukeutuakin väärin, kunhan ollaan rennosti ja osataan pitää hauskaa. Edes yritetään.
Me ollaan yritetty tuota miestä miellyttää ja hännystellä, äidin takia. Monella tapaa yritetty tutustua häneen ja ottaa hänet avosylin vastaan. Ei vaan olla osattu.
Äitiä mies kohtelee hyvin. Pitää kuulemma kuin kukkaa kämmenellä. Vaikea uskoa, mutta sitten taas äiti laittais ulos, jos olisi ihan mahdoton. On nähty aikaisempien kokelaiden kanssa.
Veljen häät oli viimeinen niitti, nyt ei enää olla kutsuttu miestä. Eikä äitikään ole tullut.
En ole koskaan kutsunut juhliin ketään, jonka tiedän hankalaksi henkilöksi. Ylipäätään tunnen sellaisia hyvin vähän. En oikein ymmärrä, miksi joku kokee esim. sukulaisuuden niin ihmeelliseksi asiaksi että sen vuoksi pitäisi katsella ikäviä ihmisiä omissa juhlissaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Millä lailla hankalia sukulaisia? Miten tämä yksi pilaa juhlat? Anna käytännön esimerkkejä. Itse en ole hankalien ihmisten kanssa tekemisissä vapaa-ajallani, olivat sukua tai ei.
Olen eri , en siis ap, mutta minun on vaikea edes kuvailla kuinka eräs sukulainen pilaa meillä aina juhlat. Sen vain huomaa ihmisten naamoista, kun tämä kyseinen henkilö töksäyttää jotakin tosi outoa. Viimeksi hän mm. Katseli meidän naapurin pihalle jossa poreamme ja jauhoi melkein tunnin siitä, kuinka me olemme kateellisia kun meillä ei olekaan. Nauroi, että voisimme laittaa omaan pihaan puhallettavan altaan. Hän jatkoi aihetta, muut olisivat jo mielellään puhuneet muusta. Sitten tämä ihminen syö vielä allergian takia toisia eväitä. Kommentoi hänelle epäsopivia tuotteita isoon ääneen "ETKÖ TIENNYT, ETTÄ MÄHÄN EN SYÖ MELONIA" ... no tiesin, ja siksi hänelle oli oma tarjoilu, koska muut vieraat söivät melonia.
Eikö kukaan suvusta pelasta ja käännä tollon huomiota muualle?
Arvaa vain. Tämä sukulainen on se kovaäänisin. Kun joku edes koittaa puhua, jää aina varjoon. Vaikka joku muu puuttuisi, ei häntä kiinnosta, hän nauttii tuollaisesta ongelmakäyttäytymisestä
Joku persoonallisuushäiriö? Ei tarvitse kutsua.
Minä olen katkaissut välit hankaliin ja ikäviin sukulaisiin. Aikani jaksoin sietää heitä, mutta sitten minulle iski totaaliuupumus ja totesin, että nyt riittää ja miksi minä pahoitan mieleni vuodesta toiseen samojen ihmisten takia. Elämä on ollut ihanaa tämän päätöksen jälkeen.
Vierailija kirjoitti:
Meillä hankala ihminen on äidin aviomies. Sen pitää jatkuvasti haukkua ja piikitellä meille äidin lapsille. Hän tuli meidän elämään, kun olimme kaikki aikuisia ja osalla omia lapsiakin.
Tällä miehellä on omia lapsia, mutta eivät ole missään tekemisissä. No, enpä ihmettele.
Mä olen useita kertoja yrittänyt keskustella aiheesta, että voisko tämä mies kunnioittaa juhlaa edes, että pitäisi mielipiteensä. Ihan peruskahvitteluistakin tulee ikäviä, kun saa kuulla olevansa huono äiti milloin mistäkin asiasta. Itse pystyn ottamaan nämä sisään-ulos menetelmällä, mutta kun lapsetkin ovat kuulleet arvostelut. Menee sitten hetki selitellessä asioita jälkeenpäin.
