Osa sairaanhoitajista on jo jättänyt irtisanoutumisilmoituksen. Miten hoitotyöhön jäävät kestävät työn valtavan määrän?? Fiksuinta olisi muidenkin irtisanoutua kuin palaa ensin loppuun.

sh. kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hellyyttäviä nämä ehdotukset roboteista ja ulkomaalaisista työntekijöistä.

Se tekniikka mitä alalla nykyään on kallista, vaatii jatkuvaa huoltoa ja vaatii aina ihmisen tarkistamaan. Käytännössä harvoin varsinaisesti säästävät työaikaa tai henkilöresursseja. Tekniikka vanhentuu nopeasti ja uudet hankinnat on kalliita; jonka vuoksi niitä käytännössä jätetään tekemättä. Sit tapellaan vanhojen kanssa.

Ulkomaalaiset työntekijät taas... monella on suuria vaikeuksia pärjätä kymmenenkin Suomessaolo vuoden jälkeeen, koska kieli on niin vaikea. Meillä on kotihoidossa muutamia, mukavia ja ahkeria toki, mutta kieli on ongelma monelle. Ja kuulisitte sitä vanhuksien porua, kun siellä käy hoitaja joka ei täysin ymmärrä heitä tai toisinpäin... ja vaikka ymmärtäisi niin rasismia on paljon. Ne ulkomaalaistaustaiset jotka pärjää, ei jää meille Suomeen. Sairaanhoitajaksi kun opiskelin, niin he tekivät jo opiskeluaikana harkkoja ja vaihtoja mm. Ruotsiin ja jenkkeihin ja sinne suuntasivat valmistumisen jälkeen. Suomalainen sh-koulutus on huipputasoa ja maailmalla arvostettua, mutta palkat ei täällä sitä tasoa kohtaa. Jos ei ole mitään juuria tai perhesiteitä Suomeen sen kummemmin, miksi jäisi tänne puurtamaan? Kaamokseen p*skalla palkalla ja vielä p*skemmilla työeduilla ja ehdoilla.

Kiva jos sai mukavia tunteita aikaan. 😀 Nykyään on käytössä esimerkiksi masennuksen ja ahdistuksen hoitoon tietokone-ohjelmat ainakin opiskelijaterveydenhuollossa, niitä potilas käyttää terapian sijaan kotonaan omalta koneeltaan. Ei tosiaankaan ole kallista eikä vaadi jatkuvaa huoltoa ja ihmistä aina tarkistamaan. Tällä on säästetty monen psykiatrisen sairaanhoitajan palkkaaminen.

Siivoojilla on osin käytössä ammattisiivouksessa lattianpesu- tai imurointirobotit, esim. Osassa Vantaan kouluja. Tutkimusten mukaan säästää puolet siivoojan tai laitoshuoltajan työajasta näissä kohteissa, tekee paremman jäljen, parantaa ilmanlaatua ja vähentää sairaslomapäivän kun staattisen työtehtävät vähenevät.

Desinfiointirobotteja on jo ainakin Vaasan sairaalassa. Eli robotti desinfiointi käytön jälkeen potilashuoneen tai leikkaussalin kymmenessä minuutissa ja huomattavan paljon tehokkaammin. Tällä tekniikalla tullee olevan ihan huikea säästövaikutus ajatellen kuinka yleisiä sairaalainfektiot nykyään ovat.

Tug-robotit kustantavat noin 1500 USD kuukaudessa huoltosopimuksineen ja pian hoitavat likaisen ja puhtaan pyykin kuljettamisen, ruoan kuljettamisen, vähän minkä vaan kuljettamisen.

https://www.wired.com/story/tug-the-busy-little-robot-nurse-will-see-yo…

Omassa kädessäni on alle 500 euron hintainen urheilukello, joka antaa vaikkapa sykkeen, happisaturaation ja yksikanavaisen EKG:n. Apple kehittelee ja saanee ihan lähivuosina markkinoille samaan kelloon myös verensokerimittarin. Monta vuotta on sydänvalvontaosastoilla ollut jo käytössä tekniikka, joka valvoo langattomasti potilaiden sydänkäyrää. Ei varmasti mene enää monta vuotta, kun sama tekniikka saadaan päivystyksiin, jossa sitten vain kytketään potilas antureihin eikä tarvitse enää työvoimaa laittaa sydänfilmin ottamiseen ja toimittamiseen. Kymmenen vuoden päästä tuskin tarvitsee kotihoidossakaan enää mitata verensokeria, kun kello tai muu seurantalaite kertoo sokerit, sykkeet ja hapetuksen ihan reaaliajassa. Kyllä, myös ihan etänä. Kovin kehitellään myös teknologiaa, joka ensin osaisi skannata potilaan käsivarresta parhaan ottokohdan verinäytteelle ja näyttää sen - myöhemmin myös ottaa itse verikokeen.

Ja sitä nopeamminhan me saamme sen ihmistä varmemman teknologian käyttöön, mitä enemmän tehyt yrittävät omaa hyvää kiristää. Sama ilmiö kuin Venäjän kiristäessä energiallaan, vihreä siirtymä lähti toteutumaan huikean paljon nopeammin.

No todellakin hellyyttäviä. Puolet noista asioista mitä mainitset, on jotain muuta kuin hoitotyötä. Vaikka me kaikenlaista joudutaan tekemään, niin ei me nyt sentään h*lvetti vielä sairaalan lattioitakin luututa. Haloo.

Se että tietokoneohjelmilla ollaan paikattu psykiatristen sairaanhoitajien puutetta, ei todellakaan tarkoita samaa kuin että potilaat olisivat saaneet hoitoa ja oikeanlaista apua, saatikka että se olisi ollut yhtä hyvää ja laadukasta, kuin psykiatrisen sairaanhoitajan, psykologin tai psykiatrin antama hoito. Mielenterveysongelmathan on meillä niin käsiin räjähtäneet, ettei niitä edes pystytä enää hoitamaan. Ja yhä nuoremmilla on erittäin vakavia mielenterveysongelmia, jotka jo nykyisellään käytännössä jätetään hoitamatta. Sitten vasta jos lapsi tai nuori satuttaa itseään tai muita, voidaan jotain oikeasti konkreettista tehdä. Siihen saakka vanhempia mm. ohjataan HUS:in nettisivuille opiskelemaan itse, miten "hoitaa" lapsen paniikkihäiriötä tai ahdistushäiriötä.

Syke, happisaturaario ja EKG voidaan jo nykyisellään mitata nopeasti ja rutiinilla, se että niihin kehitettäisiin jotain uusia laitteita, ei kyllä tuo työaikaan juuri mitään säästöjä. Jos potilas tuodaan esim. rintakipujen vuoksi päivystykseen, hänet on kytketty monitoriin jo samalla kun kartoitetaan tilannetta haastattelemalla häntä. Nämä monitorit antaa meille tärkeimmät vitaalitiedot kuten verenpaine, syke, happisaturaario, hengitystiheys ja ekg jos niin halutaan. Sydänfilmin ottamisessa eniten aikaa vie se että potilaan rinta pitää esim. ajaa karvoista ja puhdistaa öljystä, jotta anturit voidaan kiinnittää, tarvitaan myös hoitajan osaaminen jotta anturit kiinnitetään oikeisiin kohtiin; muuten EKG;n tulos on sutta ja sekuntaa. Robottiko ne karvat tulee ajamanaan ja EKG:t kiinnittämään? Itse käyrän otto ja lähetys toiselle hoitavalle taholle tai esim. lääkärille on jo nykyisellään hyvin nopea homma.

Sokerit voidaan jo nykyisellään ottaa nopeasti heilauttamalla etälukijaa potilaan käsivarteen asetettuun anturiin, ja nämä kaikki tiedot voidaan myös lähettää etänä esim. puhelimeen. Syke ja hapetus sama juttu, jos niin haluttaisiin, ihan varmasti. Mutta kun esim. syke ja potilaan hapetus ei ole asioita, joita vaikkapa kotihoidossa ensisijaisesti seurattaisiin. Syke otetaan kotihoidon potilailta vain tarvittaessa, ja se tehdään tyypillisesti kerran, tai max. 2 krt viikossa. Jos taas pitäisi seurata potilaan hapetusta, ei hän enää kuulu kotihoidon piiriin.

Hienoa jos kehitellään tekniikkaa millä voidaan ottaa ihmisiltä labranäytteitä nopeasti. Ei taida se suurin työvoimapula kuitenkaan olla sillä saralla. Ja monen näytteen otto ei ole vain mekaaninen toimenpide, pitää muistaa että siinä hoidetaan kuitenkin ihmistä. Jokaiseen näytteenottoon liittyy oleellisesti myös mm. potilaan henkilöllisyydestä varmistuminen, toimenpiteen kertominen potilaalle, potilaan tukeminen toimeenpiteen aikana, jatko-ohjeiden antaminen potilaalle ja tämä ei tarkoita sitä että annetaan potilaalle paperilappu käteen, vaan sitä että ne käydään läpi yhdessä potilaan kanssa ja potilas saa samalla esittää kysymyksiä.

Hoitotyö on vaativaa ja moniulotteista, ja sitä voi olla aika vaikeaa ymmärtääkin jos sitä ei ole koskaan työkseen tehnyt. On selvää että kaikki automatisoidaan mitä voidaan, mutta hoitoalalla nämä ei ole yhtä suoraviivaisia asioita kuin esim. kaupan alalla. Kauppaa voi pyörittää robotti, sairaalaa tai terveyskeskusta ei.

Nettiterapioiden vaikuttavuutta on tutkittu, ja te toimivat kyllä ihan yhtä hyvin kuin ihmisenkin tekemät. Eivät ne toki pois sulje toisiaan, jos nettiterapia ei riitä niin voidaan sitten ajatella sitä muuta. Lyhytterapiathan ovat tutkimuksissa jopa tehokkaampia kuin pitkät psykoterapiat, ja niitä voidaan hyvin pitää ryhmissä. Meillä ei ole mitenkään erityisen paljon mielenterveysongelmia, ja esimerkiksi itsem*rhien määrä on saatu puolittumaan ja on nykyään oikein hyvällä länsimaisella tasolla. Näistäkin löytyy kaikista tutkimuksia, vaikka sinä tietysti perinteiseen hoitajamalliin et tarvitse tutkittua tietoa vaan tiedät itse kaiken paremmin. Anteeksi, mutta tuntuu olevan yleinen tyyli.

