Muita kolmekymppisiä joiden on vaikea löytää sitoutumiskykyistä kumppania seurusteluun ja mahdolliseen perheen perustamiseen?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onpa taas ankeuttajat liikkeellä. Olettekohan tosiaan tyytyväisiä elämiinne, kun olette noin kärkkäästi syyllistämässä, tuomitsemassa ja leuhkimassa. Vietin itse villejä sinkkuvuosia lähes kolmivitoseksi: matkustin, sarjadeittailin ja pidin hauskaa muutenkin. Pari vuotta sitten löysin deittiappista miehen, jonka kanssa olen onnellinen ja perustanut perheen. Hän on kiltti, luotettava ja älykäs. Hän on paras ystäväni. Räiskyvää intohimoa ei ollut, mutta sen sijaan sain yhä kasvavan rakkauden. Tsemppiä kaikille puolisoa etsivälle. Kannattaa olla aktiivinen eikä luovuttaa, vaikka sopiva kumppani ei tulisi vastaan pitkäänkään aikaan.

Ei riitä, että löytää sen upean miehen joka vetää maton jalkojen alta, pitää myös itse olla kiehtova sen miehen mielestä. Jotenkin tuntuu hölmöltä alkaa aikuiselle ihmiselle kertomaan, että kaikkea ei saa mitä haluaa. Kaikista ei tule astronautteja tai edes luokanopettajia vaikka se olisi suurin unelma ja sen eteen tekisi 30 vuotta töitä. Samoin kaikki eivät saa parisuhdetta koskaan - vaikka törmäisi kymmeniin rakastettaviin miehiin (tai naisiin). Jos sulla itselläsi ei nappulat riitä, niin sä jäät ilman sitä opettajanpestiä tai parisuhdetta. Maailma kun ei pyöri pelkästään sillä mitkä sun omat tavoitteesi ovat.

Ihan sillä kokemuksella sanon, kun en ole koskaan seurustellut, harrastanut seksiä, päässyt unelmatyöhöni, menestynyt harrastuksissa, saanut pysyviä ihmissuhteita, pärjännyt koulussa tai saanut sitä haaveideni maalaistaloa. Joskus on viisaampaa todeta että neliskanttinen palikka ei mene pyöreästä reiästä vaikka kuinka hakkaisi. Säästyy edes se mielenterveys kun ei aseta liian suuria tavotteita.

Sellaisia naisia ei taida paljoa olla joilla ei olisi ihastuneita miehiä ympäristössään pörräämässä?

Jaa-a, mä elän ainakin ihan reaalimaailmassa enkä missään satukirjassa jossa prinssi saapuu valkealla ratsullaan neidon luo. Ei ole ollut itselläni koskaan, ja siskollanikaan ei niitä varsinaisesti pörrää ympärillä vaikka on menestynyt kilpatanssija ja on sosiaalisemmat ympyrät kuin minulla, asuu kaupungissa ja on menevä ihminen. Eikä muutenkaan tule mieleen sellaisia tapauksia, työelämässä on parisuhteissa eläviä naisia mutta eivät ole sellaisia joiden ympärillä pörräisi miehiä kuolaamassa perään, ihan tavallisia duunareita ne ovat. Että mihinhän perustat näkemyksesi? Ruokkimaan omaa katkeruuttasi?

Olen eri, mutta olen suunnilleen samaa mieltä aiemman kirjoittajan kanssa. Suunnilleen jokaisella naisella, joka edes sen verran liikkuu ihmisten ilmoilla (esim töissä/ opiskeluissa/ harrastuksessa), että muutamaa miestä tapaa elämässään edes kuukausittain, on ihailijoita ympärillään. Naiset eivät ymmärrä sitä miten helposti miehet ihastuvat, ja miten vaikeaa miehelle on nykyisessä ilmapiirissä osoittaa ihastuksensa arjessa tavattavaan naiseen, jos nainen ei selkeästi näytä vihreää valoa. Tämän seurauksena about jokaisella naisella, joka neukkukuutiostaan joskus poistuu, on ympärillään miehiä, jotka lähtisivät heti treffeille kyseisen naisen kanssa, jos mahdollisuus tulisi.

Toki tietenkin harva näistä miehistä kelpaisi laatukriteereistä huomattavan tarkoille naisille, mutta se on eri asia se. Ihailijoita löytyy, se on pääasia.

Mitä arvoa tai merkitystä miehen ihastuksella on, jos se ei kohdistu henkilöön, vaan mies "on ihastunut" jokaiseen näkemäänsä naiseen? Ja toisaalta jos naiset eivät kerran edes tiedä miesten ihastuksista, eihän se silloin heihin mitenkään vaikuta. Moni nainen kuvittelee, etteivät kelpaa kenellekään - sehän onkin mukava yllätys, jos pulskalla ja rääväsuiselle kouvolatukkaisella yh:llakin on lauma ihailijoita odottamassa vain "vihreää valoa". Vai tarkoititko nyt ihailussa kylpevillä naisilla hoikkia, pitkätukkaisia ja kauniita naisia?

Ei mies ole ihastunut jokaiseen näkemäänsä naiseen. Ei tarvitse olla naisen ympärillä kuin muutamia miehiä, niin jollekulle niistä hän on yksi miehen harvoista ihastuksista.

Koskeeko tämä myös pulskaa yh:ta vai vain hyvännäköisiä naisia? Eli onko jokaisella tylsännäköisellä tai tätimäisellä ja persoonaltaankin tylsällä naisella ainakin yksi ihailija? Sehän on kiinnostavaa, jos näin on. Miten saisin selville kuka/ketkä ovat omalla kohdallani näitä ihailijoita?

Ainakin tuntemillani tätimäisillä ja rumilla 35 naisilla on ollut tähänastisessa elämässä kauhea määrä miehiä, että joku heitäkin tuntuu ihailevan. Tai vähintäänkin heidän vaginaansa. 

Viimeinen lause olikin sitten se ainoa millä merkitystä. Ei miehet ihastu naiseen, niitä kiinnostaa tökätä oma munansa jonnekin. Ei se ole mitään ihastusta tai ihailua.

kyllä sillä on merkitystä mihin sen munan tökkää, toisin kuin naisille on aivan sama keneltä mieheltä se raha ja elintaso tulee.

Raha ja elintaso tulee työnantajaltani. Tokihan se on siinä mielessä aivan sama koska jos en tekisi nykyistä työtäni, tekisin jotain muuta. Mene sinne mäkkiketjuun itkemään olemattomia kullankaivajia, et sinä ketään elätä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onpa taas ankeuttajat liikkeellä. Olettekohan tosiaan tyytyväisiä elämiinne, kun olette noin kärkkäästi syyllistämässä, tuomitsemassa ja leuhkimassa. Vietin itse villejä sinkkuvuosia lähes kolmivitoseksi: matkustin, sarjadeittailin ja pidin hauskaa muutenkin. Pari vuotta sitten löysin deittiappista miehen, jonka kanssa olen onnellinen ja perustanut perheen. Hän on kiltti, luotettava ja älykäs. Hän on paras ystäväni. Räiskyvää intohimoa ei ollut, mutta sen sijaan sain yhä kasvavan rakkauden. Tsemppiä kaikille puolisoa etsivälle. Kannattaa olla aktiivinen eikä luovuttaa, vaikka sopiva kumppani ei tulisi vastaan pitkäänkään aikaan.

Ei riitä, että löytää sen upean miehen joka vetää maton jalkojen alta, pitää myös itse olla kiehtova sen miehen mielestä. Jotenkin tuntuu hölmöltä alkaa aikuiselle ihmiselle kertomaan, että kaikkea ei saa mitä haluaa. Kaikista ei tule astronautteja tai edes luokanopettajia vaikka se olisi suurin unelma ja sen eteen tekisi 30 vuotta töitä. Samoin kaikki eivät saa parisuhdetta koskaan - vaikka törmäisi kymmeniin rakastettaviin miehiin (tai naisiin). Jos sulla itselläsi ei nappulat riitä, niin sä jäät ilman sitä opettajanpestiä tai parisuhdetta. Maailma kun ei pyöri pelkästään sillä mitkä sun omat tavoitteesi ovat.

Ihan sillä kokemuksella sanon, kun en ole koskaan seurustellut, harrastanut seksiä, päässyt unelmatyöhöni, menestynyt harrastuksissa, saanut pysyviä ihmissuhteita, pärjännyt koulussa tai saanut sitä haaveideni maalaistaloa. Joskus on viisaampaa todeta että neliskanttinen palikka ei mene pyöreästä reiästä vaikka kuinka hakkaisi. Säästyy edes se mielenterveys kun ei aseta liian suuria tavotteita.

Sellaisia naisia ei taida paljoa olla joilla ei olisi ihastuneita miehiä ympäristössään pörräämässä?

Jaa-a, mä elän ainakin ihan reaalimaailmassa enkä missään satukirjassa jossa prinssi saapuu valkealla ratsullaan neidon luo. Ei ole ollut itselläni koskaan, ja siskollanikaan ei niitä varsinaisesti pörrää ympärillä vaikka on menestynyt kilpatanssija ja on sosiaalisemmat ympyrät kuin minulla, asuu kaupungissa ja on menevä ihminen. Eikä muutenkaan tule mieleen sellaisia tapauksia, työelämässä on parisuhteissa eläviä naisia mutta eivät ole sellaisia joiden ympärillä pörräisi miehiä kuolaamassa perään, ihan tavallisia duunareita ne ovat. Että mihinhän perustat näkemyksesi? Ruokkimaan omaa katkeruuttasi?

Olen eri, mutta olen suunnilleen samaa mieltä aiemman kirjoittajan kanssa. Suunnilleen jokaisella naisella, joka edes sen verran liikkuu ihmisten ilmoilla (esim töissä/ opiskeluissa/ harrastuksessa), että muutamaa miestä tapaa elämässään edes kuukausittain, on ihailijoita ympärillään. Naiset eivät ymmärrä sitä miten helposti miehet ihastuvat, ja miten vaikeaa miehelle on nykyisessä ilmapiirissä osoittaa ihastuksensa arjessa tavattavaan naiseen, jos nainen ei selkeästi näytä vihreää valoa. Tämän seurauksena about jokaisella naisella, joka neukkukuutiostaan joskus poistuu, on ympärillään miehiä, jotka lähtisivät heti treffeille kyseisen naisen kanssa, jos mahdollisuus tulisi.

Toki tietenkin harva näistä miehistä kelpaisi laatukriteereistä huomattavan tarkoille naisille, mutta se on eri asia se. Ihailijoita löytyy, se on pääasia.

Mitä arvoa tai merkitystä miehen ihastuksella on, jos se ei kohdistu henkilöön, vaan mies "on ihastunut" jokaiseen näkemäänsä naiseen? Ja toisaalta jos naiset eivät kerran edes tiedä miesten ihastuksista, eihän se silloin heihin mitenkään vaikuta. Moni nainen kuvittelee, etteivät kelpaa kenellekään - sehän onkin mukava yllätys, jos pulskalla ja rääväsuiselle kouvolatukkaisella yh:llakin on lauma ihailijoita odottamassa vain "vihreää valoa". Vai tarkoititko nyt ihailussa kylpevillä naisilla hoikkia, pitkätukkaisia ja kauniita naisia?

Ei mies ole ihastunut jokaiseen näkemäänsä naiseen. Ei tarvitse olla naisen ympärillä kuin muutamia miehiä, niin jollekulle niistä hän on yksi miehen harvoista ihastuksista.

Koskeeko tämä myös pulskaa yh:ta vai vain hyvännäköisiä naisia? Eli onko jokaisella tylsännäköisellä tai tätimäisellä ja persoonaltaankin tylsällä naisella ainakin yksi ihailija? Sehän on kiinnostavaa, jos näin on. Miten saisin selville kuka/ketkä ovat omalla kohdallani näitä ihailijoita?

Ainakin tuntemillani tätimäisillä ja rumilla 35 naisilla on ollut tähänastisessa elämässä kauhea määrä miehiä, että joku heitäkin tuntuu ihailevan. Tai vähintäänkin heidän vaginaansa. 

Viimeinen lause olikin sitten se ainoa millä merkitystä. Ei miehet ihastu naiseen, niitä kiinnostaa tökätä oma munansa jonnekin. Ei se ole mitään ihastusta tai ihailua.

No ihan naisten oma vika, että valkkaavat niistä munantökkäyshaluisista ne narsistisimmat pelimiehet. Kannattaisko ehkä olla antamatta heti sitä vagia, ja jalostaa ympärillä pyörivien kunnollisten miesten munantökkäyshaluista parisuhdehaluja?

Miksi? Sitähän voi vain ignoorata ne ympärillään pyörivät munantökkäyshaluiset miehet ja jatkaa elämäänsä. Poittihan tässä pörräävät ihailijat -keskustelussa onkin se, että miehet vain odottavat vihreää valoa päästäkseen treffeille (ja ilmeisesti sänkyyn), mutta naisia ei kiinnosta. Suosittelen, että jatketaan samaa kiinnostumatonta linjaa jatkossakin. Miksi muuttaisimme hyväksi havaittua toimintaa ja alkaisimme sekaantua noihin mainittuihin "ympärillä pörrääviin ihastuneisiin miehiin" ja tuhlaisimme aikaamme heidän "jalostamiseensa"?

Keskusteluhan lähti siitä, että joku nainen väitti ettei naisilla olisi jatkuvasti ihastuneita miehiä ympärillä. Tämän keskustelun alahaaran tarkoitus on vain ollut todistaa, että käytännössä kaikilla naisilla on ympärillään miehiä, jotka lähtisi heti treffeille. Jos nämä miehet eivät käy naiselle, niin ehkä terapiassa nainen ymmärtäisi, ettei voi saada tasoaan parempia miehiä.

Jos nyt kuvitellaan että tasoteoria pitää paikkansa, niin joo. En voi saada tasoani parempia miehiä. Eli täten jään siis yksin, KOSKA KUKAAN _EI_OLE KIINNOSTUNUT MINUSTA. EI KUKAAN.

Tämä on ihan yhtä hedelmällistä kuin jankkaisit että varmasti joku vegaani saa nälän pois pihvillä. Muttakun ne vegaanit eivät halua pihviä. Niinkuin miehet eivät halua minua. Mutta jälleen kerran seuraavassa keskustelussa tämä on pyyhkiytynyt pois muististanne, koska se ei palvele teidän agendaanne jossa väitätte että nainen saa aina. Ei saa. Jotkut eivät saa koskaan.

T. se joku nainen

1. Onko työ-, opiskelu- tai harrastusympäristössäsi miehiä?

2. Miten pukeudut? Laita vaikka jotain esimerkkikuvia

3. Minkä pituiset ja malliset hiukset sinulla on?

4. Onko sinulla ylipainoa? Onko sitä vähän vai huomattavasti?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onpa taas ankeuttajat liikkeellä. Olettekohan tosiaan tyytyväisiä elämiinne, kun olette noin kärkkäästi syyllistämässä, tuomitsemassa ja leuhkimassa. Vietin itse villejä sinkkuvuosia lähes kolmivitoseksi: matkustin, sarjadeittailin ja pidin hauskaa muutenkin. Pari vuotta sitten löysin deittiappista miehen, jonka kanssa olen onnellinen ja perustanut perheen. Hän on kiltti, luotettava ja älykäs. Hän on paras ystäväni. Räiskyvää intohimoa ei ollut, mutta sen sijaan sain yhä kasvavan rakkauden. Tsemppiä kaikille puolisoa etsivälle. Kannattaa olla aktiivinen eikä luovuttaa, vaikka sopiva kumppani ei tulisi vastaan pitkäänkään aikaan.

Ei riitä, että löytää sen upean miehen joka vetää maton jalkojen alta, pitää myös itse olla kiehtova sen miehen mielestä. Jotenkin tuntuu hölmöltä alkaa aikuiselle ihmiselle kertomaan, että kaikkea ei saa mitä haluaa. Kaikista ei tule astronautteja tai edes luokanopettajia vaikka se olisi suurin unelma ja sen eteen tekisi 30 vuotta töitä. Samoin kaikki eivät saa parisuhdetta koskaan - vaikka törmäisi kymmeniin rakastettaviin miehiin (tai naisiin). Jos sulla itselläsi ei nappulat riitä, niin sä jäät ilman sitä opettajanpestiä tai parisuhdetta. Maailma kun ei pyöri pelkästään sillä mitkä sun omat tavoitteesi ovat.

Ihan sillä kokemuksella sanon, kun en ole koskaan seurustellut, harrastanut seksiä, päässyt unelmatyöhöni, menestynyt harrastuksissa, saanut pysyviä ihmissuhteita, pärjännyt koulussa tai saanut sitä haaveideni maalaistaloa. Joskus on viisaampaa todeta että neliskanttinen palikka ei mene pyöreästä reiästä vaikka kuinka hakkaisi. Säästyy edes se mielenterveys kun ei aseta liian suuria tavotteita.

Sellaisia naisia ei taida paljoa olla joilla ei olisi ihastuneita miehiä ympäristössään pörräämässä?

Jaa-a, mä elän ainakin ihan reaalimaailmassa enkä missään satukirjassa jossa prinssi saapuu valkealla ratsullaan neidon luo. Ei ole ollut itselläni koskaan, ja siskollanikaan ei niitä varsinaisesti pörrää ympärillä vaikka on menestynyt kilpatanssija ja on sosiaalisemmat ympyrät kuin minulla, asuu kaupungissa ja on menevä ihminen. Eikä muutenkaan tule mieleen sellaisia tapauksia, työelämässä on parisuhteissa eläviä naisia mutta eivät ole sellaisia joiden ympärillä pörräisi miehiä kuolaamassa perään, ihan tavallisia duunareita ne ovat. Että mihinhän perustat näkemyksesi? Ruokkimaan omaa katkeruuttasi?

Olen eri, mutta olen suunnilleen samaa mieltä aiemman kirjoittajan kanssa. Suunnilleen jokaisella naisella, joka edes sen verran liikkuu ihmisten ilmoilla (esim töissä/ opiskeluissa/ harrastuksessa), että muutamaa miestä tapaa elämässään edes kuukausittain, on ihailijoita ympärillään. Naiset eivät ymmärrä sitä miten helposti miehet ihastuvat, ja miten vaikeaa miehelle on nykyisessä ilmapiirissä osoittaa ihastuksensa arjessa tavattavaan naiseen, jos nainen ei selkeästi näytä vihreää valoa. Tämän seurauksena about jokaisella naisella, joka neukkukuutiostaan joskus poistuu, on ympärillään miehiä, jotka lähtisivät heti treffeille kyseisen naisen kanssa, jos mahdollisuus tulisi.

Toki tietenkin harva näistä miehistä kelpaisi laatukriteereistä huomattavan tarkoille naisille, mutta se on eri asia se. Ihailijoita löytyy, se on pääasia.

Mitä arvoa tai merkitystä miehen ihastuksella on, jos se ei kohdistu henkilöön, vaan mies "on ihastunut" jokaiseen näkemäänsä naiseen? Ja toisaalta jos naiset eivät kerran edes tiedä miesten ihastuksista, eihän se silloin heihin mitenkään vaikuta. Moni nainen kuvittelee, etteivät kelpaa kenellekään - sehän onkin mukava yllätys, jos pulskalla ja rääväsuiselle kouvolatukkaisella yh:llakin on lauma ihailijoita odottamassa vain "vihreää valoa". Vai tarkoititko nyt ihailussa kylpevillä naisilla hoikkia, pitkätukkaisia ja kauniita naisia?

Ei mies ole ihastunut jokaiseen näkemäänsä naiseen. Ei tarvitse olla naisen ympärillä kuin muutamia miehiä, niin jollekulle niistä hän on yksi miehen harvoista ihastuksista.

Koskeeko tämä myös pulskaa yh:ta vai vain hyvännäköisiä naisia? Eli onko jokaisella tylsännäköisellä tai tätimäisellä ja persoonaltaankin tylsällä naisella ainakin yksi ihailija? Sehän on kiinnostavaa, jos näin on. Miten saisin selville kuka/ketkä ovat omalla kohdallani näitä ihailijoita?

