Miksi iltapäivälehtien toimittajat kirjoittavat puhekieltä? Eikö ne oikein osaa suomea? "Joskus hän pystyy kävellä sata metriä"
Tuo pystyy tehdä -rakenne esiintyy aika ajoin juuri Iltalehdessä ja Ilta-Sanomissa.
Hiljattain oli myös "joutuu antaa".
Kommentit (176)
Minua ällöttää jättää -sanan käyttö kun sillä tarkoitetaan lähtemistä.
Julkkis jättää Suomen, p.o. julkkis lähtee Suomesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
NurseBetty kirjoitti:
Hiljattain oli Iltasanomissa tai Iltalehdessä tällainen: "hän syntyi harvinaisen sairauden kanssa." Näinhän ei suomeksi voi sanoa. Suora käännös englannista? Tämäntyyppisiå näkee paljon nykyään.
No miten se pitäisi sanoa? Jos siis halutaan aloittaa lause sanoilla "lapsi syntyi" ja kertoa samalla, että sillä lapsella oli jo syntyessään harvinainen sairaus.
No miksi se pitää aloittaa noilla sanoilla? Tuossahan juuri itse kirjoitit, että lapsella oli syntyessään harvinainen sairaus. Se on oikein.
Eli et osaa vastata. Miksi sitten raivoat?
Ei, vaan oikea vastaus on, että kyseistä asiaa ei voi ilmaista hyvällä suomen kielellä aloittamalla sitä väen väkisin noilla sanoilla. Se juuri on sitä kielitaitoa, että tietää, miten asia pitää ilmaista suomeksi, eikä yritä kääntään väen väkisin sanasta sanaan ja samalla sanajärjestyksellä jostain toisesta kielestä. Suomen kielessä on paljon asioita, joita ei voi sanoa niin, että etukäteen jo päättää, mitä sanajärjestystä käyttää tai millä sanoilla aloittaa, koska lauseesta ei tule silloin tolkullista tai se ei tarkoita sitä, mitä halutaan sanoa.
Näin juuri. En ole itse lukenut kirjaa, mutta arvelisin Taru sormusten herrasta -trilogian aikoinaan kääntäneen Kersti Juvan teosten Löytöretki suomeen (2019) sekä Tolkienin tulkkina: Tarina Sormusten herran suomentamisesta (2021) avaavan kiinnostavalla tavalla sitä, mikä on sitä vaadittavaa kielitaitoa ja miten kielen kanssa tulee toimia niin, että kirjoittaa sujuvasti ja ymmärrettävästi sellaisistakin asioista, jotka eivät ole ihan tästä maailmasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ennen toimittajat olivat sivistyneitä yliopiston käyneitä (poliittisesti värittyneitä), mutta nykyään leikkaa liimaa peruskoulusta valmistuneita nuoria, joita saa palkattua nollatuntisopimuksella. Samoin on käynyt kääntäjille.
Näinpä. Itse olen suomen kielen maisteri, mutta harvempi toimittaja nykyään on. Lisäksi tietysti laatua laskee se, että oikolukijoita käytetään enää harvoin ja jutut kirjoitetaan hirveällä kiireellä. Eipä sillä, eivät kaikki suomen kielen opiskelijatkaan täydellisiä kirjoittajia ole. Muistan yliopisto-opinnoista (10 v sitten) kirjoituskurssin, jossa aina tunneilla käytiin läpi joka ikisen opiskelijan sille viikolle kirjoittama teksti. Yksi meistä kirjoitti viikosta toiseen käsittämättömän heikkoja ja sekavia tekstejä, vaikka oli ennen opintoja työskennellyt paikallislehdissä toimittajana.
Miksi toimittajan pitäisi olla suomen kielen maisteri? Eihän hän ole kielitieteilijä, vaan tiedon toimittaja. Journalismi on oppiaine, josta on toimittajalle huomattavasti enemmän hyötyä kuin suomen kielen kielitieteellisestä opiskelusta. Halutessaan toimittajalle riittävän määrän suomen kielioppia oppii peruskoulun tai viimeistään lukion aikana. Myös se, että lukee paljon erilaisia tekstejä, kehittää kielitaitoa.
Journalistin eli toimittajan koulutukseen kuuluu olennaisena osana runsaasti äidinkielen opintoja. Äidinkieli on avainasemassa viestinnässä, ja se on tärkeimpiä oppiaineita muutenkin kuin toimittajan koulutuksessa.