Sisaruksina yhtenä rintamana sanottiin, että äiti on tervetullut, mutta mieluummin ilman miestään. Äitihän tästä tietenkin loukkaantui, eikä sitten tullut edes arkikahveille enää..
No, veli teki päätöksensä ja kutsui äidin miehineen häihinsä. Siinähän sitten kävi niin, että tää mies kiukutteli siellä kuin pikku kakara koko ajan. Tämä ei yleensä käytä juurikaan alkoholia, niin siellä sitten rupes läträämään oikein kunnolla. Loppuillasta se sitten haastoi riitaa jo morsiammen isälle. Äiti komppas yhtä kännissä mukana. Farssi koko pariskunta.
Meillä ei oikeasti pienistä hötkyillä. Mokata saa ja pukeutuakin väärin, kunhan ollaan rennosti ja osataan pitää hauskaa. Edes yritetään.
Me ollaan yritetty tuota miestä miellyttää ja hännystellä, äidin takia. Monella tapaa yritetty tutustua häneen ja ottaa hänet avosylin vastaan. Ei vaan olla osattu.
Äitiä mies kohtelee hyvin. Pitää kuulemma kuin kukkaa kämmenellä. Vaikea uskoa, mutta sitten taas äiti laittais ulos, jos olisi ihan mahdoton. On nähty aikaisempien kokelaiden kanssa.
Veljen häät oli viimeinen niitti, nyt ei enää olla kutsuttu miestä. Eikä äitikään ole tullut.
Omituinen äiti teillä. Antaa miehensä loukata omia lapsiaan.
Kuulostaa siltä, että äitisi on oikeasti joutunut jonkin narsistin ansaan. Edes omat lapset eivät siedä häntä.
Vierailija kirjoitti:
Meillä ei ole mitään pieniä perhejuhlia, joten en osaa auttaa sinua ongelmassasi. Anna esimerkki pienistä juhlista, joissa on vain sukua ja perhettä paikalla ja kaikki pitää muka kutsua.
No se on kiva teille.
Katsos kun kaikilla ei edes ole isoa perhettä, sukua tai ystävä & tuttavapiiriä.
Eivätkä kaikki edes pidä sellaisesta mölykööristä.
Jotkut myös tykkäävät pienemmistä sekä intiimeimmistä juhlista, yllätyitkö?
En ole tekemisissä ikävien tai epämiellyttävien ihmisten kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Millä lailla hankalia sukulaisia? Miten tämä yksi pilaa juhlat? Anna käytännön esimerkkejä. Itse en ole hankalien ihmisten kanssa tekemisissä vapaa-ajallani, olivat sukua tai ei.
Olen eri , en siis ap, mutta minun on vaikea edes kuvailla kuinka eräs sukulainen pilaa meillä aina juhlat. Sen vain huomaa ihmisten naamoista, kun tämä kyseinen henkilö töksäyttää jotakin tosi outoa. Viimeksi hän mm. Katseli meidän naapurin pihalle jossa poreamme ja jauhoi melkein tunnin siitä, kuinka me olemme kateellisia kun meillä ei olekaan. Nauroi, että voisimme laittaa omaan pihaan puhallettavan altaan. Hän jatkoi aihetta, muut olisivat jo mielellään puhuneet muusta. Sitten tämä ihminen syö vielä allergian takia toisia eväitä. Kommentoi hänelle epäsopivia tuotteita isoon ääneen "ETKÖ TIENNYT, ETTÄ MÄHÄN EN SYÖ MELONIA" ... no tiesin, ja siksi hänelle oli oma tarjoilu, koska muut vieraat söivät melonia.
Eikö kukaan suvusta pelasta ja käännä tollon huomiota muualle?
Arvaa vain. Tämä sukulainen on se kovaäänisin. Kun joku edes koittaa puhua, jää aina varjoon. Vaikka joku muu puuttuisi, ei häntä kiinnosta, hän nauttii tuollaisesta ongelmakäyttäytymisestä
Joku persoonallisuushäiriö? Ei tarvitse kutsua.