Ainakin tuntemillani tätimäisillä ja rumilla 35 naisilla on ollut tähänastisessa elämässä kauhea määrä miehiä, että joku heitäkin tuntuu ihailevan. Tai vähintäänkin heidän vaginaansa. 

Viimeinen lause olikin sitten se ainoa millä merkitystä. Ei miehet ihastu naiseen, niitä kiinnostaa tökätä oma munansa jonnekin. Ei se ole mitään ihastusta tai ihailua.

No ihan naisten oma vika, että valkkaavat niistä munantökkäyshaluisista ne narsistisimmat pelimiehet. Kannattaisko ehkä olla antamatta heti sitä vagia, ja jalostaa ympärillä pyörivien kunnollisten miesten munantökkäyshaluista parisuhdehaluja?

Lähdetään siitä, että miehiä ei ole pyörinyt ympärillä ikinä. Ja toinen ikävä käänne sun misogyniseen teoriaan on, että minä olen todella siveydensipuli, en ole kertaakaan ollut sukupuoliyhteydessä elämäni aikana. Kerro mulle että miten saan ympärilleni minusta kiinnostuneita miehiä (työskentelen miesvaltaisella alalla enkä ole edes kotiini kahlittu) kun itse en tätä osaa ja miten "jalostan näidtä parisuhdehaluisia", kun kukaan ei satu haluamaan minua yhtään mihinkään? Älä luettele asioita mitä minun ei tulisi tehdä kun et tiedä minusta mitään, vaan kerro mitä minun tulisi tehdä.

Miten pukeudut? Onko ylipainoa huomattavasti? Minkä pituiset hiukset sinulla on?

( ja nämä ei sitten ole "misogyniaa", vaan yritys selvittää jos on jotain low hanging fruitseja, joilla saat nopeasti lisää miehiä kiinnostumaan)

En ole tuo, jolta kysyit ja joka aiemmin kirjoitti miesten kiinnostumattomuudesta, mutta kommentoin tähän, että myöskään minun ympärilläni ei ole ikinä pyörinyt miehiä, ja sinkkuaikoina kumppania on tosi vaikea löytää. Nuorempana olin kyllä pitkässä suhteessa, eli siltä ajalta en osaa sanoa mitään, mutta 35+ ikäisenä tilanne on tämä. Olen aina ollut hoikka, minulla on pitkät paksuhkot hiukset, meikkaan hillitysti (esim. valokuvissa ei välttämättä huomaa, että on meikkiä), pukeudun naisellisesti mutta en paljastavasti: usein on esim. mustat tiukat farkut ja hyvin istuva paita. Ei tatuointeja tai lävistyksiä (ei edes korvakoruja). Käytän halpoja koruja, esim. hopeasormus, hopeinen pieni riipus.  Minulla on lapsia, mutta tätähän eivät tiedä tuntemattomat ihmiset baarissa, tapahtumissa, työpaikan tilaisuuksissa, yms. Eli lasten olemassaolo voi vaikuttaa ainoastaan tuttujen miesten kiinnostuksenpuutteeseen. En ole ujo tai epäsosiaalinen, mutta en myöskään mikään koko ajan äänessä oleva ylisosiaalinen ekstroverttikään.

En todellakaan tiedä, missä ovat ne "kaikkien naisten ympärillä pörräävät ihastuneet miehet", en myöskään tiedä missä ovat "lukuisat aloitteet ja treffipyynnöt".

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On täällä kyllä katkeria ja ilmeisen laaduttomia ihmisiä?

Omassa kaveripiirissä muutamalle tuli ero kolmikymppisenä, ja kaikki nämä löysivät aika nopeasti uuden ja sopivamman kumppanin.

Esim. 32v kaverini jolla kolme lasta ja ero takana, löysi 34v miehen jolla yksi lapsi ja ero takana.

Nykyään ovat jo naimisissa ja sopivat hyvin toisilleen.

Toinen kaveri 31v jolla kaksi lasta ja ero takana, löysi 27v lapsettoman miehen jonka kanssa sopivat hyvin toisilleen ja mies pyysi alle vuoden seurustelun jälkeen kaverin isältä kättä (kaveri arvosti tätä, on perinteinen kuten tuo mieskin).

Kolmas kaveri oli 29v jolla kaksi lasta ja ero takana, löysi 29v lapsettoman miehen jonka kanssa on nykyään yhteinenkin lapsi ja elävät ilmeisen onnellista elämää. Naimisiin eivät ole menneet enkä tiedä haluavatkokaan, ovat olleet jo vuosia yhdessä.

Pakostikin tulee mieleen, että miten teillä joillain on niin vaikeaa? Millaisia olette itse, millainen on makunne?

Omassa elinpiirissä kun tuntuu, että kaikki halukkaat löytävät yleensä nopeasti sopivan kumppanin.

Joskus se vaikeus tulee siitäkin, ettei vain ole niin helposti ihastuvaa tyyppiä. Jos sinänsä viihtyy sinkkuna ja on tyytyväinen elämäänsä, ei ole niin valtavaa tarvetta saada suhde, ja silloin ihastuu lähinnä, jos joku todellinen sielunkumppani osuu kohdalle. Ja sen sielunkumppanin löytyminen voi olla vaikeampaa sellaisille, jotka eivät ole ihan perusmassaa, vaan jotain marginaalisempia persoonia (joko hyvässä tai pahassa). Jos on valtavirrasta poikkeava ajatusmaailma, jo se riittää siihen, että kaltaisiaan kohtaa harvemmin, eikä heistä jokainen sitten kolahda romanttisessa mielessä. Ja sitten jotkut eivät edes aktiivisesti etsi mitään. Monihan voi suhteen päätyttyä halutakin olla jonkun aikaa itsekseen, istuskella mökillä ja viettää aikaa vaikka mahdollisten lastensa kanssa, jne.

Tietysti noin, mutta valitteleeko nuo sitten palstalla?

Silloin voivat tietysti valitella, jos oikeasti toivoisivat löytävänsä kumppanin, mutta ongelma on vain se, että niitä samanhenkisiä ei millään meinaa löytyä. Toki sinkkuuteensa tyytyväiset tuskin valittelevat.

Täällä valitetaan yleensä siitä, miten kukaan ei kiinnostu/kukaan ei halua sitoutua/kaikki haluavat vaan seksiä, eli ei osu oikein noihin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onpa taas ankeuttajat liikkeellä. Olettekohan tosiaan tyytyväisiä elämiinne, kun olette noin kärkkäästi syyllistämässä, tuomitsemassa ja leuhkimassa. Vietin itse villejä sinkkuvuosia lähes kolmivitoseksi: matkustin, sarjadeittailin ja pidin hauskaa muutenkin. Pari vuotta sitten löysin deittiappista miehen, jonka kanssa olen onnellinen ja perustanut perheen. Hän on kiltti, luotettava ja älykäs. Hän on paras ystäväni. Räiskyvää intohimoa ei ollut, mutta sen sijaan sain yhä kasvavan rakkauden. Tsemppiä kaikille puolisoa etsivälle. Kannattaa olla aktiivinen eikä luovuttaa, vaikka sopiva kumppani ei tulisi vastaan pitkäänkään aikaan.

Ei riitä, että löytää sen upean miehen joka vetää maton jalkojen alta, pitää myös itse olla kiehtova sen miehen mielestä. Jotenkin tuntuu hölmöltä alkaa aikuiselle ihmiselle kertomaan, että kaikkea ei saa mitä haluaa. Kaikista ei tule astronautteja tai edes luokanopettajia vaikka se olisi suurin unelma ja sen eteen tekisi 30 vuotta töitä. Samoin kaikki eivät saa parisuhdetta koskaan - vaikka törmäisi kymmeniin rakastettaviin miehiin (tai naisiin). Jos sulla itselläsi ei nappulat riitä, niin sä jäät ilman sitä opettajanpestiä tai parisuhdetta. Maailma kun ei pyöri pelkästään sillä mitkä sun omat tavoitteesi ovat.

Ihan sillä kokemuksella sanon, kun en ole koskaan seurustellut, harrastanut seksiä, päässyt unelmatyöhöni, menestynyt harrastuksissa, saanut pysyviä ihmissuhteita, pärjännyt koulussa tai saanut sitä haaveideni maalaistaloa. Joskus on viisaampaa todeta että neliskanttinen palikka ei mene pyöreästä reiästä vaikka kuinka hakkaisi. Säästyy edes se mielenterveys kun ei aseta liian suuria tavotteita.

Sellaisia naisia ei taida paljoa olla joilla ei olisi ihastuneita miehiä ympäristössään pörräämässä?

Jaa-a, mä elän ainakin ihan reaalimaailmassa enkä missään satukirjassa jossa prinssi saapuu valkealla ratsullaan neidon luo. Ei ole ollut itselläni koskaan, ja siskollanikaan ei niitä varsinaisesti pörrää ympärillä vaikka on menestynyt kilpatanssija ja on sosiaalisemmat ympyrät kuin minulla, asuu kaupungissa ja on menevä ihminen. Eikä muutenkaan tule mieleen sellaisia tapauksia, työelämässä on parisuhteissa eläviä naisia mutta eivät ole sellaisia joiden ympärillä pörräisi miehiä kuolaamassa perään, ihan tavallisia duunareita ne ovat. Että mihinhän perustat näkemyksesi? Ruokkimaan omaa katkeruuttasi?

Olen eri, mutta olen suunnilleen samaa mieltä aiemman kirjoittajan kanssa. Suunnilleen jokaisella naisella, joka edes sen verran liikkuu ihmisten ilmoilla (esim töissä/ opiskeluissa/ harrastuksessa), että muutamaa miestä tapaa elämässään edes kuukausittain, on ihailijoita ympärillään. Naiset eivät ymmärrä sitä miten helposti miehet ihastuvat, ja miten vaikeaa miehelle on nykyisessä ilmapiirissä osoittaa ihastuksensa arjessa tavattavaan naiseen, jos nainen ei selkeästi näytä vihreää valoa. Tämän seurauksena about jokaisella naisella, joka neukkukuutiostaan joskus poistuu, on ympärillään miehiä, jotka lähtisivät heti treffeille kyseisen naisen kanssa, jos mahdollisuus tulisi.

Toki tietenkin harva näistä miehistä kelpaisi laatukriteereistä huomattavan tarkoille naisille, mutta se on eri asia se. Ihailijoita löytyy, se on pääasia.

Okei, mulla on valtavasti ihailijoita, miksi kukaan ei sitten koskaan ole näyttänyt tätä kiinnostustaan? Miksi kukaan ei halua viettää aikaa kanssani? Miksi omat aloitteeni tyrmätään järjestelmällisesti? Miksi minun kiinnostukseni on pilkan ja ivan aihe? Miksi minä en ole päätynyt parisuhteeseen, jos olen niin ihailtu? Miksi kukaan ei halua minua jos kuolaavat perääni?

Käsittämättömän vaikeita paradokseja ymmärtää normaalilla älyllä.

Ei missään luvattu, että ne ihailijat olisi alfamiehiä.

Sipulikeiton saa helposti puolivalmisteesta. Miten helvetissä nuo liittyvät millään tavoilla kysymyksiini? Vai tarkoitatko että olet niin syvällä tuossa misogyynisessä mielikuvitusmaailmassasi että tosielämä ei enää yllä luoksesi?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onpa taas ankeuttajat liikkeellä. Olettekohan tosiaan tyytyväisiä elämiinne, kun olette noin kärkkäästi syyllistämässä, tuomitsemassa ja leuhkimassa. Vietin itse villejä sinkkuvuosia lähes kolmivitoseksi: matkustin, sarjadeittailin ja pidin hauskaa muutenkin. Pari vuotta sitten löysin deittiappista miehen, jonka kanssa olen onnellinen ja perustanut perheen. Hän on kiltti, luotettava ja älykäs. Hän on paras ystäväni. Räiskyvää intohimoa ei ollut, mutta sen sijaan sain yhä kasvavan rakkauden. Tsemppiä kaikille puolisoa etsivälle. Kannattaa olla aktiivinen eikä luovuttaa, vaikka sopiva kumppani ei tulisi vastaan pitkäänkään aikaan.

Ei riitä, että löytää sen upean miehen joka vetää maton jalkojen alta, pitää myös itse olla kiehtova sen miehen mielestä. Jotenkin tuntuu hölmöltä alkaa aikuiselle ihmiselle kertomaan, että kaikkea ei saa mitä haluaa. Kaikista ei tule astronautteja tai edes luokanopettajia vaikka se olisi suurin unelma ja sen eteen tekisi 30 vuotta töitä. Samoin kaikki eivät saa parisuhdetta koskaan - vaikka törmäisi kymmeniin rakastettaviin miehiin (tai naisiin). Jos sulla itselläsi ei nappulat riitä, niin sä jäät ilman sitä opettajanpestiä tai parisuhdetta. Maailma kun ei pyöri pelkästään sillä mitkä sun omat tavoitteesi ovat.

Ihan sillä kokemuksella sanon, kun en ole koskaan seurustellut, harrastanut seksiä, päässyt unelmatyöhöni, menestynyt harrastuksissa, saanut pysyviä ihmissuhteita, pärjännyt koulussa tai saanut sitä haaveideni maalaistaloa. Joskus on viisaampaa todeta että neliskanttinen palikka ei mene pyöreästä reiästä vaikka kuinka hakkaisi. Säästyy edes se mielenterveys kun ei aseta liian suuria tavotteita.

Sellaisia naisia ei taida paljoa olla joilla ei olisi ihastuneita miehiä ympäristössään pörräämässä?

Jaa-a, mä elän ainakin ihan reaalimaailmassa enkä missään satukirjassa jossa prinssi saapuu valkealla ratsullaan neidon luo. Ei ole ollut itselläni koskaan, ja siskollanikaan ei niitä varsinaisesti pörrää ympärillä vaikka on menestynyt kilpatanssija ja on sosiaalisemmat ympyrät kuin minulla, asuu kaupungissa ja on menevä ihminen. Eikä muutenkaan tule mieleen sellaisia tapauksia, työelämässä on parisuhteissa eläviä naisia mutta eivät ole sellaisia joiden ympärillä pörräisi miehiä kuolaamassa perään, ihan tavallisia duunareita ne ovat. Että mihinhän perustat näkemyksesi? Ruokkimaan omaa katkeruuttasi?

Olen eri, mutta olen suunnilleen samaa mieltä aiemman kirjoittajan kanssa. Suunnilleen jokaisella naisella, joka edes sen verran liikkuu ihmisten ilmoilla (esim töissä/ opiskeluissa/ harrastuksessa), että muutamaa miestä tapaa elämässään edes kuukausittain, on ihailijoita ympärillään. Naiset eivät ymmärrä sitä miten helposti miehet ihastuvat, ja miten vaikeaa miehelle on nykyisessä ilmapiirissä osoittaa ihastuksensa arjessa tavattavaan naiseen, jos nainen ei selkeästi näytä vihreää valoa. Tämän seurauksena about jokaisella naisella, joka neukkukuutiostaan joskus poistuu, on ympärillään miehiä, jotka lähtisivät heti treffeille kyseisen naisen kanssa, jos mahdollisuus tulisi.

Toki tietenkin harva näistä miehistä kelpaisi laatukriteereistä huomattavan tarkoille naisille, mutta se on eri asia se. Ihailijoita löytyy, se on pääasia.

Mitä arvoa tai merkitystä miehen ihastuksella on, jos se ei kohdistu henkilöön, vaan mies "on ihastunut" jokaiseen näkemäänsä naiseen? Ja toisaalta jos naiset eivät kerran edes tiedä miesten ihastuksista, eihän se silloin heihin mitenkään vaikuta. Moni nainen kuvittelee, etteivät kelpaa kenellekään - sehän onkin mukava yllätys, jos pulskalla ja rääväsuiselle kouvolatukkaisella yh:llakin on lauma ihailijoita odottamassa vain "vihreää valoa". Vai tarkoititko nyt ihailussa kylpevillä naisilla hoikkia, pitkätukkaisia ja kauniita naisia?

Ei mies ole ihastunut jokaiseen näkemäänsä naiseen. Ei tarvitse olla naisen ympärillä kuin muutamia miehiä, niin jollekulle niistä hän on yksi miehen harvoista ihastuksista.

Koskeeko tämä myös pulskaa yh:ta vai vain hyvännäköisiä naisia? Eli onko jokaisella tylsännäköisellä tai tätimäisellä ja persoonaltaankin tylsällä naisella ainakin yksi ihailija? Sehän on kiinnostavaa, jos näin on. Miten saisin selville kuka/ketkä ovat omalla kohdallani näitä ihailijoita?

Ainakin tuntemillani tätimäisillä ja rumilla 35 naisilla on ollut tähänastisessa elämässä kauhea määrä miehiä, että joku heitäkin tuntuu ihailevan. Tai vähintäänkin heidän vaginaansa. 

Viimeinen lause olikin sitten se ainoa millä merkitystä. Ei miehet ihastu naiseen, niitä kiinnostaa tökätä oma munansa jonnekin. Ei se ole mitään ihastusta tai ihailua.

No ihan naisten oma vika, että valkkaavat niistä munantökkäyshaluisista ne narsistisimmat pelimiehet. Kannattaisko ehkä olla antamatta heti sitä vagia, ja jalostaa ympärillä pyörivien kunnollisten miesten munantökkäyshaluista parisuhdehaluja?

Lähdetään siitä, että miehiä ei ole pyörinyt ympärillä ikinä. Ja toinen ikävä käänne sun misogyniseen teoriaan on, että minä olen todella siveydensipuli, en ole kertaakaan ollut sukupuoliyhteydessä elämäni aikana. Kerro mulle että miten saan ympärilleni minusta kiinnostuneita miehiä (työskentelen miesvaltaisella alalla enkä ole edes kotiini kahlittu) kun itse en tätä osaa ja miten "jalostan näidtä parisuhdehaluisia", kun kukaan ei satu haluamaan minua yhtään mihinkään? Älä luettele asioita mitä minun ei tulisi tehdä kun et tiedä minusta mitään, vaan kerro mitä minun tulisi tehdä.

Miten pukeudut? Onko ylipainoa huomattavasti? Minkä pituiset hiukset sinulla on?

( ja nämä ei sitten ole "misogyniaa", vaan yritys selvittää jos on jotain low hanging fruitseja, joilla saat nopeasti lisää miehiä kiinnostumaan)

Mitä väliä noilla ulkonäköseikoilla jos joka naisen ympärillä pyörii näitä "ihastuneita"?

Kerro nyt vaan tuolle naiselle mitä tehdä ja mistä tunnistaa ne jotka häneen ovat ihastunut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onpa taas ankeuttajat liikkeellä. Olettekohan tosiaan tyytyväisiä elämiinne, kun olette noin kärkkäästi syyllistämässä, tuomitsemassa ja leuhkimassa. Vietin itse villejä sinkkuvuosia lähes kolmivitoseksi: matkustin, sarjadeittailin ja pidin hauskaa muutenkin. Pari vuotta sitten löysin deittiappista miehen, jonka kanssa olen onnellinen ja perustanut perheen. Hän on kiltti, luotettava ja älykäs. Hän on paras ystäväni. Räiskyvää intohimoa ei ollut, mutta sen sijaan sain yhä kasvavan rakkauden. Tsemppiä kaikille puolisoa etsivälle. Kannattaa olla aktiivinen eikä luovuttaa, vaikka sopiva kumppani ei tulisi vastaan pitkäänkään aikaan.

Ei riitä, että löytää sen upean miehen joka vetää maton jalkojen alta, pitää myös itse olla kiehtova sen miehen mielestä. Jotenkin tuntuu hölmöltä alkaa aikuiselle ihmiselle kertomaan, että kaikkea ei saa mitä haluaa. Kaikista ei tule astronautteja tai edes luokanopettajia vaikka se olisi suurin unelma ja sen eteen tekisi 30 vuotta töitä. Samoin kaikki eivät saa parisuhdetta koskaan - vaikka törmäisi kymmeniin rakastettaviin miehiin (tai naisiin). Jos sulla itselläsi ei nappulat riitä, niin sä jäät ilman sitä opettajanpestiä tai parisuhdetta. Maailma kun ei pyöri pelkästään sillä mitkä sun omat tavoitteesi ovat.

