Lue keskustelun säännöt.
En ole varma haluanko abortin - mitä teen?
16.07.2022 |
Eli tilanne lyhyesti: viikko sitten positiivinen raskaustesti, ehkäisy pettänyt. Lapsen olisin tahtonut vasta joskus myöhemmin, kun on parempi tilanne. Nykyinen suhde hyvin epävakaalla pohjalla, miehellä jo yksi lapsi eikä tiedä haluaako toista. Minulla opiskelut kesken.
Mitä tässä tilanteessa kannattaa tehdä? Voinko soittaa neuvolaan ja kertoa suoraan, että en tiedä vielä mitä haluan? Voinko pyytää ultraa, jossa varmistettaisiin onko kyseessä edes normaali raskaus ennen kuin päätän sen jatkosta? Saako sellaisen jo tässä vaiheessa ja pitääkö se itse maksaa?
Ajatukset on ihan sekaisin ja mielialat heittelee laidasta laitaan.
Kommentit (307)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä täällä voidaan konkreettisestikin auttaa.
Kunhan joku sanoisi, miten pitää auttaa?
Oma mielipiteeni edelleen: pidä lapsi, älä varaa aikaa keskeytykseen.
Onko ap vielä linjoilla? Mikä saisi sinut muuttamaan mielesi, ettet mene keskeytykseen?
Millaista apua tarvisit?
Osta aloittajalle asunto ja maksa hänelle rahallista tukea lapsen 18-vuotissynttäreihin asti. Lupaa hoitaa lasta joka kuukausi yhden viikonlopun ajan. Sitten tee testamentti ap:n hyväksi. Eiköhän noilla pääse alkuun, jos muutama muukin tulee mukaan.
Juuri näin. Muistakaa, kyseessä on kuitenkin elävä, viaton, pieni lapsi, jonka hengen te voitte nyt pelastaa hyvin yksinkertaisella tavalla. Ei vaadi, kuin että maksatte sen verran, kuin koette tämän ainutlaatuisen ihmisentaimen arvon olevan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kysy itseltäsi haluatko huolehtia siitä seuraavat 18 vuotta ja koko lopun elämääsi olla just tämän äiti. Jos et ole varma niin vastaus on ei.
Jokainen on epävarma ensimmäistä lasta odottaessa, miten kaikki sujuu jne. Suomessa yksi ryhmä josta pidetään hyvää huolta on äidit ja lapset. Eli pärjäät kyllä. Tunteet: haluatko surmata lapsesi?
Huoh. Ei pidetä. Nuo tunnehöpinäsi ei ole mistään todeloisuudesta peräisin.
T tuo joka varasti ruokaa ollessaan lapsen yh.
Kyllä pidetään. Joo tiukkaa on, mutta aina on ollut ruokaa lapsille. T. Kolmen pienen lapsen yh, joka on täysin tukien varassa.
Siinä kai se ero että me emme ikinä ole olleet täysin tukien varassa. Minä hölmö tein töitä ja opiskelin. Selvästi ei olisi kannattanut.
Nyt kun alan päästä vauhtiin niin lisää tositapahtumia 2000-luvun Suomesta.
Lapsestani tehtiin päiväkodin toimesta lastensuojeluilmoitus koska hän oli siellä pitkiä päiviä. Tunnit eivät menneet yli sopimuksen koskaan, minulla oli todella hyvä tukiverkosto.
Silti siellä päättivät ettei ne pitkät päivät sovi plus se että itse en ole aina häntä hakemassa tai viemässä.
Tästä ei meille mitään seurannut mutta on selvästi paljon asioita joita raskauden jatkamisen puolella olevat eivät lainkaan ajattele.
Millainen tukiverkko aplla olisi? Entä voimavarat? Ystävälläni stressi laukaisi lapsivuodepsykoosin jota ei oikein vieläkään Suomessa myönnetä olevan ja äitejä siinä auteta.Jatkan meidän tarinaa. Minulla jäi sähkölasku rästiin ja lopulta katkesi sähköt. Se oli todella pelottaa vaikka isäni sen laskun maksoi etten menettäisi luottotietoja.
