Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Muita kolmekymppisiä joiden on vaikea löytää sitoutumiskykyistä kumppania seurusteluun ja mahdolliseen perheen perustamiseen?
Kaipaisin nyt vähän vertaistukea, en keljuilua. Löytyykö palstalta muita kolmekymppisiä joiden on vaikea löytää sitoutumiskykyistä kumppania seurusteluun ja mahdolliseen perheen perustamiseen? Tuntuu että nykypäivän deittimarkkinat on yhtä pikku kivan ja seksin hakemista, haaremin keräämistä ja multideittailua. Avoimet suhteet, polysuhteet ja yhdenillanjutut ovat pinnalla ja tulee välillä se olo että arvostaako kukaan enää monogaamista suhdetta. Tämä tuottaa surua koska itse toivoisin seurustella vain sen yhden kanssa, muuttaa ajan kanssa kenties yhteen ja perustaa sen perheenkin, mutta se on vaikeaa kun yksi jos toinenkin etsii vain pikkukivaa tai parin kk:n pikasuhdetta. Mikäli haluan saada lapsen ja perheen tässä elämässä, ei minulla ole loputtomasti aikaa etsiä kumppania saati pettyä kun joku ei sitten suurista sanoistaan huolimatta sitoudukaan tai luovuttaa heti kun tulee vastaan ensimmäinen pieni keskustelu/ongelma. Tuntuu että deittisovelluksia käyttävät ovat pahimpia: vastassa on sitoutumiskammoinen ihminen joka on saanut jo paljon takkiinsa tai ihminen joka nirsoaa ja etsii aina vain parempaa ja parempaa ja on selkeästi jäänyt koukkuun deittiappiin loputtomaan tarjontaan. Tuntuu että nykymaailmassa ei malteta tai edes viitsitä panostaa enää yhteen kerralla ja oikeasti näin rakentaa ja saada jotakin yhteistä aikaan. Kun on aina olemassa se seuraava ja seuraava.
Kommentit (1943)
Vierailija kirjoitti:
Olen vahvasti sitä mieltä että parhaat ovat sitoutuneet 25-vuotiaaksi mennessä, joten ymmärrän hyvin että 30+ voi olla jo aika vaikea löytää ketään...
Joo ja sitten nämä samat tyypit eroavat 30+ iässä. Eikä todellakaan kaikki halua edes noin nuorena sitoutua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap, deittaile nuorempia. Ehkä löydät sitourumishaluiden parikymppisen, noissa kolmikymppisissä on vain jämät jäljellä.
Voihan tätäkin yrittää, ei siinä mitään.
Mutta ainakin itse kun olin parikymppinen kolli, niin yli 30 vuotiaat naiset nähtiin meidän kaveriporukassa ns. harjoittelunaisina, eli heidän kanssaan voitiin harrastaa seksiä ja ehkä harjoitella muutenkin naisten kanssa oloa, mutta sitä vakavaa kumppania haettiin kyllä oman ikäisistä. Itseään 10 vuotta vanhemman naisen ottaminen olisi ollut tietyllä tavalla noloa, tappion myöntäminen ("en pysty saamaan oman ikäistäni, joten tyydyn tähän").
Mies, 33
Samoilla ajatuksilla. Muistan kun kävin joskus 18v autokoulun niin 27v ajo-opettaja vaikutti jo vanhalta tädiltä.
Tunnistan edelleen tuon että edes vuotta vanhemman naisen ottaminen tuntuisi tietyllä tapaa luovuttamiselta. Jos ensin odottelee vuosia kelvatakseen ja sitten tyytyisi parhaat päivät jo nähneeseen naiseen, ei tunnu oikealta tuollainen siirtymä.
Tämä on kyllä ihan totaalikahelia. Miten 1-2 vuotta pilaa naisen? Entä jos kyseessä on hyvätuloinen kymppi? Tai edes 9?
Tajuan kyllä että ei halua 10 v vanhempaa ja 7 v on sekin aika paljon. Mutta eikö 1-2 v, ehkä 3-4 v ole likipitäen huomaamaton ero?Naiset tuntuvat kelpuuttaavan taas paljon vanhemmatkin miehet, mitä taas itse en ymmärrä lainkaan.
Nuorempana pienikin iän ero tuntuu kertakaikkiaan mahdottomalta yhtälöltä. Parikymppisen mielestä kolmekymppinen on toinen jalka haudassa ja toinen haudan partaalla. Kolmevitosena ei ole enää niin nuukaa, yhtä hyvin käy kaksivitonen kuin nelivitonenkin.
Naisten halu itseään vanhempiin miehiin on puhdasta biologiaa, haetaan omille (mahdollisille) jälkeläisille mahdollisimman hyvää geeniä, jonka saa vanhemmalta alfa-johtajaurokselta.
Jos alat jälkeläisillä ja biologialla selittämään niin siinä tapauksessa naisille pitäisi kelvata vain alle 35-vuotiaat miehet.
Miten niin? Mieshän voi olla lisääntymiskykyinen vaikka 80-vuotiaaks asti. Iän mukana myös usein tulee valtaa ja sehän naisia eniten miehessä kiehtoo.