Tämän kunnan terveyskeskuksessa hoitopari ottaa verikoeasiakkaan aina kolmen minuutin välein. Jotenkin se vaan toimii eikä jonojakaan ole. Mutta toki sinä tiedät, että labrakokeiden otto vie niin kovasti aikaa kun täytyy tehdä niin paljon potilaiden tukemista ja mitä kaikkia niitä olikaan. Mutta tiedätkö se nopeusrutiini ei vain ole mahdollista vaan on jo täällä. Toki ne joilla ei suju niin jurnuttaa että ei näin voi tehdä, innokkaimmat kieltää kaiken.

Kyllä osastotyössä sairaanhoitajakin moppaa jos tulee tahroja vastaan, paitsi ei tietysti teillä. Laitoshuoltaja hoitaa rutiinisiivouksen, ja kun automatiikalla saadaan heidän työtehtävänsä tehtyä puolta nopeammin (siivous, ruuanjako, puhtaan ja likaisen pyykin kuljettaminen jne) jää työaikaa myös siihen muuhun kuten potilaiden syöttämiseen tai pukeutumisessa ja WC:ssä avustamiseen. Robotti tutkitusti annostelee lääkkeet paljon varmemmin kuin hoitaja. Toki ne lääkkeet vielä toimittaa ihminen, kymmenen vuoden päästä robotti.

Mielenkiintoista on myös tuo hoitajien työnkuva. Tässä ketjussa on itketty kun on niin kamalaa että toimenkuvaan kuuluu siivous, pyykit, ruuanlaitto ja ties mikä. Sitten kun kerrotaan, että näihin kaikkiin on pian tulossa helpotuksia niin mikään niistä ei tietenkään kuulukaan hoitajien työhön eikä niistä ole mitään apua. 😀 Aina olen ollut käsityksessä että kotisairaanhoidossa mitataan paljon sokereita ja päivystyksessä kaikilta tulijoilta sama verikokeilla, mutta teillä se jo tehdäänkin kätevästi sensoria heilauttamalla. 👍🏻 Happisaturaation mittaaminen on oleellinen osa astman ja keuhkoahtaumataudin hoitoa, sinun mukaan jos pitää seurata saturaatiota niin potilas ei ole kotihoitoinen? WTF?

Vierailija kirjoitti:

Pahinta on, että laatu laskee koko ajan.

Tässäpä se. Jos paikassa x on kolme hoitajaa, joista yksi on ollut siellä kymmenen vuotta, toinen on loppuvaiheen opiskelija ja kolmas on ollut eläkkeellä jo vuosia, niin on ihan selvä että numero ykkönen on se joka pyörittää systeemiä. Kakkonen on liian kokematon ja kolmosen taidot ovat usein vanhentuneet eikä reaktiokyky ole enää samanlainen. Silti ykkönen ei saa mitään siitä että pyörittää koko hommaa tosiasiassa yksin. Ja kun se sen tajuaa, se lähtee. Sitten jää kakkonen ja kolmonen sinne ja saavat ehkä numero nelosen, joka ei todellakaan ole terävintä kärkeä. Ja siinä vaiheessa asiakkaat itkee.

Mihin perustuu väite että työmäärä vain lisääntyisi? Osa töistä vain jää tällä hetkellä tekemättä ja osa potilaista hoitamatta tai he joutuvat pärjäämään omin tai omaisten avun turvin.

Nämä irtisanoutumiset tulevat vain lisääntymään sitä mukaa mitä kalliimmaksi töissäkäynti tulee.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meilläkin on jo kolme kokenutta tyyppiä irtisanoutunut ja viime viikolla ilmoitti neljäskin jäävänsä syksyllä pois. Tilalle ei ole saatu mitään muuta kuin sekundaa, jotakin epämääräisiä keikkalaisia, jotka eivät osaa mitään ja joita pitää vahtia. Olen kohta ainoa kokeneempi täällä ja paine kasvaa kun vastuu kaatuu niskaan. Kai se on itsekin lähdettävä, ketjureaktio on käynnissä..

Ja sitten valittamaan että on huono työilmapiiri. Ei kuitenkaan johdu siitä, että itse kutsuu keikkalaisiksi ja epämääräiseksi sekundaksi. 😀

Mutta joskus se vaan on niin, että kun laarin pohjalta kaivellaan, saadaan huonointa ainesta. Kyllä se on tosiasia, jolla ei ole mitään tekemistä työilmapiirin kanssa. Tai siis on siten, että saadaan se ainoa kokenut hoitaja uupumaan kun käytännössä se vastuu kaatuu sen niskoille, koska ei keikkalaisia voi vastuuttaa samalla tavalla. Ja tämä ei ole keikkalaisten vika, vaan surkean johdon, joka liian usein laskee sen varaan että "kyllä se siitä". Ei se siitä. Juuri ketjureaktio on oikea sana kuvaamaan tuota mitä tapahtuu kun paras ja kokenein porukka lähtee ja muut seuraa.

Muistetaan nyt sitä mitä tehy opettaa, kaikki on työpaikalla kollegoja keskenään - niin lääkärit kuin lähäritkin ja aivan samanvertaisia kaikessa. Toki hoitajat voi käyttää keikkalaisista ilmausta laarin pohjalta kaivetut ja se että pitää tiimityötä tehdä yhdessä ja aina tukea kollegaa voi heittää sinne samaan laariin.

Vierailija kirjoitti:

En olisi uskonut, että hoitoalalla ei ole minkäänlaisia eettisiä sääntöjä. Jos lähtee alalta, opiskelusta pitää laskuttaa työvuosien määrästä riippuen 10.000 - 100.000 e. Aikamoisia hiekka......ja ovat. Aina valittavat.

Niinkö. Eikö sama sääntö pidä laittaa sitten myös muille aloille. Miksi vaan hoitajille?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pahinta on, että laatu laskee koko ajan.

Tässäpä se. Jos paikassa x on kolme hoitajaa, joista yksi on ollut siellä kymmenen vuotta, toinen on loppuvaiheen opiskelija ja kolmas on ollut eläkkeellä jo vuosia, niin on ihan selvä että numero ykkönen on se joka pyörittää systeemiä. Kakkonen on liian kokematon ja kolmosen taidot ovat usein vanhentuneet eikä reaktiokyky ole enää samanlainen. Silti ykkönen ei saa mitään siitä että pyörittää koko hommaa tosiasiassa yksin. Ja kun se sen tajuaa, se lähtee. Sitten jää kakkonen ja kolmonen sinne ja saavat ehkä numero nelosen, joka ei todellakaan ole terävintä kärkeä. Ja siinä vaiheessa asiakkaat itkee.

Ehkäpä sillä ykkösellä olisi paljon opittavaa seniorimman 40 vuoden kokemuksesta (kyllä ne kuule on aika reipasta jengiä kun jaksavat monta vuotta eläköitymisen jälkeenkin painaa keikkaa) ja uusimmat tiedot omaavalta opiskelijalta. Mutta peiliin katsomista tietysti vaaditaan vain niiltä muilta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomen taloudella meni huonosti jo ennen Ukrainan sotaakin. Ukrainan sota on jo nyt johtamassa lamaan. Hoitajien palkankorotuksen maksajina olisivat veronmaksajat. Tietäisi melkoisia veronkorotuksia, koska hoitajia on niin paljon. Palkankorotuksiin Suomen olisi otettava lisää lainaa jo muutenkin ison velkamäärän päälle? Yksinkertaisesti tilanne on nyt mahdollisimman huono palkankorotuksiin, jotka olisivat vielä yleisen linjan selvästi ylittäviä.

Ymmärrätkö että ku set suomalaisten nilkkaan? Ei hoitajia = sulla ja sun läheisillä ei ole hoitajia. Suomalaisilla ei ole terveydenhuoltoa. Kuukausien jonot hammashuoltoon, syöpähoitoon... kotihoitoa ei oooole. Ymmärrätkö prioriteetit? Onko sulla muila korkeammalle ulottuvia prioriteettejä kuin terveys? Vai oletko superihminen, joka ei koskaan tarvitse millään tavalla hoitoa? Tällä hetkellä tilanne hoitoalalla katastrofaalinen. Se tarkoittaa että ihmiset jotka ovat sairaita, eivät saa hoitoa, koska ei ole hoitajia. Tätätkö haluat? R-kiskan myyjiä riittää, koska tupakkaa pitää saada, mutta kun on hengestä ja terveydestä kiinni, ei niin väliä?

En yhtään epäile, etteikö sitä motivoitunutta jengiä olisi tulossa töihin ja etteikö terveysteknologia auttaisi vähentämään merkittävästi koulutettujen hoitajien tarvetta. Sitä perushoitoa tekemään toki tarvitaan ihmisiä, mutta hoitoavustajan hommiin pääsee nytkin ilman alan koulutusta. Lisäksi esimerkiksi välinehuollossa tulee tarvittavien työntekijöiden määrä vähenemään sitä myöten kun yhä enemmän instrumenteista on kertakäyttöisiä. Esimerkiksi monissa kouluissa pienillä paikkakunnilla hoidetaan jo nyt lattioiden siivous pitkälle robotti-imureiden ja -pesureiden avulla. Lääkehoidot siirtyvät robottien annosteltaviksi, ja tietokoneavusteisuus auttaa jo nyt röntgenkuvien lausumisessa. Lisäksi yhä isompi osa terveyspalveluista siirtyy etänä, ja sitä chattia voi pyörittää vaikka Virosta tai Espanjasta käsin.

Jos ihan oikeasti luulette, että maailma pyörii tehyläisten kiukuttelijoiden ympärillä, niin kannattaa hetki miettiä. Ihan yhtä korvaamattomia oli 1980-luvulla sairaalan kylvettäjät, 1990-luvulla konekirjoittajat ja 2000-luvulla vielä lähetitkin.

Tervetuloa ulkomaalaiset hoitajat töihin yliopistosairaalan teholle tai leikkaussaliin- siellä ei filippiiniläinen sairaanhoitaja kykene tekemään mitään pitää kouluttautua sh:ksi Suomessa. Kokemusta on espanjalaisista sairaanhoitajista- tulivat Suomeen hakemaan työkokemuksen, ja opiskelivat englannin, ja lähtivät Ntitteijin töihin joissa arvostus ja palkka parempi. Koettakaa tajuata että nämä kehitysmaiden hoitsut, joita Suomi pystyy saamaan tekevät meillä avustavia hommia sairaanhoitajien töihin eivät meillä pysty. Ne, jotka pystyisivät tekemään sairaanhoitajien hommia meillä ( Pohjoismaissa koulutetut sairaanhoitajat). lähtevät Jenkkeihin.