Voi muuten olla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ystävänsä voi/saa valita, sukulaisiaan ei. Mutta itse en koe velvoitteekseni yleensäkään kutsua juhliini tai kotiini ihmisiä, joista en pidä. Sukulaiset ei siis saa kutsua vain olemalla sukulaisiani, enkä myöskään odota tai edellytä saavani kutsua sukulaisteni juhliin, vain sukulaisuuden perusteella.
Samaa mieltä. Meidän juhlat ja meidän koti. Me päätämme. Oma äitini koittaa aina painostaa minua kutsumaan jotain hänen serkkuja ja tätejä, jotka eivät merkitse minulle yhtään mitään. Huomaan aina pettymyksen äitini kasvoilta, mutta hän ei päätä vieraslistaa.
Meillä sama. Veljen vaimoa ei kutsuta koskaan eikä veljen nuorempaa tyttöä, he ovat hankalia ihmisiä. Eno toi kerran mukanaan naisystävänsä, sen jälkeen ei enolle ole kutsuja mennyt. Ja miehen sisko kutsutaan aina ilman lapsia, ne ei osaa käyttäytyä.
En järjestä juhlia. Problem solved.
Jos järkkäisin niin jättäisin hankalat kutsumatta. Mun pokka kyllä riittää siihen.
Miehen veli tuli viimeksi kännissä lapsen syntymäpäiville, mies heitti sen ulos. Sen jälkeen sitä ei oo kutsuttu mihinkään. Ei ollut ensimmäinen kerta.
Vierailija kirjoitti:
Meidän juhlissa eräs pukee poikansa mekkoihin ja muusta tämä ihminen ei siitten puhukaan juhlissa kuin näistä pojan mekoista. Meille tämä asia on ihan ok, mutta numeron tekeminen asiasta, se on kamalaa katsottavaa. Ihmisistä näkyy häpeä ja ahdistus
Kaikkea sitä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Millä lailla hankalia sukulaisia? Miten tämä yksi pilaa juhlat? Anna käytännön esimerkkejä. Itse en ole hankalien ihmisten kanssa tekemisissä vapaa-ajallani, olivat sukua tai ei.
Olen eri , en siis ap, mutta minun on vaikea edes kuvailla kuinka eräs sukulainen pilaa meillä aina juhlat. Sen vain huomaa ihmisten naamoista, kun tämä kyseinen henkilö töksäyttää jotakin tosi outoa. Viimeksi hän mm. Katseli meidän naapurin pihalle jossa poreamme ja jauhoi melkein tunnin siitä, kuinka me olemme kateellisia kun meillä ei olekaan. Nauroi, että voisimme laittaa omaan pihaan puhallettavan altaan. Hän jatkoi aihetta, muut olisivat jo mielellään puhuneet muusta. Sitten tämä ihminen syö vielä allergian takia toisia eväitä. Kommentoi hänelle epäsopivia tuotteita isoon ääneen "ETKÖ TIENNYT, ETTÄ MÄHÄN EN SYÖ MELONIA" ... no tiesin, ja siksi hänelle oli oma tarjoilu, koska muut vieraat söivät melonia.
Ystävän senaikainen miesystävä oli tällainen. Töksäytteli hölmöjä. Pari krt sanoin kauniisti, sitten sanoin rumasti ja tämän jälkeen sanoin tämä on 1.n varoitus. Jos jatkat ja tulee toinen, saat lähteä samantien. Tyyppi naureskeli.
Tietenkin jatkoi, sanoin miehelle heitätkö tän junttipään pois. Meni viereen ja sanoi lähde kotiin.
Lähtivät ja tämän jälkeen sanoin ystävälle sinulle avaan oven, miehelle en
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ystävänsä voi/saa valita, sukulaisiaan ei. Mutta itse en koe velvoitteekseni yleensäkään kutsua juhliini tai kotiini ihmisiä, joista en pidä. Sukulaiset ei siis saa kutsua vain olemalla sukulaisiani, enkä myöskään odota tai edellytä saavani kutsua sukulaisteni juhliin, vain sukulaisuuden perusteella.