Eli kaikkein suosituimmat miehet ovat eläkeikäisiä, vai?
Onko sun mielestä eläkeläisillä erityisen paljon valtaa? No, esim salehan on jo eläkeiässä, ja ihan pari vuotta sitten sai lapsen. Eli jos valtaa on niin varmaan on kysyntääkin vielä tuossa iässä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap, deittaile nuorempia. Ehkä löydät sitourumishaluiden parikymppisen, noissa kolmikymppisissä on vain jämät jäljellä.
Voihan tätäkin yrittää, ei siinä mitään.
Mutta ainakin itse kun olin parikymppinen kolli, niin yli 30 vuotiaat naiset nähtiin meidän kaveriporukassa ns. harjoittelunaisina, eli heidän kanssaan voitiin harrastaa seksiä ja ehkä harjoitella muutenkin naisten kanssa oloa, mutta sitä vakavaa kumppania haettiin kyllä oman ikäisistä. Itseään 10 vuotta vanhemman naisen ottaminen olisi ollut tietyllä tavalla noloa, tappion myöntäminen ("en pysty saamaan oman ikäistäni, joten tyydyn tähän").
Mies, 33
Samoilla ajatuksilla. Muistan kun kävin joskus 18v autokoulun niin 27v ajo-opettaja vaikutti jo vanhalta tädiltä.
Tunnistan edelleen tuon että edes vuotta vanhemman naisen ottaminen tuntuisi tietyllä tapaa luovuttamiselta. Jos ensin odottelee vuosia kelvatakseen ja sitten tyytyisi parhaat päivät jo nähneeseen naiseen, ei tunnu oikealta tuollainen siirtymä.
Tämä on kyllä ihan totaalikahelia. Miten 1-2 vuotta pilaa naisen? Entä jos kyseessä on hyvätuloinen kymppi? Tai edes 9?
Tajuan kyllä että ei halua 10 v vanhempaa ja 7 v on sekin aika paljon. Mutta eikö 1-2 v, ehkä 3-4 v ole likipitäen huomaamaton ero?Naiset tuntuvat kelpuuttaavan taas paljon vanhemmatkin miehet, mitä taas itse en ymmärrä lainkaan.
Nuorempana pienikin iän ero tuntuu kertakaikkiaan mahdottomalta yhtälöltä. Parikymppisen mielestä kolmekymppinen on toinen jalka haudassa ja toinen haudan partaalla. Kolmevitosena ei ole enää niin nuukaa, yhtä hyvin käy kaksivitonen kuin nelivitonenkin.
Naisten halu itseään vanhempiin miehiin on puhdasta biologiaa, haetaan omille (mahdollisille) jälkeläisille mahdollisimman hyvää geeniä, jonka saa vanhemmalta alfa-johtajaurokselta.
Jos alat jälkeläisillä ja biologialla selittämään niin siinä tapauksessa naisille pitäisi kelvata vain alle 35-vuotiaat miehet.
Miten niin? Mieshän voi olla lisääntymiskykyinen vaikka 80-vuotiaaks asti. Iän mukana myös usein tulee valtaa ja sehän naisia eniten miehessä kiehtoo.
Eli kaikkein suosituimmat miehet ovat eläkeikäisiä, vai?
Kysy Jenniltä tai Melanialta. Tai Anna-Maija Tuokolta tai Hanna.Maria Hintsalta (os. Seppälä). Tai Lipposen Päiviltä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap, deittaile nuorempia. Ehkä löydät sitourumishaluiden parikymppisen, noissa kolmikymppisissä on vain jämät jäljellä.
Voihan tätäkin yrittää, ei siinä mitään.
Mutta ainakin itse kun olin parikymppinen kolli, niin yli 30 vuotiaat naiset nähtiin meidän kaveriporukassa ns. harjoittelunaisina, eli heidän kanssaan voitiin harrastaa seksiä ja ehkä harjoitella muutenkin naisten kanssa oloa, mutta sitä vakavaa kumppania haettiin kyllä oman ikäisistä. Itseään 10 vuotta vanhemman naisen ottaminen olisi ollut tietyllä tavalla noloa, tappion myöntäminen ("en pysty saamaan oman ikäistäni, joten tyydyn tähän").
Mies, 33
Samoilla ajatuksilla. Muistan kun kävin joskus 18v autokoulun niin 27v ajo-opettaja vaikutti jo vanhalta tädiltä.
Tunnistan edelleen tuon että edes vuotta vanhemman naisen ottaminen tuntuisi tietyllä tapaa luovuttamiselta. Jos ensin odottelee vuosia kelvatakseen ja sitten tyytyisi parhaat päivät jo nähneeseen naiseen, ei tunnu oikealta tuollainen siirtymä.
Tämä on kyllä ihan totaalikahelia. Miten 1-2 vuotta pilaa naisen? Entä jos kyseessä on hyvätuloinen kymppi? Tai edes 9?
Tajuan kyllä että ei halua 10 v vanhempaa ja 7 v on sekin aika paljon. Mutta eikö 1-2 v, ehkä 3-4 v ole likipitäen huomaamaton ero?Naiset tuntuvat kelpuuttaavan taas paljon vanhemmatkin miehet, mitä taas itse en ymmärrä lainkaan.