Eikun vaan kehittämään robottia tms joka hoitaa tehohoitopotilaan ilman hoitajaa alusta loppuun.Siihen menee ehkä 150 vuotta. Tehohoidon tietokoneohjelmiakin on kehitetty vasta 30 vuotta, ja puutteita on edelleen ja paljon, ja ihminen tarvitaan tekemään päätökset hoito yms. Mutta mikäs tässä on odotellessa.

Suomessa ammattitutkinnon voi suorittaa opiskelematta päivääkään alaa, ihan vaan näyttöjen perusteella. Näytöt voi suorittaa ihan päivissä ja jos jokin ei mene lävitse, kertaa viikonlopun ajan ja yrittää seuraavalla viikolla uudelleen.

Aikoihin ei olla myöskään vaadittu suomen kielen osaamista, vaan ajatuksena on että työtä tehdessä samalla oppii. Ja nämä ovat ihan yleisiä käytäntöjä, eivät mitään helpotuksia ulkomailta tulijoita varten.

Maamme terveydenhuollosta aika marginaalinen osa on yliopistosairaalan leikkaus- ja teho-osastot. 😀 Varmasti sinne on vaikeampi ihan heittää sisään töihin ulkomailta, ehkä siellä joudutaan jatkossakin palkkaamaan enimmäkseen kotimaista? Sen sijaan vaikkapa tuhannen bioanalyytikon tai röntgenhoitajan tuominen ulkomailta on paljon yksinkertaisempaa.

Terveydenhoitoa tulevat jatkossakin tekemään ihmiset. Vaikka se tietokone ehdottaakin jotain löydöstä röntgenkuvasta, ihminen sen kuitenkin lopullisesti päättää. Se ei mitenkään muuta sitä tulevaisuudennäkymää, että terveydenhuollossa tarvittava ihmismäärä puolittuu ja osa näistä tarpeettomista töistä on jo loppunut ja paljon on vielä tulossa.

Japanissa jo monissa edullisissakin kahviloissa ruuat tarjoilee pöytään itsenäisesti liikkuva robotti. Koronan myötä nämä kahvilat, joissa tilataan ja maksetaan koneella ja ruuatkin tulevat pöytään ilman ihmiskontaktia, ovat tuntuneet paremmalta ja turvalliselta vaihtoehdolta. Toki ihminen ne ruuat yhä valmistaa, ei kaikki ole automaatioon mennyt. Mutta eiköhän joku vastaava härpäke oteta pian sairaaloissakin kokeiluun aamiaisaikaan ja vähän myöhemmin yleiseen käyttöön. Ihmisiä tullaan tarvitsemaan mutta jälleen vähän vähemmän kuin ennen.

Voi elämän kevät...eikun hoitajat keittää kaurapuuron aamulla. Ruokahuolto on niin automatisoitua, kuin voi olla. Käyppä tutustumassa johonkin keskuskeittiöön. Tietosi ovat jostain 70- luvulta :D

Kyllä se ruuan jakelu ja tarjottimien poisvieminen on iso osa osastojen arkea niin sairaaloissa kuin hoivakodeissakin. Jos olet alalla niin varmasti tiedät, että hygieniasyistä ruoka vain toimitetaan osastolle ja sitten osaston henkilökunta joutuu sen ruuan jakamaan huoneisiin. Näin ehkäistään sitä, etteivät osastolla mahdollisesti lymyilevät mikrobit siirry keittiöhenkilökuntaan ja sitä myöten muualle.

Mutta jos sen ruuan jakaa ja vie pois robotti ihmisten sijaan, säästyy siinä aika monta tuntia työaikaa osaston väeltä, ruokaa kun syödään aika monesti päivässä. Toki vielä nykyinen teknologia ei hoida osaston ruokahuoltoa jos potilaat eivät liiku tai syö omatoimisesti.

🙈🙉🙊 en jaksa....

Siksi juuri robotit, koska suomalaiset hoitajat ei nimenomaan jaksa. Raskasta, kun on ihmiskohtaamisia ja nivusihottumaakin.

No eikun kehittämään. Hinta on ehkä 100 000 - 500 000 euroa. Noi terveydenhuollon laitteet, joissa vähänkään teknologias on tosi kalliita Esim anestesiakone : 100 000 euroa. Tällä hetkellä robotiikka sillä asteella että että ei kykene ruuan jakeluun, saatikka muuhun vaativampaan toimintaan. Ovat myös sellaisia joita joku jossain ohjaa

1990-luvulla pulssioksimetri maksoi monta tuhatta markkaa, nykyisin niitä saa Lidlin tarjouksesta kahdellakympillä. Mäkkärissä myydään keskimäärin kuudella eurolla, silti kaikkialla on halvempaa korvata tilauksia vastaanottavat minimipalkkaiset työntekijät sillä että asiakas tilaa ruuat ison näytön avulla ja maksaa koneella. Itsepalvelukassat alkavat olla kassatyöntekijää edullisempia ja 15 euron annokset kannattaa tuoda pöytiin robotilla. Esimerkiksi jossain Briteissä on pikkukaupoissa ollut enää vain itsepalvelukassoja monen vuoden ajan.

Lidlin SpO2 ei kelpaa sairaalakäyttöön. Tarvitaan myös muuta dataa ja ihminen joka osaa tulkita oikein löydökset. Valvontamonitoreissa on kyllä ohjelmat jotka esim hälyttävät kriittisiä arvoja, mutta täytyy tietää muutakin asioita ja osata reagoida oikein. Yhdellä yksittäisellä laitteella/ arvolla , niiden antamalla tiedolla ei juurikaan tee mitään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pahinta on, että laatu laskee koko ajan.

Tässäpä se. Jos paikassa x on kolme hoitajaa, joista yksi on ollut siellä kymmenen vuotta, toinen on loppuvaiheen opiskelija ja kolmas on ollut eläkkeellä jo vuosia, niin on ihan selvä että numero ykkönen on se joka pyörittää systeemiä. Kakkonen on liian kokematon ja kolmosen taidot ovat usein vanhentuneet eikä reaktiokyky ole enää samanlainen. Silti ykkönen ei saa mitään siitä että pyörittää koko hommaa tosiasiassa yksin. Ja kun se sen tajuaa, se lähtee. Sitten jää kakkonen ja kolmonen sinne ja saavat ehkä numero nelosen, joka ei todellakaan ole terävintä kärkeä. Ja siinä vaiheessa asiakkaat itkee.

Ehkäpä sillä ykkösellä olisi paljon opittavaa seniorimman 40 vuoden kokemuksesta (kyllä ne kuule on aika reipasta jengiä kun jaksavat monta vuotta eläköitymisen jälkeenkin painaa keikkaa) ja uusimmat tiedot omaavalta opiskelijalta. Mutta peiliin katsomista tietysti vaaditaan vain niiltä muilta.

Oman kokemukseni mukaan ikä valitettavasti tekee sen, että ei olla enää niin skarppeja. Kokemus on aina hyvästä, mutta ikä hidastaa. Laittaisin paukut siihen nuoreen vastavalmistuneeseen ja pyrkisin sitouttamaan työpaikkaan. Ja se edellyttää hyviä työolosuhteita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomen taloudella meni huonosti jo ennen Ukrainan sotaakin. Ukrainan sota on jo nyt johtamassa lamaan. Hoitajien palkankorotuksen maksajina olisivat veronmaksajat. Tietäisi melkoisia veronkorotuksia, koska hoitajia on niin paljon. Palkankorotuksiin Suomen olisi otettava lisää lainaa jo muutenkin ison velkamäärän päälle? Yksinkertaisesti tilanne on nyt mahdollisimman huono palkankorotuksiin, jotka olisivat vielä yleisen linjan selvästi ylittäviä.

Ymmärrätkö että ku set suomalaisten nilkkaan? Ei hoitajia = sulla ja sun läheisillä ei ole hoitajia. Suomalaisilla ei ole terveydenhuoltoa. Kuukausien jonot hammashuoltoon, syöpähoitoon... kotihoitoa ei oooole. Ymmärrätkö prioriteetit? Onko sulla muila korkeammalle ulottuvia prioriteettejä kuin terveys? Vai oletko superihminen, joka ei koskaan tarvitse millään tavalla hoitoa? Tällä hetkellä tilanne hoitoalalla katastrofaalinen. Se tarkoittaa että ihmiset jotka ovat sairaita, eivät saa hoitoa, koska ei ole hoitajia. Tätätkö haluat? R-kiskan myyjiä riittää, koska tupakkaa pitää saada, mutta kun on hengestä ja terveydestä kiinni, ei niin väliä?

En yhtään epäile, etteikö sitä motivoitunutta jengiä olisi tulossa töihin ja etteikö terveysteknologia auttaisi vähentämään merkittävästi koulutettujen hoitajien tarvetta. Sitä perushoitoa tekemään toki tarvitaan ihmisiä, mutta hoitoavustajan hommiin pääsee nytkin ilman alan koulutusta. Lisäksi esimerkiksi välinehuollossa tulee tarvittavien työntekijöiden määrä vähenemään sitä myöten kun yhä enemmän instrumenteista on kertakäyttöisiä. Esimerkiksi monissa kouluissa pienillä paikkakunnilla hoidetaan jo nyt lattioiden siivous pitkälle robotti-imureiden ja -pesureiden avulla. Lääkehoidot siirtyvät robottien annosteltaviksi, ja tietokoneavusteisuus auttaa jo nyt röntgenkuvien lausumisessa. Lisäksi yhä isompi osa terveyspalveluista siirtyy etänä, ja sitä chattia voi pyörittää vaikka Virosta tai Espanjasta käsin.

Jos ihan oikeasti luulette, että maailma pyörii tehyläisten kiukuttelijoiden ympärillä, niin kannattaa hetki miettiä. Ihan yhtä korvaamattomia oli 1980-luvulla sairaalan kylvettäjät, 1990-luvulla konekirjoittajat ja 2000-luvulla vielä lähetitkin.