Ihan sillä kokemuksella sanon, kun en ole koskaan seurustellut, harrastanut seksiä, päässyt unelmatyöhöni, menestynyt harrastuksissa, saanut pysyviä ihmissuhteita, pärjännyt koulussa tai saanut sitä haaveideni maalaistaloa. Joskus on viisaampaa todeta että neliskanttinen palikka ei mene pyöreästä reiästä vaikka kuinka hakkaisi. Säästyy edes se mielenterveys kun ei aseta liian suuria tavotteita.

Sellaisia naisia ei taida paljoa olla joilla ei olisi ihastuneita miehiä ympäristössään pörräämässä?

Jaa-a, mä elän ainakin ihan reaalimaailmassa enkä missään satukirjassa jossa prinssi saapuu valkealla ratsullaan neidon luo. Ei ole ollut itselläni koskaan, ja siskollanikaan ei niitä varsinaisesti pörrää ympärillä vaikka on menestynyt kilpatanssija ja on sosiaalisemmat ympyrät kuin minulla, asuu kaupungissa ja on menevä ihminen. Eikä muutenkaan tule mieleen sellaisia tapauksia, työelämässä on parisuhteissa eläviä naisia mutta eivät ole sellaisia joiden ympärillä pörräisi miehiä kuolaamassa perään, ihan tavallisia duunareita ne ovat. Että mihinhän perustat näkemyksesi? Ruokkimaan omaa katkeruuttasi?

Olen eri, mutta olen suunnilleen samaa mieltä aiemman kirjoittajan kanssa. Suunnilleen jokaisella naisella, joka edes sen verran liikkuu ihmisten ilmoilla (esim töissä/ opiskeluissa/ harrastuksessa), että muutamaa miestä tapaa elämässään edes kuukausittain, on ihailijoita ympärillään. Naiset eivät ymmärrä sitä miten helposti miehet ihastuvat, ja miten vaikeaa miehelle on nykyisessä ilmapiirissä osoittaa ihastuksensa arjessa tavattavaan naiseen, jos nainen ei selkeästi näytä vihreää valoa. Tämän seurauksena about jokaisella naisella, joka neukkukuutiostaan joskus poistuu, on ympärillään miehiä, jotka lähtisivät heti treffeille kyseisen naisen kanssa, jos mahdollisuus tulisi.

Toki tietenkin harva näistä miehistä kelpaisi laatukriteereistä huomattavan tarkoille naisille, mutta se on eri asia se. Ihailijoita löytyy, se on pääasia.

Mitä arvoa tai merkitystä miehen ihastuksella on, jos se ei kohdistu henkilöön, vaan mies "on ihastunut" jokaiseen näkemäänsä naiseen? Ja toisaalta jos naiset eivät kerran edes tiedä miesten ihastuksista, eihän se silloin heihin mitenkään vaikuta. Moni nainen kuvittelee, etteivät kelpaa kenellekään - sehän onkin mukava yllätys, jos pulskalla ja rääväsuiselle kouvolatukkaisella yh:llakin on lauma ihailijoita odottamassa vain "vihreää valoa". Vai tarkoititko nyt ihailussa kylpevillä naisilla hoikkia, pitkätukkaisia ja kauniita naisia?

Ei mies ole ihastunut jokaiseen näkemäänsä naiseen. Ei tarvitse olla naisen ympärillä kuin muutamia miehiä, niin jollekulle niistä hän on yksi miehen harvoista ihastuksista.

Koskeeko tämä myös pulskaa yh:ta vai vain hyvännäköisiä naisia? Eli onko jokaisella tylsännäköisellä tai tätimäisellä ja persoonaltaankin tylsällä naisella ainakin yksi ihailija? Sehän on kiinnostavaa, jos näin on. Miten saisin selville kuka/ketkä ovat omalla kohdallani näitä ihailijoita?

Ainakin tuntemillani tätimäisillä ja rumilla 35 naisilla on ollut tähänastisessa elämässä kauhea määrä miehiä, että joku heitäkin tuntuu ihailevan. Tai vähintäänkin heidän vaginaansa. 

Viimeinen lause olikin sitten se ainoa millä merkitystä. Ei miehet ihastu naiseen, niitä kiinnostaa tökätä oma munansa jonnekin. Ei se ole mitään ihastusta tai ihailua.

No ihan naisten oma vika, että valkkaavat niistä munantökkäyshaluisista ne narsistisimmat pelimiehet. Kannattaisko ehkä olla antamatta heti sitä vagia, ja jalostaa ympärillä pyörivien kunnollisten miesten munantökkäyshaluista parisuhdehaluja?

Lähdetään siitä, että miehiä ei ole pyörinyt ympärillä ikinä. Ja toinen ikävä käänne sun misogyniseen teoriaan on, että minä olen todella siveydensipuli, en ole kertaakaan ollut sukupuoliyhteydessä elämäni aikana. Kerro mulle että miten saan ympärilleni minusta kiinnostuneita miehiä (työskentelen miesvaltaisella alalla enkä ole edes kotiini kahlittu) kun itse en tätä osaa ja miten "jalostan näidtä parisuhdehaluisia", kun kukaan ei satu haluamaan minua yhtään mihinkään? Älä luettele asioita mitä minun ei tulisi tehdä kun et tiedä minusta mitään, vaan kerro mitä minun tulisi tehdä.

Miten pukeudut? Onko ylipainoa huomattavasti? Minkä pituiset hiukset sinulla on?

( ja nämä ei sitten ole "misogyniaa", vaan yritys selvittää jos on jotain low hanging fruitseja, joilla saat nopeasti lisää miehiä kiinnostumaan)

En ole tuo, jolta kysyit ja joka aiemmin kirjoitti miesten kiinnostumattomuudesta, mutta kommentoin tähän, että myöskään minun ympärilläni ei ole ikinä pyörinyt miehiä, ja sinkkuaikoina kumppania on tosi vaikea löytää. Nuorempana olin kyllä pitkässä suhteessa, eli siltä ajalta en osaa sanoa mitään, mutta 35+ ikäisenä tilanne on tämä. Olen aina ollut hoikka, minulla on pitkät paksuhkot hiukset, meikkaan hillitysti (esim. valokuvissa ei välttämättä huomaa, että on meikkiä), pukeudun naisellisesti mutta en paljastavasti: usein on esim. mustat tiukat farkut ja hyvin istuva paita. Ei tatuointeja tai lävistyksiä (ei edes korvakoruja). Käytän halpoja koruja, esim. hopeasormus, hopeinen pieni riipus.  Minulla on lapsia, mutta tätähän eivät tiedä tuntemattomat ihmiset baarissa, tapahtumissa, työpaikan tilaisuuksissa, yms. Eli lasten olemassaolo voi vaikuttaa ainoastaan tuttujen miesten kiinnostuksenpuutteeseen. En ole ujo tai epäsosiaalinen, mutta en myöskään mikään koko ajan äänessä oleva ylisosiaalinen ekstroverttikään.

En todellakaan tiedä, missä ovat ne "kaikkien naisten ympärillä pörräävät ihastuneet miehet", en myöskään tiedä missä ovat "lukuisat aloitteet ja treffipyynnöt".

Lapsista tulee naisiin usein varatun ja tympeän soccer mom Karenin aura. 

Ei ole vitsi. Miehet aistivat sinusta sinun lapsesi ja tympeytesi ja halusi saada "aikuinen suhde" oikean parisuhteen sijaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onpa taas ankeuttajat liikkeellä. Olettekohan tosiaan tyytyväisiä elämiinne, kun olette noin kärkkäästi syyllistämässä, tuomitsemassa ja leuhkimassa. Vietin itse villejä sinkkuvuosia lähes kolmivitoseksi: matkustin, sarjadeittailin ja pidin hauskaa muutenkin. Pari vuotta sitten löysin deittiappista miehen, jonka kanssa olen onnellinen ja perustanut perheen. Hän on kiltti, luotettava ja älykäs. Hän on paras ystäväni. Räiskyvää intohimoa ei ollut, mutta sen sijaan sain yhä kasvavan rakkauden. Tsemppiä kaikille puolisoa etsivälle. Kannattaa olla aktiivinen eikä luovuttaa, vaikka sopiva kumppani ei tulisi vastaan pitkäänkään aikaan.

Ei riitä, että löytää sen upean miehen joka vetää maton jalkojen alta, pitää myös itse olla kiehtova sen miehen mielestä. Jotenkin tuntuu hölmöltä alkaa aikuiselle ihmiselle kertomaan, että kaikkea ei saa mitä haluaa. Kaikista ei tule astronautteja tai edes luokanopettajia vaikka se olisi suurin unelma ja sen eteen tekisi 30 vuotta töitä. Samoin kaikki eivät saa parisuhdetta koskaan - vaikka törmäisi kymmeniin rakastettaviin miehiin (tai naisiin). Jos sulla itselläsi ei nappulat riitä, niin sä jäät ilman sitä opettajanpestiä tai parisuhdetta. Maailma kun ei pyöri pelkästään sillä mitkä sun omat tavoitteesi ovat.

Ihan sillä kokemuksella sanon, kun en ole koskaan seurustellut, harrastanut seksiä, päässyt unelmatyöhöni, menestynyt harrastuksissa, saanut pysyviä ihmissuhteita, pärjännyt koulussa tai saanut sitä haaveideni maalaistaloa. Joskus on viisaampaa todeta että neliskanttinen palikka ei mene pyöreästä reiästä vaikka kuinka hakkaisi. Säästyy edes se mielenterveys kun ei aseta liian suuria tavotteita.

Sellaisia naisia ei taida paljoa olla joilla ei olisi ihastuneita miehiä ympäristössään pörräämässä?

Jaa-a, mä elän ainakin ihan reaalimaailmassa enkä missään satukirjassa jossa prinssi saapuu valkealla ratsullaan neidon luo. Ei ole ollut itselläni koskaan, ja siskollanikaan ei niitä varsinaisesti pörrää ympärillä vaikka on menestynyt kilpatanssija ja on sosiaalisemmat ympyrät kuin minulla, asuu kaupungissa ja on menevä ihminen. Eikä muutenkaan tule mieleen sellaisia tapauksia, työelämässä on parisuhteissa eläviä naisia mutta eivät ole sellaisia joiden ympärillä pörräisi miehiä kuolaamassa perään, ihan tavallisia duunareita ne ovat. Että mihinhän perustat näkemyksesi? Ruokkimaan omaa katkeruuttasi?

Olen eri, mutta olen suunnilleen samaa mieltä aiemman kirjoittajan kanssa. Suunnilleen jokaisella naisella, joka edes sen verran liikkuu ihmisten ilmoilla (esim töissä/ opiskeluissa/ harrastuksessa), että muutamaa miestä tapaa elämässään edes kuukausittain, on ihailijoita ympärillään. Naiset eivät ymmärrä sitä miten helposti miehet ihastuvat, ja miten vaikeaa miehelle on nykyisessä ilmapiirissä osoittaa ihastuksensa arjessa tavattavaan naiseen, jos nainen ei selkeästi näytä vihreää valoa. Tämän seurauksena about jokaisella naisella, joka neukkukuutiostaan joskus poistuu, on ympärillään miehiä, jotka lähtisivät heti treffeille kyseisen naisen kanssa, jos mahdollisuus tulisi.

Toki tietenkin harva näistä miehistä kelpaisi laatukriteereistä huomattavan tarkoille naisille, mutta se on eri asia se. Ihailijoita löytyy, se on pääasia.

Mitä arvoa tai merkitystä miehen ihastuksella on, jos se ei kohdistu henkilöön, vaan mies "on ihastunut" jokaiseen näkemäänsä naiseen? Ja toisaalta jos naiset eivät kerran edes tiedä miesten ihastuksista, eihän se silloin heihin mitenkään vaikuta. Moni nainen kuvittelee, etteivät kelpaa kenellekään - sehän onkin mukava yllätys, jos pulskalla ja rääväsuiselle kouvolatukkaisella yh:llakin on lauma ihailijoita odottamassa vain "vihreää valoa". Vai tarkoititko nyt ihailussa kylpevillä naisilla hoikkia, pitkätukkaisia ja kauniita naisia?

Ei mies ole ihastunut jokaiseen näkemäänsä naiseen. Ei tarvitse olla naisen ympärillä kuin muutamia miehiä, niin jollekulle niistä hän on yksi miehen harvoista ihastuksista.

Koskeeko tämä myös pulskaa yh:ta vai vain hyvännäköisiä naisia? Eli onko jokaisella tylsännäköisellä tai tätimäisellä ja persoonaltaankin tylsällä naisella ainakin yksi ihailija? Sehän on kiinnostavaa, jos näin on. Miten saisin selville kuka/ketkä ovat omalla kohdallani näitä ihailijoita?

Ainakin tuntemillani tätimäisillä ja rumilla 35 naisilla on ollut tähänastisessa elämässä kauhea määrä miehiä, että joku heitäkin tuntuu ihailevan. Tai vähintäänkin heidän vaginaansa. 

Viimeinen lause olikin sitten se ainoa millä merkitystä. Ei miehet ihastu naiseen, niitä kiinnostaa tökätä oma munansa jonnekin. Ei se ole mitään ihastusta tai ihailua.

No ihan naisten oma vika, että valkkaavat niistä munantökkäyshaluisista ne narsistisimmat pelimiehet. Kannattaisko ehkä olla antamatta heti sitä vagia, ja jalostaa ympärillä pyörivien kunnollisten miesten munantökkäyshaluista parisuhdehaluja?

Miksi? Sitähän voi vain ignoorata ne ympärillään pyörivät munantökkäyshaluiset miehet ja jatkaa elämäänsä. Poittihan tässä pörräävät ihailijat -keskustelussa onkin se, että miehet vain odottavat vihreää valoa päästäkseen treffeille (ja ilmeisesti sänkyyn), mutta naisia ei kiinnosta. Suosittelen, että jatketaan samaa kiinnostumatonta linjaa jatkossakin. Miksi muuttaisimme hyväksi havaittua toimintaa ja alkaisimme sekaantua noihin mainittuihin "ympärillä pörrääviin ihastuneisiin miehiin" ja tuhlaisimme aikaamme heidän "jalostamiseensa"?

Keskusteluhan lähti siitä, että joku nainen väitti ettei naisilla olisi jatkuvasti ihastuneita miehiä ympärillä. Tämän keskustelun alahaaran tarkoitus on vain ollut todistaa, että käytännössä kaikilla naisilla on ympärillään miehiä, jotka lähtisi heti treffeille. Jos nämä miehet eivät käy naiselle, niin ehkä terapiassa nainen ymmärtäisi, ettei voi saada tasoaan parempia miehiä.

Jos nyt kuvitellaan että tasoteoria pitää paikkansa, niin joo. En voi saada tasoani parempia miehiä. Eli täten jään siis yksin, KOSKA KUKAAN _EI_OLE KIINNOSTUNUT MINUSTA. EI KUKAAN.

Tämä on ihan yhtä hedelmällistä kuin jankkaisit että varmasti joku vegaani saa nälän pois pihvillä. Muttakun ne vegaanit eivät halua pihviä. Niinkuin miehet eivät halua minua. Mutta jälleen kerran seuraavassa keskustelussa tämä on pyyhkiytynyt pois muististanne, koska se ei palvele teidän agendaanne jossa väitätte että nainen saa aina. Ei saa. Jotkut eivät saa koskaan.

T. se joku nainen

1. Onko työ-, opiskelu- tai harrastusympäristössäsi miehiä?

2. Miten pukeudut? Laita vaikka jotain esimerkkikuvia

3. Minkä pituiset ja malliset hiukset sinulla on?

4. Onko sinulla ylipainoa? Onko sitä vähän vai huomattavasti?

Miksi noilla on merkitystä jos joka naisella on ympärillä häneen ihastuneita miehiä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onpa taas ankeuttajat liikkeellä. Olettekohan tosiaan tyytyväisiä elämiinne, kun olette noin kärkkäästi syyllistämässä, tuomitsemassa ja leuhkimassa. Vietin itse villejä sinkkuvuosia lähes kolmivitoseksi: matkustin, sarjadeittailin ja pidin hauskaa muutenkin. Pari vuotta sitten löysin deittiappista miehen, jonka kanssa olen onnellinen ja perustanut perheen. Hän on kiltti, luotettava ja älykäs. Hän on paras ystäväni. Räiskyvää intohimoa ei ollut, mutta sen sijaan sain yhä kasvavan rakkauden. Tsemppiä kaikille puolisoa etsivälle. Kannattaa olla aktiivinen eikä luovuttaa, vaikka sopiva kumppani ei tulisi vastaan pitkäänkään aikaan.

Ei riitä, että löytää sen upean miehen joka vetää maton jalkojen alta, pitää myös itse olla kiehtova sen miehen mielestä. Jotenkin tuntuu hölmöltä alkaa aikuiselle ihmiselle kertomaan, että kaikkea ei saa mitä haluaa. Kaikista ei tule astronautteja tai edes luokanopettajia vaikka se olisi suurin unelma ja sen eteen tekisi 30 vuotta töitä. Samoin kaikki eivät saa parisuhdetta koskaan - vaikka törmäisi kymmeniin rakastettaviin miehiin (tai naisiin). Jos sulla itselläsi ei nappulat riitä, niin sä jäät ilman sitä opettajanpestiä tai parisuhdetta. Maailma kun ei pyöri pelkästään sillä mitkä sun omat tavoitteesi ovat.

Ihan sillä kokemuksella sanon, kun en ole koskaan seurustellut, harrastanut seksiä, päässyt unelmatyöhöni, menestynyt harrastuksissa, saanut pysyviä ihmissuhteita, pärjännyt koulussa tai saanut sitä haaveideni maalaistaloa. Joskus on viisaampaa todeta että neliskanttinen palikka ei mene pyöreästä reiästä vaikka kuinka hakkaisi. Säästyy edes se mielenterveys kun ei aseta liian suuria tavotteita.

Sellaisia naisia ei taida paljoa olla joilla ei olisi ihastuneita miehiä ympäristössään pörräämässä?

Jaa-a, mä elän ainakin ihan reaalimaailmassa enkä missään satukirjassa jossa prinssi saapuu valkealla ratsullaan neidon luo. Ei ole ollut itselläni koskaan, ja siskollanikaan ei niitä varsinaisesti pörrää ympärillä vaikka on menestynyt kilpatanssija ja on sosiaalisemmat ympyrät kuin minulla, asuu kaupungissa ja on menevä ihminen. Eikä muutenkaan tule mieleen sellaisia tapauksia, työelämässä on parisuhteissa eläviä naisia mutta eivät ole sellaisia joiden ympärillä pörräisi miehiä kuolaamassa perään, ihan tavallisia duunareita ne ovat. Että mihinhän perustat näkemyksesi? Ruokkimaan omaa katkeruuttasi?

Olen eri, mutta olen suunnilleen samaa mieltä aiemman kirjoittajan kanssa. Suunnilleen jokaisella naisella, joka edes sen verran liikkuu ihmisten ilmoilla (esim töissä/ opiskeluissa/ harrastuksessa), että muutamaa miestä tapaa elämässään edes kuukausittain, on ihailijoita ympärillään. Naiset eivät ymmärrä sitä miten helposti miehet ihastuvat, ja miten vaikeaa miehelle on nykyisessä ilmapiirissä osoittaa ihastuksensa arjessa tavattavaan naiseen, jos nainen ei selkeästi näytä vihreää valoa. Tämän seurauksena about jokaisella naisella, joka neukkukuutiostaan joskus poistuu, on ympärillään miehiä, jotka lähtisivät heti treffeille kyseisen naisen kanssa, jos mahdollisuus tulisi.

Toki tietenkin harva näistä miehistä kelpaisi laatukriteereistä huomattavan tarkoille naisille, mutta se on eri asia se. Ihailijoita löytyy, se on pääasia.