Nuorempana pienikin iän ero tuntuu kertakaikkiaan mahdottomalta yhtälöltä. Parikymppisen mielestä kolmekymppinen on toinen jalka haudassa ja toinen haudan partaalla. Kolmevitosena ei ole enää niin nuukaa, yhtä hyvin käy kaksivitonen kuin nelivitonenkin.
Naisten halu itseään vanhempiin miehiin on puhdasta biologiaa, haetaan omille (mahdollisille) jälkeläisille mahdollisimman hyvää geeniä, jonka saa vanhemmalta alfa-johtajaurokselta.
Jos alat jälkeläisillä ja biologialla selittämään niin siinä tapauksessa naisille pitäisi kelvata vain alle 35-vuotiaat miehet.
Jos olet ollut hereillä biologian tunnilla, niin muistanet että miehellä jälkeläisten tekokyky säilyy joskus hyvinkin korkeaan ikään asti. Isossa kuvassa jos katsotaan, niin parisuhteista valtaosassa mies on naista muutaman vuoden vanhempi. Itse muistan yläasteikäisenä, kun yritin tehdä vaikutusta oman luokkani tyttöihin. Ei todellakaan onnistunut, heidän mielenkiintonsa oli lukioikäisissä pojissa, jostakin kumman syystä. Toki tiedän että on pariskuntia myös käänteisellä ikäerolla (omat vanhempani esim.), mutta kuten sanoin, keskimäärin on niin että mies on vanhempi.
Ihan tosi on yhä ihmisiä jotka ei tietä että miehen hedelmällisyys laskee ja jälkeläisten sairauksien riski nousee nimenomaan isän iän myötä?
Kannattaa ottaa asioista selvää ennen kuin alkaa heitellä biologiaväitteitä.
Nykyään jos naisella on hyvä koulutus, työ, paljon rahaa, niin jo löytyy sitoutumishaluisia miehiä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen nainen, ja mitä olen (etenkin) naispuolisten ystävieni kanssa keskustellut, niin aika monella heistä on melko tiukat kriteerit sille, millaisia asioita ei voi hyväksyä. Muutamia tosielämän esimerkkejä:
- miehellä on maksuhäiriömerkintä - ei jatkoon. Sillä ei ole väliä, mistä merkintä on tullut, onko velka ehkä jo maksettu, ja miten asia on nyt hoidossa.
- mies on joskus viihdekäyttänyt muita päihteitä, kuin alkoholia - ei jatkoon. Kannabista joskus poltellut tai jopa edelleen satunnaisesti poltteleva mies on narkkari ja pajapää, josta ei ole parisuhteeseen.
- miehellä on mielialalääkitys - ei jatkoon. Mielenterveysongelmat, burn out, masennus tai hoitotasapainossa oleva mielen sairaus tekevät miehestä kelvottoman parisuhteeseen.
- miehellä on lapsia edellisestä liitosta - ei jatkoon. Miehen tulee haluta lapsia ja olla huomaavainen ja sitoutumishaluinen kumppani, mutta vasta tämän uuden naisen kanssa.
- miehellä on naispuolisia ystäviä - ei jatkoon. Miehen on oltava tasa-arvoa kannattava, mutta hänen on myös tajuttava, ettei vastakkainen sukupuoli ole ystävämateriaalia.
- mies asuu väärässä paikassa - ei jatkoon. Ei jaksa alkaa kaukosuhteeseen, ei halua viettää tapaillessa aikaa toisen kanssa maalla/kaupungissa.
- mies on työtön tai sairaseläkkeellä - ei jatkoon. Syyllä ei ole väliä, töitä kyllä nohevalle löytyy aina ja työkyvytön on luonnollisesti myös kyvytön parisuhteeseen.
- eriävä poliittinen kanta tai ei poliittista kantaa lainkaan - ei jatkoon. Väärät arvot, ei sovi ja ei käy.Tähän kun vielä lisätään ehdottomat ulkonäkökriteerit, niin kumppanin löytäminen alkaa olla jo aika hankalaa. Pitää olla oikean mittainen ja painoinen ja rakenteinen ja sopivan tyylinen. Viimeistään vääränlainen penis saattaa romahduttaa lupaavasti alkaneen suhteen.
En tarkoita, etteikö ihmisellä saisi olla ehdottomiakin periaatteita ja kriteereitä potentiaaliselle kumppanille, mutta minusta kannattaa kuitenkin aina tutustua kiinnostavaan ihmiseen avoimella mielellä.
Ei tässä listassa ole mielestäni mitään kohtuutonta, jos itsekin täyttää kaikki sen kohdat. Läpäisen listan heittämällä ja olen sen lisäksi hyvässä fyysisessä kunnossa oleva kolmekymppinen ikisinkkumies, joka haluaa puolison ja perheen. Kaltaisiani on paljon, mutta meitä ei löydä, jos ei edes yritä etsiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen vahvasti sitä mieltä että parhaat ovat sitoutuneet 25-vuotiaaksi mennessä, joten ymmärrän hyvin että 30+ voi olla jo aika vaikea löytää ketään...
Miks on vaikea löytää KETÄÄN, jos vain parhaat on viety?