Pelkkä kieliopin tai oikeakielisyyden opiskelu ei riitä. Pitäisi lukea paljon hyviä tekstejä ja olla riittävän looginen ja vaativa mieli huomaamaan käsitteiden ja sanojen tarkat merkitykset ja sävyt.
Vierailija kirjoitti:
Minua ällöttää jättää -sanan käyttö kun sillä tarkoitetaan lähtemistä.
Julkkis jättää Suomen, p.o. julkkis lähtee Suomesta.
Jättää-sanaa käytetään van siksi että ei kehdata käyttää sanaa hylkää vaikka hylkää olisi paljon klikattavampi sana.
Toimittajien taso on pudonnut ja nykynuorison kirjoitustaito on matalalla tasolla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kosiskelevat lukijoita.
Puhuvat samaa kieltä kuin lukijansa, näin lehti tuntuu omalta ja läheiseltä.
Nuorethan noin puhuvat, vanhempi väki puhuu asiallisempaa suomea.
Jos näin on, se on iso virhe. Vanhemmat ikäluokat ovat niitä suuria lehtiä tilaavia ja lukevia ikäluokkia. Tilasin itse juuri yhden maakuntalehden (Etelä-Saimaa) koska ihastuin siihen, että lehdessä kirjoitetaan mukavan sujuvaa, kliseetöntä ja oikeakielistä suomea ja jutuissa on sisältö ja rakenne. Nuorilta näyttäviä toimittajia jopa. En ole vuosiin lukenut iltapäivälehtiä säännöllisesti. Aina jos joku klikkiotsikko on onnistunut harhauttamaan, on huomannut astuneensa paskaan.
Helsingin Sanomien alennustila on ihan käsittämätön. Aina kun luulee että nyt rimaa on nostettu, Hesarin voi taas tilata, turpaan tulee klikkiotsikoiden muodossa. MIKÄÄN nk. Laatulehti ei harrasta niin paskaa otsikointia kuin Helsingin Sanomat.
Helsingin sanomissa kehitetään samalle jutulle useampi otsikko nettiin ja niitä vaihdellaan. Kone katsoo sitten, mikä otsikko on ollut suosituin (=klikattu eniten) ja se sitten jätetään. Jos tämä ei ole klikkien metsästystä, mikä sitten on... On todella ala-arvoista, että maamme suurin sanomalehti on mennyt tuollaiseksi. Eniten säälittää tämä niissä jutuissa, joissa on jokin henkilökuva tai vain yksi haastateltava - jolla ei ole koskaan mitään sananvaltaa jutun otsikointiin. Sitten siellä rähjätään keskustelupalstalla kun juttu ei vastaakaan otsikkoa. Lukijana harmittaa, kun ei voi tietää, minkä jutun on lopulta lukenut, jos haluaa palata lukemaansa muutamankin päivän päästä.
Hyvä nosto! Olen ihmetellyt samaa.
Nuorten toimittajien ammattitaito on mennyt alaspäin jo kauan aikaa. Asiaosaamista nyt ei ole koskaan ollutkaan; viime aikoina on sitten yleistynyt tämä kirjoitustaidottomuus.
Äidinkieli kunniaan!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luin hiljattain joko Yhteishyvää tai Pirkkaa, en nyt muista kumpaa, ja siellä kerrottiin "vähälaktoosittomista" tuotteista.
Eli suomeksi sanottuna tuote sisältää runsaasti laktoosia?
Tuossa on vähän sama logiikka kuin ilmaisuissa "ilman tekemättä" tai "estää ettei tapahdu". Ei ymmärretä, että sama asia sanotaan kahteen kertaan.
Mikä vika "estää ettei tapahdu":ssa on?
Esim, estän ettei tapahdu onnettomuutta. Voisi ehkä sanoa että estän onnettomuuden, mutta siinä on merkitysero. Jälkimäisessä onnettomuus olisi varma ilman estoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Hän onnistui saada yhteys hänen vaimoon" - tällaisen lauseen kuulin hiljattain eräällä videolla... Puhujan äidinkieli oli suomi.
Tämä on yleistynyt ihan hurjasti viime aikoina, että sanotaan esim. "hänen vaimo". Jos halutaan lyhentää "hänen vaimonsa", niin onhan pelkkä "vaimonsa" lyhyempi muoto kuin "hänen vaimo". Miksi käyttää väärää muotoa, kun oikea olisi lyhyempi ja ytimekkäämpi?
Alepalla taisi olla jokin aika sinne mainos, jossa luki "sinun kauppa" tai jotain vastaavaa. Mietin joka kerta ohi mennessä, että eikö "kauppasi" olisi ollut paljon parempi. Yksi suomen kielen hieno ja harvinainen piirrehän nimenomaan on se, kuinka vähin sanoin voidaan kuvata jotain, mihin esim. englannin kielessä tarvitaan monta sanaa. Miksi emme vaali uniikkia kieltämme?