Tervetuloa ulkomaalaiset hoitajat töihin yliopistosairaalan teholle tai leikkaussaliin- siellä ei filippiiniläinen sairaanhoitaja kykene tekemään mitään pitää kouluttautua sh:ksi Suomessa. Kokemusta on espanjalaisista sairaanhoitajista- tulivat Suomeen hakemaan työkokemuksen, ja opiskelivat englannin, ja lähtivät Ntitteijin töihin joissa arvostus ja palkka parempi. Koettakaa tajuata että nämä kehitysmaiden hoitsut, joita Suomi pystyy saamaan tekevät meillä avustavia hommia sairaanhoitajien töihin eivät meillä pysty. Ne, jotka pystyisivät tekemään sairaanhoitajien hommia meillä ( Pohjoismaissa koulutetut sairaanhoitajat). lähtevät Jenkkeihin.

Eikun vaan kehittämään robottia tms joka hoitaa tehohoitopotilaan ilman hoitajaa alusta loppuun.Siihen menee ehkä 150 vuotta. Tehohoidon tietokoneohjelmiakin on kehitetty vasta 30 vuotta, ja puutteita on edelleen ja paljon, ja ihminen tarvitaan tekemään päätökset hoito yms. Mutta mikäs tässä on odotellessa.

Suomessa ammattitutkinnon voi suorittaa opiskelematta päivääkään alaa, ihan vaan näyttöjen perusteella. Näytöt voi suorittaa ihan päivissä ja jos jokin ei mene lävitse, kertaa viikonlopun ajan ja yrittää seuraavalla viikolla uudelleen.

Aikoihin ei olla myöskään vaadittu suomen kielen osaamista, vaan ajatuksena on että työtä tehdessä samalla oppii. Ja nämä ovat ihan yleisiä käytäntöjä, eivät mitään helpotuksia ulkomailta tulijoita varten.

Maamme terveydenhuollosta aika marginaalinen osa on yliopistosairaalan leikkaus- ja teho-osastot. 😀 Varmasti sinne on vaikeampi ihan heittää sisään töihin ulkomailta, ehkä siellä joudutaan jatkossakin palkkaamaan enimmäkseen kotimaista? Sen sijaan vaikkapa tuhannen bioanalyytikon tai röntgenhoitajan tuominen ulkomailta on paljon yksinkertaisempaa.

Terveydenhoitoa tulevat jatkossakin tekemään ihmiset. Vaikka se tietokone ehdottaakin jotain löydöstä röntgenkuvasta, ihminen sen kuitenkin lopullisesti päättää. Se ei mitenkään muuta sitä tulevaisuudennäkymää, että terveydenhuollossa tarvittava ihmismäärä puolittuu ja osa näistä tarpeettomista töistä on jo loppunut ja paljon on vielä tulossa.

Japanissa jo monissa edullisissakin kahviloissa ruuat tarjoilee pöytään itsenäisesti liikkuva robotti. Koronan myötä nämä kahvilat, joissa tilataan ja maksetaan koneella ja ruuatkin tulevat pöytään ilman ihmiskontaktia, ovat tuntuneet paremmalta ja turvalliselta vaihtoehdolta. Toki ihminen ne ruuat yhä valmistaa, ei kaikki ole automaatioon mennyt. Mutta eiköhän joku vastaava härpäke oteta pian sairaaloissakin kokeiluun aamiaisaikaan ja vähän myöhemmin yleiseen käyttöön. Ihmisiä tullaan tarvitsemaan mutta jälleen vähän vähemmän kuin ennen.

Voi elämän kevät...eikun hoitajat keittää kaurapuuron aamulla. Ruokahuolto on niin automatisoitua, kuin voi olla. Käyppä tutustumassa johonkin keskuskeittiöön. Tietosi ovat jostain 70- luvulta :D

Kyllä se ruuan jakelu ja tarjottimien poisvieminen on iso osa osastojen arkea niin sairaaloissa kuin hoivakodeissakin. Jos olet alalla niin varmasti tiedät, että hygieniasyistä ruoka vain toimitetaan osastolle ja sitten osaston henkilökunta joutuu sen ruuan jakamaan huoneisiin. Näin ehkäistään sitä, etteivät osastolla mahdollisesti lymyilevät mikrobit siirry keittiöhenkilökuntaan ja sitä myöten muualle.

Mutta jos sen ruuan jakaa ja vie pois robotti ihmisten sijaan, säästyy siinä aika monta tuntia työaikaa osaston väeltä, ruokaa kun syödään aika monesti päivässä. Toki vielä nykyinen teknologia ei hoida osaston ruokahuoltoa jos potilaat eivät liiku tai syö omatoimisesti.

🙈🙉🙊 en jaksa....

Siksi juuri robotit, koska suomalaiset hoitajat ei nimenomaan jaksa. Raskasta, kun on ihmiskohtaamisia ja nivusihottumaakin.

No eikun kehittämään. Hinta on ehkä 100 000 - 500 000 euroa. Noi terveydenhuollon laitteet, joissa vähänkään teknologias on tosi kalliita Esim anestesiakone : 100 000 euroa. Tällä hetkellä robotiikka sillä asteella että että ei kykene ruuan jakeluun, saatikka muuhun vaativampaan toimintaan. Ovat myös sellaisia joita joku jossain ohjaa

https://www.keenonrobot.com/EN/index/Page/index/catid/7.html?gclid=CjwK…

Yhden ainokaisen tarjoilurobotin ostohinta on jotain 18 000 USD, isoissa erissä toki hinta laskee. Työntekijän bruttopalkan saa kertoa puolellatoista, jotta työnantajakulut saa maksettua. Jos tuo robo toimisi 20 000 USD hinnalla vaikkapa viisi vuotta ja avustavan henkilöstön kulut olisivat 3300 euroa kuussa (palkka 2000 eur, työantajakulut 1000 eur, työvaatteet työterveys yms 300 eur), robotti olisi halvempi jos se tekisi 10 % yhden avustajan työstä. Eli jos robotti säästäisi viikossa osastolla 4 tuntia työaikaa, se olisi kannattava investointi.

Voi rakas. Tutustu ensin ruokahuoltoon isossa sairaalassa. Kun et ymmärrä. Ihan alkaen sieltä ketjun alkupäästä päättyen siihen, että ruoka viedään potilaalle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pahinta on, että laatu laskee koko ajan.

Tässäpä se. Jos paikassa x on kolme hoitajaa, joista yksi on ollut siellä kymmenen vuotta, toinen on loppuvaiheen opiskelija ja kolmas on ollut eläkkeellä jo vuosia, niin on ihan selvä että numero ykkönen on se joka pyörittää systeemiä. Kakkonen on liian kokematon ja kolmosen taidot ovat usein vanhentuneet eikä reaktiokyky ole enää samanlainen. Silti ykkönen ei saa mitään siitä että pyörittää koko hommaa tosiasiassa yksin. Ja kun se sen tajuaa, se lähtee. Sitten jää kakkonen ja kolmonen sinne ja saavat ehkä numero nelosen, joka ei todellakaan ole terävintä kärkeä. Ja siinä vaiheessa asiakkaat itkee.

Ehkäpä sillä ykkösellä olisi paljon opittavaa seniorimman 40 vuoden kokemuksesta (kyllä ne kuule on aika reipasta jengiä kun jaksavat monta vuotta eläköitymisen jälkeenkin painaa keikkaa) ja uusimmat tiedot omaavalta opiskelijalta. Mutta peiliin katsomista tietysti vaaditaan vain niiltä muilta.

Eiköhän 10 vuotta samassa työpaikassa ollut hoitaja ole riittävän kokenut, eikä se tarvitse mitään vinkkejä miten asiat hoidettiin 80-luvulla. Usein liian kauas taakse katsominen ei toimi, se kokemus on hyvästä, mutta sen pitää olla tähän päivään sidottua. Tuskin teho-osasto vuodelta 1982 on sama kuin teho vuonna 2022. Ymmärrän toki pointtisi, mutta pitkä kokemus ei yksin ole mikään tae siitä, että hommat lähtisi rullaamaan noin vain. 

Vierailija kirjoitti:

Hoitajaliitto on ihan itse omalla kampanjallaan pilannut hoitotyön maineen täysin. Voivat katsoa peiliin jos hoitotyö ei enää kiinnosta. 

Hoitajaliitto tuo esille sen todellisuuden mikä on hoitotyössä, ihan hoitajien itsensä kertomana, eivät sitä itse keksi. Säännöllisesti tekee mm kyselyitä jäseniä on 15000, että kyllä liitto tietää, mikä se todellisuus on.On ainoa joka oikeasti pitäähpitajien puolta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pahinta on, että laatu laskee koko ajan.

Tässäpä se. Jos paikassa x on kolme hoitajaa, joista yksi on ollut siellä kymmenen vuotta, toinen on loppuvaiheen opiskelija ja kolmas on ollut eläkkeellä jo vuosia, niin on ihan selvä että numero ykkönen on se joka pyörittää systeemiä. Kakkonen on liian kokematon ja kolmosen taidot ovat usein vanhentuneet eikä reaktiokyky ole enää samanlainen. Silti ykkönen ei saa mitään siitä että pyörittää koko hommaa tosiasiassa yksin. Ja kun se sen tajuaa, se lähtee. Sitten jää kakkonen ja kolmonen sinne ja saavat ehkä numero nelosen, joka ei todellakaan ole terävintä kärkeä. Ja siinä vaiheessa asiakkaat itkee.

Ehkäpä sillä ykkösellä olisi paljon opittavaa seniorimman 40 vuoden kokemuksesta (kyllä ne kuule on aika reipasta jengiä kun jaksavat monta vuotta eläköitymisen jälkeenkin painaa keikkaa) ja uusimmat tiedot omaavalta opiskelijalta. Mutta peiliin katsomista tietysti vaaditaan vain niiltä muilta.

Eiköhän 10 vuotta samassa työpaikassa ollut hoitaja ole riittävän kokenut, eikä se tarvitse mitään vinkkejä miten asiat hoidettiin 80-luvulla. Usein liian kauas taakse katsominen ei toimi, se kokemus on hyvästä, mutta sen pitää olla tähän päivään sidottua. Tuskin teho-osasto vuodelta 1982 on sama kuin teho vuonna 2022. Ymmärrän toki pointtisi, mutta pitkä kokemus ei yksin ole mikään tae siitä, että hommat lähtisi rullaamaan noin vain. 