Mutta se ilta kun tulimme kotiin. Oli syksy ja jo pimeää koska kello jo paljon minun päästessä iltavuorosta.
Ymmärsin mitä oli tapahtunut mutta en sitä voinut lapselle kertoa. Sytytin kynttilän makuuhuineen lattialle ja sanoin että leikitään että ollaan metsäretkellä nuotiolla. Minä pidättelin itkua mutta olen siinä aika huono ja neljä vuotias lapsi ei ole tyhmä. Hän kyllä ymmärsi ettei kaikki ole hyvin.En itse ymmärtänyt mitä se kaikki tulisi tekemään ennen kuin muutama vuosi sitten luin Suomessa tehdyn tutkimuksen miten lapsiköyhyys vaikuttaa lapsen aivojen kehitykseen. Lapsi stressaa ja väsyy. Lopulta monelle lapselle varttuessa seuraus on masennus.
Se pelottaa minua nyt kun esiteinini alkaa jo oireilla. En olisi ikinä häntä synnyttänyt jos minulle olisi kerrottu että "pärjäämisen" seuraukset hän tulee kantamaan pitkään.
Otan osaa. Olet varmasti tehnyt parhaasi pärjätäksesi, eikä siitä voi syyttää sinua.
Köyhyys on traumaattinen kokemus lapselle, kun se on vielä pitkäkestoista. Ei siis sellaista, etten saanut Nintendoa kuten muut, vaan mietitään mistä rahat laskuihin, ruokaan jne. Olen itse kasvanut todella köyhässä perheessä, jossa olen joutunut miettimään näitä asioita nuorena ja osallistumaan perheen elatukseen mm. antamalla kaikki kesätyörahani vanhemmilleni saamatta itse penniäkään. Enkä ole edes vanha, elänyt lapsuuteni 90-luvulla. Meillä ei rahaa mennyt viinaan tai tupakkaan, jos joku alkaa siitä huudella.
Vasta tässä muutama vuosi sitten olen alkanut rentoutua rahan suhteen. Että on OK ostaa pitsa kotiin, koko elämä ei kaadu siihen. On OK ostaa vähän kalliimpi hyväntuoksuinen saippua kuin se halvin korpuksi kuivattava palasaippua. Että selviän laskuistani.
Kannan edelleen mukanani vanhempieni pienituloisuutta, koska olen joutunut huolehtimaan taloudellisesti itsestäni siitä lähtien, kun muutin kotoa. Kun muut menivät kotiin vanhempien lihapatojen ääreen, minä toin perheelle osan opintotuesta, että saadaan syötyä, ja ostin omat ruokani. Edelleen ostan vanhemmilla käydessäni omat ruokani ja maksan kaikki bensat, jos minun takia pitää käyttää autoa.
Aina lasten kanssa selviää - mutta mitä se maksaa sille lapselle? Se pitää pohtia myös, AP:n erityisesti nyt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi haluat omasta lapsestasi eroon? Vain koska tilanne ei nyt ole niin otollinen? Se voi muuttua myös myöhemmin. Ta ppaminen ei ole vaihtoehto, sinulla ei ole mitään oikeutta päättää lapsen elämän päättymisestä, ei nyt eikä myöhemmin.
Mitä höpiset? Kyllä Suomessa on naisella oikeus aborttiin.
Se, että jollain on oikeus tappaa lain mukaan ei tee siitä moraalisesti hyväksyttävää.
Laboratorio, jossa säilytetään 10 000 hedelmöitynyttä alkiota, joista syntyy lapsi, on tulessa. Palon keskellä lattialla itkee 6-vuotias lapsi. Sinä, abortinvastustaja, voit pelastaa vain toisen näistä lapsista; 6-vuotiaan lapsen tai 10 000 alkiolasta. Et voi pelastaa molempia, toinen on uhrattava. Kumman pelastat? Kumpi on enemmän lapsi sinulle?