Hyvä kysymys. Jos parhaat on varattu, niin silloinhan jäljelle tosiaankaan ei jää ketään...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap, deittaile nuorempia. Ehkä löydät sitourumishaluiden parikymppisen, noissa kolmikymppisissä on vain jämät jäljellä.
Voihan tätäkin yrittää, ei siinä mitään.
Mutta ainakin itse kun olin parikymppinen kolli, niin yli 30 vuotiaat naiset nähtiin meidän kaveriporukassa ns. harjoittelunaisina, eli heidän kanssaan voitiin harrastaa seksiä ja ehkä harjoitella muutenkin naisten kanssa oloa, mutta sitä vakavaa kumppania haettiin kyllä oman ikäisistä. Itseään 10 vuotta vanhemman naisen ottaminen olisi ollut tietyllä tavalla noloa, tappion myöntäminen ("en pysty saamaan oman ikäistäni, joten tyydyn tähän").
Mies, 33
Samoilla ajatuksilla. Muistan kun kävin joskus 18v autokoulun niin 27v ajo-opettaja vaikutti jo vanhalta tädiltä.
Tunnistan edelleen tuon että edes vuotta vanhemman naisen ottaminen tuntuisi tietyllä tapaa luovuttamiselta. Jos ensin odottelee vuosia kelvatakseen ja sitten tyytyisi parhaat päivät jo nähneeseen naiseen, ei tunnu oikealta tuollainen siirtymä.
Tämä on kyllä ihan totaalikahelia. Miten 1-2 vuotta pilaa naisen? Entä jos kyseessä on hyvätuloinen kymppi? Tai edes 9?
Tajuan kyllä että ei halua 10 v vanhempaa ja 7 v on sekin aika paljon. Mutta eikö 1-2 v, ehkä 3-4 v ole likipitäen huomaamaton ero?Naiset tuntuvat kelpuuttaavan taas paljon vanhemmatkin miehet, mitä taas itse en ymmärrä lainkaan.
Itseäni häiritsee tuossa se tyytymis-aspekti (luovuttaminen) ja naisten yritys pariutua ylöspäin tasoteoriaa mukaillen.
Huomaan kyllä nettideiteissä, että itseäni vanhemmilta naisilta tulee enemmän tykkäyksiä/kiinnostusta/1.viestejä kuin nuoremmilta tai samanikäisiltä ja juuri siksi heidät ignooraan.
Jos hoikilta, nuoremmilta, lapsettomilta tulee järjestelmällisesti pakit niin sitten ollaan yksin. Tässä iässä ei ole varaa nostaa ikäkriteeriä kun naiset näyttävät jo niin tätimäisiltä ja kaikki viehättävä tyttömäisyys on poissa.
Sama se on kuule miehissä. Vanhuksilta tuppaa tulemaan vaikka kuinka viestiä mutta ne eivät ole millään tasolla kiinnostavia.
Allusta saisit oikein rakkauspommin
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap, deittaile nuorempia. Ehkä löydät sitourumishaluiden parikymppisen, noissa kolmikymppisissä on vain jämät jäljellä.
Voihan tätäkin yrittää, ei siinä mitään.
Mutta ainakin itse kun olin parikymppinen kolli, niin yli 30 vuotiaat naiset nähtiin meidän kaveriporukassa ns. harjoittelunaisina, eli heidän kanssaan voitiin harrastaa seksiä ja ehkä harjoitella muutenkin naisten kanssa oloa, mutta sitä vakavaa kumppania haettiin kyllä oman ikäisistä. Itseään 10 vuotta vanhemman naisen ottaminen olisi ollut tietyllä tavalla noloa, tappion myöntäminen ("en pysty saamaan oman ikäistäni, joten tyydyn tähän").
Mies, 33
Samoilla ajatuksilla. Muistan kun kävin joskus 18v autokoulun niin 27v ajo-opettaja vaikutti jo vanhalta tädiltä.
Tunnistan edelleen tuon että edes vuotta vanhemman naisen ottaminen tuntuisi tietyllä tapaa luovuttamiselta. Jos ensin odottelee vuosia kelvatakseen ja sitten tyytyisi parhaat päivät jo nähneeseen naiseen, ei tunnu oikealta tuollainen siirtymä.
Tämä on kyllä ihan totaalikahelia. Miten 1-2 vuotta pilaa naisen? Entä jos kyseessä on hyvätuloinen kymppi? Tai edes 9?
Tajuan kyllä että ei halua 10 v vanhempaa ja 7 v on sekin aika paljon. Mutta eikö 1-2 v, ehkä 3-4 v ole likipitäen huomaamaton ero?Naiset tuntuvat kelpuuttaavan taas paljon vanhemmatkin miehet, mitä taas itse en ymmärrä lainkaan.
Nuorempana pienikin iän ero tuntuu kertakaikkiaan mahdottomalta yhtälöltä. Parikymppisen mielestä kolmekymppinen on toinen jalka haudassa ja toinen haudan partaalla. Kolmevitosena ei ole enää niin nuukaa, yhtä hyvin käy kaksivitonen kuin nelivitonenkin.