Kliinistä kokemusta taas ei saa kuin tekemällä työtä. Se 30 vuotta työtä tehnyt on asiantuntija, aloittelija ei.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomen taloudella meni huonosti jo ennen Ukrainan sotaakin. Ukrainan sota on jo nyt johtamassa lamaan. Hoitajien palkankorotuksen maksajina olisivat veronmaksajat. Tietäisi melkoisia veronkorotuksia, koska hoitajia on niin paljon. Palkankorotuksiin Suomen olisi otettava lisää lainaa jo muutenkin ison velkamäärän päälle? Yksinkertaisesti tilanne on nyt mahdollisimman huono palkankorotuksiin, jotka olisivat vielä yleisen linjan selvästi ylittäviä.

Ymmärrätkö että ku set suomalaisten nilkkaan? Ei hoitajia = sulla ja sun läheisillä ei ole hoitajia. Suomalaisilla ei ole terveydenhuoltoa. Kuukausien jonot hammashuoltoon, syöpähoitoon... kotihoitoa ei oooole. Ymmärrätkö prioriteetit? Onko sulla muila korkeammalle ulottuvia prioriteettejä kuin terveys? Vai oletko superihminen, joka ei koskaan tarvitse millään tavalla hoitoa? Tällä hetkellä tilanne hoitoalalla katastrofaalinen. Se tarkoittaa että ihmiset jotka ovat sairaita, eivät saa hoitoa, koska ei ole hoitajia. Tätätkö haluat? R-kiskan myyjiä riittää, koska tupakkaa pitää saada, mutta kun on hengestä ja terveydestä kiinni, ei niin väliä?

En yhtään epäile, etteikö sitä motivoitunutta jengiä olisi tulossa töihin ja etteikö terveysteknologia auttaisi vähentämään merkittävästi koulutettujen hoitajien tarvetta. Sitä perushoitoa tekemään toki tarvitaan ihmisiä, mutta hoitoavustajan hommiin pääsee nytkin ilman alan koulutusta. Lisäksi esimerkiksi välinehuollossa tulee tarvittavien työntekijöiden määrä vähenemään sitä myöten kun yhä enemmän instrumenteista on kertakäyttöisiä. Esimerkiksi monissa kouluissa pienillä paikkakunnilla hoidetaan jo nyt lattioiden siivous pitkälle robotti-imureiden ja -pesureiden avulla. Lääkehoidot siirtyvät robottien annosteltaviksi, ja tietokoneavusteisuus auttaa jo nyt röntgenkuvien lausumisessa. Lisäksi yhä isompi osa terveyspalveluista siirtyy etänä, ja sitä chattia voi pyörittää vaikka Virosta tai Espanjasta käsin.

Jos ihan oikeasti luulette, että maailma pyörii tehyläisten kiukuttelijoiden ympärillä, niin kannattaa hetki miettiä. Ihan yhtä korvaamattomia oli 1980-luvulla sairaalan kylvettäjät, 1990-luvulla konekirjoittajat ja 2000-luvulla vielä lähetitkin.

Tervetuloa ulkomaalaiset hoitajat töihin yliopistosairaalan teholle tai leikkaussaliin- siellä ei filippiiniläinen sairaanhoitaja kykene tekemään mitään pitää kouluttautua sh:ksi Suomessa. Kokemusta on espanjalaisista sairaanhoitajista- tulivat Suomeen hakemaan työkokemuksen, ja opiskelivat englannin, ja lähtivät Ntitteijin töihin joissa arvostus ja palkka parempi. Koettakaa tajuata että nämä kehitysmaiden hoitsut, joita Suomi pystyy saamaan tekevät meillä avustavia hommia sairaanhoitajien töihin eivät meillä pysty. Ne, jotka pystyisivät tekemään sairaanhoitajien hommia meillä ( Pohjoismaissa koulutetut sairaanhoitajat). lähtevät Jenkkeihin.

Eikun vaan kehittämään robottia tms joka hoitaa tehohoitopotilaan ilman hoitajaa alusta loppuun.Siihen menee ehkä 150 vuotta. Tehohoidon tietokoneohjelmiakin on kehitetty vasta 30 vuotta, ja puutteita on edelleen ja paljon, ja ihminen tarvitaan tekemään päätökset hoito yms. Mutta mikäs tässä on odotellessa.

Suomessa ammattitutkinnon voi suorittaa opiskelematta päivääkään alaa, ihan vaan näyttöjen perusteella. Näytöt voi suorittaa ihan päivissä ja jos jokin ei mene lävitse, kertaa viikonlopun ajan ja yrittää seuraavalla viikolla uudelleen.

Aikoihin ei olla myöskään vaadittu suomen kielen osaamista, vaan ajatuksena on että työtä tehdessä samalla oppii. Ja nämä ovat ihan yleisiä käytäntöjä, eivät mitään helpotuksia ulkomailta tulijoita varten.

Maamme terveydenhuollosta aika marginaalinen osa on yliopistosairaalan leikkaus- ja teho-osastot. 😀 Varmasti sinne on vaikeampi ihan heittää sisään töihin ulkomailta, ehkä siellä joudutaan jatkossakin palkkaamaan enimmäkseen kotimaista? Sen sijaan vaikkapa tuhannen bioanalyytikon tai röntgenhoitajan tuominen ulkomailta on paljon yksinkertaisempaa.

Terveydenhoitoa tulevat jatkossakin tekemään ihmiset. Vaikka se tietokone ehdottaakin jotain löydöstä röntgenkuvasta, ihminen sen kuitenkin lopullisesti päättää. Se ei mitenkään muuta sitä tulevaisuudennäkymää, että terveydenhuollossa tarvittava ihmismäärä puolittuu ja osa näistä tarpeettomista töistä on jo loppunut ja paljon on vielä tulossa.

Japanissa jo monissa edullisissakin kahviloissa ruuat tarjoilee pöytään itsenäisesti liikkuva robotti. Koronan myötä nämä kahvilat, joissa tilataan ja maksetaan koneella ja ruuatkin tulevat pöytään ilman ihmiskontaktia, ovat tuntuneet paremmalta ja turvalliselta vaihtoehdolta. Toki ihminen ne ruuat yhä valmistaa, ei kaikki ole automaatioon mennyt. Mutta eiköhän joku vastaava härpäke oteta pian sairaaloissakin kokeiluun aamiaisaikaan ja vähän myöhemmin yleiseen käyttöön. Ihmisiä tullaan tarvitsemaan mutta jälleen vähän vähemmän kuin ennen.

Voi elämän kevät...eikun hoitajat keittää kaurapuuron aamulla. Ruokahuolto on niin automatisoitua, kuin voi olla. Käyppä tutustumassa johonkin keskuskeittiöön. Tietosi ovat jostain 70- luvulta :D

Kyllä se ruuan jakelu ja tarjottimien poisvieminen on iso osa osastojen arkea niin sairaaloissa kuin hoivakodeissakin. Jos olet alalla niin varmasti tiedät, että hygieniasyistä ruoka vain toimitetaan osastolle ja sitten osaston henkilökunta joutuu sen ruuan jakamaan huoneisiin. Näin ehkäistään sitä, etteivät osastolla mahdollisesti lymyilevät mikrobit siirry keittiöhenkilökuntaan ja sitä myöten muualle.

Mutta jos sen ruuan jakaa ja vie pois robotti ihmisten sijaan, säästyy siinä aika monta tuntia työaikaa osaston väeltä, ruokaa kun syödään aika monesti päivässä. Toki vielä nykyinen teknologia ei hoida osaston ruokahuoltoa jos potilaat eivät liiku tai syö omatoimisesti.

🙈🙉🙊 en jaksa....

Siksi juuri robotit, koska suomalaiset hoitajat ei nimenomaan jaksa. Raskasta, kun on ihmiskohtaamisia ja nivusihottumaakin.

No eikun kehittämään. Hinta on ehkä 100 000 - 500 000 euroa. Noi terveydenhuollon laitteet, joissa vähänkään teknologias on tosi kalliita Esim anestesiakone : 100 000 euroa. Tällä hetkellä robotiikka sillä asteella että että ei kykene ruuan jakeluun, saatikka muuhun vaativampaan toimintaan. Ovat myös sellaisia joita joku jossain ohjaa

1990-luvulla pulssioksimetri maksoi monta tuhatta markkaa, nykyisin niitä saa Lidlin tarjouksesta kahdellakympillä. Mäkkärissä myydään keskimäärin kuudella eurolla, silti kaikkialla on halvempaa korvata tilauksia vastaanottavat minimipalkkaiset työntekijät sillä että asiakas tilaa ruuat ison näytön avulla ja maksaa koneella. Itsepalvelukassat alkavat olla kassatyöntekijää edullisempia ja 15 euron annokset kannattaa tuoda pöytiin robotilla. Esimerkiksi jossain Briteissä on pikkukaupoissa ollut enää vain itsepalvelukassoja monen vuoden ajan.

Lidlin SpO2 ei kelpaa sairaalakäyttöön. Tarvitaan myös muuta dataa ja ihminen joka osaa tulkita oikein löydökset. Valvontamonitoreissa on kyllä ohjelmat jotka esim hälyttävät kriittisiä arvoja, mutta täytyy tietää muutakin asioita ja osata reagoida oikein. Yhdellä yksittäisellä laitteella/ arvolla , niiden antamalla tiedolla ei juurikaan tee mitään.