Mitä arvoa tai merkitystä miehen ihastuksella on, jos se ei kohdistu henkilöön, vaan mies "on ihastunut" jokaiseen näkemäänsä naiseen? Ja toisaalta jos naiset eivät kerran edes tiedä miesten ihastuksista, eihän se silloin heihin mitenkään vaikuta. Moni nainen kuvittelee, etteivät kelpaa kenellekään - sehän onkin mukava yllätys, jos pulskalla ja rääväsuiselle kouvolatukkaisella yh:llakin on lauma ihailijoita odottamassa vain "vihreää valoa". Vai tarkoititko nyt ihailussa kylpevillä naisilla hoikkia, pitkätukkaisia ja kauniita naisia?

Ei mies ole ihastunut jokaiseen näkemäänsä naiseen. Ei tarvitse olla naisen ympärillä kuin muutamia miehiä, niin jollekulle niistä hän on yksi miehen harvoista ihastuksista.

Koskeeko tämä myös pulskaa yh:ta vai vain hyvännäköisiä naisia? Eli onko jokaisella tylsännäköisellä tai tätimäisellä ja persoonaltaankin tylsällä naisella ainakin yksi ihailija? Sehän on kiinnostavaa, jos näin on. Miten saisin selville kuka/ketkä ovat omalla kohdallani näitä ihailijoita?

Ainakin tuntemillani tätimäisillä ja rumilla 35 naisilla on ollut tähänastisessa elämässä kauhea määrä miehiä, että joku heitäkin tuntuu ihailevan. Tai vähintäänkin heidän vaginaansa. 

Viimeinen lause olikin sitten se ainoa millä merkitystä. Ei miehet ihastu naiseen, niitä kiinnostaa tökätä oma munansa jonnekin. Ei se ole mitään ihastusta tai ihailua.

No ihan naisten oma vika, että valkkaavat niistä munantökkäyshaluisista ne narsistisimmat pelimiehet. Kannattaisko ehkä olla antamatta heti sitä vagia, ja jalostaa ympärillä pyörivien kunnollisten miesten munantökkäyshaluista parisuhdehaluja?

Miksi? Sitähän voi vain ignoorata ne ympärillään pyörivät munantökkäyshaluiset miehet ja jatkaa elämäänsä. Poittihan tässä pörräävät ihailijat -keskustelussa onkin se, että miehet vain odottavat vihreää valoa päästäkseen treffeille (ja ilmeisesti sänkyyn), mutta naisia ei kiinnosta. Suosittelen, että jatketaan samaa kiinnostumatonta linjaa jatkossakin. Miksi muuttaisimme hyväksi havaittua toimintaa ja alkaisimme sekaantua noihin mainittuihin "ympärillä pörrääviin ihastuneisiin miehiin" ja tuhlaisimme aikaamme heidän "jalostamiseensa"?

Keskusteluhan lähti siitä, että joku nainen väitti ettei naisilla olisi jatkuvasti ihastuneita miehiä ympärillä. Tämän keskustelun alahaaran tarkoitus on vain ollut todistaa, että käytännössä kaikilla naisilla on ympärillään miehiä, jotka lähtisi heti treffeille. Jos nämä miehet eivät käy naiselle, niin ehkä terapiassa nainen ymmärtäisi, ettei voi saada tasoaan parempia miehiä.

No mutta ollaan siis kaikki samaa mieltä ettei mitään ihastuneita miehiä pyöri missään. Pillunkipeät saa vongata rauhassa, miksi niitä lähtisi ihan treffeille asti kuuntelemaan.

Voi se mies sitten siellä terapissa ihmetellä miksi ei ole pillua vonkaamalla löytänyt parisuhdetta.

Kyllä niitä ihastuneita miehiä pyörii, vaikka haluatte väännellä sanoja. 

Miehiä, jotka on niin ihastuneita kuin nyt naiseen, jota ei syvemmin tunne, voi olla ihastunut. Niitä pyörii suunnilleen jokaisen naisen ympärillä.

Okei, yhtälö kävi jo hankalammaksi, jos se ihastunut mies voi olla jopa sellainen, jota en tunne. No täytyy kyllä sanoa, että enpä todellakaan osaa silloin tällaista "ihastusta" mitenkään havaita. Sen nyt vielä tajuan, että joku tuttu työkaveri voi olla ihastunut, vaikkei ole tuonut asiaa esiin, mutta että joku tuntematonkin... Taidetaan tarkoittaa nyt ihastumisella vähän eri asioita, koska itse miellän kyseisen sanan vähän toisin.

Edelleen kysyisin, että MIHIN mies ihastuu, jos ei edes tunne naista? Ei tule mieleen kuin ulkonäkö (tai tosiaan tieto siitä, että toisella on vagina), mutta edelleen kysyn, että koskevatko tällaiset tuntemattomiin ihastumiset siis vain hyvännäköisiä naisia, vai meneekö joku mies oikeasti ihastumaan johonkin ylipainoiseen, kouvolatukkaiseen naiseenkin?

 

no ei se ulkonäkö tuo sitä ihastusta. mä oon seurustellu kaikenäköisten ja kokoisten naisten kanssa. jostain on vaan tullut sydämmeen hyvä fiilis ja mennyt sitä tunnetta kohti. noh nuorempana tää oli ongelma kun sitten aina juoksin uuden hyvän tunteen mukana ja naiset vaihtui monesti. Mut toisaalta jos en olisi juossut ni en olisi törmännyt lapseni äitiin ja hieno lapsi olisi jäännyt saamatta. et onneksi silloin juoksin jatkuvasti hullaantuneena. nykyään mun tunteet syttyy tosi hitaasti. se miten tulee toimeen toisen kanssa sytyttää.

Tuleeko sulle sydämeen hyvä fiilis myös naisista, joiden kanssa et koskaan ole puhunut yhtään mitään ja jonka kanssa sulla ei ole koskaan ollut edes katsekontaktia? Meinaan ainakin minulle moni mies on tullut ilmaisemaan tällaiselta pohjalta kiinnostuksensa. Mun on TODELLA vaikea uskoa, että kiinnostus olisi näillä perustunut mihinkään muuhun kuin ulkonäköön. Ja kaikkein koomisinta on, että nämä miehet ovat itse lähes poikkeuksetta olleet ulkonäöltään sieltä toisesta äärilaidasta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onpa taas ankeuttajat liikkeellä. Olettekohan tosiaan tyytyväisiä elämiinne, kun olette noin kärkkäästi syyllistämässä, tuomitsemassa ja leuhkimassa. Vietin itse villejä sinkkuvuosia lähes kolmivitoseksi: matkustin, sarjadeittailin ja pidin hauskaa muutenkin. Pari vuotta sitten löysin deittiappista miehen, jonka kanssa olen onnellinen ja perustanut perheen. Hän on kiltti, luotettava ja älykäs. Hän on paras ystäväni. Räiskyvää intohimoa ei ollut, mutta sen sijaan sain yhä kasvavan rakkauden. Tsemppiä kaikille puolisoa etsivälle. Kannattaa olla aktiivinen eikä luovuttaa, vaikka sopiva kumppani ei tulisi vastaan pitkäänkään aikaan.

Ei riitä, että löytää sen upean miehen joka vetää maton jalkojen alta, pitää myös itse olla kiehtova sen miehen mielestä. Jotenkin tuntuu hölmöltä alkaa aikuiselle ihmiselle kertomaan, että kaikkea ei saa mitä haluaa. Kaikista ei tule astronautteja tai edes luokanopettajia vaikka se olisi suurin unelma ja sen eteen tekisi 30 vuotta töitä. Samoin kaikki eivät saa parisuhdetta koskaan - vaikka törmäisi kymmeniin rakastettaviin miehiin (tai naisiin). Jos sulla itselläsi ei nappulat riitä, niin sä jäät ilman sitä opettajanpestiä tai parisuhdetta. Maailma kun ei pyöri pelkästään sillä mitkä sun omat tavoitteesi ovat.

Ihan sillä kokemuksella sanon, kun en ole koskaan seurustellut, harrastanut seksiä, päässyt unelmatyöhöni, menestynyt harrastuksissa, saanut pysyviä ihmissuhteita, pärjännyt koulussa tai saanut sitä haaveideni maalaistaloa. Joskus on viisaampaa todeta että neliskanttinen palikka ei mene pyöreästä reiästä vaikka kuinka hakkaisi. Säästyy edes se mielenterveys kun ei aseta liian suuria tavotteita.

Sellaisia naisia ei taida paljoa olla joilla ei olisi ihastuneita miehiä ympäristössään pörräämässä?

Jaa-a, mä elän ainakin ihan reaalimaailmassa enkä missään satukirjassa jossa prinssi saapuu valkealla ratsullaan neidon luo. Ei ole ollut itselläni koskaan, ja siskollanikaan ei niitä varsinaisesti pörrää ympärillä vaikka on menestynyt kilpatanssija ja on sosiaalisemmat ympyrät kuin minulla, asuu kaupungissa ja on menevä ihminen. Eikä muutenkaan tule mieleen sellaisia tapauksia, työelämässä on parisuhteissa eläviä naisia mutta eivät ole sellaisia joiden ympärillä pörräisi miehiä kuolaamassa perään, ihan tavallisia duunareita ne ovat. Että mihinhän perustat näkemyksesi? Ruokkimaan omaa katkeruuttasi?

Olen eri, mutta olen suunnilleen samaa mieltä aiemman kirjoittajan kanssa. Suunnilleen jokaisella naisella, joka edes sen verran liikkuu ihmisten ilmoilla (esim töissä/ opiskeluissa/ harrastuksessa), että muutamaa miestä tapaa elämässään edes kuukausittain, on ihailijoita ympärillään. Naiset eivät ymmärrä sitä miten helposti miehet ihastuvat, ja miten vaikeaa miehelle on nykyisessä ilmapiirissä osoittaa ihastuksensa arjessa tavattavaan naiseen, jos nainen ei selkeästi näytä vihreää valoa. Tämän seurauksena about jokaisella naisella, joka neukkukuutiostaan joskus poistuu, on ympärillään miehiä, jotka lähtisivät heti treffeille kyseisen naisen kanssa, jos mahdollisuus tulisi.

Toki tietenkin harva näistä miehistä kelpaisi laatukriteereistä huomattavan tarkoille naisille, mutta se on eri asia se. Ihailijoita löytyy, se on pääasia.

Mitä arvoa tai merkitystä miehen ihastuksella on, jos se ei kohdistu henkilöön, vaan mies "on ihastunut" jokaiseen näkemäänsä naiseen? Ja toisaalta jos naiset eivät kerran edes tiedä miesten ihastuksista, eihän se silloin heihin mitenkään vaikuta. Moni nainen kuvittelee, etteivät kelpaa kenellekään - sehän onkin mukava yllätys, jos pulskalla ja rääväsuiselle kouvolatukkaisella yh:llakin on lauma ihailijoita odottamassa vain "vihreää valoa". Vai tarkoititko nyt ihailussa kylpevillä naisilla hoikkia, pitkätukkaisia ja kauniita naisia?

Ei mies ole ihastunut jokaiseen näkemäänsä naiseen. Ei tarvitse olla naisen ympärillä kuin muutamia miehiä, niin jollekulle niistä hän on yksi miehen harvoista ihastuksista.

Koskeeko tämä myös pulskaa yh:ta vai vain hyvännäköisiä naisia? Eli onko jokaisella tylsännäköisellä tai tätimäisellä ja persoonaltaankin tylsällä naisella ainakin yksi ihailija? Sehän on kiinnostavaa, jos näin on. Miten saisin selville kuka/ketkä ovat omalla kohdallani näitä ihailijoita?

Ainakin tuntemillani tätimäisillä ja rumilla 35 naisilla on ollut tähänastisessa elämässä kauhea määrä miehiä, että joku heitäkin tuntuu ihailevan. Tai vähintäänkin heidän vaginaansa. 

Viimeinen lause olikin sitten se ainoa millä merkitystä. Ei miehet ihastu naiseen, niitä kiinnostaa tökätä oma munansa jonnekin. Ei se ole mitään ihastusta tai ihailua.

No ihan naisten oma vika, että valkkaavat niistä munantökkäyshaluisista ne narsistisimmat pelimiehet. Kannattaisko ehkä olla antamatta heti sitä vagia, ja jalostaa ympärillä pyörivien kunnollisten miesten munantökkäyshaluista parisuhdehaluja?

Miksi? Sitähän voi vain ignoorata ne ympärillään pyörivät munantökkäyshaluiset miehet ja jatkaa elämäänsä. Poittihan tässä pörräävät ihailijat -keskustelussa onkin se, että miehet vain odottavat vihreää valoa päästäkseen treffeille (ja ilmeisesti sänkyyn), mutta naisia ei kiinnosta. Suosittelen, että jatketaan samaa kiinnostumatonta linjaa jatkossakin. Miksi muuttaisimme hyväksi havaittua toimintaa ja alkaisimme sekaantua noihin mainittuihin "ympärillä pörrääviin ihastuneisiin miehiin" ja tuhlaisimme aikaamme heidän "jalostamiseensa"?

Keskusteluhan lähti siitä, että joku nainen väitti ettei naisilla olisi jatkuvasti ihastuneita miehiä ympärillä. Tämän keskustelun alahaaran tarkoitus on vain ollut todistaa, että käytännössä kaikilla naisilla on ympärillään miehiä, jotka lähtisi heti treffeille. Jos nämä miehet eivät käy naiselle, niin ehkä terapiassa nainen ymmärtäisi, ettei voi saada tasoaan parempia miehiä.

Jos nyt kuvitellaan että tasoteoria pitää paikkansa, niin joo. En voi saada tasoani parempia miehiä. Eli täten jään siis yksin, KOSKA KUKAAN _EI_OLE KIINNOSTUNUT MINUSTA. EI KUKAAN.

Tämä on ihan yhtä hedelmällistä kuin jankkaisit että varmasti joku vegaani saa nälän pois pihvillä. Muttakun ne vegaanit eivät halua pihviä. Niinkuin miehet eivät halua minua. Mutta jälleen kerran seuraavassa keskustelussa tämä on pyyhkiytynyt pois muististanne, koska se ei palvele teidän agendaanne jossa väitätte että nainen saa aina. Ei saa. Jotkut eivät saa koskaan.

T. se joku nainen

1. Onko työ-, opiskelu- tai harrastusympäristössäsi miehiä?

2. Miten pukeudut? Laita vaikka jotain esimerkkikuvia

3. Minkä pituiset ja malliset hiukset sinulla on?

4. Onko sinulla ylipainoa? Onko sitä vähän vai huomattavasti?

Miksi noilla on merkitystä jos joka naisella on ympärillä häneen ihastuneita miehiä?

On tietenkin mahdollista, että oikein kovasti yrittämällä, nainen blockaa valmiiksi pois niitä ihastuneita miehiä ympäriltään. Esimerkiksi pukeutumalla miesten vaatteisiin ja olemalla niin lihava, että ihastuneet miehet ajattelevat "ei tuo ole miehistä kiinnostunut, harmi".

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onpa taas ankeuttajat liikkeellä. Olettekohan tosiaan tyytyväisiä elämiinne, kun olette noin kärkkäästi syyllistämässä, tuomitsemassa ja leuhkimassa. Vietin itse villejä sinkkuvuosia lähes kolmivitoseksi: matkustin, sarjadeittailin ja pidin hauskaa muutenkin. Pari vuotta sitten löysin deittiappista miehen, jonka kanssa olen onnellinen ja perustanut perheen. Hän on kiltti, luotettava ja älykäs. Hän on paras ystäväni. Räiskyvää intohimoa ei ollut, mutta sen sijaan sain yhä kasvavan rakkauden. Tsemppiä kaikille puolisoa etsivälle. Kannattaa olla aktiivinen eikä luovuttaa, vaikka sopiva kumppani ei tulisi vastaan pitkäänkään aikaan.

Ei riitä, että löytää sen upean miehen joka vetää maton jalkojen alta, pitää myös itse olla kiehtova sen miehen mielestä. Jotenkin tuntuu hölmöltä alkaa aikuiselle ihmiselle kertomaan, että kaikkea ei saa mitä haluaa. Kaikista ei tule astronautteja tai edes luokanopettajia vaikka se olisi suurin unelma ja sen eteen tekisi 30 vuotta töitä. Samoin kaikki eivät saa parisuhdetta koskaan - vaikka törmäisi kymmeniin rakastettaviin miehiin (tai naisiin). Jos sulla itselläsi ei nappulat riitä, niin sä jäät ilman sitä opettajanpestiä tai parisuhdetta. Maailma kun ei pyöri pelkästään sillä mitkä sun omat tavoitteesi ovat.

Ihan sillä kokemuksella sanon, kun en ole koskaan seurustellut, harrastanut seksiä, päässyt unelmatyöhöni, menestynyt harrastuksissa, saanut pysyviä ihmissuhteita, pärjännyt koulussa tai saanut sitä haaveideni maalaistaloa. Joskus on viisaampaa todeta että neliskanttinen palikka ei mene pyöreästä reiästä vaikka kuinka hakkaisi. Säästyy edes se mielenterveys kun ei aseta liian suuria tavotteita.

Sellaisia naisia ei taida paljoa olla joilla ei olisi ihastuneita miehiä ympäristössään pörräämässä?

Jaa-a, mä elän ainakin ihan reaalimaailmassa enkä missään satukirjassa jossa prinssi saapuu valkealla ratsullaan neidon luo. Ei ole ollut itselläni koskaan, ja siskollanikaan ei niitä varsinaisesti pörrää ympärillä vaikka on menestynyt kilpatanssija ja on sosiaalisemmat ympyrät kuin minulla, asuu kaupungissa ja on menevä ihminen. Eikä muutenkaan tule mieleen sellaisia tapauksia, työelämässä on parisuhteissa eläviä naisia mutta eivät ole sellaisia joiden ympärillä pörräisi miehiä kuolaamassa perään, ihan tavallisia duunareita ne ovat. Että mihinhän perustat näkemyksesi? Ruokkimaan omaa katkeruuttasi?

Olen eri, mutta olen suunnilleen samaa mieltä aiemman kirjoittajan kanssa. Suunnilleen jokaisella naisella, joka edes sen verran liikkuu ihmisten ilmoilla (esim töissä/ opiskeluissa/ harrastuksessa), että muutamaa miestä tapaa elämässään edes kuukausittain, on ihailijoita ympärillään. Naiset eivät ymmärrä sitä miten helposti miehet ihastuvat, ja miten vaikeaa miehelle on nykyisessä ilmapiirissä osoittaa ihastuksensa arjessa tavattavaan naiseen, jos nainen ei selkeästi näytä vihreää valoa. Tämän seurauksena about jokaisella naisella, joka neukkukuutiostaan joskus poistuu, on ympärillään miehiä, jotka lähtisivät heti treffeille kyseisen naisen kanssa, jos mahdollisuus tulisi.

Toki tietenkin harva näistä miehistä kelpaisi laatukriteereistä huomattavan tarkoille naisille, mutta se on eri asia se. Ihailijoita löytyy, se on pääasia.

Mitä arvoa tai merkitystä miehen ihastuksella on, jos se ei kohdistu henkilöön, vaan mies "on ihastunut" jokaiseen näkemäänsä naiseen? Ja toisaalta jos naiset eivät kerran edes tiedä miesten ihastuksista, eihän se silloin heihin mitenkään vaikuta. Moni nainen kuvittelee, etteivät kelpaa kenellekään - sehän onkin mukava yllätys, jos pulskalla ja rääväsuiselle kouvolatukkaisella yh:llakin on lauma ihailijoita odottamassa vain "vihreää valoa". Vai tarkoititko nyt ihailussa kylpevillä naisilla hoikkia, pitkätukkaisia ja kauniita naisia?

Ei mies ole ihastunut jokaiseen näkemäänsä naiseen. Ei tarvitse olla naisen ympärillä kuin muutamia miehiä, niin jollekulle niistä hän on yksi miehen harvoista ihastuksista.