Johtuu siitä, että tämä on jo putkeen toinen heikkolahjainen sukupolvi.
Siis älyn puutetta. Tästä johtuen myös opetussuunnitelmaa joudutaan helpottamaan jo ties kuinka monennetta kertaa jotta suurin osa oppilaista ei jäisi luokalle.
Sitä haluaisi ajatella, että tuo yllä oleva on paha kärjistys. Mutta ei se taida olla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luin hiljattain joko Yhteishyvää tai Pirkkaa, en nyt muista kumpaa, ja siellä kerrottiin "vähälaktoosittomista" tuotteista.
Eli suomeksi sanottuna tuote sisältää runsaasti laktoosia?
Tuossa on vähän sama logiikka kuin ilmaisuissa "ilman tekemättä" tai "estää ettei tapahdu". Ei ymmärretä, että sama asia sanotaan kahteen kertaan.
Mikä vika "estää ettei tapahdu":ssa on?
Esim, estän ettei tapahdu onnettomuutta. Voisi ehkä sanoa että estän onnettomuuden, mutta siinä on merkitysero. Jälkimäisessä onnettomuus olisi varma ilman estoa.
Itse itselleni kommentoiden:
Toki voisi sanoa että varmistan ettei tapahdu onnettomuutta, mutta ei toi estänkää väärin ole.
Olin joskus sihteerin hommissa suht. isossa firmassa. Halusin pois, ja osallistuin seuraajani rekrytointiin. Hämmästyttävintä oli, että joillakin muuten sopivilla hakijoilla oli paitsi hakemuksessaan myös ansioluettelossaan kirjoitus- ja kielioppivirheitä. Jäi ikuisiksi ajoiksi mieleen, että miten voi hakea sihteeriksi tunnettuun firmaan, jos ei osaa näissä edes kirjoittaa oikein (yksittäinen näpyttelyvirhe voidaan antaa anteeksi, hakemukset saatetaan kirjoittaa nopeasti, mutta cv:hän on suht. pysyvä dokumentti, joka tehdään kerralla kunnolla). Eihän sellaisen ihmisen voi antaa kirjoittaa tiedotteita ym. edes talon sisälle, saati ulkopuolelle. Tästä on jo kauan aikaa, ja pelkään, että tilanne on pahentunut entisestään. Ei kaikissa töissä tietenkään tarvitse osata kirjoittaa täydellistä suomea, mutta joissakin kyllä. Sihteerin työ on yksi niistä. Samoin toimittajan työ.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Hän onnistui saada yhteys hänen vaimoon" - tällaisen lauseen kuulin hiljattain eräällä videolla... Puhujan äidinkieli oli suomi.
Tämä on yleistynyt ihan hurjasti viime aikoina, että sanotaan esim. "hänen vaimo". Jos halutaan lyhentää "hänen vaimonsa", niin onhan pelkkä "vaimonsa" lyhyempi muoto kuin "hänen vaimo". Miksi käyttää väärää muotoa, kun oikea olisi lyhyempi ja ytimekkäämpi?
Alepalla taisi olla jokin aika sinne mainos, jossa luki "sinun kauppa" tai jotain vastaavaa. Mietin joka kerta ohi mennessä, että eikö "kauppasi" olisi ollut paljon parempi. Yksi suomen kielen hieno ja harvinainen piirrehän nimenomaan on se, kuinka vähin sanoin voidaan kuvata jotain, mihin esim. englannin kielessä tarvitaan monta sanaa. Miksi emme vaali uniikkia kieltämme?
Johtuu siitä, että tämä on jo putkeen toinen heikkolahjainen sukupolvi.
Siis älyn puutetta. Tästä johtuen myös opetussuunnitelmaa joudutaan helpottamaan jo ties kuinka monennetta kertaa jotta suurin osa oppilaista ei jäisi luokalle.Sitä haluaisi ajatella, että tuo yllä oleva on paha kärjistys. Mutta ei se taida olla.
Jep sitä toivoisi että tuo olisi kärjistys. Mutta ihan opettajilta tulee viestiä että siinä missä aikaisemmin ei osattu kunnolla kirjoittaa niin nyt ei osata edes PUHUA.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kosiskelevat lukijoita.
Puhuvat samaa kieltä kuin lukijansa, näin lehti tuntuu omalta ja läheiseltä.
