Onko lääkäri siis korkeammin koulutettu kuin maisteri?

Kirjoitin siitä, että en voi käsittää, miten joku voi olla niin naiivi ja yhteiskunnallisista valtasuhteista, arvomaailmasta, historiasta ym. tietämätön, että luulee, että työn vaativuus voidaan määrittää palkkauksen perusteella. En voi uskoa, että tällaisia ihmisiä on!

Kyllä on Suomen koulutusjärjestelmä täysin retuperällä, jos peruskoulusta pääsee läpi ilman alkeellisinta käsitystä yhteiskunnan ja talouden toiminnasta.

Olen itse opiskellut alaa, jonne on helppo päästä sisään, mutta vaikea valmistua. Ja missä pänttääminen ei ihan riitä. Ja työni ei kuitenkaan ole niin älyllisesti haastavaa, eikä palkka mikään valtava.

lääkikseen. Lääkikseen vaaditaan puurtamista, mutta opet on yleensä niitä kilttejä tyttöjä, joilla keskiarvo hipuu ysissä ja kympissä.

mielenkiinnosta.

Siis 52 on opiskellut fysiikkaa ja teoreettista fysiikkaa.

ahkera että lahjakas. Sitten opiskelut ovat haastavia, pitkiä ja vaativia. Ja valmistuttuaan työtä ei olekaan, vaan täytyy kilpailla ihan hulluna suorituksillaan ja olla todella hyvä, kilpailuhenkinen ja häikäilemätönkin, jos aikoo työpaikan saada.



Tällainen esimerkki on vaikkapa joku Afrikan tutkimus tms. Pitää opiskella laajoja kokonaisuuksia, monia kieliä. Olla sekä pikkutarkka että hallita laajoja kokonaisuuksia. Ja valmistuttuaan sitten kilpailla muiden älykköjen kanssa niukoista tutkimusmäärärahoista.

on aika haastavaa :=) Eipä onnistuisi meikäläiseltä ikinä. Mieheni aamulla juuri meinasti tipahtaa palliltaan, kun en oikein tiennyt mitä esimerkiksi sähkö oikeestaan on ... :)

ne lomat...

lääkikseen. Lääkikseen vaaditaan puurtamista, mutta opet on yleensä niitä kilttejä tyttöjä, joilla keskiarvo hipuu ysissä ja kympissä.

asiaa faktana, mutta muistan joskus katselleeni noita opintoaikoja.



Muistaakseni korkeakoulututkinto (siis yliopistossa) on perisaatteessa 160 ov. Joidenkin koulutusten kuten Diplomi-insinöörin ja Aineenopettajan ja lääkärin koulutus vaativat enemmän opintoja ja kaiketi näin voi perustellusti sanoa että nämä ovat muita yliopistotutkintoja laajempia tutkintoja.



DI ja aineenopettajat ovat ymmärtääksen 180 ov, muttä lääkärit kaiketi sitten ovat tuon 240 ov.



Itse ainakin arvosta varsinkin erikoitununeita lääkäreitä enenmmän kuin esim Diplomi-insinöörejä (joka itsekin olen), mitä tulee opiskelujen laajuuteen.

Ei kahta sanaa etteikö näin olisi.

Lisäksi opettajaksi pääsee opiskelemaan huonommilla papereilla.

Ainakin Oulun yliopistossa lääkäriksi pääsee lukemaan helpommin kuin opettajaksi.

Lääkäri on hyvä, perinteinen ja tarpellinen ammatti, mutta vähän väärin sitä on akateemisena pitää. Kokemukseni mukaan vasta osa erikoistuneista alkaa osoittaa akateemisuuden merkkejä.

Lääkäreille kuitenkin nostan hattua. Ovat määrätietoisella toiminnallaan hankkineet statuksen, joka houkuttelee alalle hyvää porukkaa ja toisaalta rajoittaneet tuotantoa tarpeeksi, jotta ovat voineet saada aikaiseksi suhtettoman korkean palkkatason. Aidot akateemiset kun tunnistaa siitä, ettei palkkatasoa ole pystytty pitämään korkealla.

Eiköhän he ole opiskelleet pitkään, ja tekevät vaativaa ja ennen kaikkea vastuullista työtä? Kyllä siitä pitää maksaakin jo jotain.

[/quote]

Esim. sairaanhoitajathan pitävät itseään nyt sitten KORKEAKOULUN käyneinä, kun ennen oli opistotason koulutus, joka tuotti ihan yhtä hyviä (jollei parempiakin) sairaanhoitajia.