Naisten halu itseään vanhempiin miehiin on puhdasta biologiaa, haetaan omille (mahdollisille) jälkeläisille mahdollisimman hyvää geeniä, jonka saa vanhemmalta alfa-johtajaurokselta.
Jos alat jälkeläisillä ja biologialla selittämään niin siinä tapauksessa naisille pitäisi kelvata vain alle 35-vuotiaat miehet.
Jos olet ollut hereillä biologian tunnilla, niin muistanet että miehellä jälkeläisten tekokyky säilyy joskus hyvinkin korkeaan ikään asti. Isossa kuvassa jos katsotaan, niin parisuhteista valtaosassa mies on naista muutaman vuoden vanhempi. Itse muistan yläasteikäisenä, kun yritin tehdä vaikutusta oman luokkani tyttöihin. Ei todellakaan onnistunut, heidän mielenkiintonsa oli lukioikäisissä pojissa, jostakin kumman syystä. Toki tiedän että on pariskuntia myös käänteisellä ikäerolla (omat vanhempani esim.), mutta kuten sanoin, keskimäärin on niin että mies on vanhempi.
Ihan tosi on yhä ihmisiä jotka ei tietä että miehen hedelmällisyys laskee ja jälkeläisten sairauksien riski nousee nimenomaan isän iän myötä?
Kannattaa ottaa asioista selvää ennen kuin alkaa heitellä biologiaväitteitä.
Mutta täähän on ihan uutta tietoa ja pitää olla tyyliin biologian asiantuntija että tämmösiä on ees osannu tutkia. Ihmisen lisääntymisbiologia ei toimi minkään objektiivisesti tutkitun tiedon perusteella. Tuskin se on evoluutiossa kovin paljon painanut että joku lapsen sairastumisriski nousee 0,2%:sta 0,8% kun miehen ikä kasvaa rinnastettuna siihen että nainen on saanut lapsilleen taattua turvallisen kasvuympäristön miehen kanssa jolla on varallisuutta ja valtaa.
Vierailija kirjoitti:
Olen vahvasti sitä mieltä että parhaat ovat sitoutuneet 25-vuotiaaksi mennessä, joten ymmärrän hyvin että 30+ voi olla jo aika vaikea löytää ketään...
Olin alle kaksvitosena tinderissä etsimässä kumppania tosimielellä. Ei se tarjonta silloinkaan kummoista ollut. Jouduin yhden pelimiehen kusettamaksi, ja siihen loppui sitten kumppanin etsiminen minun osaltani vuosiksi. Ehkä olen nyt sitten kelvotonta kumppanimatskua, kun en alle 25-vuotiaana ehtinyt sattuneesta syystä pariutumaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap, deittaile nuorempia. Ehkä löydät sitourumishaluiden parikymppisen, noissa kolmikymppisissä on vain jämät jäljellä.
Voihan tätäkin yrittää, ei siinä mitään.
Mutta ainakin itse kun olin parikymppinen kolli, niin yli 30 vuotiaat naiset nähtiin meidän kaveriporukassa ns. harjoittelunaisina, eli heidän kanssaan voitiin harrastaa seksiä ja ehkä harjoitella muutenkin naisten kanssa oloa, mutta sitä vakavaa kumppania haettiin kyllä oman ikäisistä. Itseään 10 vuotta vanhemman naisen ottaminen olisi ollut tietyllä tavalla noloa, tappion myöntäminen ("en pysty saamaan oman ikäistäni, joten tyydyn tähän").
Mies, 33
Samoilla ajatuksilla. Muistan kun kävin joskus 18v autokoulun niin 27v ajo-opettaja vaikutti jo vanhalta tädiltä.
Tunnistan edelleen tuon että edes vuotta vanhemman naisen ottaminen tuntuisi tietyllä tapaa luovuttamiselta. Jos ensin odottelee vuosia kelvatakseen ja sitten tyytyisi parhaat päivät jo nähneeseen naiseen, ei tunnu oikealta tuollainen siirtymä.
Tämä on kyllä ihan totaalikahelia. Miten 1-2 vuotta pilaa naisen? Entä jos kyseessä on hyvätuloinen kymppi? Tai edes 9?
Tajuan kyllä että ei halua 10 v vanhempaa ja 7 v on sekin aika paljon. Mutta eikö 1-2 v, ehkä 3-4 v ole likipitäen huomaamaton ero?Naiset tuntuvat kelpuuttaavan taas paljon vanhemmatkin miehet, mitä taas itse en ymmärrä lainkaan.
Nuorempana pienikin iän ero tuntuu kertakaikkiaan mahdottomalta yhtälöltä. Parikymppisen mielestä kolmekymppinen on toinen jalka haudassa ja toinen haudan partaalla. Kolmevitosena ei ole enää niin nuukaa, yhtä hyvin käy kaksivitonen kuin nelivitonenkin.
Naisten halu itseään vanhempiin miehiin on puhdasta biologiaa, haetaan omille (mahdollisille) jälkeläisille mahdollisimman hyvää geeniä, jonka saa vanhemmalta alfa-johtajaurokselta.
Jos alat jälkeläisillä ja biologialla selittämään niin siinä tapauksessa naisille pitäisi kelvata vain alle 35-vuotiaat miehet.