Molemmat ovat sinulle lapsia ja eivät ansaitse tulla murhatuksi tai kuolluksi. Miksi päädyt kuitenkin siihen valintaan, mihin päädyt? Ei pitäisi teidän logiikalla olla mitään eroa, kuka kuolee, ja molempia surraan yhtä paljon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi haluat omasta lapsestasi eroon? Vain koska tilanne ei nyt ole niin otollinen? Se voi muuttua myös myöhemmin. Ta ppaminen ei ole vaihtoehto, sinulla ei ole mitään oikeutta päättää lapsen elämän päättymisestä, ei nyt eikä myöhemmin.
Mitä höpiset? Kyllä Suomessa on naisella oikeus aborttiin.
Se, että jollain on oikeus tappaa lain mukaan ei tee siitä moraalisesti hyväksyttävää.
Asia ei ole noin yksinkertainen. Mielestäni esim. eutanasian pitäisi olla laillista, koska on moraalisesti oikein lopettaa kituvan kärsimys. Tämä meni vähän ohikseksi.
Abortti ei kuitenkaan ole tappo eikä murha.
Eläintä ei saa jättää kitumaan, vaan se täytyy lopettaa. On ihan laissa määrätty.
Ihmisen saa jättää kitumaan, ihan mihin tilaan tahansa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä täällä voidaan konkreettisestikin auttaa.
Kunhan joku sanoisi, miten pitää auttaa?
Oma mielipiteeni edelleen: pidä lapsi, älä varaa aikaa keskeytykseen.
Onko ap vielä linjoilla? Mikä saisi sinut muuttamaan mielesi, ettet mene keskeytykseen?
Millaista apua tarvisit?
Osta aloittajalle asunto ja maksa hänelle rahallista tukea lapsen 18-vuotissynttäreihin asti. Lupaa hoitaa lasta joka kuukausi yhden viikonlopun ajan. Sitten tee testamentti ap:n hyväksi. Eiköhän noilla pääse alkuun, jos muutama muukin tulee mukaan.
Juuri näin. Muistakaa, kyseessä on kuitenkin elävä, viaton, pieni lapsi, jonka hengen te voitte nyt pelastaa hyvin yksinkertaisella tavalla. Ei vaadi, kuin että maksatte sen verran, kuin koette tämän ainutlaatuisen ihmisentaimen arvon olevan.
No kuinka moni täältä olisi valmis auttamaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Laittakaa tähän viestiä, jos olette oikeasti valmis auttamaan ap:tä (pitämään lapsen).
Ja ehdotuksia, miten?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Teit ratkaisun asiaan harrastamalla seksiä. Kaikki tietää mitä siitä voi syntyä.
Tämä pätisi sitten myös siihen mieheen. Se teiltä tuomitsijoilta aina jotenkin unohtuu. Eli jos asia olisi noin, niin mies sitoutuisi isyyteen ihan sama oliko halunnut lapsen vai ei. Miksi ette koskaan vaadi tätä, vaan syyllistätte pelkästään naisen?
Niin, unohtuiko ehkäisy mieheltä vai oliko ehkäisy laitettu vain naisen vastuulle
luulisi naistakin kiinostavan ehkäisy, kun siitä on seurauksia, mutta eipä näytä kiinnostavan. saahan sitä aina abortin ilmaiseksi veronmaksajien kustantamana
Yksikään nainen ei raskaudu ilman miehen panosta, ja silti yhteisen projektin koko vastuu on naisen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi haluat omasta lapsestasi eroon? Vain koska tilanne ei nyt ole niin otollinen? Se voi muuttua myös myöhemmin. Ta ppaminen ei ole vaihtoehto, sinulla ei ole mitään oikeutta päättää lapsen elämän päättymisestä, ei nyt eikä myöhemmin.
Mitä höpiset? Kyllä Suomessa on naisella oikeus aborttiin.
Se, että jollain on oikeus tappaa lain mukaan ei tee siitä moraalisesti hyväksyttävää.
Asia ei ole noin yksinkertainen. Mielestäni esim. eutanasian pitäisi olla laillista, koska on moraalisesti oikein lopettaa kituvan kärsimys. Tämä meni vähän ohikseksi.
Abortti ei kuitenkaan ole tappo eikä murha.