Koskeeko tämä myös pulskaa yh:ta vai vain hyvännäköisiä naisia? Eli onko jokaisella tylsännäköisellä tai tätimäisellä ja persoonaltaankin tylsällä naisella ainakin yksi ihailija? Sehän on kiinnostavaa, jos näin on. Miten saisin selville kuka/ketkä ovat omalla kohdallani näitä ihailijoita?

Ainakin tuntemillani tätimäisillä ja rumilla 35 naisilla on ollut tähänastisessa elämässä kauhea määrä miehiä, että joku heitäkin tuntuu ihailevan. Tai vähintäänkin heidän vaginaansa. 

Viimeinen lause olikin sitten se ainoa millä merkitystä. Ei miehet ihastu naiseen, niitä kiinnostaa tökätä oma munansa jonnekin. Ei se ole mitään ihastusta tai ihailua.

No ihan naisten oma vika, että valkkaavat niistä munantökkäyshaluisista ne narsistisimmat pelimiehet. Kannattaisko ehkä olla antamatta heti sitä vagia, ja jalostaa ympärillä pyörivien kunnollisten miesten munantökkäyshaluista parisuhdehaluja?

Lähdetään siitä, että miehiä ei ole pyörinyt ympärillä ikinä. Ja toinen ikävä käänne sun misogyniseen teoriaan on, että minä olen todella siveydensipuli, en ole kertaakaan ollut sukupuoliyhteydessä elämäni aikana. Kerro mulle että miten saan ympärilleni minusta kiinnostuneita miehiä (työskentelen miesvaltaisella alalla enkä ole edes kotiini kahlittu) kun itse en tätä osaa ja miten "jalostan näidtä parisuhdehaluisia", kun kukaan ei satu haluamaan minua yhtään mihinkään? Älä luettele asioita mitä minun ei tulisi tehdä kun et tiedä minusta mitään, vaan kerro mitä minun tulisi tehdä.

Miten pukeudut? Onko ylipainoa huomattavasti? Minkä pituiset hiukset sinulla on?

( ja nämä ei sitten ole "misogyniaa", vaan yritys selvittää jos on jotain low hanging fruitseja, joilla saat nopeasti lisää miehiä kiinnostumaan)

Vapaa-ajalla tykkään pukeutua mekkoihin, kotona ja töissä (duunarina varastolla) käytän jotain halpis tokmannin t-paitoja ja shortseja tai verkkareita. En meikkaa koskaan koska en osaa, enkä halua katsella naamaani peilistä. Painoa pitäisi saada kymmenkunta kiloa pois, mutta olen ollut parikymmentä kiloa alipainoinen nuorempana eikä kiinnostusta ole ollut missään vaiheessa: ulkonäkö ja varsinkin ne viat omassa ulkonäössäni on ihan muuta kuin paino. Hiukset ovat olleet aina puolipitkät.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onpa taas ankeuttajat liikkeellä. Olettekohan tosiaan tyytyväisiä elämiinne, kun olette noin kärkkäästi syyllistämässä, tuomitsemassa ja leuhkimassa. Vietin itse villejä sinkkuvuosia lähes kolmivitoseksi: matkustin, sarjadeittailin ja pidin hauskaa muutenkin. Pari vuotta sitten löysin deittiappista miehen, jonka kanssa olen onnellinen ja perustanut perheen. Hän on kiltti, luotettava ja älykäs. Hän on paras ystäväni. Räiskyvää intohimoa ei ollut, mutta sen sijaan sain yhä kasvavan rakkauden. Tsemppiä kaikille puolisoa etsivälle. Kannattaa olla aktiivinen eikä luovuttaa, vaikka sopiva kumppani ei tulisi vastaan pitkäänkään aikaan.

Ei riitä, että löytää sen upean miehen joka vetää maton jalkojen alta, pitää myös itse olla kiehtova sen miehen mielestä. Jotenkin tuntuu hölmöltä alkaa aikuiselle ihmiselle kertomaan, että kaikkea ei saa mitä haluaa. Kaikista ei tule astronautteja tai edes luokanopettajia vaikka se olisi suurin unelma ja sen eteen tekisi 30 vuotta töitä. Samoin kaikki eivät saa parisuhdetta koskaan - vaikka törmäisi kymmeniin rakastettaviin miehiin (tai naisiin). Jos sulla itselläsi ei nappulat riitä, niin sä jäät ilman sitä opettajanpestiä tai parisuhdetta. Maailma kun ei pyöri pelkästään sillä mitkä sun omat tavoitteesi ovat.

Ihan sillä kokemuksella sanon, kun en ole koskaan seurustellut, harrastanut seksiä, päässyt unelmatyöhöni, menestynyt harrastuksissa, saanut pysyviä ihmissuhteita, pärjännyt koulussa tai saanut sitä haaveideni maalaistaloa. Joskus on viisaampaa todeta että neliskanttinen palikka ei mene pyöreästä reiästä vaikka kuinka hakkaisi. Säästyy edes se mielenterveys kun ei aseta liian suuria tavotteita.

Sellaisia naisia ei taida paljoa olla joilla ei olisi ihastuneita miehiä ympäristössään pörräämässä?

Jaa-a, mä elän ainakin ihan reaalimaailmassa enkä missään satukirjassa jossa prinssi saapuu valkealla ratsullaan neidon luo. Ei ole ollut itselläni koskaan, ja siskollanikaan ei niitä varsinaisesti pörrää ympärillä vaikka on menestynyt kilpatanssija ja on sosiaalisemmat ympyrät kuin minulla, asuu kaupungissa ja on menevä ihminen. Eikä muutenkaan tule mieleen sellaisia tapauksia, työelämässä on parisuhteissa eläviä naisia mutta eivät ole sellaisia joiden ympärillä pörräisi miehiä kuolaamassa perään, ihan tavallisia duunareita ne ovat. Että mihinhän perustat näkemyksesi? Ruokkimaan omaa katkeruuttasi?

Olen eri, mutta olen suunnilleen samaa mieltä aiemman kirjoittajan kanssa. Suunnilleen jokaisella naisella, joka edes sen verran liikkuu ihmisten ilmoilla (esim töissä/ opiskeluissa/ harrastuksessa), että muutamaa miestä tapaa elämässään edes kuukausittain, on ihailijoita ympärillään. Naiset eivät ymmärrä sitä miten helposti miehet ihastuvat, ja miten vaikeaa miehelle on nykyisessä ilmapiirissä osoittaa ihastuksensa arjessa tavattavaan naiseen, jos nainen ei selkeästi näytä vihreää valoa. Tämän seurauksena about jokaisella naisella, joka neukkukuutiostaan joskus poistuu, on ympärillään miehiä, jotka lähtisivät heti treffeille kyseisen naisen kanssa, jos mahdollisuus tulisi.

Toki tietenkin harva näistä miehistä kelpaisi laatukriteereistä huomattavan tarkoille naisille, mutta se on eri asia se. Ihailijoita löytyy, se on pääasia.

Mitä arvoa tai merkitystä miehen ihastuksella on, jos se ei kohdistu henkilöön, vaan mies "on ihastunut" jokaiseen näkemäänsä naiseen? Ja toisaalta jos naiset eivät kerran edes tiedä miesten ihastuksista, eihän se silloin heihin mitenkään vaikuta. Moni nainen kuvittelee, etteivät kelpaa kenellekään - sehän onkin mukava yllätys, jos pulskalla ja rääväsuiselle kouvolatukkaisella yh:llakin on lauma ihailijoita odottamassa vain "vihreää valoa". Vai tarkoititko nyt ihailussa kylpevillä naisilla hoikkia, pitkätukkaisia ja kauniita naisia?

Ei mies ole ihastunut jokaiseen näkemäänsä naiseen. Ei tarvitse olla naisen ympärillä kuin muutamia miehiä, niin jollekulle niistä hän on yksi miehen harvoista ihastuksista.

Koskeeko tämä myös pulskaa yh:ta vai vain hyvännäköisiä naisia? Eli onko jokaisella tylsännäköisellä tai tätimäisellä ja persoonaltaankin tylsällä naisella ainakin yksi ihailija? Sehän on kiinnostavaa, jos näin on. Miten saisin selville kuka/ketkä ovat omalla kohdallani näitä ihailijoita?

Ainakin tuntemillani tätimäisillä ja rumilla 35 naisilla on ollut tähänastisessa elämässä kauhea määrä miehiä, että joku heitäkin tuntuu ihailevan. Tai vähintäänkin heidän vaginaansa. 

Viimeinen lause olikin sitten se ainoa millä merkitystä. Ei miehet ihastu naiseen, niitä kiinnostaa tökätä oma munansa jonnekin. Ei se ole mitään ihastusta tai ihailua.

No ihan naisten oma vika, että valkkaavat niistä munantökkäyshaluisista ne narsistisimmat pelimiehet. Kannattaisko ehkä olla antamatta heti sitä vagia, ja jalostaa ympärillä pyörivien kunnollisten miesten munantökkäyshaluista parisuhdehaluja?

Lähdetään siitä, että miehiä ei ole pyörinyt ympärillä ikinä. Ja toinen ikävä käänne sun misogyniseen teoriaan on, että minä olen todella siveydensipuli, en ole kertaakaan ollut sukupuoliyhteydessä elämäni aikana. Kerro mulle että miten saan ympärilleni minusta kiinnostuneita miehiä (työskentelen miesvaltaisella alalla enkä ole edes kotiini kahlittu) kun itse en tätä osaa ja miten "jalostan näidtä parisuhdehaluisia", kun kukaan ei satu haluamaan minua yhtään mihinkään? Älä luettele asioita mitä minun ei tulisi tehdä kun et tiedä minusta mitään, vaan kerro mitä minun tulisi tehdä.

Miten pukeudut? Onko ylipainoa huomattavasti? Minkä pituiset hiukset sinulla on?

( ja nämä ei sitten ole "misogyniaa", vaan yritys selvittää jos on jotain low hanging fruitseja, joilla saat nopeasti lisää miehiä kiinnostumaan)

Vapaa-ajalla tykkään pukeutua mekkoihin, kotona ja töissä (duunarina varastolla) käytän jotain halpis tokmannin t-paitoja ja shortseja tai verkkareita. En meikkaa koskaan koska en osaa, enkä halua katsella naamaani peilistä. Painoa pitäisi saada kymmenkunta kiloa pois, mutta olen ollut parikymmentä kiloa alipainoinen nuorempana eikä kiinnostusta ole ollut missään vaiheessa: ulkonäkö ja varsinkin ne viat omassa ulkonäössäni on ihan muuta kuin paino. Hiukset ovat olleet aina puolipitkät.

Yrität töissä sulautua varaston miehiin joten varaston miehet eivät huomaa sinua. Jos pukeutuisit hiukan naisellisemmin, niin että varaston miehet huomaavat heti että joukossa on nainen, niin taatusti tulisi miehiä iskemään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onpa taas ankeuttajat liikkeellä. Olettekohan tosiaan tyytyväisiä elämiinne, kun olette noin kärkkäästi syyllistämässä, tuomitsemassa ja leuhkimassa. Vietin itse villejä sinkkuvuosia lähes kolmivitoseksi: matkustin, sarjadeittailin ja pidin hauskaa muutenkin. Pari vuotta sitten löysin deittiappista miehen, jonka kanssa olen onnellinen ja perustanut perheen. Hän on kiltti, luotettava ja älykäs. Hän on paras ystäväni. Räiskyvää intohimoa ei ollut, mutta sen sijaan sain yhä kasvavan rakkauden. Tsemppiä kaikille puolisoa etsivälle. Kannattaa olla aktiivinen eikä luovuttaa, vaikka sopiva kumppani ei tulisi vastaan pitkäänkään aikaan.

Ei riitä, että löytää sen upean miehen joka vetää maton jalkojen alta, pitää myös itse olla kiehtova sen miehen mielestä. Jotenkin tuntuu hölmöltä alkaa aikuiselle ihmiselle kertomaan, että kaikkea ei saa mitä haluaa. Kaikista ei tule astronautteja tai edes luokanopettajia vaikka se olisi suurin unelma ja sen eteen tekisi 30 vuotta töitä. Samoin kaikki eivät saa parisuhdetta koskaan - vaikka törmäisi kymmeniin rakastettaviin miehiin (tai naisiin). Jos sulla itselläsi ei nappulat riitä, niin sä jäät ilman sitä opettajanpestiä tai parisuhdetta. Maailma kun ei pyöri pelkästään sillä mitkä sun omat tavoitteesi ovat.

Ihan sillä kokemuksella sanon, kun en ole koskaan seurustellut, harrastanut seksiä, päässyt unelmatyöhöni, menestynyt harrastuksissa, saanut pysyviä ihmissuhteita, pärjännyt koulussa tai saanut sitä haaveideni maalaistaloa. Joskus on viisaampaa todeta että neliskanttinen palikka ei mene pyöreästä reiästä vaikka kuinka hakkaisi. Säästyy edes se mielenterveys kun ei aseta liian suuria tavotteita.

Sellaisia naisia ei taida paljoa olla joilla ei olisi ihastuneita miehiä ympäristössään pörräämässä?

Jaa-a, mä elän ainakin ihan reaalimaailmassa enkä missään satukirjassa jossa prinssi saapuu valkealla ratsullaan neidon luo. Ei ole ollut itselläni koskaan, ja siskollanikaan ei niitä varsinaisesti pörrää ympärillä vaikka on menestynyt kilpatanssija ja on sosiaalisemmat ympyrät kuin minulla, asuu kaupungissa ja on menevä ihminen. Eikä muutenkaan tule mieleen sellaisia tapauksia, työelämässä on parisuhteissa eläviä naisia mutta eivät ole sellaisia joiden ympärillä pörräisi miehiä kuolaamassa perään, ihan tavallisia duunareita ne ovat. Että mihinhän perustat näkemyksesi? Ruokkimaan omaa katkeruuttasi?

Olen eri, mutta olen suunnilleen samaa mieltä aiemman kirjoittajan kanssa. Suunnilleen jokaisella naisella, joka edes sen verran liikkuu ihmisten ilmoilla (esim töissä/ opiskeluissa/ harrastuksessa), että muutamaa miestä tapaa elämässään edes kuukausittain, on ihailijoita ympärillään. Naiset eivät ymmärrä sitä miten helposti miehet ihastuvat, ja miten vaikeaa miehelle on nykyisessä ilmapiirissä osoittaa ihastuksensa arjessa tavattavaan naiseen, jos nainen ei selkeästi näytä vihreää valoa. Tämän seurauksena about jokaisella naisella, joka neukkukuutiostaan joskus poistuu, on ympärillään miehiä, jotka lähtisivät heti treffeille kyseisen naisen kanssa, jos mahdollisuus tulisi.

Toki tietenkin harva näistä miehistä kelpaisi laatukriteereistä huomattavan tarkoille naisille, mutta se on eri asia se. Ihailijoita löytyy, se on pääasia.

Mitä arvoa tai merkitystä miehen ihastuksella on, jos se ei kohdistu henkilöön, vaan mies "on ihastunut" jokaiseen näkemäänsä naiseen? Ja toisaalta jos naiset eivät kerran edes tiedä miesten ihastuksista, eihän se silloin heihin mitenkään vaikuta. Moni nainen kuvittelee, etteivät kelpaa kenellekään - sehän onkin mukava yllätys, jos pulskalla ja rääväsuiselle kouvolatukkaisella yh:llakin on lauma ihailijoita odottamassa vain "vihreää valoa". Vai tarkoititko nyt ihailussa kylpevillä naisilla hoikkia, pitkätukkaisia ja kauniita naisia?

Ei mies ole ihastunut jokaiseen näkemäänsä naiseen. Ei tarvitse olla naisen ympärillä kuin muutamia miehiä, niin jollekulle niistä hän on yksi miehen harvoista ihastuksista.

Koskeeko tämä myös pulskaa yh:ta vai vain hyvännäköisiä naisia? Eli onko jokaisella tylsännäköisellä tai tätimäisellä ja persoonaltaankin tylsällä naisella ainakin yksi ihailija? Sehän on kiinnostavaa, jos näin on. Miten saisin selville kuka/ketkä ovat omalla kohdallani näitä ihailijoita?

Ainakin tuntemillani tätimäisillä ja rumilla 35 naisilla on ollut tähänastisessa elämässä kauhea määrä miehiä, että joku heitäkin tuntuu ihailevan. Tai vähintäänkin heidän vaginaansa. 

Viimeinen lause olikin sitten se ainoa millä merkitystä. Ei miehet ihastu naiseen, niitä kiinnostaa tökätä oma munansa jonnekin. Ei se ole mitään ihastusta tai ihailua.

No ihan naisten oma vika, että valkkaavat niistä munantökkäyshaluisista ne narsistisimmat pelimiehet. Kannattaisko ehkä olla antamatta heti sitä vagia, ja jalostaa ympärillä pyörivien kunnollisten miesten munantökkäyshaluista parisuhdehaluja?

Miksi? Sitähän voi vain ignoorata ne ympärillään pyörivät munantökkäyshaluiset miehet ja jatkaa elämäänsä. Poittihan tässä pörräävät ihailijat -keskustelussa onkin se, että miehet vain odottavat vihreää valoa päästäkseen treffeille (ja ilmeisesti sänkyyn), mutta naisia ei kiinnosta. Suosittelen, että jatketaan samaa kiinnostumatonta linjaa jatkossakin. Miksi muuttaisimme hyväksi havaittua toimintaa ja alkaisimme sekaantua noihin mainittuihin "ympärillä pörrääviin ihastuneisiin miehiin" ja tuhlaisimme aikaamme heidän "jalostamiseensa"?

Keskusteluhan lähti siitä, että joku nainen väitti ettei naisilla olisi jatkuvasti ihastuneita miehiä ympärillä. Tämän keskustelun alahaaran tarkoitus on vain ollut todistaa, että käytännössä kaikilla naisilla on ympärillään miehiä, jotka lähtisi heti treffeille. Jos nämä miehet eivät käy naiselle, niin ehkä terapiassa nainen ymmärtäisi, ettei voi saada tasoaan parempia miehiä.

Jos nyt kuvitellaan että tasoteoria pitää paikkansa, niin joo. En voi saada tasoani parempia miehiä. Eli täten jään siis yksin, KOSKA KUKAAN _EI_OLE KIINNOSTUNUT MINUSTA. EI KUKAAN.

Tämä on ihan yhtä hedelmällistä kuin jankkaisit että varmasti joku vegaani saa nälän pois pihvillä. Muttakun ne vegaanit eivät halua pihviä. Niinkuin miehet eivät halua minua. Mutta jälleen kerran seuraavassa keskustelussa tämä on pyyhkiytynyt pois muististanne, koska se ei palvele teidän agendaanne jossa väitätte että nainen saa aina. Ei saa. Jotkut eivät saa koskaan.

T. se joku nainen

1. Onko työ-, opiskelu- tai harrastusympäristössäsi miehiä?

2. Miten pukeudut? Laita vaikka jotain esimerkkikuvia

3. Minkä pituiset ja malliset hiukset sinulla on?

4. Onko sinulla ylipainoa? Onko sitä vähän vai huomattavasti?

Onko nämä oikeasti ne ratkaisevat asiat? Työskentelen miesvaltaisella alalla, pukeudun tilanteen mukaan, joskus räsyisiin verkkareihin ja joskus kauniisiin mekkoihin. Puolipitkät hiukset. Ylipainoa se 10 kg.

Mutta syy miksi minusta ei kiinnostuta, ei johdu mistään noista, ihmisessä on muutakin kuin ulkonäkö. Se on toki tosin vaikeaa hahmottaa jos käsitys naisista perustuu pikseleihin tietokoneen näytöllä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onpa taas ankeuttajat liikkeellä. Olettekohan tosiaan tyytyväisiä elämiinne, kun olette noin kärkkäästi syyllistämässä, tuomitsemassa ja leuhkimassa. Vietin itse villejä sinkkuvuosia lähes kolmivitoseksi: matkustin, sarjadeittailin ja pidin hauskaa muutenkin. Pari vuotta sitten löysin deittiappista miehen, jonka kanssa olen onnellinen ja perustanut perheen. Hän on kiltti, luotettava ja älykäs. Hän on paras ystäväni. Räiskyvää intohimoa ei ollut, mutta sen sijaan sain yhä kasvavan rakkauden. Tsemppiä kaikille puolisoa etsivälle. Kannattaa olla aktiivinen eikä luovuttaa, vaikka sopiva kumppani ei tulisi vastaan pitkäänkään aikaan.