Jos olet ollut hereillä biologian tunnilla, niin muistanet että miehellä jälkeläisten tekokyky säilyy joskus hyvinkin korkeaan ikään asti. Isossa kuvassa jos katsotaan, niin parisuhteista valtaosassa mies on naista muutaman vuoden vanhempi. Itse muistan yläasteikäisenä, kun yritin tehdä vaikutusta oman luokkani tyttöihin. Ei todellakaan onnistunut, heidän mielenkiintonsa oli lukioikäisissä pojissa, jostakin kumman syystä. Toki tiedän että on pariskuntia myös käänteisellä ikäerolla (omat vanhempani esim.), mutta kuten sanoin, keskimäärin on niin että mies on vanhempi.
Tilastojen mukaan pariskunnat ovat suunnilleen samanikäisiä.
Joo, sehän ei poissulje aiemman kirjoittajan näkemystä että miehet ovat yleensä vähän vanhempia. Niin se juuri lienee, että harvassa ovat suuret ikäerot ja samanikäisyys tai se että mies on 1-5 v vanhempi on se normi.
Itse asiassa googlasin asiaa, ja tyypillisin ikäero on 3 vuotta. Tilastot eivät kuitenkaan kerro sitä, johtuuko ikäero naisista vai miehistä. Lisäksi ongelma on se, että tilasto kertoo vain avioparien tilanteen. Se tarkoittaa sitä, että osa on keskimäärin konservatiivisempia (esim. uskovaiset), ja mukana ovat esim. kansainväliset/mo ni kult tuu ri set liitot sekä maa han muut ta jien liitot, joissa ikäerot korostuvat. Tämä ei välttämättä kuvasta suomalaisten 20-40-vuotiaiden tilannetta ihan täysin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen vahvasti sitä mieltä että parhaat ovat sitoutuneet 25-vuotiaaksi mennessä, joten ymmärrän hyvin että 30+ voi olla jo aika vaikea löytää ketään...
Olin alle kaksvitosena tinderissä etsimässä kumppania tosimielellä. Ei se tarjonta silloinkaan kummoista ollut. Jouduin yhden pelimiehen kusettamaksi, ja siihen loppui sitten kumppanin etsiminen minun osaltani vuosiksi. Ehkä olen nyt sitten kelvotonta kumppanimatskua, kun en alle 25-vuotiaana ehtinyt sattuneesta syystä pariutumaan.
Jämä olet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap, deittaile nuorempia. Ehkä löydät sitourumishaluiden parikymppisen, noissa kolmikymppisissä on vain jämät jäljellä.
Voihan tätäkin yrittää, ei siinä mitään.
Mutta ainakin itse kun olin parikymppinen kolli, niin yli 30 vuotiaat naiset nähtiin meidän kaveriporukassa ns. harjoittelunaisina, eli heidän kanssaan voitiin harrastaa seksiä ja ehkä harjoitella muutenkin naisten kanssa oloa, mutta sitä vakavaa kumppania haettiin kyllä oman ikäisistä. Itseään 10 vuotta vanhemman naisen ottaminen olisi ollut tietyllä tavalla noloa, tappion myöntäminen ("en pysty saamaan oman ikäistäni, joten tyydyn tähän").
Mies, 33
Samoilla ajatuksilla. Muistan kun kävin joskus 18v autokoulun niin 27v ajo-opettaja vaikutti jo vanhalta tädiltä.
Tunnistan edelleen tuon että edes vuotta vanhemman naisen ottaminen tuntuisi tietyllä tapaa luovuttamiselta. Jos ensin odottelee vuosia kelvatakseen ja sitten tyytyisi parhaat päivät jo nähneeseen naiseen, ei tunnu oikealta tuollainen siirtymä.
Tämä on kyllä ihan totaalikahelia. Miten 1-2 vuotta pilaa naisen? Entä jos kyseessä on hyvätuloinen kymppi? Tai edes 9?
Tajuan kyllä että ei halua 10 v vanhempaa ja 7 v on sekin aika paljon. Mutta eikö 1-2 v, ehkä 3-4 v ole likipitäen huomaamaton ero?Naiset tuntuvat kelpuuttaavan taas paljon vanhemmatkin miehet, mitä taas itse en ymmärrä lainkaan.
Nuorempana pienikin iän ero tuntuu kertakaikkiaan mahdottomalta yhtälöltä. Parikymppisen mielestä kolmekymppinen on toinen jalka haudassa ja toinen haudan partaalla. Kolmevitosena ei ole enää niin nuukaa, yhtä hyvin käy kaksivitonen kuin nelivitonenkin.
Naisten halu itseään vanhempiin miehiin on puhdasta biologiaa, haetaan omille (mahdollisille) jälkeläisille mahdollisimman hyvää geeniä, jonka saa vanhemmalta alfa-johtajaurokselta.
Jos alat jälkeläisillä ja biologialla selittämään niin siinä tapauksessa naisille pitäisi kelvata vain alle 35-vuotiaat miehet.
