Puoliso ei halua käyttää perintöään yhteiseen hyvään

Jos mies saisi nyt perintöä, mutta ei käyttäisi yhtään yhteiseen hyvään, loukkaantuisin kyllä. Mutta toisaalta en vaatisi missään tapauksessa käyttämään kaikkea, enkä määräilisi millä tavoin hän sen käyttäisi, vaan hän saisi itse päättää miten tekee. Toki yhdessä keskustellen. Sama pätisi toki myös toisin päin, en kaikkea omasta perinnöstäni olisi valmis antamaan, mutta osan kyllä. Ehkä paras tapa olisi jatkaa lainan maksamista niinkuin ennenkin, perinnön saaja sijoittaa rahat miten haluaa ja makselee sitten toisinaan pikkuisen enemmän yhteisiä juttuja, vaikkapa remppoja, reissuja jne. elintasoa nostavaa pientä. Ja ostaisi varmasti asioita jotka hyödyttää molempia, esim mies ostaisi varmasti veneen, minä ehkä vaihtaisin auton parempaan ym.

Vierailija kirjoitti:

Onnea on olla dinosaurus. Rahat olleet aina yhteiset, yhdessä mietitty hankinnat. Kummankin perinnöt menneet aina koko perheen hyväksi. Nyt eläkkeellä jo.

Dinosaurus minäkin, aina ollut omat rahat ja itse saanut päättää, ostaako auton vai asunnon vai molemmat. Omat perintöni siirsin suoraa lapsille ja mies sijoitti omansa niin, ettei olisi tarvinnut 20 vuoteen töitä tehdä, mutta tekee sittenkin.

Meillä on avioehto koskien perintöjä. Mies voisi huoletta käyttää perintörahansa lainan pois maksamiseen, jos ero tulisi, saisi hän osituksessa perinnön arvon verran päältä pois. Vasta loput sitten ositettaisiin.

Typerintä mitä voi olla on maksaa halpaa  asuntolainaa pois. Ennemmin sijoittaa ne tuottavasti. Kyllä, asuntolaina on yhä halpaa, ja kyllä vieläkin on kohteita mihin voi sijoittaa tuottavasti.

Minä hintainen on tämä "kuuluisa" auto? 1000e-5000e-10 000e-20 000e...

Paljoko oli se kuuluisa väliraha joka meni avokin perinnöstä.

Kenen käytössä auto on?

Ainoa asia joka tiedetään, on että miehen pitäisi laittaa 145 000e asunnon lunastamiseen toki niin, että omistusuhteet pysyvät ennallaan.

Minkä hintainen asunto oikeasti on...eli paljonko asuntolainaa on jo lyhennetty.

Eli, näyttää siltä, että nainen haluaa osingoille miehensä perinnöstä. Ei se niin mene.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Epäreilu tilanne jos sinä olet saamastasi perinnöstä maksanut yhteiseen hyvään ja mies ei omastaan. Tosin auton väliraha lienee kuitenkin ollut huomattavasti pienempi kuin asuntolaina. Oletko puhunut miehelle tästä näkökulmasta. Mitä siihen sanoo? Jos mies lyhentää asuntolainaa auton välirahan verran, olisitteko sitten mielestäsi sujut?

Minä itse ajattelen, että kun parisuhteessa ollaan yhteisessä elämässä, niin silloin ei lasketa jokaista penniä, että paljonko toinen on laittanut. Toki auton väliraha oli huomattavasti pienempi kuin asunnon loppuvelka, mutta mitä sitten, jos kuitenkin on yhteisestä arjesta on kyse?

AP

Ei meilläkään arjessa jokaista penniä lasketa. Mutta 145 000 euron asuntolainan loppuvelan lyhennys on vähän eri juttu, ei ihan arkinen jokapäiväinen asia.  Mitä suunnitelmia miehellä on perinnön käyttöön. Tai onko edes ajatellut. Vanhemman kuolema ja saatu perintö voi aiheuttaa muutenkin ristiriitaisia tunteita. Meillä mies siis osti sen veneen ja muutakin "hyvittelu" juttuja. Isänsä oli sitku sitku mies ja elämä jäi vähän kesken. Niillä perintörahoilla mies on ostanut ja tehnyt niitä juttuja mistä itsekin tykkää ja mitä isältä jäi tekemättä. Minusta se on ollut oikeaa perinnön käyttöä. Mitäs jos antaisit miehen rauhassa miettiä mitä tekee rahoillaan.