Nuorethan noin puhuvat, vanhempi väki puhuu asiallisempaa suomea.
Jos näin on, se on iso virhe. Vanhemmat ikäluokat ovat niitä suuria lehtiä tilaavia ja lukevia ikäluokkia. Tilasin itse juuri yhden maakuntalehden (Etelä-Saimaa) koska ihastuin siihen, että lehdessä kirjoitetaan mukavan sujuvaa, kliseetöntä ja oikeakielistä suomea ja jutuissa on sisältö ja rakenne. Nuorilta näyttäviä toimittajia jopa. En ole vuosiin lukenut iltapäivälehtiä säännöllisesti. Aina jos joku klikkiotsikko on onnistunut harhauttamaan, on huomannut astuneensa paskaan.
Helsingin Sanomien alennustila on ihan käsittämätön. Aina kun luulee että nyt rimaa on nostettu, Hesarin voi taas tilata, turpaan tulee klikkiotsikoiden muodossa. MIKÄÄN nk. Laatulehti ei harrasta niin paskaa otsikointia kuin Helsingin Sanomat.
Helsingin sanomissa kehitetään samalle jutulle useampi otsikko nettiin ja niitä vaihdellaan. Kone katsoo sitten, mikä otsikko on ollut suosituin (=klikattu eniten) ja se sitten jätetään. Jos tämä ei ole klikkien metsästystä, mikä sitten on... On todella ala-arvoista, että maamme suurin sanomalehti on mennyt tuollaiseksi. Eniten säälittää tämä niissä jutuissa, joissa on jokin henkilökuva tai vain yksi haastateltava - jolla ei ole koskaan mitään sananvaltaa jutun otsikointiin. Sitten siellä rähjätään keskustelupalstalla kun juttu ei vastaakaan otsikkoa. Lukijana harmittaa, kun ei voi tietää, minkä jutun on lopulta lukenut, jos haluaa palata lukemaansa muutamankin päivän päästä.
Minun mielestäni klikkiotsikot haittaavat luetun ymmärtämistä. Juttu voi olla ihan erinomainen, mutta koska otsikko asettaa oletusarvon sille mitä jutusta luulee löytävänsä, kaikki otsikon kanssa täydessä ristiriidassa oleva sisältö ikäänkuin menee ohi. Tässä olisi muuten hyvä tutkimusaihe.
Ja tosiaan siellä kommenttipalstalla keskustellaan vain sen klikkiotsikon asettamissa rajoissa. Joskun melkein itkettää toimittajien puolesta kun juttu voi olla täynnä mielenkiintoista asiaa mutta kukaan lukijoista ei ilmeisestikään ymmärtänyt mitään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nuoret käyttävät myös sanoja väärin (merkitys ymmärretty väärin). Sitten oppivat toisiltaan, kun ainoa seurattu/luettu sisältö on vertaisryhmiltä.
Tästä hyvä esimerkki on sana "konsepti". Sehän tarkoittaa jonkinlaista suunnitelmaa tai luonnosta, mutta sitä näkee jatkuvasti käytettävän värissä yhteyksissä.
Tai aplikaatio. Sehän tarkoittaa kirjailua. Oikea vastine englanninkieliselle sanalle application on sovellus, mikäli puhutaan niistä puhelimeen ladattavista asioista.
Tuon sanan suhteen kieli on muuttunut, viralliset sanakirjat laahaavat perässä.
Ei ole. Application on edelleenkin sovellus, vaikka teinit eivät sitä käsitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Hän onnistui saada yhteys hänen vaimoon" - tällaisen lauseen kuulin hiljattain eräällä videolla... Puhujan äidinkieli oli suomi.
Tämä on yleistynyt ihan hurjasti viime aikoina, että sanotaan esim. "hänen vaimo". Jos halutaan lyhentää "hänen vaimonsa", niin onhan pelkkä "vaimonsa" lyhyempi muoto kuin "hänen vaimo". Miksi käyttää väärää muotoa, kun oikea olisi lyhyempi ja ytimekkäämpi?
Alepalla taisi olla jokin aika sinne mainos, jossa luki "sinun kauppa" tai jotain vastaavaa. Mietin joka kerta ohi mennessä, että eikö "kauppasi" olisi ollut paljon parempi. Yksi suomen kielen hieno ja harvinainen piirrehän nimenomaan on se, kuinka vähin sanoin voidaan kuvata jotain, mihin esim. englannin kielessä tarvitaan monta sanaa. Miksi emme vaali uniikkia kieltämme?
Johtuu siitä, että tämä on jo putkeen toinen heikkolahjainen sukupolvi.