Ei tietenkään kelpaa, se oli vain esimerkki tekniikan halpenemisesta. 😀 Ymmärrättekö te tahallanne väärin vai ihanko tosissaan? Terveydenhuollossa käytetään lääkinnällisiä laitteita, mutta niiden hinta noudattelee hyvin tarkkaan kyseisen teknologian yleistä hintatasoa. Lidlin tuote kelpaa kuitenkin oikein hyvin astman tai keuhkoahtaumataudin kotiseurantaan ja auttaa merkittävästi vähentämään päivystyskäyntejä em. Sairauksien osalta. Ja kun se etäluettava lääkinnällinen laite kaikkien vitaalien seurantaa maksaa satasen, se tulee jokaisen kotihoidon asiakkaan ranteeseen tai mihin nyt kiinnitetäänkään.

https://www.fimea.fi/kansalaisen_laaketieto/tuotetietoa-terveysteknolog…

Minun tuntemani sairaanhoitajat  nauttivat korkeasta elintasosta  kaikki.   Heillä on hyväpalkkaiset korkeasti koulutetut  puolisot. Juristi,  dipl. ins.  kauppat.maist. Fyysikko.  Tekniikan tohtori,  toimiusjohtaja kansainv firmassa. Ei he sossusta mitän sais kun on omaisuutta ja uudet autot joilla ajella.  Ei selaasia karenssit  hetkauta. Ovat itsekin hyviä  taloudehoitajia. Ei juoppoja,  peliriippuvaisia , eikä pikavippejä. Saraaloissa on  monenlaista   työntekijää,  mutta kaikki ovat  hyviä vastuunkantajia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomen taloudella meni huonosti jo ennen Ukrainan sotaakin. Ukrainan sota on jo nyt johtamassa lamaan. Hoitajien palkankorotuksen maksajina olisivat veronmaksajat. Tietäisi melkoisia veronkorotuksia, koska hoitajia on niin paljon. Palkankorotuksiin Suomen olisi otettava lisää lainaa jo muutenkin ison velkamäärän päälle? Yksinkertaisesti tilanne on nyt mahdollisimman huono palkankorotuksiin, jotka olisivat vielä yleisen linjan selvästi ylittäviä.

Ymmärrätkö että ku set suomalaisten nilkkaan? Ei hoitajia = sulla ja sun läheisillä ei ole hoitajia. Suomalaisilla ei ole terveydenhuoltoa. Kuukausien jonot hammashuoltoon, syöpähoitoon... kotihoitoa ei oooole. Ymmärrätkö prioriteetit? Onko sulla muila korkeammalle ulottuvia prioriteettejä kuin terveys? Vai oletko superihminen, joka ei koskaan tarvitse millään tavalla hoitoa? Tällä hetkellä tilanne hoitoalalla katastrofaalinen. Se tarkoittaa että ihmiset jotka ovat sairaita, eivät saa hoitoa, koska ei ole hoitajia. Tätätkö haluat? R-kiskan myyjiä riittää, koska tupakkaa pitää saada, mutta kun on hengestä ja terveydestä kiinni, ei niin väliä?

En yhtään epäile, etteikö sitä motivoitunutta jengiä olisi tulossa töihin ja etteikö terveysteknologia auttaisi vähentämään merkittävästi koulutettujen hoitajien tarvetta. Sitä perushoitoa tekemään toki tarvitaan ihmisiä, mutta hoitoavustajan hommiin pääsee nytkin ilman alan koulutusta. Lisäksi esimerkiksi välinehuollossa tulee tarvittavien työntekijöiden määrä vähenemään sitä myöten kun yhä enemmän instrumenteista on kertakäyttöisiä. Esimerkiksi monissa kouluissa pienillä paikkakunnilla hoidetaan jo nyt lattioiden siivous pitkälle robotti-imureiden ja -pesureiden avulla. Lääkehoidot siirtyvät robottien annosteltaviksi, ja tietokoneavusteisuus auttaa jo nyt röntgenkuvien lausumisessa. Lisäksi yhä isompi osa terveyspalveluista siirtyy etänä, ja sitä chattia voi pyörittää vaikka Virosta tai Espanjasta käsin.

Jos ihan oikeasti luulette, että maailma pyörii tehyläisten kiukuttelijoiden ympärillä, niin kannattaa hetki miettiä. Ihan yhtä korvaamattomia oli 1980-luvulla sairaalan kylvettäjät, 1990-luvulla konekirjoittajat ja 2000-luvulla vielä lähetitkin.

Tervetuloa ulkomaalaiset hoitajat töihin yliopistosairaalan teholle tai leikkaussaliin- siellä ei filippiiniläinen sairaanhoitaja kykene tekemään mitään pitää kouluttautua sh:ksi Suomessa. Kokemusta on espanjalaisista sairaanhoitajista- tulivat Suomeen hakemaan työkokemuksen, ja opiskelivat englannin, ja lähtivät Ntitteijin töihin joissa arvostus ja palkka parempi. Koettakaa tajuata että nämä kehitysmaiden hoitsut, joita Suomi pystyy saamaan tekevät meillä avustavia hommia sairaanhoitajien töihin eivät meillä pysty. Ne, jotka pystyisivät tekemään sairaanhoitajien hommia meillä ( Pohjoismaissa koulutetut sairaanhoitajat). lähtevät Jenkkeihin.

Eikun vaan kehittämään robottia tms joka hoitaa tehohoitopotilaan ilman hoitajaa alusta loppuun.Siihen menee ehkä 150 vuotta. Tehohoidon tietokoneohjelmiakin on kehitetty vasta 30 vuotta, ja puutteita on edelleen ja paljon, ja ihminen tarvitaan tekemään päätökset hoito yms. Mutta mikäs tässä on odotellessa.

Suomessa ammattitutkinnon voi suorittaa opiskelematta päivääkään alaa, ihan vaan näyttöjen perusteella. Näytöt voi suorittaa ihan päivissä ja jos jokin ei mene lävitse, kertaa viikonlopun ajan ja yrittää seuraavalla viikolla uudelleen.

Aikoihin ei olla myöskään vaadittu suomen kielen osaamista, vaan ajatuksena on että työtä tehdessä samalla oppii. Ja nämä ovat ihan yleisiä käytäntöjä, eivät mitään helpotuksia ulkomailta tulijoita varten.

Maamme terveydenhuollosta aika marginaalinen osa on yliopistosairaalan leikkaus- ja teho-osastot. 😀 Varmasti sinne on vaikeampi ihan heittää sisään töihin ulkomailta, ehkä siellä joudutaan jatkossakin palkkaamaan enimmäkseen kotimaista? Sen sijaan vaikkapa tuhannen bioanalyytikon tai röntgenhoitajan tuominen ulkomailta on paljon yksinkertaisempaa.

Terveydenhoitoa tulevat jatkossakin tekemään ihmiset. Vaikka se tietokone ehdottaakin jotain löydöstä röntgenkuvasta, ihminen sen kuitenkin lopullisesti päättää. Se ei mitenkään muuta sitä tulevaisuudennäkymää, että terveydenhuollossa tarvittava ihmismäärä puolittuu ja osa näistä tarpeettomista töistä on jo loppunut ja paljon on vielä tulossa.

Japanissa jo monissa edullisissakin kahviloissa ruuat tarjoilee pöytään itsenäisesti liikkuva robotti. Koronan myötä nämä kahvilat, joissa tilataan ja maksetaan koneella ja ruuatkin tulevat pöytään ilman ihmiskontaktia, ovat tuntuneet paremmalta ja turvalliselta vaihtoehdolta. Toki ihminen ne ruuat yhä valmistaa, ei kaikki ole automaatioon mennyt. Mutta eiköhän joku vastaava härpäke oteta pian sairaaloissakin kokeiluun aamiaisaikaan ja vähän myöhemmin yleiseen käyttöön. Ihmisiä tullaan tarvitsemaan mutta jälleen vähän vähemmän kuin ennen.

Voi elämän kevät...eikun hoitajat keittää kaurapuuron aamulla. Ruokahuolto on niin automatisoitua, kuin voi olla. Käyppä tutustumassa johonkin keskuskeittiöön. Tietosi ovat jostain 70- luvulta :D

Kyllä se ruuan jakelu ja tarjottimien poisvieminen on iso osa osastojen arkea niin sairaaloissa kuin hoivakodeissakin. Jos olet alalla niin varmasti tiedät, että hygieniasyistä ruoka vain toimitetaan osastolle ja sitten osaston henkilökunta joutuu sen ruuan jakamaan huoneisiin. Näin ehkäistään sitä, etteivät osastolla mahdollisesti lymyilevät mikrobit siirry keittiöhenkilökuntaan ja sitä myöten muualle.

Mutta jos sen ruuan jakaa ja vie pois robotti ihmisten sijaan, säästyy siinä aika monta tuntia työaikaa osaston väeltä, ruokaa kun syödään aika monesti päivässä. Toki vielä nykyinen teknologia ei hoida osaston ruokahuoltoa jos potilaat eivät liiku tai syö omatoimisesti.

🙈🙉🙊 en jaksa....

Siksi juuri robotit, koska suomalaiset hoitajat ei nimenomaan jaksa. Raskasta, kun on ihmiskohtaamisia ja nivusihottumaakin.

No eikun kehittämään. Hinta on ehkä 100 000 - 500 000 euroa. Noi terveydenhuollon laitteet, joissa vähänkään teknologias on tosi kalliita Esim anestesiakone : 100 000 euroa. Tällä hetkellä robotiikka sillä asteella että että ei kykene ruuan jakeluun, saatikka muuhun vaativampaan toimintaan. Ovat myös sellaisia joita joku jossain ohjaa

https://www.keenonrobot.com/EN/index/Page/index/catid/7.html?gclid=CjwK…

Yhden ainokaisen tarjoilurobotin ostohinta on jotain 18 000 USD, isoissa erissä toki hinta laskee. Työntekijän bruttopalkan saa kertoa puolellatoista, jotta työnantajakulut saa maksettua. Jos tuo robo toimisi 20 000 USD hinnalla vaikkapa viisi vuotta ja avustavan henkilöstön kulut olisivat 3300 euroa kuussa (palkka 2000 eur, työantajakulut 1000 eur, työvaatteet työterveys yms 300 eur), robotti olisi halvempi jos se tekisi 10 % yhden avustajan työstä. Eli jos robotti säästäisi viikossa osastolla 4 tuntia työaikaa, se olisi kannattava investointi.

Voi rakas. Tutustu ensin ruokahuoltoon isossa sairaalassa. Kun et ymmärrä. Ihan alkaen sieltä ketjun alkupäästä päättyen siihen, että ruoka viedään potilaalle.

Ruoka isossa sairaalassa täytyy nimenomaan kuljettaa puhtausluokituksen mukaan. Puhtaimpia ovat keittiötyöntekijät, sitten likaisempia ne ruokaa kuljettavat ja likaisimpia ne, jotka osastolla ruokaa toimittavat. Ensisijaisesti tämä on ongelma siksi, koska ihmiset eivät noudata hygieniaohjeita ja siksi sairaalat kuhisevat antibiooteille vastustuskykyisiä bakteereja.