Mies on suunnitellut kesämökkiä, josta on vuosia puhunut, mutta itse en mökkiä halua. En ole mökki-ihmisiä, enkä siellä halua juurikaan täten aikaa myöskään viettää. Itse koen, että hoidettaisiin ensin molempia koskevat yhteiset asiat pois päiväjärjestyksestä kuten tuo asuntolaina ja sitten sen jälkeen mies voisi ruveta kartuttamaan mökkirahastoa jos niin haluaa, kun ei tarvitsisi enää asuntolainaakaan maksella.

AP

Mun mies sai pienen perinnön. Halusi ostaa mm. paljun, minä en paljuilusta tykkää. Osti kuitenkin, eikä mulla ole siihen sen enempää sanomista kun omia perintörahojaan käytti. Kyllä mä siellä sen puoli tuntia kerran tai kaksi vuodessa olen sitten istunut seurana. Kököttäköön siellä keskenään jos kerran tykkää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Epäreilu tilanne jos sinä olet saamastasi perinnöstä maksanut yhteiseen hyvään ja mies ei omastaan. Tosin auton väliraha lienee kuitenkin ollut huomattavasti pienempi kuin asuntolaina. Oletko puhunut miehelle tästä näkökulmasta. Mitä siihen sanoo? Jos mies lyhentää asuntolainaa auton välirahan verran, olisitteko sitten mielestäsi sujut?

Minä itse ajattelen, että kun parisuhteessa ollaan yhteisessä elämässä, niin silloin ei lasketa jokaista penniä, että paljonko toinen on laittanut. Toki auton väliraha oli huomattavasti pienempi kuin asunnon loppuvelka, mutta mitä sitten, jos kuitenkin on yhteisestä arjesta on kyse?

AP

Ei meilläkään arjessa jokaista penniä lasketa. Mutta 145 000 euron asuntolainan loppuvelan lyhennys on vähän eri juttu, ei ihan arkinen jokapäiväinen asia.  Mitä suunnitelmia miehellä on perinnön käyttöön. Tai onko edes ajatellut. Vanhemman kuolema ja saatu perintö voi aiheuttaa muutenkin ristiriitaisia tunteita. Meillä mies siis osti sen veneen ja muutakin "hyvittelu" juttuja. Isänsä oli sitku sitku mies ja elämä jäi vähän kesken. Niillä perintörahoilla mies on ostanut ja tehnyt niitä juttuja mistä itsekin tykkää ja mitä isältä jäi tekemättä. Minusta se on ollut oikeaa perinnön käyttöä. Mitäs jos antaisit miehen rauhassa miettiä mitä tekee rahoillaan.

Mies on suunnitellut kesämökkiä, josta on vuosia puhunut, mutta itse en mökkiä halua. En ole mökki-ihmisiä, enkä siellä halua juurikaan täten aikaa myöskään viettää. Itse koen, että hoidettaisiin ensin molempia koskevat yhteiset asiat pois päiväjärjestyksestä kuten tuo asuntolaina ja sitten sen jälkeen mies voisi ruveta kartuttamaan mökkirahastoa jos niin haluaa, kun ei tarvitsisi enää asuntolainaakaan maksella.

AP

Jos mies ostaa perintörahoillaan mökin, katso sitten se, ettet osallistu mökin kustannuksiin mitenkään vaan ne ovat aina pois miehen rahoista

Ja minusta kannattaa ottaa puheeksi myös sinun perintöasiasi. Jos olet käyttänyt perintöäsi yhteiseen autoon, niin pyydä miestä hyvittämään se.

Tyypillinen pihi käyttäytyy juuri noin, haluaa kyllä kovasti hyötyä toisesta, mutta jos itse saa jotain, iskee pihiys ja joka sentistä pidetään kiinni.