Ei riitä, että löytää sen upean miehen joka vetää maton jalkojen alta, pitää myös itse olla kiehtova sen miehen mielestä. Jotenkin tuntuu hölmöltä alkaa aikuiselle ihmiselle kertomaan, että kaikkea ei saa mitä haluaa. Kaikista ei tule astronautteja tai edes luokanopettajia vaikka se olisi suurin unelma ja sen eteen tekisi 30 vuotta töitä. Samoin kaikki eivät saa parisuhdetta koskaan - vaikka törmäisi kymmeniin rakastettaviin miehiin (tai naisiin). Jos sulla itselläsi ei nappulat riitä, niin sä jäät ilman sitä opettajanpestiä tai parisuhdetta. Maailma kun ei pyöri pelkästään sillä mitkä sun omat tavoitteesi ovat.

Ihan sillä kokemuksella sanon, kun en ole koskaan seurustellut, harrastanut seksiä, päässyt unelmatyöhöni, menestynyt harrastuksissa, saanut pysyviä ihmissuhteita, pärjännyt koulussa tai saanut sitä haaveideni maalaistaloa. Joskus on viisaampaa todeta että neliskanttinen palikka ei mene pyöreästä reiästä vaikka kuinka hakkaisi. Säästyy edes se mielenterveys kun ei aseta liian suuria tavotteita.

Sellaisia naisia ei taida paljoa olla joilla ei olisi ihastuneita miehiä ympäristössään pörräämässä?

Jaa-a, mä elän ainakin ihan reaalimaailmassa enkä missään satukirjassa jossa prinssi saapuu valkealla ratsullaan neidon luo. Ei ole ollut itselläni koskaan, ja siskollanikaan ei niitä varsinaisesti pörrää ympärillä vaikka on menestynyt kilpatanssija ja on sosiaalisemmat ympyrät kuin minulla, asuu kaupungissa ja on menevä ihminen. Eikä muutenkaan tule mieleen sellaisia tapauksia, työelämässä on parisuhteissa eläviä naisia mutta eivät ole sellaisia joiden ympärillä pörräisi miehiä kuolaamassa perään, ihan tavallisia duunareita ne ovat. Että mihinhän perustat näkemyksesi? Ruokkimaan omaa katkeruuttasi?

Olen eri, mutta olen suunnilleen samaa mieltä aiemman kirjoittajan kanssa. Suunnilleen jokaisella naisella, joka edes sen verran liikkuu ihmisten ilmoilla (esim töissä/ opiskeluissa/ harrastuksessa), että muutamaa miestä tapaa elämässään edes kuukausittain, on ihailijoita ympärillään. Naiset eivät ymmärrä sitä miten helposti miehet ihastuvat, ja miten vaikeaa miehelle on nykyisessä ilmapiirissä osoittaa ihastuksensa arjessa tavattavaan naiseen, jos nainen ei selkeästi näytä vihreää valoa. Tämän seurauksena about jokaisella naisella, joka neukkukuutiostaan joskus poistuu, on ympärillään miehiä, jotka lähtisivät heti treffeille kyseisen naisen kanssa, jos mahdollisuus tulisi.

Toki tietenkin harva näistä miehistä kelpaisi laatukriteereistä huomattavan tarkoille naisille, mutta se on eri asia se. Ihailijoita löytyy, se on pääasia.

Mitä arvoa tai merkitystä miehen ihastuksella on, jos se ei kohdistu henkilöön, vaan mies "on ihastunut" jokaiseen näkemäänsä naiseen? Ja toisaalta jos naiset eivät kerran edes tiedä miesten ihastuksista, eihän se silloin heihin mitenkään vaikuta. Moni nainen kuvittelee, etteivät kelpaa kenellekään - sehän onkin mukava yllätys, jos pulskalla ja rääväsuiselle kouvolatukkaisella yh:llakin on lauma ihailijoita odottamassa vain "vihreää valoa". Vai tarkoititko nyt ihailussa kylpevillä naisilla hoikkia, pitkätukkaisia ja kauniita naisia?

Ei mies ole ihastunut jokaiseen näkemäänsä naiseen. Ei tarvitse olla naisen ympärillä kuin muutamia miehiä, niin jollekulle niistä hän on yksi miehen harvoista ihastuksista.

Koskeeko tämä myös pulskaa yh:ta vai vain hyvännäköisiä naisia? Eli onko jokaisella tylsännäköisellä tai tätimäisellä ja persoonaltaankin tylsällä naisella ainakin yksi ihailija? Sehän on kiinnostavaa, jos näin on. Miten saisin selville kuka/ketkä ovat omalla kohdallani näitä ihailijoita?

Ainakin tuntemillani tätimäisillä ja rumilla 35 naisilla on ollut tähänastisessa elämässä kauhea määrä miehiä, että joku heitäkin tuntuu ihailevan. Tai vähintäänkin heidän vaginaansa. 

Viimeinen lause olikin sitten se ainoa millä merkitystä. Ei miehet ihastu naiseen, niitä kiinnostaa tökätä oma munansa jonnekin. Ei se ole mitään ihastusta tai ihailua.

No ihan naisten oma vika, että valkkaavat niistä munantökkäyshaluisista ne narsistisimmat pelimiehet. Kannattaisko ehkä olla antamatta heti sitä vagia, ja jalostaa ympärillä pyörivien kunnollisten miesten munantökkäyshaluista parisuhdehaluja?

Miksi? Sitähän voi vain ignoorata ne ympärillään pyörivät munantökkäyshaluiset miehet ja jatkaa elämäänsä. Poittihan tässä pörräävät ihailijat -keskustelussa onkin se, että miehet vain odottavat vihreää valoa päästäkseen treffeille (ja ilmeisesti sänkyyn), mutta naisia ei kiinnosta. Suosittelen, että jatketaan samaa kiinnostumatonta linjaa jatkossakin. Miksi muuttaisimme hyväksi havaittua toimintaa ja alkaisimme sekaantua noihin mainittuihin "ympärillä pörrääviin ihastuneisiin miehiin" ja tuhlaisimme aikaamme heidän "jalostamiseensa"?

Keskusteluhan lähti siitä, että joku nainen väitti ettei naisilla olisi jatkuvasti ihastuneita miehiä ympärillä. Tämän keskustelun alahaaran tarkoitus on vain ollut todistaa, että käytännössä kaikilla naisilla on ympärillään miehiä, jotka lähtisi heti treffeille. Jos nämä miehet eivät käy naiselle, niin ehkä terapiassa nainen ymmärtäisi, ettei voi saada tasoaan parempia miehiä.

Jos nyt kuvitellaan että tasoteoria pitää paikkansa, niin joo. En voi saada tasoani parempia miehiä. Eli täten jään siis yksin, KOSKA KUKAAN _EI_OLE KIINNOSTUNUT MINUSTA. EI KUKAAN.

Tämä on ihan yhtä hedelmällistä kuin jankkaisit että varmasti joku vegaani saa nälän pois pihvillä. Muttakun ne vegaanit eivät halua pihviä. Niinkuin miehet eivät halua minua. Mutta jälleen kerran seuraavassa keskustelussa tämä on pyyhkiytynyt pois muististanne, koska se ei palvele teidän agendaanne jossa väitätte että nainen saa aina. Ei saa. Jotkut eivät saa koskaan.

T. se joku nainen

1. Onko työ-, opiskelu- tai harrastusympäristössäsi miehiä?

2. Miten pukeudut? Laita vaikka jotain esimerkkikuvia

3. Minkä pituiset ja malliset hiukset sinulla on?

4. Onko sinulla ylipainoa? Onko sitä vähän vai huomattavasti?

Onko nämä oikeasti ne ratkaisevat asiat? Työskentelen miesvaltaisella alalla, pukeudun tilanteen mukaan, joskus räsyisiin verkkareihin ja joskus kauniisiin mekkoihin. Puolipitkät hiukset. Ylipainoa se 10 kg.

Mutta syy miksi minusta ei kiinnostuta, ei johdu mistään noista, ihmisessä on muutakin kuin ulkonäkö. Se on toki tosin vaikeaa hahmottaa jos käsitys naisista perustuu pikseleihin tietokoneen näytöllä.

Niin ja naisena tiedät paremmin, mistä miehet kiinnostuu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onpa taas ankeuttajat liikkeellä. Olettekohan tosiaan tyytyväisiä elämiinne, kun olette noin kärkkäästi syyllistämässä, tuomitsemassa ja leuhkimassa. Vietin itse villejä sinkkuvuosia lähes kolmivitoseksi: matkustin, sarjadeittailin ja pidin hauskaa muutenkin. Pari vuotta sitten löysin deittiappista miehen, jonka kanssa olen onnellinen ja perustanut perheen. Hän on kiltti, luotettava ja älykäs. Hän on paras ystäväni. Räiskyvää intohimoa ei ollut, mutta sen sijaan sain yhä kasvavan rakkauden. Tsemppiä kaikille puolisoa etsivälle. Kannattaa olla aktiivinen eikä luovuttaa, vaikka sopiva kumppani ei tulisi vastaan pitkäänkään aikaan.

Ei riitä, että löytää sen upean miehen joka vetää maton jalkojen alta, pitää myös itse olla kiehtova sen miehen mielestä. Jotenkin tuntuu hölmöltä alkaa aikuiselle ihmiselle kertomaan, että kaikkea ei saa mitä haluaa. Kaikista ei tule astronautteja tai edes luokanopettajia vaikka se olisi suurin unelma ja sen eteen tekisi 30 vuotta töitä. Samoin kaikki eivät saa parisuhdetta koskaan - vaikka törmäisi kymmeniin rakastettaviin miehiin (tai naisiin). Jos sulla itselläsi ei nappulat riitä, niin sä jäät ilman sitä opettajanpestiä tai parisuhdetta. Maailma kun ei pyöri pelkästään sillä mitkä sun omat tavoitteesi ovat.

Ihan sillä kokemuksella sanon, kun en ole koskaan seurustellut, harrastanut seksiä, päässyt unelmatyöhöni, menestynyt harrastuksissa, saanut pysyviä ihmissuhteita, pärjännyt koulussa tai saanut sitä haaveideni maalaistaloa. Joskus on viisaampaa todeta että neliskanttinen palikka ei mene pyöreästä reiästä vaikka kuinka hakkaisi. Säästyy edes se mielenterveys kun ei aseta liian suuria tavotteita.

Sellaisia naisia ei taida paljoa olla joilla ei olisi ihastuneita miehiä ympäristössään pörräämässä?

Jaa-a, mä elän ainakin ihan reaalimaailmassa enkä missään satukirjassa jossa prinssi saapuu valkealla ratsullaan neidon luo. Ei ole ollut itselläni koskaan, ja siskollanikaan ei niitä varsinaisesti pörrää ympärillä vaikka on menestynyt kilpatanssija ja on sosiaalisemmat ympyrät kuin minulla, asuu kaupungissa ja on menevä ihminen. Eikä muutenkaan tule mieleen sellaisia tapauksia, työelämässä on parisuhteissa eläviä naisia mutta eivät ole sellaisia joiden ympärillä pörräisi miehiä kuolaamassa perään, ihan tavallisia duunareita ne ovat. Että mihinhän perustat näkemyksesi? Ruokkimaan omaa katkeruuttasi?

Olen eri, mutta olen suunnilleen samaa mieltä aiemman kirjoittajan kanssa. Suunnilleen jokaisella naisella, joka edes sen verran liikkuu ihmisten ilmoilla (esim töissä/ opiskeluissa/ harrastuksessa), että muutamaa miestä tapaa elämässään edes kuukausittain, on ihailijoita ympärillään. Naiset eivät ymmärrä sitä miten helposti miehet ihastuvat, ja miten vaikeaa miehelle on nykyisessä ilmapiirissä osoittaa ihastuksensa arjessa tavattavaan naiseen, jos nainen ei selkeästi näytä vihreää valoa. Tämän seurauksena about jokaisella naisella, joka neukkukuutiostaan joskus poistuu, on ympärillään miehiä, jotka lähtisivät heti treffeille kyseisen naisen kanssa, jos mahdollisuus tulisi.

Toki tietenkin harva näistä miehistä kelpaisi laatukriteereistä huomattavan tarkoille naisille, mutta se on eri asia se. Ihailijoita löytyy, se on pääasia.

Mitä arvoa tai merkitystä miehen ihastuksella on, jos se ei kohdistu henkilöön, vaan mies "on ihastunut" jokaiseen näkemäänsä naiseen? Ja toisaalta jos naiset eivät kerran edes tiedä miesten ihastuksista, eihän se silloin heihin mitenkään vaikuta. Moni nainen kuvittelee, etteivät kelpaa kenellekään - sehän onkin mukava yllätys, jos pulskalla ja rääväsuiselle kouvolatukkaisella yh:llakin on lauma ihailijoita odottamassa vain "vihreää valoa". Vai tarkoititko nyt ihailussa kylpevillä naisilla hoikkia, pitkätukkaisia ja kauniita naisia?

Ei mies ole ihastunut jokaiseen näkemäänsä naiseen. Ei tarvitse olla naisen ympärillä kuin muutamia miehiä, niin jollekulle niistä hän on yksi miehen harvoista ihastuksista.

Koskeeko tämä myös pulskaa yh:ta vai vain hyvännäköisiä naisia? Eli onko jokaisella tylsännäköisellä tai tätimäisellä ja persoonaltaankin tylsällä naisella ainakin yksi ihailija? Sehän on kiinnostavaa, jos näin on. Miten saisin selville kuka/ketkä ovat omalla kohdallani näitä ihailijoita?

Ainakin tuntemillani tätimäisillä ja rumilla 35 naisilla on ollut tähänastisessa elämässä kauhea määrä miehiä, että joku heitäkin tuntuu ihailevan. Tai vähintäänkin heidän vaginaansa. 

Viimeinen lause olikin sitten se ainoa millä merkitystä. Ei miehet ihastu naiseen, niitä kiinnostaa tökätä oma munansa jonnekin. Ei se ole mitään ihastusta tai ihailua.

No ihan naisten oma vika, että valkkaavat niistä munantökkäyshaluisista ne narsistisimmat pelimiehet. Kannattaisko ehkä olla antamatta heti sitä vagia, ja jalostaa ympärillä pyörivien kunnollisten miesten munantökkäyshaluista parisuhdehaluja?

Lähdetään siitä, että miehiä ei ole pyörinyt ympärillä ikinä. Ja toinen ikävä käänne sun misogyniseen teoriaan on, että minä olen todella siveydensipuli, en ole kertaakaan ollut sukupuoliyhteydessä elämäni aikana. Kerro mulle että miten saan ympärilleni minusta kiinnostuneita miehiä (työskentelen miesvaltaisella alalla enkä ole edes kotiini kahlittu) kun itse en tätä osaa ja miten "jalostan näidtä parisuhdehaluisia", kun kukaan ei satu haluamaan minua yhtään mihinkään? Älä luettele asioita mitä minun ei tulisi tehdä kun et tiedä minusta mitään, vaan kerro mitä minun tulisi tehdä.

Miten pukeudut? Onko ylipainoa huomattavasti? Minkä pituiset hiukset sinulla on?

( ja nämä ei sitten ole "misogyniaa", vaan yritys selvittää jos on jotain low hanging fruitseja, joilla saat nopeasti lisää miehiä kiinnostumaan)

Vapaa-ajalla tykkään pukeutua mekkoihin, kotona ja töissä (duunarina varastolla) käytän jotain halpis tokmannin t-paitoja ja shortseja tai verkkareita. En meikkaa koskaan koska en osaa, enkä halua katsella naamaani peilistä. Painoa pitäisi saada kymmenkunta kiloa pois, mutta olen ollut parikymmentä kiloa alipainoinen nuorempana eikä kiinnostusta ole ollut missään vaiheessa: ulkonäkö ja varsinkin ne viat omassa ulkonäössäni on ihan muuta kuin paino. Hiukset ovat olleet aina puolipitkät.

Yrität töissä sulautua varaston miehiin joten varaston miehet eivät huomaa sinua. Jos pukeutuisit hiukan naisellisemmin, niin että varaston miehet huomaavat heti että joukossa on nainen, niin taatusti tulisi miehiä iskemään.

Enhän yritä. Yritän olla kuristamatta itseäni liukuhihnaan hepeneilläni ja rikkomatta parempia vaatteitani. Jos he eivät erota minua miehestä sen takia että minulla on housut jalassa niin ovat sen verran pahasti autisteja että en kaipaisikaan tuollaisen ihailua. Eikä voi olla ihmettelemättä miten denialismi toimii noin hyvin. Välittämättä realiteeteistä jatkatte vaan jankuttamista että taatusti saisin miehen. No enpä ole saanut, olin sitten laiha tai lihava, naisellinen tai en. Et sinä voi oikeasti minulle miestä parisuhteeseen pakottaa, he eivät halua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onpa taas ankeuttajat liikkeellä. Olettekohan tosiaan tyytyväisiä elämiinne, kun olette noin kärkkäästi syyllistämässä, tuomitsemassa ja leuhkimassa. Vietin itse villejä sinkkuvuosia lähes kolmivitoseksi: matkustin, sarjadeittailin ja pidin hauskaa muutenkin. Pari vuotta sitten löysin deittiappista miehen, jonka kanssa olen onnellinen ja perustanut perheen. Hän on kiltti, luotettava ja älykäs. Hän on paras ystäväni. Räiskyvää intohimoa ei ollut, mutta sen sijaan sain yhä kasvavan rakkauden. Tsemppiä kaikille puolisoa etsivälle. Kannattaa olla aktiivinen eikä luovuttaa, vaikka sopiva kumppani ei tulisi vastaan pitkäänkään aikaan.

Ei riitä, että löytää sen upean miehen joka vetää maton jalkojen alta, pitää myös itse olla kiehtova sen miehen mielestä. Jotenkin tuntuu hölmöltä alkaa aikuiselle ihmiselle kertomaan, että kaikkea ei saa mitä haluaa. Kaikista ei tule astronautteja tai edes luokanopettajia vaikka se olisi suurin unelma ja sen eteen tekisi 30 vuotta töitä. Samoin kaikki eivät saa parisuhdetta koskaan - vaikka törmäisi kymmeniin rakastettaviin miehiin (tai naisiin). Jos sulla itselläsi ei nappulat riitä, niin sä jäät ilman sitä opettajanpestiä tai parisuhdetta. Maailma kun ei pyöri pelkästään sillä mitkä sun omat tavoitteesi ovat.

Ihan sillä kokemuksella sanon, kun en ole koskaan seurustellut, harrastanut seksiä, päässyt unelmatyöhöni, menestynyt harrastuksissa, saanut pysyviä ihmissuhteita, pärjännyt koulussa tai saanut sitä haaveideni maalaistaloa. Joskus on viisaampaa todeta että neliskanttinen palikka ei mene pyöreästä reiästä vaikka kuinka hakkaisi. Säästyy edes se mielenterveys kun ei aseta liian suuria tavotteita.

Sellaisia naisia ei taida paljoa olla joilla ei olisi ihastuneita miehiä ympäristössään pörräämässä?

Jaa-a, mä elän ainakin ihan reaalimaailmassa enkä missään satukirjassa jossa prinssi saapuu valkealla ratsullaan neidon luo. Ei ole ollut itselläni koskaan, ja siskollanikaan ei niitä varsinaisesti pörrää ympärillä vaikka on menestynyt kilpatanssija ja on sosiaalisemmat ympyrät kuin minulla, asuu kaupungissa ja on menevä ihminen. Eikä muutenkaan tule mieleen sellaisia tapauksia, työelämässä on parisuhteissa eläviä naisia mutta eivät ole sellaisia joiden ympärillä pörräisi miehiä kuolaamassa perään, ihan tavallisia duunareita ne ovat. Että mihinhän perustat näkemyksesi? Ruokkimaan omaa katkeruuttasi?