Eläintä ei saa jättää kitumaan, vaan se täytyy lopettaa. On ihan laissa määrätty.
Ihmisen saa jättää kitumaan, ihan mihin tilaan tahansa.
Näin on. Ihminen on silloin vähäarvoisempi kuin eläin.
Jos ihmisellä ei ole talous ja tukiverkot todella hyvässä kunnossa ja kaiken huipuksi jos mies ei halua toista lasta, kannattaisi kuunnella sitä jo isyyttä ja vanhemmuutta kokeillutta osapuolta. EHDOTTOMASTI ABORTTI tuollaisessa tilanteessa. Naiset eivät oikeasti tajua, mihin ryhtyvät kun haluavat lapsia kesken opintojen, haluttoman miehen kanssa, mahdollisesti vielä ilman tarpeeksi vahvoja sukulaisuussiteitä -pennittöminä ja velkaisina tietysti ja vielä tällaisina aikoina. Itse toivon lähes päivittäin että kunpa joku olisi edes kerran varoittanut vastaavassa tilanteessa minua, mutta ei. Jos voisin palata takaisin 10 vuoden takaiseen aikaan, tekisin ehdottomasti abortin, siitäkin huolimatta, että oma lapsi on äärettömän rakas- oma elämäni meni kuitenkin täysin viemäriin lapsen tulon myötä ja tämä yhteiskunta aiheutti meille niin valtavan määrän kärsimystä, ettei sitä usko ellei ole läpikäynyt. Seuraavan kerran voin elää itselleni vasta kun 50 vuotta paukkuu mittariin ja silloin haistatan tälle paskalle korruptioyhteiskunnalle vi..t.. Uskontokaan ei ole tekosyy jättää oma elämä elämättä(kuten omassa naivissa mielessäni tuolloin asia oli), jos ei ole täysin varma siitä, että tietää riittävästi lapsiperheiden ankeasta todellisuudesta maassamme. Ja vielä sellainenkin huomio, että huostaanotto tuhoaa paitsi lapsen myös vanhemman elämän myös, joten sellaisten "vaihtoehtojen" varaan ei kannata laskea-kylmästi abortti ja sitä vaaditaan niin kauan että se nuijinkin tk-lääkäri ne paperit kirjoittaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En haluaisi olla lapsi, jonka kohdalla aborttia on edes mietitty.
Miksi? Luuletko, että maailmassa kaikki ihmiset ovat olleet toivottuja lapsia? Uskallan väittää, että huomattavan suuri osa on vahinkoja tai vain hyväksyttyjä asiaintiloja.
Ihmeellistä lasten palvontaa alkaa olla nykyajassa. Tai osalla jo niiden pikkukoirien pukemista, trimmaamista, vaahtokylvettämistä ja kärryissä työntelyä, koiralle leperrellään "mami oli kovin huolissaan, kun menit tuonne pensaaseen..."
Itse olen ei-toivottu lapsi, jota isä syytti elämänsä pilaamisesta. Itse kun ei mystisesti ollut vastuussa siitä, että pani paljaaltaan naista, joka voi raskautua.
Olisi ollut parempi olla syntymättä. Elämätön elämä olisi ollut helpompaa kuin kasvaa traumaattisessa ympäristössä 20 vuotta ja yrittää selvitä siitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikös se Jumala ole kaikkitietävä? Hän siis tietää jo valmiiksi mitkä alkiot abortoidaan, mitkä raskaudet menee kesken, ja mitkä vauvat eivät synny.
Jokainen abortti on siis Jumalan tahto, koska niin hän on tarkoittanut tapahtuvan. Ihminen toimii vain Jumalan välikätenä. Praise be!
Under his eye
Väärä kysymys. OIkea kysymys: haluatko lapsen nyt? jos et tai epäröit niin keskeytä raskaus, eroa tuosta suhteesta. Keskity viemään opintosi loppuun ja mieti samalla mitä oikeasti haluat, millaisen parisuhteen haluat ja työstä itseäsi, että et tyydy liian vähään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tottakai neuvolaan pitää soittaa, siellä juuri arvioidaan yhdessä mikä on paras ratkaisu.