Meillä on siinä mielessä vanhanaikainen liitto, että meillä on toki omat tilit, mutta rahat on yhteisiä. Ei lasketa kuka maksaa ja mitä, vaan maksetaan siitä, kellä rahaa on.

Mies sai aikoinaan pienehkön perinnön ja se käytettiin yhteisesti. Myös enoltani tullut perintö käytettiin yhdessä.

Myös kun vanhemmistani aika jättää, perintö käytetään yhdessä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pakko ollla trolli, ettei mies omilla rahoillaan saa ostaa mökkiä koska ap ei tykkää mökkeilystä.... Ei ole sun rahoja ne

Totta kai saa ostaa mökin, ei ap sitä kieltänyt.  Mutta miksi ei maksaa ensin asuntolainaa pois, joka on huomattavasti tärkeämpi ja merkittävämpi osa molempien elämää? Se on "pakollinen paha" kuluna elämässä toisin kuin kesämökki. Sitten mies voi hyvin ruveta säästämään mökkiä varten kuten ap tuossa jo totesikin.

Avaa tätä sun ajatustapaasi vähän kun miksi miehen pitäisi maksaa kokonaan pois se jos aattelee mies et yhteisesti maksaavat varsinkin jos eivät ole naimisissa?

Kun kaksi ihmistä asuu yhdessä, niin silloin pitää miettiä asioita ensisijaisesti molempien kannalta, ei vain itsekkäästi omalta.

Ei tuo selitä mitään, sitä että jos talo on yhteinen miksi toinen maksaa sen kokonaan? Yritin jo aiemmin sitä korostaa mutta sä jätät sen niiku lukematta.

Tajuatko, että ei silloin ole sentilleen mitään omia rahoja kun yhdessä asutaan. Silloin on me ajatus, ei mikään minä-ajatus. Lienet sinkku ja vieläpä iki sellainen.

Antaa nämä sun vastaukset ymmärtää että sinä olet kun et asiaan vastaa vaan asianvierestä! Siis järki käteen nyt ellet vaa sit trollaa täällä, kuulostaa jo vähä siltä.

Ap puolustaja taitaa olla myöskin semmoinen joka tuhlasi miehensä rahat ja nyt täällä kirjoittelee että kyllä sitä saa! Muka mies itsekäs kun ei maksa mitä nainen haluaa..

Mistä tommosia ihmisiä tulee?

Jospa miehen vanhemmat kirjasivat testamenttiin, että puolisolla ei ole avio-oikeutta heiltä jäävään perintöön.

Silloin sinulla ei ole nokan koputtamista niihin rahoihin eikä mahdolliseen tuottoon.

Jos miehesi heltyisi laittamaan rahat asuntolainat maksuun, mahdollisen eron tullessa sinulla ei myöskään ole osuutta siihen osaan potista, jonka miehesi sijoitti asuntoon.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Moni mieshän ajattelee nykypäivänä:

Naisen rahat = koko perheen yhteiset rahat.

Miehen rahat = miehen yksityistä omaisuutta.

Tästä syystä avoliittolaki on nykyisin olemassa. Yleensä juuri miehen rahoilla on hankittu omaisuus ja naisen eletty arjessa, jolloin avoliiton hajoamisen jälkeen ei naiselle ole jäänyt mitään käteen, kun omaisuus on hankittu ja säästetty miehen tuloista. Ihan yleistä.

Yleistä ehkä, jos nainen on vajaavaltainen tai kehitysvammainen. Muuten ei ole kyllä selitettävissä miten olkiukon kaltainen kuvio olisi voinut jatkua yhtä kuukautta pidemmälle.

Pidätkö naisia kokonaisuutena aivan täysin debiileinä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Epäreilu tilanne jos sinä olet saamastasi perinnöstä maksanut yhteiseen hyvään ja mies ei omastaan. Tosin auton väliraha lienee kuitenkin ollut huomattavasti pienempi kuin asuntolaina. Oletko puhunut miehelle tästä näkökulmasta. Mitä siihen sanoo? Jos mies lyhentää asuntolainaa auton välirahan verran, olisitteko sitten mielestäsi sujut?