Olen eri, mutta olen suunnilleen samaa mieltä aiemman kirjoittajan kanssa. Suunnilleen jokaisella naisella, joka edes sen verran liikkuu ihmisten ilmoilla (esim töissä/ opiskeluissa/ harrastuksessa), että muutamaa miestä tapaa elämässään edes kuukausittain, on ihailijoita ympärillään. Naiset eivät ymmärrä sitä miten helposti miehet ihastuvat, ja miten vaikeaa miehelle on nykyisessä ilmapiirissä osoittaa ihastuksensa arjessa tavattavaan naiseen, jos nainen ei selkeästi näytä vihreää valoa. Tämän seurauksena about jokaisella naisella, joka neukkukuutiostaan joskus poistuu, on ympärillään miehiä, jotka lähtisivät heti treffeille kyseisen naisen kanssa, jos mahdollisuus tulisi.

Toki tietenkin harva näistä miehistä kelpaisi laatukriteereistä huomattavan tarkoille naisille, mutta se on eri asia se. Ihailijoita löytyy, se on pääasia.

Mitä arvoa tai merkitystä miehen ihastuksella on, jos se ei kohdistu henkilöön, vaan mies "on ihastunut" jokaiseen näkemäänsä naiseen? Ja toisaalta jos naiset eivät kerran edes tiedä miesten ihastuksista, eihän se silloin heihin mitenkään vaikuta. Moni nainen kuvittelee, etteivät kelpaa kenellekään - sehän onkin mukava yllätys, jos pulskalla ja rääväsuiselle kouvolatukkaisella yh:llakin on lauma ihailijoita odottamassa vain "vihreää valoa". Vai tarkoititko nyt ihailussa kylpevillä naisilla hoikkia, pitkätukkaisia ja kauniita naisia?

Ei mies ole ihastunut jokaiseen näkemäänsä naiseen. Ei tarvitse olla naisen ympärillä kuin muutamia miehiä, niin jollekulle niistä hän on yksi miehen harvoista ihastuksista.

Koskeeko tämä myös pulskaa yh:ta vai vain hyvännäköisiä naisia? Eli onko jokaisella tylsännäköisellä tai tätimäisellä ja persoonaltaankin tylsällä naisella ainakin yksi ihailija? Sehän on kiinnostavaa, jos näin on. Miten saisin selville kuka/ketkä ovat omalla kohdallani näitä ihailijoita?

Ainakin tuntemillani tätimäisillä ja rumilla 35 naisilla on ollut tähänastisessa elämässä kauhea määrä miehiä, että joku heitäkin tuntuu ihailevan. Tai vähintäänkin heidän vaginaansa. 

Viimeinen lause olikin sitten se ainoa millä merkitystä. Ei miehet ihastu naiseen, niitä kiinnostaa tökätä oma munansa jonnekin. Ei se ole mitään ihastusta tai ihailua.

No ihan naisten oma vika, että valkkaavat niistä munantökkäyshaluisista ne narsistisimmat pelimiehet. Kannattaisko ehkä olla antamatta heti sitä vagia, ja jalostaa ympärillä pyörivien kunnollisten miesten munantökkäyshaluista parisuhdehaluja?

Miksi? Sitähän voi vain ignoorata ne ympärillään pyörivät munantökkäyshaluiset miehet ja jatkaa elämäänsä. Poittihan tässä pörräävät ihailijat -keskustelussa onkin se, että miehet vain odottavat vihreää valoa päästäkseen treffeille (ja ilmeisesti sänkyyn), mutta naisia ei kiinnosta. Suosittelen, että jatketaan samaa kiinnostumatonta linjaa jatkossakin. Miksi muuttaisimme hyväksi havaittua toimintaa ja alkaisimme sekaantua noihin mainittuihin "ympärillä pörrääviin ihastuneisiin miehiin" ja tuhlaisimme aikaamme heidän "jalostamiseensa"?

Keskusteluhan lähti siitä, että joku nainen väitti ettei naisilla olisi jatkuvasti ihastuneita miehiä ympärillä. Tämän keskustelun alahaaran tarkoitus on vain ollut todistaa, että käytännössä kaikilla naisilla on ympärillään miehiä, jotka lähtisi heti treffeille. Jos nämä miehet eivät käy naiselle, niin ehkä terapiassa nainen ymmärtäisi, ettei voi saada tasoaan parempia miehiä.

Jos nyt kuvitellaan että tasoteoria pitää paikkansa, niin joo. En voi saada tasoani parempia miehiä. Eli täten jään siis yksin, KOSKA KUKAAN _EI_OLE KIINNOSTUNUT MINUSTA. EI KUKAAN.

Tämä on ihan yhtä hedelmällistä kuin jankkaisit että varmasti joku vegaani saa nälän pois pihvillä. Muttakun ne vegaanit eivät halua pihviä. Niinkuin miehet eivät halua minua. Mutta jälleen kerran seuraavassa keskustelussa tämä on pyyhkiytynyt pois muististanne, koska se ei palvele teidän agendaanne jossa väitätte että nainen saa aina. Ei saa. Jotkut eivät saa koskaan.

T. se joku nainen

1. Onko työ-, opiskelu- tai harrastusympäristössäsi miehiä?

2. Miten pukeudut? Laita vaikka jotain esimerkkikuvia

3. Minkä pituiset ja malliset hiukset sinulla on?

4. Onko sinulla ylipainoa? Onko sitä vähän vai huomattavasti?

Onko nämä oikeasti ne ratkaisevat asiat? Työskentelen miesvaltaisella alalla, pukeudun tilanteen mukaan, joskus räsyisiin verkkareihin ja joskus kauniisiin mekkoihin. Puolipitkät hiukset. Ylipainoa se 10 kg.

Mutta syy miksi minusta ei kiinnostuta, ei johdu mistään noista, ihmisessä on muutakin kuin ulkonäkö. Se on toki tosin vaikeaa hahmottaa jos käsitys naisista perustuu pikseleihin tietokoneen näytöllä.

Niin ja naisena tiedät paremmin, mistä miehet kiinnostuu.

Hah! Jos tietäisin, osaisin pyrkiä kehittymään siihen suuntaan niissä raameissa että pysyn kuitenkin omana itsenäni. Nyt kun en vain tiedä. Tiedän vain etteivät he ole minusta kiinnostuneita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onpa taas ankeuttajat liikkeellä. Olettekohan tosiaan tyytyväisiä elämiinne, kun olette noin kärkkäästi syyllistämässä, tuomitsemassa ja leuhkimassa. Vietin itse villejä sinkkuvuosia lähes kolmivitoseksi: matkustin, sarjadeittailin ja pidin hauskaa muutenkin. Pari vuotta sitten löysin deittiappista miehen, jonka kanssa olen onnellinen ja perustanut perheen. Hän on kiltti, luotettava ja älykäs. Hän on paras ystäväni. Räiskyvää intohimoa ei ollut, mutta sen sijaan sain yhä kasvavan rakkauden. Tsemppiä kaikille puolisoa etsivälle. Kannattaa olla aktiivinen eikä luovuttaa, vaikka sopiva kumppani ei tulisi vastaan pitkäänkään aikaan.

Ei riitä, että löytää sen upean miehen joka vetää maton jalkojen alta, pitää myös itse olla kiehtova sen miehen mielestä. Jotenkin tuntuu hölmöltä alkaa aikuiselle ihmiselle kertomaan, että kaikkea ei saa mitä haluaa. Kaikista ei tule astronautteja tai edes luokanopettajia vaikka se olisi suurin unelma ja sen eteen tekisi 30 vuotta töitä. Samoin kaikki eivät saa parisuhdetta koskaan - vaikka törmäisi kymmeniin rakastettaviin miehiin (tai naisiin). Jos sulla itselläsi ei nappulat riitä, niin sä jäät ilman sitä opettajanpestiä tai parisuhdetta. Maailma kun ei pyöri pelkästään sillä mitkä sun omat tavoitteesi ovat.

Ihan sillä kokemuksella sanon, kun en ole koskaan seurustellut, harrastanut seksiä, päässyt unelmatyöhöni, menestynyt harrastuksissa, saanut pysyviä ihmissuhteita, pärjännyt koulussa tai saanut sitä haaveideni maalaistaloa. Joskus on viisaampaa todeta että neliskanttinen palikka ei mene pyöreästä reiästä vaikka kuinka hakkaisi. Säästyy edes se mielenterveys kun ei aseta liian suuria tavotteita.

Sellaisia naisia ei taida paljoa olla joilla ei olisi ihastuneita miehiä ympäristössään pörräämässä?

Jaa-a, mä elän ainakin ihan reaalimaailmassa enkä missään satukirjassa jossa prinssi saapuu valkealla ratsullaan neidon luo. Ei ole ollut itselläni koskaan, ja siskollanikaan ei niitä varsinaisesti pörrää ympärillä vaikka on menestynyt kilpatanssija ja on sosiaalisemmat ympyrät kuin minulla, asuu kaupungissa ja on menevä ihminen. Eikä muutenkaan tule mieleen sellaisia tapauksia, työelämässä on parisuhteissa eläviä naisia mutta eivät ole sellaisia joiden ympärillä pörräisi miehiä kuolaamassa perään, ihan tavallisia duunareita ne ovat. Että mihinhän perustat näkemyksesi? Ruokkimaan omaa katkeruuttasi?

Olen eri, mutta olen suunnilleen samaa mieltä aiemman kirjoittajan kanssa. Suunnilleen jokaisella naisella, joka edes sen verran liikkuu ihmisten ilmoilla (esim töissä/ opiskeluissa/ harrastuksessa), että muutamaa miestä tapaa elämässään edes kuukausittain, on ihailijoita ympärillään. Naiset eivät ymmärrä sitä miten helposti miehet ihastuvat, ja miten vaikeaa miehelle on nykyisessä ilmapiirissä osoittaa ihastuksensa arjessa tavattavaan naiseen, jos nainen ei selkeästi näytä vihreää valoa. Tämän seurauksena about jokaisella naisella, joka neukkukuutiostaan joskus poistuu, on ympärillään miehiä, jotka lähtisivät heti treffeille kyseisen naisen kanssa, jos mahdollisuus tulisi.

Toki tietenkin harva näistä miehistä kelpaisi laatukriteereistä huomattavan tarkoille naisille, mutta se on eri asia se. Ihailijoita löytyy, se on pääasia.

Mitä arvoa tai merkitystä miehen ihastuksella on, jos se ei kohdistu henkilöön, vaan mies "on ihastunut" jokaiseen näkemäänsä naiseen? Ja toisaalta jos naiset eivät kerran edes tiedä miesten ihastuksista, eihän se silloin heihin mitenkään vaikuta. Moni nainen kuvittelee, etteivät kelpaa kenellekään - sehän onkin mukava yllätys, jos pulskalla ja rääväsuiselle kouvolatukkaisella yh:llakin on lauma ihailijoita odottamassa vain "vihreää valoa". Vai tarkoititko nyt ihailussa kylpevillä naisilla hoikkia, pitkätukkaisia ja kauniita naisia?

Ei mies ole ihastunut jokaiseen näkemäänsä naiseen. Ei tarvitse olla naisen ympärillä kuin muutamia miehiä, niin jollekulle niistä hän on yksi miehen harvoista ihastuksista.

Koskeeko tämä myös pulskaa yh:ta vai vain hyvännäköisiä naisia? Eli onko jokaisella tylsännäköisellä tai tätimäisellä ja persoonaltaankin tylsällä naisella ainakin yksi ihailija? Sehän on kiinnostavaa, jos näin on. Miten saisin selville kuka/ketkä ovat omalla kohdallani näitä ihailijoita?

Ainakin tuntemillani tätimäisillä ja rumilla 35 naisilla on ollut tähänastisessa elämässä kauhea määrä miehiä, että joku heitäkin tuntuu ihailevan. Tai vähintäänkin heidän vaginaansa. 

Viimeinen lause olikin sitten se ainoa millä merkitystä. Ei miehet ihastu naiseen, niitä kiinnostaa tökätä oma munansa jonnekin. Ei se ole mitään ihastusta tai ihailua.

No ihan naisten oma vika, että valkkaavat niistä munantökkäyshaluisista ne narsistisimmat pelimiehet. Kannattaisko ehkä olla antamatta heti sitä vagia, ja jalostaa ympärillä pyörivien kunnollisten miesten munantökkäyshaluista parisuhdehaluja?

Miksi? Sitähän voi vain ignoorata ne ympärillään pyörivät munantökkäyshaluiset miehet ja jatkaa elämäänsä. Poittihan tässä pörräävät ihailijat -keskustelussa onkin se, että miehet vain odottavat vihreää valoa päästäkseen treffeille (ja ilmeisesti sänkyyn), mutta naisia ei kiinnosta. Suosittelen, että jatketaan samaa kiinnostumatonta linjaa jatkossakin. Miksi muuttaisimme hyväksi havaittua toimintaa ja alkaisimme sekaantua noihin mainittuihin "ympärillä pörrääviin ihastuneisiin miehiin" ja tuhlaisimme aikaamme heidän "jalostamiseensa"?

Keskusteluhan lähti siitä, että joku nainen väitti ettei naisilla olisi jatkuvasti ihastuneita miehiä ympärillä. Tämän keskustelun alahaaran tarkoitus on vain ollut todistaa, että käytännössä kaikilla naisilla on ympärillään miehiä, jotka lähtisi heti treffeille. Jos nämä miehet eivät käy naiselle, niin ehkä terapiassa nainen ymmärtäisi, ettei voi saada tasoaan parempia miehiä.

Jos nyt kuvitellaan että tasoteoria pitää paikkansa, niin joo. En voi saada tasoani parempia miehiä. Eli täten jään siis yksin, KOSKA KUKAAN _EI_OLE KIINNOSTUNUT MINUSTA. EI KUKAAN.

Tämä on ihan yhtä hedelmällistä kuin jankkaisit että varmasti joku vegaani saa nälän pois pihvillä. Muttakun ne vegaanit eivät halua pihviä. Niinkuin miehet eivät halua minua. Mutta jälleen kerran seuraavassa keskustelussa tämä on pyyhkiytynyt pois muististanne, koska se ei palvele teidän agendaanne jossa väitätte että nainen saa aina. Ei saa. Jotkut eivät saa koskaan.

T. se joku nainen

1. Onko työ-, opiskelu- tai harrastusympäristössäsi miehiä?

2. Miten pukeudut? Laita vaikka jotain esimerkkikuvia

3. Minkä pituiset ja malliset hiukset sinulla on?

4. Onko sinulla ylipainoa? Onko sitä vähän vai huomattavasti?

Onko nämä oikeasti ne ratkaisevat asiat? Työskentelen miesvaltaisella alalla, pukeudun tilanteen mukaan, joskus räsyisiin verkkareihin ja joskus kauniisiin mekkoihin. Puolipitkät hiukset. Ylipainoa se 10 kg.

Mutta syy miksi minusta ei kiinnostuta, ei johdu mistään noista, ihmisessä on muutakin kuin ulkonäkö. Se on toki tosin vaikeaa hahmottaa jos käsitys naisista perustuu pikseleihin tietokoneen näytöllä.

Mies on visuaalinen, joten mitä kauniimpi olet sitä haluttavampana sinut nähdään. Mutta sitten tulee tietenkin ne asiat, jotka syövät sitä puolta ja se on luonne, käytös, ääni ja negatiivisuuden taso ja kuinka mukava ihmisenä olet.

Pitkiä hiuksia on niin monenlaisia, se ei kerro mitään. Meikkauksia on niin monen näköistä, ettei se kerro muille mitään. Joskus jopa ilman meikkiä on parempi kun se nykyinen käytössä oleva tyyli. Ylipaino jakautuu niin monin eri tavoin, joten 10 kiloa voi olla kaunistavaa tai todella rumentavaa.

Mutta kun kuuntelen miehiä lähes aina se suurin ei on se luonne ja ne ongelmat. Katso noita amerikkalaisia filmejä, joissa kuvataan sitä täydellistä vaimoa. Se on aika hyvä kuvaus ihannenaisesta puolisona länsimaissa. Mitä kauemmas ajaudut siitä, sitä vaikeampaa sinun on saada hyvää puolisoa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onpa taas ankeuttajat liikkeellä. Olettekohan tosiaan tyytyväisiä elämiinne, kun olette noin kärkkäästi syyllistämässä, tuomitsemassa ja leuhkimassa. Vietin itse villejä sinkkuvuosia lähes kolmivitoseksi: matkustin, sarjadeittailin ja pidin hauskaa muutenkin. Pari vuotta sitten löysin deittiappista miehen, jonka kanssa olen onnellinen ja perustanut perheen. Hän on kiltti, luotettava ja älykäs. Hän on paras ystäväni. Räiskyvää intohimoa ei ollut, mutta sen sijaan sain yhä kasvavan rakkauden. Tsemppiä kaikille puolisoa etsivälle. Kannattaa olla aktiivinen eikä luovuttaa, vaikka sopiva kumppani ei tulisi vastaan pitkäänkään aikaan.

Ei riitä, että löytää sen upean miehen joka vetää maton jalkojen alta, pitää myös itse olla kiehtova sen miehen mielestä. Jotenkin tuntuu hölmöltä alkaa aikuiselle ihmiselle kertomaan, että kaikkea ei saa mitä haluaa. Kaikista ei tule astronautteja tai edes luokanopettajia vaikka se olisi suurin unelma ja sen eteen tekisi 30 vuotta töitä. Samoin kaikki eivät saa parisuhdetta koskaan - vaikka törmäisi kymmeniin rakastettaviin miehiin (tai naisiin). Jos sulla itselläsi ei nappulat riitä, niin sä jäät ilman sitä opettajanpestiä tai parisuhdetta. Maailma kun ei pyöri pelkästään sillä mitkä sun omat tavoitteesi ovat.

Ihan sillä kokemuksella sanon, kun en ole koskaan seurustellut, harrastanut seksiä, päässyt unelmatyöhöni, menestynyt harrastuksissa, saanut pysyviä ihmissuhteita, pärjännyt koulussa tai saanut sitä haaveideni maalaistaloa. Joskus on viisaampaa todeta että neliskanttinen palikka ei mene pyöreästä reiästä vaikka kuinka hakkaisi. Säästyy edes se mielenterveys kun ei aseta liian suuria tavotteita.

Sellaisia naisia ei taida paljoa olla joilla ei olisi ihastuneita miehiä ympäristössään pörräämässä?

Jaa-a, mä elän ainakin ihan reaalimaailmassa enkä missään satukirjassa jossa prinssi saapuu valkealla ratsullaan neidon luo. Ei ole ollut itselläni koskaan, ja siskollanikaan ei niitä varsinaisesti pörrää ympärillä vaikka on menestynyt kilpatanssija ja on sosiaalisemmat ympyrät kuin minulla, asuu kaupungissa ja on menevä ihminen. Eikä muutenkaan tule mieleen sellaisia tapauksia, työelämässä on parisuhteissa eläviä naisia mutta eivät ole sellaisia joiden ympärillä pörräisi miehiä kuolaamassa perään, ihan tavallisia duunareita ne ovat. Että mihinhän perustat näkemyksesi? Ruokkimaan omaa katkeruuttasi?

Olen eri, mutta olen suunnilleen samaa mieltä aiemman kirjoittajan kanssa. Suunnilleen jokaisella naisella, joka edes sen verran liikkuu ihmisten ilmoilla (esim töissä/ opiskeluissa/ harrastuksessa), että muutamaa miestä tapaa elämässään edes kuukausittain, on ihailijoita ympärillään. Naiset eivät ymmärrä sitä miten helposti miehet ihastuvat, ja miten vaikeaa miehelle on nykyisessä ilmapiirissä osoittaa ihastuksensa arjessa tavattavaan naiseen, jos nainen ei selkeästi näytä vihreää valoa. Tämän seurauksena about jokaisella naisella, joka neukkukuutiostaan joskus poistuu, on ympärillään miehiä, jotka lähtisivät heti treffeille kyseisen naisen kanssa, jos mahdollisuus tulisi.