Jos olet ollut hereillä biologian tunnilla, niin muistanet että miehellä jälkeläisten tekokyky säilyy joskus hyvinkin korkeaan ikään asti. Isossa kuvassa jos katsotaan, niin parisuhteista valtaosassa mies on naista muutaman vuoden vanhempi. Itse muistan yläasteikäisenä, kun yritin tehdä vaikutusta oman luokkani tyttöihin. Ei todellakaan onnistunut, heidän mielenkiintonsa oli lukioikäisissä pojissa, jostakin kumman syystä. Toki tiedän että on pariskuntia myös käänteisellä ikäerolla (omat vanhempani esim.), mutta kuten sanoin, keskimäärin on niin että mies on vanhempi.
Ihan tosi on yhä ihmisiä jotka ei tietä että miehen hedelmällisyys laskee ja jälkeläisten sairauksien riski nousee nimenomaan isän iän myötä?
Kannattaa ottaa asioista selvää ennen kuin alkaa heitellä biologiaväitteitä.
Mies voi tulla isäksi 60 vuotiaana, eikä ole harvinaistakaan. Naisen kohdalla juna on mennyt yleensä 45-vuotiaana, joitakin erittäin harvinaisia tapauksia jossa on 50-vuotias äiti. Suomessakin on tapaus että tullut isäksi liki kasikymppisenä.
Moni ikisinkku on kuin negatiivinen tutka. Katsellaan vain mitä toisessa on vialla jotta voidaan juostaa kilpaa pakoon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap, deittaile nuorempia. Ehkä löydät sitourumishaluiden parikymppisen, noissa kolmikymppisissä on vain jämät jäljellä.
Voihan tätäkin yrittää, ei siinä mitään.
Mutta ainakin itse kun olin parikymppinen kolli, niin yli 30 vuotiaat naiset nähtiin meidän kaveriporukassa ns. harjoittelunaisina, eli heidän kanssaan voitiin harrastaa seksiä ja ehkä harjoitella muutenkin naisten kanssa oloa, mutta sitä vakavaa kumppania haettiin kyllä oman ikäisistä. Itseään 10 vuotta vanhemman naisen ottaminen olisi ollut tietyllä tavalla noloa, tappion myöntäminen ("en pysty saamaan oman ikäistäni, joten tyydyn tähän").
Mies, 33
Samoilla ajatuksilla. Muistan kun kävin joskus 18v autokoulun niin 27v ajo-opettaja vaikutti jo vanhalta tädiltä.
Tunnistan edelleen tuon että edes vuotta vanhemman naisen ottaminen tuntuisi tietyllä tapaa luovuttamiselta. Jos ensin odottelee vuosia kelvatakseen ja sitten tyytyisi parhaat päivät jo nähneeseen naiseen, ei tunnu oikealta tuollainen siirtymä.
Tämä on kyllä ihan totaalikahelia. Miten 1-2 vuotta pilaa naisen? Entä jos kyseessä on hyvätuloinen kymppi? Tai edes 9?
Tajuan kyllä että ei halua 10 v vanhempaa ja 7 v on sekin aika paljon. Mutta eikö 1-2 v, ehkä 3-4 v ole likipitäen huomaamaton ero?Naiset tuntuvat kelpuuttaavan taas paljon vanhemmatkin miehet, mitä taas itse en ymmärrä lainkaan.
Nuorempana pienikin iän ero tuntuu kertakaikkiaan mahdottomalta yhtälöltä. Parikymppisen mielestä kolmekymppinen on toinen jalka haudassa ja toinen haudan partaalla. Kolmevitosena ei ole enää niin nuukaa, yhtä hyvin käy kaksivitonen kuin nelivitonenkin.
Naisten halu itseään vanhempiin miehiin on puhdasta biologiaa, haetaan omille (mahdollisille) jälkeläisille mahdollisimman hyvää geeniä, jonka saa vanhemmalta alfa-johtajaurokselta.
Jos alat jälkeläisillä ja biologialla selittämään niin siinä tapauksessa naisille pitäisi kelvata vain alle 35-vuotiaat miehet.
Jos olet ollut hereillä biologian tunnilla, niin muistanet että miehellä jälkeläisten tekokyky säilyy joskus hyvinkin korkeaan ikään asti. Isossa kuvassa jos katsotaan, niin parisuhteista valtaosassa mies on naista muutaman vuoden vanhempi. Itse muistan yläasteikäisenä, kun yritin tehdä vaikutusta oman luokkani tyttöihin. Ei todellakaan onnistunut, heidän mielenkiintonsa oli lukioikäisissä pojissa, jostakin kumman syystä. Toki tiedän että on pariskuntia myös käänteisellä ikäerolla (omat vanhempani esim.), mutta kuten sanoin, keskimäärin on niin että mies on vanhempi.
Ihan tosi on yhä ihmisiä jotka ei tietä että miehen hedelmällisyys laskee ja jälkeläisten sairauksien riski nousee nimenomaan isän iän myötä?
Kannattaa ottaa asioista selvää ennen kuin alkaa heitellä biologiaväitteitä.Mies voi tulla isäksi 60 vuotiaana, eikä ole harvinaistakaan. Naisen kohdalla juna on mennyt yleensä 45-vuotiaana, joitakin erittäin harvinaisia tapauksia jossa on 50-vuotias äiti. Suomessakin on tapaus että tullut isäksi liki kasikymppisenä.