Kyllä-neuvolassa sinusta ryhdytään laatimaan tietoja, joiden avulla lapsi saadaan huostaan suoraan synnytyssairaalasta, mikäli historiastasi löytyy mitään päihde-tai psykiatrianpuolen kotaktia ti kirjauksia. Se, ettei sellaisia ole, ei tarkoita, etteikö niitä "perusteita" huostaanotolle ja ennakoiville lastensuojeluilmoituksille ja "huolille" saada neuvolassa ja lääkärissä hyvin helposti tekaistua-myös tietourkinnat salataan täysin vaikka kansalaisella on oikeus saada tietää mihin miksi ja kuka on hänen tietojaan kulloinkin käsitellyt-tietoja ei luovuteta/niitä väärennetään ja manipuloidaan. Kaikkialla on pidettävä nauhuri mukana, jokainen väärä kirjaus on vaadittava oikaistuksi ja voin luvata aloittajan tilanteessa oleville, että se abortti on paljon armeliaampi ratkaisu kuin vuosikausien lastensuojeluhelvetti. Niitä törkeitä valheita joita viranomaiset ja terveydenhuolto kansalaisista tuottavat ja erityisesti huom. köyhistä yksinhuoltaja äideistä, on lähes mahdotonta saada jälkikäteen oikaistua, ellei mukanasi ole sitä nauhuria ja mieluiten myös ystävä tms. todistaja. Olkaa tietoisia oikeuksistanne, älkää vastailko urkintakyselyihin, älkää luottako neuvolan tai muun terveydenhuollon hlökuntaan missään asiassa. Näitä esimerkkejä on maamme pullollaan ja Eu ihmisoikeustuomioistuimessa on annettu Suomelle lukuisia langettavia tuomioita ja huomautuksia nimenomaan lastensuojeluasioiden täysin rikollisesta tilasta maassamme. Terv. 20 vuotta lastensuojelun vainoamana ollut yh, jonka helvetti alkoi avunpyynnöstä neuvolassa.
Vierailija kirjoitti:
Ap:lle vielä neuvoja. Itse lähes vastaavassa tilanteessa olin niin ahdistunut, että halusin lääkärin vastaanotolle saman tien seuraavana maanantaina (tein positiivisen testin viikonloppuna, eikä ollut aavistustakaan, kuinka pitkällä raskaus oli, sillä söin pillereitä ja minulla on ollut koko elämän pitkät jopa yli 60pv kierrot), jotta tilanne selviää. Kävin siis yksityisellä gynellä Terveystalossa, jossa ultrattiin ja sain keskustella mukavan lääkärin kanssa huolissani. Raskaus oli tuolloin muistaakseni vasta 3-4. viikolla, jolloin ei voitu aivan varmasti edes todeta, että se oli kiinnittynyt oikein. Sain siis siinä myös hieman mietintäaikaa lisää. Käynti maksoi muistaakseni 180 euroa. Menin uudestaan samalle lääkärille ultraan 2 viikon päästä, jossa pystyttiin todentamaan, että kyseessä kohdunsisäinen raskaus ja sikiökaiku kuului.. en vieläkään osannut päättää, mitä tein, joten sovimme lääkärin kanssa, että jos päädyn keskeytykseen (jota hän jopa elämäntilanteessani suositteli), voin soittaa hänelle, ja hän tekee sitten lähetteen sairaalaan toiselle lääkärille jolloin prosessi pääsee jatkumaan.
Soitin sitten n. viikon päästä tälle lääkärille, ja hän teki lähetteen toiseen kaupunkiin (seilasin tuolloin kahden kaupungin välillä), tässä tapauksessa Helsinkiin naistenklinikalle. Sain sinne ajan noin viikon päähän, ja tuossa ajassa ehdin saada myös postitse lääkärin valmistelemat paperit keskeytykseen, sillä niihin tarvittiin minun allekirjoitus myös. Menin sitten papereiden kanssa Naistenklinikalle sovitusti, jossa ensin keskustelin hoitajan kanssa vielä tilanteen läpi. Esitin toiveeni kaavinnasta, en halunnut lääkkeellistä keskeytystä. Hetken odottelun jälkeen pääsin tämän mukavan hoitajan kanssa lääkärille, joka ultrasi ja pisti toiveeni kaavinnasta täytäntöön soittamalla päiväkirurgisen ajan samalle viikolle. Tämän jälkeen hoitaja kävi kanssani läpi vielä miten valmistaudun operaatioon, hän antoi mukaan otettavaksi esilääkkeet ja lähdin kotiin.