[/quote]

Olen itse amk-sh, ja muistan, että meillä Lahdessa käytettiin 8h tutustumalla paikallisen jätteenkäsittelylaitoksen toimintaan, kun taas sitten iv-tiputus luettiin kotona suoraan kirjasta! Tämä jätteenkäsittelyjuttu liittyi jotenkin amk:n yleisopintoihin, vieläkin naurattaa, kun muistelen. Sitten kun menin töihin, en yllättäen osannutkaan kaikkia tarpeellisia "kädentaitoja". Lääkäritkin arvostaa enemmän vanhanmuotoisia hoitajia, heidän mielestään amk-sh:t ei osaa muuta kuin vuorovaikuttaa!



T: sittemmin toiselta alalta väitellyt

Mulla on ylempi korkeakoulututkinto, ei lääkäri eikä opettaja, mutta osaan oman hommani. Ei mikään tutkinto tee omnipotentiksi.

Mistä sainkin idean: Kun opettajat muutenkin tietävät kaikesta kaiken ja niillä on huono palkka, niin eikö niillä voisi korvata lääkäripulaa Suomessa? Luokanopettajia vaan terveyskeskuksiin määräilemään mummoille verenpainelääkkeitä!

sivistyneitä. Esim. kauppatieteilija, DI tai lääkäri voi olla umpisivistymätön ihminen, joka ei koskaan ole lukenut mitään, ei edes sanomalehteä. Yleensä näin tuskin on, mutta monet tuntemani insinöörit ovat pölkkypäitä ja eräs tuntemani ktm täysin pinnallinen bimbo.

Tiedekunnan sivuilta: "Lääketieteen lisensiaatin tutkintoon kuuluvat syventävät opinnot on osittain valmiiksi sijoitettu tiettyihin opintojaksoihin (40op), mutta lisäksi kukin opiskelija tekee oman syventävien opintojen tutkielman, jonka laajuus on 20op. Tutkielma voi sisältää tutkimustyötä, seminaarityöskentelyä sekä syventävien osioiden suorittamista jne., mutta siihen kuuluu aina itsenäisesti tehtävä kirjallinen osa.



Tutkielman tavoitteena on lisätä tutkinnon akateemisuutta ja parantaa opiskelijan kykyä itsenäiseen tiedon hankintaan ja jäsentelyyn. Muita tutkielman tavoitteita ovat tiedon kriittinen arviointi, uuden tiedon tuottaminen ja soveltaminen sekä kirjallinen esittäminen."



En tiedä kuinka laaja gradun täytyy olla, mutta olen aina pitänyt sitä syventäviä vastaavana. Tutkielman lisäksi pitää tenttitilaisuudessa suorittaa kypsyyskoe, kirjoittaa essee tutkielmaan liittyvästä aiheesta.

Mieheni on DI (kuten moni tuttukin), eikä heillä todellakaan ole vastaavaa kirjallisuuden, historian, aatesuuntien jne. tuntemusta kuin itselläni ja "humanistikavereillani" (itse olen kieliä/filologiaa opiskellut). MUTTA DI:eillä on toki syvällistä osaamista omalta tekniseltä alueeltaan, me humanistit kun olemme enemmän generalisteja, ja usein joudumme itse etsimään työmme ja opiskelemaan sen käytännössä tai hankkimaan lisäpätevyyttä (ellei työskentele opettajana, kääntäjänä tms.).

ei arvosteta. Tämä johtuu kai siitä, että sillä alalla ei rikastu eikä saa täten statusta, kuten "rahakkaammilla" aloilla saa.



Itse olen maa- ja metsätaloustieteen maisteri ja minulle on aina jotenkin ollut itsestäänselvää, että filosofian maisterit ja humanistit ovat niitä "korkeasti koulutettuja" ja sivustyneitä perinteisiä akateemisia. Yleissivistys ja tieto maailmasta on ainakin tuntemillani humanisteilla ihan toista luokkaa kuin dippainsseillä ym.



Eurooppalaisessa mittakaavassa muuten suomalaisia dippainssejä pidetään todella sivistymättöminä, koska kirjallisuus, filosofia ym. tuntemus heillä on mitä on. siellä kun teknisiinkin yliopisto-opintoihinkin kuuluu yleissivistäviä aineita. Jostain luinkin, että suomalaista yliopistoa (siis muut kun humanistiset ja yhteiskuntatieteelliset alat) ei voi verrata Keski-Eurooppalaiseen sivistysyliopistoon.

Lääkärit lääkäreitä ja maisterit maistereita. mitä väliä sillä kumpi on korkeammin koulutettu. Ei mee jakeluun, miksi joku ihminen kaipaa tällaista tietoa elämäänsä!!

Vaikka lääkärin opinnoissa on paljon käytäntöä ym., on se kuitenkin akateeminen yliopistotutkinto.