Ongelmat ratkaistaan juuri sillä, että a) kone desinfioi paljon paremmin kuin ihminen ja b) kone voi toimittaa ruuan keittiöltä osastolle ja osastolta huoneeseen vähemmillä mikrobeillaa koska robotin avulla vältetään ne tartuttajina toimivat ihmiskontaktit.

Usein saa lukea, että hoitotyö on niin raskasta koska koronapotilaat. Juuri näillä konsteillahan sitä infektioturvallisuutta parannetaan niin potilaille kuin työntekijöillekin. Mutta toki sitäkin osa vastustaa ja sanoo, ettei hoitohuone ole desinfioitu jos ei sinne ole laikkari hikeä valuttanut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pahinta on, että laatu laskee koko ajan.

Tässäpä se. Jos paikassa x on kolme hoitajaa, joista yksi on ollut siellä kymmenen vuotta, toinen on loppuvaiheen opiskelija ja kolmas on ollut eläkkeellä jo vuosia, niin on ihan selvä että numero ykkönen on se joka pyörittää systeemiä. Kakkonen on liian kokematon ja kolmosen taidot ovat usein vanhentuneet eikä reaktiokyky ole enää samanlainen. Silti ykkönen ei saa mitään siitä että pyörittää koko hommaa tosiasiassa yksin. Ja kun se sen tajuaa, se lähtee. Sitten jää kakkonen ja kolmonen sinne ja saavat ehkä numero nelosen, joka ei todellakaan ole terävintä kärkeä. Ja siinä vaiheessa asiakkaat itkee.

Ehkäpä sillä ykkösellä olisi paljon opittavaa seniorimman 40 vuoden kokemuksesta (kyllä ne kuule on aika reipasta jengiä kun jaksavat monta vuotta eläköitymisen jälkeenkin painaa keikkaa) ja uusimmat tiedot omaavalta opiskelijalta. Mutta peiliin katsomista tietysti vaaditaan vain niiltä muilta.

Eiköhän 10 vuotta samassa työpaikassa ollut hoitaja ole riittävän kokenut, eikä se tarvitse mitään vinkkejä miten asiat hoidettiin 80-luvulla. Usein liian kauas taakse katsominen ei toimi, se kokemus on hyvästä, mutta sen pitää olla tähän päivään sidottua. Tuskin teho-osasto vuodelta 1982 on sama kuin teho vuonna 2022. Ymmärrän toki pointtisi, mutta pitkä kokemus ei yksin ole mikään tae siitä, että hommat lähtisi rullaamaan noin vain. 

Siis 40 vuotta sitten valmistuneen tietotaso on vuoden 1982 tasolla ja käytänteissä, ei vuodessa 2022 koska hän on yhä töissä? Eikö 10 vuotta valmistuneen tietotaito sitten ole samalla logiikalla vuoden 2012 tasolla ja käytänteissä ja opiskelevan nykytasolla?

Minä olen vaihtanut pois sairaanhoitajan työstä jo yli kymmenen vuotta sitten. Opiskelin yliopistossa ihan toisen alan tutkinnon, olen tehnyt uuden alan töitä jo pitkään vakituisessa työsuhteessa.

Hain Valvirasta sairaanhoitajan ammattioikeuksien poistamista tänä keväänä, päätös tuli muutama viikko sitten, eli nyt en enää näy missään rekisterissä laillistettuna sairaanhoitajana. Olen tosi tyytyväinen, ei ole edes teoreettista vaaraa joutua värvätyksi pakkotyöhön. Ja toisaalta en vääristä enää myöskään tilastoja jonkinlaisena "hoitajareservinä", koska en aio koskaan elämässäni palata hoitotyöhön. 

Varmaan ammattioikeuden poistoa hakeneissa on paljon kaltaisiani alanvaihdon jo toteuttaneita, jotka kevään uutisoinnin myötä havahtuivat toimimaan. 

Vierailija kirjoitti:

sh. kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hellyyttäviä nämä ehdotukset roboteista ja ulkomaalaisista työntekijöistä.

Se tekniikka mitä alalla nykyään on kallista, vaatii jatkuvaa huoltoa ja vaatii aina ihmisen tarkistamaan. Käytännössä harvoin varsinaisesti säästävät työaikaa tai henkilöresursseja. Tekniikka vanhentuu nopeasti ja uudet hankinnat on kalliita; jonka vuoksi niitä käytännössä jätetään tekemättä. Sit tapellaan vanhojen kanssa.

Ulkomaalaiset työntekijät taas... monella on suuria vaikeuksia pärjätä kymmenenkin Suomessaolo vuoden jälkeeen, koska kieli on niin vaikea. Meillä on kotihoidossa muutamia, mukavia ja ahkeria toki, mutta kieli on ongelma monelle. Ja kuulisitte sitä vanhuksien porua, kun siellä käy hoitaja joka ei täysin ymmärrä heitä tai toisinpäin... ja vaikka ymmärtäisi niin rasismia on paljon. Ne ulkomaalaistaustaiset jotka pärjää, ei jää meille Suomeen. Sairaanhoitajaksi kun opiskelin, niin he tekivät jo opiskeluaikana harkkoja ja vaihtoja mm. Ruotsiin ja jenkkeihin ja sinne suuntasivat valmistumisen jälkeen. Suomalainen sh-koulutus on huipputasoa ja maailmalla arvostettua, mutta palkat ei täällä sitä tasoa kohtaa. Jos ei ole mitään juuria tai perhesiteitä Suomeen sen kummemmin, miksi jäisi tänne puurtamaan? Kaamokseen p*skalla palkalla ja vielä p*skemmilla työeduilla ja ehdoilla.

Kiva jos sai mukavia tunteita aikaan. 😀 Nykyään on käytössä esimerkiksi masennuksen ja ahdistuksen hoitoon tietokone-ohjelmat ainakin opiskelijaterveydenhuollossa, niitä potilas käyttää terapian sijaan kotonaan omalta koneeltaan. Ei tosiaankaan ole kallista eikä vaadi jatkuvaa huoltoa ja ihmistä aina tarkistamaan. Tällä on säästetty monen psykiatrisen sairaanhoitajan palkkaaminen.

Siivoojilla on osin käytössä ammattisiivouksessa lattianpesu- tai imurointirobotit, esim. Osassa Vantaan kouluja. Tutkimusten mukaan säästää puolet siivoojan tai laitoshuoltajan työajasta näissä kohteissa, tekee paremman jäljen, parantaa ilmanlaatua ja vähentää sairaslomapäivän kun staattisen työtehtävät vähenevät.

Desinfiointirobotteja on jo ainakin Vaasan sairaalassa. Eli robotti desinfiointi käytön jälkeen potilashuoneen tai leikkaussalin kymmenessä minuutissa ja huomattavan paljon tehokkaammin. Tällä tekniikalla tullee olevan ihan huikea säästövaikutus ajatellen kuinka yleisiä sairaalainfektiot nykyään ovat.

Tug-robotit kustantavat noin 1500 USD kuukaudessa huoltosopimuksineen ja pian hoitavat likaisen ja puhtaan pyykin kuljettamisen, ruoan kuljettamisen, vähän minkä vaan kuljettamisen.

https://www.wired.com/story/tug-the-busy-little-robot-nurse-will-see-yo…

Omassa kädessäni on alle 500 euron hintainen urheilukello, joka antaa vaikkapa sykkeen, happisaturaation ja yksikanavaisen EKG:n. Apple kehittelee ja saanee ihan lähivuosina markkinoille samaan kelloon myös verensokerimittarin. Monta vuotta on sydänvalvontaosastoilla ollut jo käytössä tekniikka, joka valvoo langattomasti potilaiden sydänkäyrää. Ei varmasti mene enää monta vuotta, kun sama tekniikka saadaan päivystyksiin, jossa sitten vain kytketään potilas antureihin eikä tarvitse enää työvoimaa laittaa sydänfilmin ottamiseen ja toimittamiseen. Kymmenen vuoden päästä tuskin tarvitsee kotihoidossakaan enää mitata verensokeria, kun kello tai muu seurantalaite kertoo sokerit, sykkeet ja hapetuksen ihan reaaliajassa. Kyllä, myös ihan etänä. Kovin kehitellään myös teknologiaa, joka ensin osaisi skannata potilaan käsivarresta parhaan ottokohdan verinäytteelle ja näyttää sen - myöhemmin myös ottaa itse verikokeen.

Ja sitä nopeamminhan me saamme sen ihmistä varmemman teknologian käyttöön, mitä enemmän tehyt yrittävät omaa hyvää kiristää. Sama ilmiö kuin Venäjän kiristäessä energiallaan, vihreä siirtymä lähti toteutumaan huikean paljon nopeammin.

No todellakin hellyyttäviä. Puolet noista asioista mitä mainitset, on jotain muuta kuin hoitotyötä. Vaikka me kaikenlaista joudutaan tekemään, niin ei me nyt sentään h*lvetti vielä sairaalan lattioitakin luututa. Haloo.

Se että tietokoneohjelmilla ollaan paikattu psykiatristen sairaanhoitajien puutetta, ei todellakaan tarkoita samaa kuin että potilaat olisivat saaneet hoitoa ja oikeanlaista apua, saatikka että se olisi ollut yhtä hyvää ja laadukasta, kuin psykiatrisen sairaanhoitajan, psykologin tai psykiatrin antama hoito. Mielenterveysongelmathan on meillä niin käsiin räjähtäneet, ettei niitä edes pystytä enää hoitamaan. Ja yhä nuoremmilla on erittäin vakavia mielenterveysongelmia, jotka jo nykyisellään käytännössä jätetään hoitamatta. Sitten vasta jos lapsi tai nuori satuttaa itseään tai muita, voidaan jotain oikeasti konkreettista tehdä. Siihen saakka vanhempia mm. ohjataan HUS:in nettisivuille opiskelemaan itse, miten "hoitaa" lapsen paniikkihäiriötä tai ahdistushäiriötä.