Seuraavana päivänä kävin vielä labrassa veren soveltuvuuskokeissa (pakollinen kun nukutetaan) ja samana päivänä illalla otin sovitusti antibiootit (kohtutulehduksen estämiseksi). En saanut syödä klo 24 jälkeen. Aamulla piti laittaa Cytotec lääkettä kohdunkaulaa pehmentämään, ja sitten taksilla sairaalaan klo 7.30. Siellä hoitaja otti vastaan, "haastatteli" vielä, ohjasi vaihtamaan vaatteet ja minut vietiin odotushuoneeseen. Odottelin siellä jonkin aikaa, cytotec alkoi myös vaikuttamaan eli kivut alkoi ja verenvuoto... Hoitaja tulikin juuri hakemaan kun olo alkoi käydä sietämättömäksi, annettiin rauhoittavaa (Tenox), ja kävelin leikkaussaliin. Siellä mukavan tiimi vastassa, ja minut humautusnukutettiin. Operaatio oli mennyt hyvin, ja minut herätettiin siitä n. tunnin päästä. Hieman oli tokkurainen olo, mutta toivuin siitä nopeasti saatuani mehua. Iski hetkeksi kylmähorkka, johon auttoi saamani lämpöpeitot. Jäin samaan odotushuoneeseen muutamaksi tunniksi seurantaan, ja tämän aikana sain syötävää ja kahvia. Jälkivuoto oli varsin niukkaa, enkä kokenut kipuja ollenkaan. Sain lähteä kotiin n klo 14 ja voin ihan ok loppupäivän. Mitään komplikaatioita ei tullut, ja jälkivuoto tosiaan loppui kahdessa päivässä kokonaan, mikä oli mukavaa... koin saavani lämmintä ja mukavaa hoitoa kaikilta hoitotahoilta, ja kokemus oli "niin hyvä" kuin se tässä tilanteessa saattoi olla. Elämä jatkui ja raskauduin itse asiassa jo seuraavana vuonna, nyt minulla on lapsi.
Tsemppiä prosessiin, ja muista tosiaan, että sinulla on matkan varrella mahdollisuus muuttaa mielesi. Niin ja tietenkin poliklinikkamaksut maksoin julkisella puolella saamastani hoidosta.
Minäkin kävin Naistenklinikalla ja henkilökunta oli lämmintä ja mukavaa. He eivät koittaneet vaikuttaa lopputulokseen vaan sain itse päättää.
Siksi varmaan myös täällä suosittelen ottamaan yhteyttä ja aloittamaan sen kaiken vaikka vielä miettii. Kun itselleni ei jäänyt mitään pahaa sanottavaa kokemuksesta.
Sitä en tiedä oliko se virhe miksi minulle ei polimaksuja tullut käynnistä.
T. Tuo joka ei lopulta tehnyt aborttia.
Jos päätät tehdä abortin, se on Jumalan tahto. Jos taas päätät pitää lapsen, sekin on Jumalan tahto. Hän on kaikkitietävä, ja niin tapahtuu kuin hän on tarkoittanut. Under his eye.
No ei liity ap hen, mutta ystäväni piti lapsen, joka ei ollut suunniteltu/toivottu. Hän vain valittaa raskasta arkea, lapsi on rasittava, vauva-aika oli hankalaa, ystäväni masentui ym. Lapsi ei voi hyvin ja sen huomaa. Olen varma, että se johtuu siitä, ettei lapsi ollut oikeasti haluttu. Sen vain näkee.
Kirjoitin "voi muuttaa", koska se toinen vaihtoehto eli päätös olla tekemättä lapsia ei varsinaisesti muuta elämää vaan se pysyy käytännössä samana.