Minä itse ajattelen, että kun parisuhteessa ollaan yhteisessä elämässä, niin silloin ei lasketa jokaista penniä, että paljonko toinen on laittanut. Toki auton väliraha oli huomattavasti pienempi kuin asunnon loppuvelka, mutta mitä sitten, jos kuitenkin on yhteisestä arjesta on kyse?

AP

Ei meilläkään arjessa jokaista penniä lasketa. Mutta 145 000 euron asuntolainan loppuvelan lyhennys on vähän eri juttu, ei ihan arkinen jokapäiväinen asia.  Mitä suunnitelmia miehellä on perinnön käyttöön. Tai onko edes ajatellut. Vanhemman kuolema ja saatu perintö voi aiheuttaa muutenkin ristiriitaisia tunteita. Meillä mies siis osti sen veneen ja muutakin "hyvittelu" juttuja. Isänsä oli sitku sitku mies ja elämä jäi vähän kesken. Niillä perintörahoilla mies on ostanut ja tehnyt niitä juttuja mistä itsekin tykkää ja mitä isältä jäi tekemättä. Minusta se on ollut oikeaa perinnön käyttöä. Mitäs jos antaisit miehen rauhassa miettiä mitä tekee rahoillaan.

Mies on suunnitellut kesämökkiä, josta on vuosia puhunut, mutta itse en mökkiä halua. En ole mökki-ihmisiä, enkä siellä halua juurikaan täten aikaa myöskään viettää. Itse koen, että hoidettaisiin ensin molempia koskevat yhteiset asiat pois päiväjärjestyksestä kuten tuo asuntolaina ja sitten sen jälkeen mies voisi ruveta kartuttamaan mökkirahastoa jos niin haluaa, kun ei tarvitsisi enää asuntolainaakaan maksella.

AP

Jos mies ostaa perintörahoillaan mökin, katso sitten se, ettet osallistu mökin kustannuksiin mitenkään vaan ne ovat aina pois miehen rahoista

Ja minusta kannattaa ottaa puheeksi myös sinun perintöasiasi. Jos olet käyttänyt perintöäsi yhteiseen autoon, niin pyydä miestä hyvittämään se.

Tyypillinen pihi käyttäytyy juuri noin, haluaa kyllä kovasti hyötyä toisesta, mutta jos itse saa jotain, iskee pihiys ja joka sentistä pidetään kiinni.

Meillä on siinä mielessä vanhanaikainen liitto, että meillä on toki omat tilit, mutta rahat on yhteisiä. Ei lasketa kuka maksaa ja mitä, vaan maksetaan siitä, kellä rahaa on.

Mies sai aikoinaan pienehkön perinnön ja se käytettiin yhteisesti. Myös enoltani tullut perintö käytettiin yhdessä.

Myös kun vanhemmistani aika jättää, perintö käytetään yhdessä.

Siis tietenkään et käytä rahojasi miehen mökkiin, sehän on miehen. Et tietenkään lomaile siellä, koska pihit ihmiset tekevät niin, että haluavat hyötyä toisista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pakko ollla trolli, ettei mies omilla rahoillaan saa ostaa mökkiä koska ap ei tykkää mökkeilystä.... Ei ole sun rahoja ne

Totta kai saa ostaa mökin, ei ap sitä kieltänyt.  Mutta miksi ei maksaa ensin asuntolainaa pois, joka on huomattavasti tärkeämpi ja merkittävämpi osa molempien elämää? Se on "pakollinen paha" kuluna elämässä toisin kuin kesämökki. Sitten mies voi hyvin ruveta säästämään mökkiä varten kuten ap tuossa jo totesikin.

Avaa tätä sun ajatustapaasi vähän kun miksi miehen pitäisi maksaa kokonaan pois se jos aattelee mies et yhteisesti maksaavat varsinkin jos eivät ole naimisissa?

Kun kaksi ihmistä asuu yhdessä, niin silloin pitää miettiä asioita ensisijaisesti molempien kannalta, ei vain itsekkäästi omalta.

Ei tuo selitä mitään, sitä että jos talo on yhteinen miksi toinen maksaa sen kokonaan? Yritin jo aiemmin sitä korostaa mutta sä jätät sen niiku lukematta.