Näistä nykysistä raskauksista jotka tapahtuu yli 40-vuotiaana huomattava osa on hedelmöityshoitojen ansiota. Justhan tuossa joku lääkäri asiaa avas olikohan hesarissa. Naisen hedelmällisyys alkaa laskea jo kolmekymppisenä ja nelikymppisenä on jo monelle liian myöhäistä ilman hoitoja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen vahvasti sitä mieltä että parhaat ovat sitoutuneet 25-vuotiaaksi mennessä, joten ymmärrän hyvin että 30+ voi olla jo aika vaikea löytää ketään...
Olin alle kaksvitosena tinderissä etsimässä kumppania tosimielellä. Ei se tarjonta silloinkaan kummoista ollut. Jouduin yhden pelimiehen kusettamaksi, ja siihen loppui sitten kumppanin etsiminen minun osaltani vuosiksi. Ehkä olen nyt sitten kelvotonta kumppanimatskua, kun en alle 25-vuotiaana ehtinyt sattuneesta syystä pariutumaan.
Jämä olet.
Katsopa ensin peiliin :)
Vierailija kirjoitti:
Moni ikisinkku on kuin negatiivinen tutka. Katsellaan vain mitä toisessa on vialla jotta voidaan juostaa kilpaa pakoon.
Ainakin omalta osaltani asia on juuri näin. Etsin päässäni vikoja treffikumppanin ulkonäöstä, luonteesta ja luoja ties mistä, ja sitten tietoisesti tai alitajuisesti sabotoin homman. Teen tätä kerta toisensa jälkeen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap, deittaile nuorempia. Ehkä löydät sitourumishaluiden parikymppisen, noissa kolmikymppisissä on vain jämät jäljellä.
Voihan tätäkin yrittää, ei siinä mitään.
Mutta ainakin itse kun olin parikymppinen kolli, niin yli 30 vuotiaat naiset nähtiin meidän kaveriporukassa ns. harjoittelunaisina, eli heidän kanssaan voitiin harrastaa seksiä ja ehkä harjoitella muutenkin naisten kanssa oloa, mutta sitä vakavaa kumppania haettiin kyllä oman ikäisistä. Itseään 10 vuotta vanhemman naisen ottaminen olisi ollut tietyllä tavalla noloa, tappion myöntäminen ("en pysty saamaan oman ikäistäni, joten tyydyn tähän").
Mies, 33
Samoilla ajatuksilla. Muistan kun kävin joskus 18v autokoulun niin 27v ajo-opettaja vaikutti jo vanhalta tädiltä.
Tunnistan edelleen tuon että edes vuotta vanhemman naisen ottaminen tuntuisi tietyllä tapaa luovuttamiselta. Jos ensin odottelee vuosia kelvatakseen ja sitten tyytyisi parhaat päivät jo nähneeseen naiseen, ei tunnu oikealta tuollainen siirtymä.
Tämä on kyllä ihan totaalikahelia. Miten 1-2 vuotta pilaa naisen? Entä jos kyseessä on hyvätuloinen kymppi? Tai edes 9?
Tajuan kyllä että ei halua 10 v vanhempaa ja 7 v on sekin aika paljon. Mutta eikö 1-2 v, ehkä 3-4 v ole likipitäen huomaamaton ero?Naiset tuntuvat kelpuuttaavan taas paljon vanhemmatkin miehet, mitä taas itse en ymmärrä lainkaan.
Nuorempana pienikin iän ero tuntuu kertakaikkiaan mahdottomalta yhtälöltä. Parikymppisen mielestä kolmekymppinen on toinen jalka haudassa ja toinen haudan partaalla. Kolmevitosena ei ole enää niin nuukaa, yhtä hyvin käy kaksivitonen kuin nelivitonenkin.
Naisten halu itseään vanhempiin miehiin on puhdasta biologiaa, haetaan omille (mahdollisille) jälkeläisille mahdollisimman hyvää geeniä, jonka saa vanhemmalta alfa-johtajaurokselta.
Jos alat jälkeläisillä ja biologialla selittämään niin siinä tapauksessa naisille pitäisi kelvata vain alle 35-vuotiaat miehet.
Miten niin? Mieshän voi olla lisääntymiskykyinen vaikka 80-vuotiaaks asti. Iän mukana myös usein tulee valtaa ja sehän naisia eniten miehessä kiehtoo.
Eli kaikkein suosituimmat miehet ovat eläkeikäisiä, vai?
Onko sun mielestä eläkeläisillä erityisen paljon valtaa? No, esim salehan on jo eläkeiässä, ja ihan pari vuotta sitten sai lapsen. Eli jos valtaa on niin varmaan on kysyntääkin vielä tuossa iässä.
Mitä valtaa vanhemmilla miehillä, vaikka n. 50-vuotiailla, sitten on? Olen itse 40+ nainen, ja kyllä minuun vetoaa miehen persoona ja ulkonäkö. Äkkiseltään ei tule mieleen yhtään kohtaamaani miestä, jolla tässä maailmassa olisi erityisemmin valtaa. Joten se ei taida olla useimpien valttikortti...
Alue: Aihe vapaa
Miks on vaikea löytää KETÄÄN, jos vain parhaat on viety?