Siis älyn puutetta. Tästä johtuen myös opetussuunnitelmaa joudutaan helpottamaan jo ties kuinka monennetta kertaa jotta suurin osa oppilaista ei jäisi luokalle.
Äidinkielen opetuksen määrä ei riitä korvaamaan pikaviestinnän, some-vaikuttajien tuotosten ja muiden huonolaatuisten tekstien vaikutusta - ne ovat vieneet tilaa lukuharrastukselta, jossa ihminen pääsee tottumaan edes jossain määrin oikeanlaiseen tekstiin. Nuoret yksinkertaisesti lukevat enemmän huonoa suomea kuin koskaan ennen, ja vähemmän kirjoja kuin pitkiin aikoihin. Älystä tässä ei ole kyse, vaan altistuksesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ennen toimittajat olivat sivistyneitä yliopiston käyneitä (poliittisesti värittyneitä), mutta nykyään leikkaa liimaa peruskoulusta valmistuneita nuoria, joita saa palkattua nollatuntisopimuksella. Samoin on käynyt kääntäjille.
Näinpä. Itse olen suomen kielen maisteri, mutta harvempi toimittaja nykyään on. Lisäksi tietysti laatua laskee se, että oikolukijoita käytetään enää harvoin ja jutut kirjoitetaan hirveällä kiireellä. Eipä sillä, eivät kaikki suomen kielen opiskelijatkaan täydellisiä kirjoittajia ole. Muistan yliopisto-opinnoista (10 v sitten) kirjoituskurssin, jossa aina tunneilla käytiin läpi joka ikisen opiskelijan sille viikolle kirjoittama teksti. Yksi meistä kirjoitti viikosta toiseen käsittämättömän heikkoja ja sekavia tekstejä, vaikka oli ennen opintoja työskennellyt paikallislehdissä toimittajana.
Miksi toimittajan pitäisi olla suomen kielen maisteri? Eihän hän ole kielitieteilijä, vaan tiedon toimittaja. Journalismi on oppiaine, josta on toimittajalle huomattavasti enemmän hyötyä kuin suomen kielen kielitieteellisestä opiskelusta. Halutessaan toimittajalle riittävän määrän suomen kielioppia oppii peruskoulun tai viimeistään lukion aikana. Myös se, että lukee paljon erilaisia tekstejä, kehittää kielitaitoa.
Journalistin eli toimittajan koulutukseen kuuluu olennaisena osana runsaasti äidinkielen opintoja. Äidinkieli on avainasemassa viestinnässä, ja se on tärkeimpiä oppiaineita muutenkin kuin toimittajan koulutuksessa.
Pelkkä kieliopin tai oikeakielisyyden opiskelu ei riitä. Pitäisi lukea paljon hyviä tekstejä ja olla riittävän looginen ja vaativa mieli huomaamaan käsitteiden ja sanojen tarkat merkitykset ja sävyt.
Miksi luulet, että journalistin suomen kielen opinnot ovat pelkkää kielioppia?
Lukekaa mammat lapsillenne laadukkaita kirjoja, niin oppivat kunnollista suomea!
Keskenkasvuiset teinitytöt kun päästetään leikkimään toimittajaa ja julistamaan ideologiaansa niin jälki on sen mukaista
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luin hiljattain joko Yhteishyvää tai Pirkkaa, en nyt muista kumpaa, ja siellä kerrottiin "vähälaktoosittomista" tuotteista.
Vähälaktoositon on varmaan vain vähän laktoositon. Muuten sanassa ei ole mitään järkeä.
Oikea sana olisi HYLA, mutta uskokaa tai älkää, kaikki eivät tuota sanaa tunne.
Ei esimerkiksi tuntenut 70 vuotias setänikään, kun hänen piti ruvata vatsan takia välttelemään laktoosia.Vähälaktoositon on yleisesti käytetty sana noissa jutuissa. Joissakin tuoitteissa on tuo on sana selkeäti ja näkyvästi sanottu jo pakkauksen kannessa.
Oikea termi on kylläkin vähälaktoosinen.
Kyllä, niin on.
HYLA sana on vain Valion oma brändi tai nimitys vähälaktoosittomille tuotteille.
Edelleen:
Termi on VÄHÄLAKTOOSINEN --> eli vähälaktoosiset tuotteet
Anteeksi hyvät lukijat , siis kirjoitin tietysti nyt vahingossa ,mutta omasta tottumuksestani tuon oikein, mutta HÄN (tuo mainitsemani toimittaja siis ) esitteli itsensä mutkattomasti vain :
"Minun NIMI on..."