Syke, happisaturaario ja EKG voidaan jo nykyisellään mitata nopeasti ja rutiinilla, se että niihin kehitettäisiin jotain uusia laitteita, ei kyllä tuo työaikaan juuri mitään säästöjä. Jos potilas tuodaan esim. rintakipujen vuoksi päivystykseen, hänet on kytketty monitoriin jo samalla kun kartoitetaan tilannetta haastattelemalla häntä. Nämä monitorit antaa meille tärkeimmät vitaalitiedot kuten verenpaine, syke, happisaturaario, hengitystiheys ja ekg jos niin halutaan. Sydänfilmin ottamisessa eniten aikaa vie se että potilaan rinta pitää esim. ajaa karvoista ja puhdistaa öljystä, jotta anturit voidaan kiinnittää, tarvitaan myös hoitajan osaaminen jotta anturit kiinnitetään oikeisiin kohtiin; muuten EKG;n tulos on sutta ja sekuntaa. Robottiko ne karvat tulee ajamanaan ja EKG:t kiinnittämään? Itse käyrän otto ja lähetys toiselle hoitavalle taholle tai esim. lääkärille on jo nykyisellään hyvin nopea homma.

Sokerit voidaan jo nykyisellään ottaa nopeasti heilauttamalla etälukijaa potilaan käsivarteen asetettuun anturiin, ja nämä kaikki tiedot voidaan myös lähettää etänä esim. puhelimeen. Syke ja hapetus sama juttu, jos niin haluttaisiin, ihan varmasti. Mutta kun esim. syke ja potilaan hapetus ei ole asioita, joita vaikkapa kotihoidossa ensisijaisesti seurattaisiin. Syke otetaan kotihoidon potilailta vain tarvittaessa, ja se tehdään tyypillisesti kerran, tai max. 2 krt viikossa. Jos taas pitäisi seurata potilaan hapetusta, ei hän enää kuulu kotihoidon piiriin.

Hienoa jos kehitellään tekniikkaa millä voidaan ottaa ihmisiltä labranäytteitä nopeasti. Ei taida se suurin työvoimapula kuitenkaan olla sillä saralla. Ja monen näytteen otto ei ole vain mekaaninen toimenpide, pitää muistaa että siinä hoidetaan kuitenkin ihmistä. Jokaiseen näytteenottoon liittyy oleellisesti myös mm. potilaan henkilöllisyydestä varmistuminen, toimenpiteen kertominen potilaalle, potilaan tukeminen toimeenpiteen aikana, jatko-ohjeiden antaminen potilaalle ja tämä ei tarkoita sitä että annetaan potilaalle paperilappu käteen, vaan sitä että ne käydään läpi yhdessä potilaan kanssa ja potilas saa samalla esittää kysymyksiä.

Hoitotyö on vaativaa ja moniulotteista, ja sitä voi olla aika vaikeaa ymmärtääkin jos sitä ei ole koskaan työkseen tehnyt. On selvää että kaikki automatisoidaan mitä voidaan, mutta hoitoalalla nämä ei ole yhtä suoraviivaisia asioita kuin esim. kaupan alalla. Kauppaa voi pyörittää robotti, sairaalaa tai terveyskeskusta ei.

Nettiterapioiden vaikuttavuutta on tutkittu, ja te toimivat kyllä ihan yhtä hyvin kuin ihmisenkin tekemät. Eivät ne toki pois sulje toisiaan, jos nettiterapia ei riitä niin voidaan sitten ajatella sitä muuta. Lyhytterapiathan ovat tutkimuksissa jopa tehokkaampia kuin pitkät psykoterapiat, ja niitä voidaan hyvin pitää ryhmissä. Meillä ei ole mitenkään erityisen paljon mielenterveysongelmia, ja esimerkiksi itsem*rhien määrä on saatu puolittumaan ja on nykyään oikein hyvällä länsimaisella tasolla. Näistäkin löytyy kaikista tutkimuksia, vaikka sinä tietysti perinteiseen hoitajamalliin et tarvitse tutkittua tietoa vaan tiedät itse kaiken paremmin. Anteeksi, mutta tuntuu olevan yleinen tyyli.

Tämän kunnan terveyskeskuksessa hoitopari ottaa verikoeasiakkaan aina kolmen minuutin välein. Jotenkin se vaan toimii eikä jonojakaan ole. Mutta toki sinä tiedät, että labrakokeiden otto vie niin kovasti aikaa kun täytyy tehdä niin paljon potilaiden tukemista ja mitä kaikkia niitä olikaan. Mutta tiedätkö se nopeusrutiini ei vain ole mahdollista vaan on jo täällä. Toki ne joilla ei suju niin jurnuttaa että ei näin voi tehdä, innokkaimmat kieltää kaiken.

Kyllä osastotyössä sairaanhoitajakin moppaa jos tulee tahroja vastaan, paitsi ei tietysti teillä. Laitoshuoltaja hoitaa rutiinisiivouksen, ja kun automatiikalla saadaan heidän työtehtävänsä tehtyä puolta nopeammin (siivous, ruuanjako, puhtaan ja likaisen pyykin kuljettaminen jne) jää työaikaa myös siihen muuhun kuten potilaiden syöttämiseen tai pukeutumisessa ja WC:ssä avustamiseen. Robotti tutkitusti annostelee lääkkeet paljon varmemmin kuin hoitaja. Toki ne lääkkeet vielä toimittaa ihminen, kymmenen vuoden päästä robotti.

Mielenkiintoista on myös tuo hoitajien työnkuva. Tässä ketjussa on itketty kun on niin kamalaa että toimenkuvaan kuuluu siivous, pyykit, ruuanlaitto ja ties mikä. Sitten kun kerrotaan, että näihin kaikkiin on pian tulossa helpotuksia niin mikään niistä ei tietenkään kuulukaan hoitajien työhön eikä niistä ole mitään apua. 😀 Aina olen ollut käsityksessä että kotisairaanhoidossa mitataan paljon sokereita ja päivystyksessä kaikilta tulijoilta sama verikokeilla, mutta teillä se jo tehdäänkin kätevästi sensoria heilauttamalla. 👍🏻 Happisaturaation mittaaminen on oleellinen osa astman ja keuhkoahtaumataudin hoitoa, sinun mukaan jos pitää seurata saturaatiota niin potilas ei ole kotihoitoinen? WTF?

Esim täällä vähän koottua tilastoa mielenterveysongelmista ja niiden yhteiskunnallisista vaikutuksista, puhut täyttä potaskaa. Mielenterveydenhäiriöt on Suomessa kansansairaus. Se että itsemurhien määrä olisi puolittunut, ei tarkoita että ihmisten mielenterveysongelmat olisi vähentyneet.

https://mielenterveyspooli.fi/materiaalipankki/mielenterveys-ja-tyoelam…

Tottakai verikokeita otetaan tuohon tahtiin. Koska se koulutettu hoitaja osaa sen tehdä tuohon tahtiin. Se tekee siinä kolmessa minuutissa just kaiken sen, mitä aiemmin mainitsin. Kyllä ihan kaikki on jo huippuunsa hiottu siinä miten hommat tehostetaan. Kyse oli siitä, voidaanko se hoitajan panos korvata pelkällä robotilla.

Sama koskee esim lääkkeiden jakoa, monessa paikkaa robotti jakaa jo ne lääkkeet, hoitaja tarkistaa. Mutta voidaanko tästä vielä koneella tehostaa niinkuin väität?

Se jos muilla aloilla saadaan hommat tehostettua robotein (siivous ja myyntityöt) ja saadaan nämä ihmiset vielä siirrettyä hoitoalalle (etenkin avustaviin töihin) on osaltaan helppo homma toteuttaa ja osaltaan ei. Hoitotyötä on vähän hankalaa pakottaa ketään tekemään ja vielä laadukkaasti, etenkin kun ilmeisesti niitä palkankorotuksia ei ole tulossa. Meinaat että se Irja siivooja tai Kari myyjä haluaa ihan mielellään siirtyä kolmivuorotyöhön syöttämään mummoja ja vaihtamaan niiden vaippoja, 1900e/kk bruttopalkalla? Heh. Hellyyttävää.

Viimeiseen kappaleeseen en jaksa vastata muuta kuin että tee edes kuukausi kyseisiä töitä, ennenkuin tulet esittämään hienoja parannusehdotuksiasi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aion olla sairaahoitajana hamaan tappiin asti, ja vielä eläkkeelläkin jos kunto sen sallii. Ei paljon kiire tai vastuu paina, me ollaan aina tehty meillä töissä se mihin on pystytty, ja ollaan puhuttu että sillä mennään jatkossakin, oli muut mitä mieltä tahansa.

T: psyk sh

Tämä kertookin paljon psykiatrisen hoidon tasosta Suomessa. Ei paina kiire eikä vastuu niin tulokset on sitten sitä luokkaa mitä ovat. Pahinta on juuri tämä että ihminen kadottaa moraalinsa ja tekee vain työnsä. Kyynistyy.

Olisiko siis mielestäsi parempi että emme tekisi voitavaamme potilaiden puolesta, vaan irtisanoutuisimme tai jäisimme saikulle? Olisiko parempi että ahdistuisimme kiireestä ja vastuusta niin että työtä ei pystyisi enää tekemään? Itkisimme ja valittaisimme ja jättäisimme potilaat pulaan?

Onneksi meillä ei ole tuollaista ajatusmaailmaa, vaan hoidamme työmme, eli potilaat niin hyvin kuin pystymme. Meillä on 0 saikuttajaa, kukaan ei jää pois työstä siksi että olisi liian kiire tai liikaa vastuuta.

T: psyk sh

Psykiatrialla ja somatiikalla on osastoja ja yksiköitä, jotka eroavat keskenään kuin yö ja päivä. En ihmettele, että jossain psykan pitkäaikaisosastolla viihtyy jos on viihtyäkseen koska työtahti voi olla varsin leppoisa, mutta älä nyt tule vertailemaan jotain päivystystä ja omaa työpaikkaasi ja puhumaan saikuttamusesta, koska sairaslomaan on yleensä jokin syy.

"Ei paljon kiire tai vastuu paina". What? Oliko nyt kiirettä ja vastuuta vai eivätkö ne vaan paina?

Imiselviä asioita ei tarvitse kirjoitella. Mikähän kelpaisi sinulle? Ei saa nauttia työstään, ei saa olla hyvä yhteishenki, ei saa olla sitoutunut työhönsä, ei saa toimia paineen alla hyvin, ei saa olla ahdistumatta kiireestä, mutta sitten pitäisi kuitenki olla päinvastoin myös.

Yhdyn kyllä täysin siihen että mikään mitä hoitaja tekee tai sanoo ei ole mielestäsi oikein, ja ettei moni kestä sellaista painetta. Meitä ei kuitenkaan tuollainen louskutus horjuta, päinvastoin, emme piittaa tuon taivaallista vänkäämisistäsi.