Tajuatko, että ei silloin ole sentilleen mitään omia rahoja kun yhdessä asutaan. Silloin on me ajatus, ei mikään minä-ajatus. Lienet sinkku ja vieläpä iki sellainen.

:DDDDDDDD Minulla on aina ja ikuisesti omat rahat ja omat tilit. En tule IKINÄ suostumaan yhteisiin rahoihin, asuin yksin tai yhdessä.

Mies käyttää yhteisen hyvään saman verran kuin itse käytit autoon. Thats it eikä muuta tarvita. Ihme lokki taas tämäkin ap.

Naisena halveksin tällaisia ap:n kaltaisia lokkeja.

Kyllä perintö on kunkin omaa. Tässä on tapahtunut se virhe, että ette ole keskustelleet perinnön käyttämisestä siinä vaiheessa, kun käytit saamasi perinnön autoon. Kyllä minäkin jättäisin perinnön tilille ja sijoittaisin sitä pikkuhiljaa mieluummin kuin maksaisin asuntolainan kerralla pois.

Solidaarisuuden nimissä saattaisin teidän tilanteessa maksaa asuntolainaa pois saman verran kuin sinä käytit auton käsirahaan. Mutta en missään nimessä kokonaan enkä varsinkaan silloin, jos puoliso yrittäisi sellaiseen painostaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Epäreilu tilanne jos sinä olet saamastasi perinnöstä maksanut yhteiseen hyvään ja mies ei omastaan. Tosin auton väliraha lienee kuitenkin ollut huomattavasti pienempi kuin asuntolaina. Oletko puhunut miehelle tästä näkökulmasta. Mitä siihen sanoo? Jos mies lyhentää asuntolainaa auton välirahan verran, olisitteko sitten mielestäsi sujut?

Minä itse ajattelen, että kun parisuhteessa ollaan yhteisessä elämässä, niin silloin ei lasketa jokaista penniä, että paljonko toinen on laittanut. Toki auton väliraha oli huomattavasti pienempi kuin asunnon loppuvelka, mutta mitä sitten, jos kuitenkin on yhteisestä arjesta on kyse?

AP

Et taida paljoa kunnioittaa miestäsi?

Vierailija kirjoitti:

Jos mies maksaisi rahoilla asuntolainan pois, niin miten säästyneet rahat käytetään?

No muijan peppureijän valkaisuun ja silikoneihin, joita sitten syötetään Gambiassa

Vierailija kirjoitti:

"Tuntuu, että itse aikoinaan uhrauduin yhteisen hyvän eteen..."

😂😂😂 Että olet typerä!!!! Mitäs menit jakelemaan rahojasi😂 Olisiko kannattanut käyttää järkeä?

Aika erikoinen ajatusmaailma monella tuntuu olevan. Kyllä meillä aina mietitään miten raha perheen kesken parhaiten tulee käytetyksi. Me molemmat olemme perineet huomattaviakin summia ja aina se raha on yhteiseen hyvään sijoitettu siitä lähtien kun naimisiin ollaan menty ja lapsia syntynyt.

En antaisi vaimon missään nimessä maksaa asuntolainalle pois perinnöllä. En edes omaan osuutta vaikka maksan nyt koko lyhennyksen. Minun mielestä perintö pitää säilyttää lapsille.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Tuntuu, että itse aikoinaan uhrauduin yhteisen hyvän eteen..."

😂😂😂 Että olet typerä!!!! Mitäs menit jakelemaan rahojasi😂 Olisiko kannattanut käyttää järkeä?

Aika erikoinen ajatusmaailma monella tuntuu olevan. Kyllä meillä aina mietitään miten raha perheen kesken parhaiten tulee käytetyksi. Me molemmat olemme perineet huomattaviakin summia ja aina se raha on yhteiseen hyvään sijoitettu siitä lähtien kun naimisiin ollaan menty ja lapsia syntynyt.

Erikoinen vai ihan vaan erilainen? Tärkeintä kai olisi että parisuhteessa ollaan samoilla linjoilla raha-asioissa. Niin että kumpikaan ei tunne itseään hyväksikäytetyksi. Loppujen lopuksi kyse on arvoista ja siitä ovatko ne pariskunnan osapuolilla samanlaiset.