Samaa mieltä. Meidän juhlat ja meidän koti. Me päätämme. Oma äitini koittaa aina painostaa minua kutsumaan jotain hänen serkkuja ja tätejä, jotka eivät merkitse minulle yhtään mitään. Huomaan aina pettymyksen äitini kasvoilta, mutta hän ei päätä vieraslistaa.
Meillä sama. Veljen vaimoa ei kutsuta koskaan eikä veljen nuorempaa tyttöä, he ovat hankalia ihmisiä. Eno toi kerran mukanaan naisystävänsä, sen jälkeen ei enolle ole kutsuja mennyt. Ja miehen sisko kutsutaan aina ilman lapsia, ne ei osaa käyttäytyä.
Miten tällaiset perheen osakutsumiset onnistuvat? Tervetuloa veli & veljen vanhempi lapsi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Millä lailla hankalia sukulaisia? Miten tämä yksi pilaa juhlat? Anna käytännön esimerkkejä. Itse en ole hankalien ihmisten kanssa tekemisissä vapaa-ajallani, olivat sukua tai ei.
Esimerkiksi lapsen syntymäpäiväjuhlat. Yksi lapsen isovanhemmista kommentoi toisen vieraan ylipainoa ja kertoo että tälle riittää pienempikin pala kakkua. Arvostelee muiden tuomia lahjoja, "ei se Maija tuollaisilla tykkää leikkiä". Varastaa koko shown itsellensä kertomalla kovaan ääneen omia juttujaan ja esimerkiksi vertailemalla päivänsankaria omiin lapsiinsa saman ikäisinä. Ja se ääni on oikeasti niin kova, ettei korvien sulkeminen onnistu. Ap
Ehdottomasti erikseen kaveri- ja sukusynttärit.
Tottakai! Mutta lapsemme ovat siis alle kouluikäisiä ja on menty yksillä synttäreillä, eli sukulaisia ja joku kaveriperhe. Mutta en haluaisi pilata enää yksiäkään juhlia kutsumalla tätä päsmäriä paikalle. Ehkä alan vaan ns salassa kutsua entistä pienemmän porukan mukavaa väkeä, ja jos tämä yksi isovanhempi kyselee juhlista niin kutsun ihan omana päivänään kahville, jonkun rinkelin voin tarjota ;) ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ystävänsä voi/saa valita, sukulaisiaan ei. Mutta itse en koe velvoitteekseni yleensäkään kutsua juhliini tai kotiini ihmisiä, joista en pidä. Sukulaiset ei siis saa kutsua vain olemalla sukulaisiani, enkä myöskään odota tai edellytä saavani kutsua sukulaisteni juhliin, vain sukulaisuuden perusteella.
Samaa mieltä. Meidän juhlat ja meidän koti. Me päätämme. Oma äitini koittaa aina painostaa minua kutsumaan jotain hänen serkkuja ja tätejä, jotka eivät merkitse minulle yhtään mitään. Huomaan aina pettymyksen äitini kasvoilta, mutta hän ei päätä vieraslistaa.
Meillä sama. Veljen vaimoa ei kutsuta koskaan eikä veljen nuorempaa tyttöä, he ovat hankalia ihmisiä. Eno toi kerran mukanaan naisystävänsä, sen jälkeen ei enolle ole kutsuja mennyt. Ja miehen sisko kutsutaan aina ilman lapsia, ne ei osaa käyttäytyä.
Miten tällaiset perheen osakutsumiset onnistuvat? Tervetuloa veli & veljen vanhempi lapsi?
Ei onnistuisi meillä. Veljen vaimo laittaisi kunnolla draamaa pystyyn. Ei varmaan antaisi mun veljen enää tavata mua. On niin kontrolloiva ihminen muutenkin
Miehen äiti kutsutaan aina erikseen kahville ja me ollaan että ei me välitetä suurista juhlista (eikä hänkään onneksi)
Ja mun suku ja miehen isä erikseen