Toki tietenkin harva näistä miehistä kelpaisi laatukriteereistä huomattavan tarkoille naisille, mutta se on eri asia se. Ihailijoita löytyy, se on pääasia.

Mitä arvoa tai merkitystä miehen ihastuksella on, jos se ei kohdistu henkilöön, vaan mies "on ihastunut" jokaiseen näkemäänsä naiseen? Ja toisaalta jos naiset eivät kerran edes tiedä miesten ihastuksista, eihän se silloin heihin mitenkään vaikuta. Moni nainen kuvittelee, etteivät kelpaa kenellekään - sehän onkin mukava yllätys, jos pulskalla ja rääväsuiselle kouvolatukkaisella yh:llakin on lauma ihailijoita odottamassa vain "vihreää valoa". Vai tarkoititko nyt ihailussa kylpevillä naisilla hoikkia, pitkätukkaisia ja kauniita naisia?

Ei mies ole ihastunut jokaiseen näkemäänsä naiseen. Ei tarvitse olla naisen ympärillä kuin muutamia miehiä, niin jollekulle niistä hän on yksi miehen harvoista ihastuksista.

Koskeeko tämä myös pulskaa yh:ta vai vain hyvännäköisiä naisia? Eli onko jokaisella tylsännäköisellä tai tätimäisellä ja persoonaltaankin tylsällä naisella ainakin yksi ihailija? Sehän on kiinnostavaa, jos näin on. Miten saisin selville kuka/ketkä ovat omalla kohdallani näitä ihailijoita?

Ainakin tuntemillani tätimäisillä ja rumilla 35 naisilla on ollut tähänastisessa elämässä kauhea määrä miehiä, että joku heitäkin tuntuu ihailevan. Tai vähintäänkin heidän vaginaansa. 

Viimeinen lause olikin sitten se ainoa millä merkitystä. Ei miehet ihastu naiseen, niitä kiinnostaa tökätä oma munansa jonnekin. Ei se ole mitään ihastusta tai ihailua.

No ihan naisten oma vika, että valkkaavat niistä munantökkäyshaluisista ne narsistisimmat pelimiehet. Kannattaisko ehkä olla antamatta heti sitä vagia, ja jalostaa ympärillä pyörivien kunnollisten miesten munantökkäyshaluista parisuhdehaluja?

Lähdetään siitä, että miehiä ei ole pyörinyt ympärillä ikinä. Ja toinen ikävä käänne sun misogyniseen teoriaan on, että minä olen todella siveydensipuli, en ole kertaakaan ollut sukupuoliyhteydessä elämäni aikana. Kerro mulle että miten saan ympärilleni minusta kiinnostuneita miehiä (työskentelen miesvaltaisella alalla enkä ole edes kotiini kahlittu) kun itse en tätä osaa ja miten "jalostan näidtä parisuhdehaluisia", kun kukaan ei satu haluamaan minua yhtään mihinkään? Älä luettele asioita mitä minun ei tulisi tehdä kun et tiedä minusta mitään, vaan kerro mitä minun tulisi tehdä.

Miten pukeudut? Onko ylipainoa huomattavasti? Minkä pituiset hiukset sinulla on?

( ja nämä ei sitten ole "misogyniaa", vaan yritys selvittää jos on jotain low hanging fruitseja, joilla saat nopeasti lisää miehiä kiinnostumaan)

En ole tuo, jolta kysyit ja joka aiemmin kirjoitti miesten kiinnostumattomuudesta, mutta kommentoin tähän, että myöskään minun ympärilläni ei ole ikinä pyörinyt miehiä, ja sinkkuaikoina kumppania on tosi vaikea löytää. Nuorempana olin kyllä pitkässä suhteessa, eli siltä ajalta en osaa sanoa mitään, mutta 35+ ikäisenä tilanne on tämä. Olen aina ollut hoikka, minulla on pitkät paksuhkot hiukset, meikkaan hillitysti (esim. valokuvissa ei välttämättä huomaa, että on meikkiä), pukeudun naisellisesti mutta en paljastavasti: usein on esim. mustat tiukat farkut ja hyvin istuva paita. Ei tatuointeja tai lävistyksiä (ei edes korvakoruja). Käytän halpoja koruja, esim. hopeasormus, hopeinen pieni riipus.  Minulla on lapsia, mutta tätähän eivät tiedä tuntemattomat ihmiset baarissa, tapahtumissa, työpaikan tilaisuuksissa, yms. Eli lasten olemassaolo voi vaikuttaa ainoastaan tuttujen miesten kiinnostuksenpuutteeseen. En ole ujo tai epäsosiaalinen, mutta en myöskään mikään koko ajan äänessä oleva ylisosiaalinen ekstroverttikään.

En todellakaan tiedä, missä ovat ne "kaikkien naisten ympärillä pörräävät ihastuneet miehet", en myöskään tiedä missä ovat "lukuisat aloitteet ja treffipyynnöt".

Lapsista tulee naisiin usein varatun ja tympeän soccer mom Karenin aura. 

Ei ole vitsi. Miehet aistivat sinusta sinun lapsesi ja tympeytesi ja halusi saada "aikuinen suhde" oikean parisuhteen sijaan.

Jaa. No miksi minulle ei tehty aloitteita silloinkaan, kun ei ollut lapsia? Vai onko minulla aina ollut soccer mon Karenin aura? Ja miten tämä nyt enää sopii ketjun väitteisiin, että lähes kaikilla naisilla pyörii ihailijoita ympärillä, jos lopulta kyse onkin siitä, että vain pieni osa naisista on tällaisia. Ilmeisesti jokaiselle naiselle, jonka ympärillä ei pyöri ihailijoita, keksitään jokin syy, mikä selittää asian, ja lopulta juuri minkäänlainen nainen ei sovi ihailtavien joukkoon - eli lopulta tullaan siihen, että juuri kenenkään naisen ympärillä ei pyöri ihailijoita. Eihän siellä lopulta ole kuin ne kauniit, mukavat, hoikat ja persoonaltaan erityisen kivat naiset.

Ja mitä tarkoittaa "aikuinen suhde"? Eikö yli 35-vuotiaiden suhde lähtökohtaisesti ole aikuinen eikä esim. teinisuhde? Ja eipä kyllä seksisuhdettakaan kukaan ole ehdotellut. Ja jos aikusiella suhteella tarkoitat yhteenmuuttoa tms, niin just sitä en halua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onpa taas ankeuttajat liikkeellä. Olettekohan tosiaan tyytyväisiä elämiinne, kun olette noin kärkkäästi syyllistämässä, tuomitsemassa ja leuhkimassa. Vietin itse villejä sinkkuvuosia lähes kolmivitoseksi: matkustin, sarjadeittailin ja pidin hauskaa muutenkin. Pari vuotta sitten löysin deittiappista miehen, jonka kanssa olen onnellinen ja perustanut perheen. Hän on kiltti, luotettava ja älykäs. Hän on paras ystäväni. Räiskyvää intohimoa ei ollut, mutta sen sijaan sain yhä kasvavan rakkauden. Tsemppiä kaikille puolisoa etsivälle. Kannattaa olla aktiivinen eikä luovuttaa, vaikka sopiva kumppani ei tulisi vastaan pitkäänkään aikaan.

Ei riitä, että löytää sen upean miehen joka vetää maton jalkojen alta, pitää myös itse olla kiehtova sen miehen mielestä. Jotenkin tuntuu hölmöltä alkaa aikuiselle ihmiselle kertomaan, että kaikkea ei saa mitä haluaa. Kaikista ei tule astronautteja tai edes luokanopettajia vaikka se olisi suurin unelma ja sen eteen tekisi 30 vuotta töitä. Samoin kaikki eivät saa parisuhdetta koskaan - vaikka törmäisi kymmeniin rakastettaviin miehiin (tai naisiin). Jos sulla itselläsi ei nappulat riitä, niin sä jäät ilman sitä opettajanpestiä tai parisuhdetta. Maailma kun ei pyöri pelkästään sillä mitkä sun omat tavoitteesi ovat.

Ihan sillä kokemuksella sanon, kun en ole koskaan seurustellut, harrastanut seksiä, päässyt unelmatyöhöni, menestynyt harrastuksissa, saanut pysyviä ihmissuhteita, pärjännyt koulussa tai saanut sitä haaveideni maalaistaloa. Joskus on viisaampaa todeta että neliskanttinen palikka ei mene pyöreästä reiästä vaikka kuinka hakkaisi. Säästyy edes se mielenterveys kun ei aseta liian suuria tavotteita.

Sellaisia naisia ei taida paljoa olla joilla ei olisi ihastuneita miehiä ympäristössään pörräämässä?

Jaa-a, mä elän ainakin ihan reaalimaailmassa enkä missään satukirjassa jossa prinssi saapuu valkealla ratsullaan neidon luo. Ei ole ollut itselläni koskaan, ja siskollanikaan ei niitä varsinaisesti pörrää ympärillä vaikka on menestynyt kilpatanssija ja on sosiaalisemmat ympyrät kuin minulla, asuu kaupungissa ja on menevä ihminen. Eikä muutenkaan tule mieleen sellaisia tapauksia, työelämässä on parisuhteissa eläviä naisia mutta eivät ole sellaisia joiden ympärillä pörräisi miehiä kuolaamassa perään, ihan tavallisia duunareita ne ovat. Että mihinhän perustat näkemyksesi? Ruokkimaan omaa katkeruuttasi?

Olen eri, mutta olen suunnilleen samaa mieltä aiemman kirjoittajan kanssa. Suunnilleen jokaisella naisella, joka edes sen verran liikkuu ihmisten ilmoilla (esim töissä/ opiskeluissa/ harrastuksessa), että muutamaa miestä tapaa elämässään edes kuukausittain, on ihailijoita ympärillään. Naiset eivät ymmärrä sitä miten helposti miehet ihastuvat, ja miten vaikeaa miehelle on nykyisessä ilmapiirissä osoittaa ihastuksensa arjessa tavattavaan naiseen, jos nainen ei selkeästi näytä vihreää valoa. Tämän seurauksena about jokaisella naisella, joka neukkukuutiostaan joskus poistuu, on ympärillään miehiä, jotka lähtisivät heti treffeille kyseisen naisen kanssa, jos mahdollisuus tulisi.

Toki tietenkin harva näistä miehistä kelpaisi laatukriteereistä huomattavan tarkoille naisille, mutta se on eri asia se. Ihailijoita löytyy, se on pääasia.

Mitä arvoa tai merkitystä miehen ihastuksella on, jos se ei kohdistu henkilöön, vaan mies "on ihastunut" jokaiseen näkemäänsä naiseen? Ja toisaalta jos naiset eivät kerran edes tiedä miesten ihastuksista, eihän se silloin heihin mitenkään vaikuta. Moni nainen kuvittelee, etteivät kelpaa kenellekään - sehän onkin mukava yllätys, jos pulskalla ja rääväsuiselle kouvolatukkaisella yh:llakin on lauma ihailijoita odottamassa vain "vihreää valoa". Vai tarkoititko nyt ihailussa kylpevillä naisilla hoikkia, pitkätukkaisia ja kauniita naisia?

Ei mies ole ihastunut jokaiseen näkemäänsä naiseen. Ei tarvitse olla naisen ympärillä kuin muutamia miehiä, niin jollekulle niistä hän on yksi miehen harvoista ihastuksista.

Koskeeko tämä myös pulskaa yh:ta vai vain hyvännäköisiä naisia? Eli onko jokaisella tylsännäköisellä tai tätimäisellä ja persoonaltaankin tylsällä naisella ainakin yksi ihailija? Sehän on kiinnostavaa, jos näin on. Miten saisin selville kuka/ketkä ovat omalla kohdallani näitä ihailijoita?

Ainakin tuntemillani tätimäisillä ja rumilla 35 naisilla on ollut tähänastisessa elämässä kauhea määrä miehiä, että joku heitäkin tuntuu ihailevan. Tai vähintäänkin heidän vaginaansa. 

Viimeinen lause olikin sitten se ainoa millä merkitystä. Ei miehet ihastu naiseen, niitä kiinnostaa tökätä oma munansa jonnekin. Ei se ole mitään ihastusta tai ihailua.

No ihan naisten oma vika, että valkkaavat niistä munantökkäyshaluisista ne narsistisimmat pelimiehet. Kannattaisko ehkä olla antamatta heti sitä vagia, ja jalostaa ympärillä pyörivien kunnollisten miesten munantökkäyshaluista parisuhdehaluja?

Lähdetään siitä, että miehiä ei ole pyörinyt ympärillä ikinä. Ja toinen ikävä käänne sun misogyniseen teoriaan on, että minä olen todella siveydensipuli, en ole kertaakaan ollut sukupuoliyhteydessä elämäni aikana. Kerro mulle että miten saan ympärilleni minusta kiinnostuneita miehiä (työskentelen miesvaltaisella alalla enkä ole edes kotiini kahlittu) kun itse en tätä osaa ja miten "jalostan näidtä parisuhdehaluisia", kun kukaan ei satu haluamaan minua yhtään mihinkään? Älä luettele asioita mitä minun ei tulisi tehdä kun et tiedä minusta mitään, vaan kerro mitä minun tulisi tehdä.

Miten pukeudut? Onko ylipainoa huomattavasti? Minkä pituiset hiukset sinulla on?

( ja nämä ei sitten ole "misogyniaa", vaan yritys selvittää jos on jotain low hanging fruitseja, joilla saat nopeasti lisää miehiä kiinnostumaan)

Vapaa-ajalla tykkään pukeutua mekkoihin, kotona ja töissä (duunarina varastolla) käytän jotain halpis tokmannin t-paitoja ja shortseja tai verkkareita. En meikkaa koskaan koska en osaa, enkä halua katsella naamaani peilistä. Painoa pitäisi saada kymmenkunta kiloa pois, mutta olen ollut parikymmentä kiloa alipainoinen nuorempana eikä kiinnostusta ole ollut missään vaiheessa: ulkonäkö ja varsinkin ne viat omassa ulkonäössäni on ihan muuta kuin paino. Hiukset ovat olleet aina puolipitkät.

Yrität töissä sulautua varaston miehiin joten varaston miehet eivät huomaa sinua. Jos pukeutuisit hiukan naisellisemmin, niin että varaston miehet huomaavat heti että joukossa on nainen, niin taatusti tulisi miehiä iskemään.

Enhän yritä. Yritän olla kuristamatta itseäni liukuhihnaan hepeneilläni ja rikkomatta parempia vaatteitani. Jos he eivät erota minua miehestä sen takia että minulla on housut jalassa niin ovat sen verran pahasti autisteja että en kaipaisikaan tuollaisen ihailua. Eikä voi olla ihmettelemättä miten denialismi toimii noin hyvin. Välittämättä realiteeteistä jatkatte vaan jankuttamista että taatusti saisin miehen. No enpä ole saanut, olin sitten laiha tai lihava, naisellinen tai en. Et sinä voi oikeasti minulle miestä parisuhteeseen pakottaa, he eivät halua.

Tietenkään emme voi pakottaa yhtäkään noista sinun työkavereista sinun kanssasi suhteeseen, mutta kun maailmassa on ihmisiä n. 8 miljardia, niin se on ihan varma, että jos puolet on miehiä, niin niistä 4 miljardista löytyy ihan varmasti yksi, joka haluaa olla myös sinun kanssasi. Ehkä jopa ihan Suomesta. Mutta se yksi ei nyt ole siellä sinun varastossasi.

Suurin osa on töissä paikoissa, joissa muut eivät ole romanttisessa mielessä kiinnostuneita heistä. Se ei siis tarkoita mitään, ellet nyt ihan väkisin halua juuri sieltä työpaikalta sitä miestäsi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onpa taas ankeuttajat liikkeellä. Olettekohan tosiaan tyytyväisiä elämiinne, kun olette noin kärkkäästi syyllistämässä, tuomitsemassa ja leuhkimassa. Vietin itse villejä sinkkuvuosia lähes kolmivitoseksi: matkustin, sarjadeittailin ja pidin hauskaa muutenkin. Pari vuotta sitten löysin deittiappista miehen, jonka kanssa olen onnellinen ja perustanut perheen. Hän on kiltti, luotettava ja älykäs. Hän on paras ystäväni. Räiskyvää intohimoa ei ollut, mutta sen sijaan sain yhä kasvavan rakkauden. Tsemppiä kaikille puolisoa etsivälle. Kannattaa olla aktiivinen eikä luovuttaa, vaikka sopiva kumppani ei tulisi vastaan pitkäänkään aikaan.

Ei riitä, että löytää sen upean miehen joka vetää maton jalkojen alta, pitää myös itse olla kiehtova sen miehen mielestä. Jotenkin tuntuu hölmöltä alkaa aikuiselle ihmiselle kertomaan, että kaikkea ei saa mitä haluaa. Kaikista ei tule astronautteja tai edes luokanopettajia vaikka se olisi suurin unelma ja sen eteen tekisi 30 vuotta töitä. Samoin kaikki eivät saa parisuhdetta koskaan - vaikka törmäisi kymmeniin rakastettaviin miehiin (tai naisiin). Jos sulla itselläsi ei nappulat riitä, niin sä jäät ilman sitä opettajanpestiä tai parisuhdetta. Maailma kun ei pyöri pelkästään sillä mitkä sun omat tavoitteesi ovat.

Ihan sillä kokemuksella sanon, kun en ole koskaan seurustellut, harrastanut seksiä, päässyt unelmatyöhöni, menestynyt harrastuksissa, saanut pysyviä ihmissuhteita, pärjännyt koulussa tai saanut sitä haaveideni maalaistaloa. Joskus on viisaampaa todeta että neliskanttinen palikka ei mene pyöreästä reiästä vaikka kuinka hakkaisi. Säästyy edes se mielenterveys kun ei aseta liian suuria tavotteita.

Sellaisia naisia ei taida paljoa olla joilla ei olisi ihastuneita miehiä ympäristössään pörräämässä?

Jaa-a, mä elän ainakin ihan reaalimaailmassa enkä missään satukirjassa jossa prinssi saapuu valkealla ratsullaan neidon luo. Ei ole ollut itselläni koskaan, ja siskollanikaan ei niitä varsinaisesti pörrää ympärillä vaikka on menestynyt kilpatanssija ja on sosiaalisemmat ympyrät kuin minulla, asuu kaupungissa ja on menevä ihminen. Eikä muutenkaan tule mieleen sellaisia tapauksia, työelämässä on parisuhteissa eläviä naisia mutta eivät ole sellaisia joiden ympärillä pörräisi miehiä kuolaamassa perään, ihan tavallisia duunareita ne ovat. Että mihinhän perustat näkemyksesi? Ruokkimaan omaa katkeruuttasi?

Olen eri, mutta olen suunnilleen samaa mieltä aiemman kirjoittajan kanssa. Suunnilleen jokaisella naisella, joka edes sen verran liikkuu ihmisten ilmoilla (esim töissä/ opiskeluissa/ harrastuksessa), että muutamaa miestä tapaa elämässään edes kuukausittain, on ihailijoita ympärillään. Naiset eivät ymmärrä sitä miten helposti miehet ihastuvat, ja miten vaikeaa miehelle on nykyisessä ilmapiirissä osoittaa ihastuksensa arjessa tavattavaan naiseen, jos nainen ei selkeästi näytä vihreää valoa. Tämän seurauksena about jokaisella naisella, joka neukkukuutiostaan joskus poistuu, on ympärillään miehiä, jotka lähtisivät heti treffeille kyseisen naisen kanssa, jos mahdollisuus tulisi.

Toki tietenkin harva näistä miehistä kelpaisi laatukriteereistä huomattavan tarkoille naisille, mutta se on eri asia se. Ihailijoita löytyy, se on pääasia.

Mitä arvoa tai merkitystä miehen ihastuksella on, jos se ei kohdistu henkilöön, vaan mies "on ihastunut" jokaiseen näkemäänsä naiseen? Ja toisaalta jos naiset eivät kerran edes tiedä miesten ihastuksista, eihän se silloin heihin mitenkään vaikuta. Moni nainen kuvittelee, etteivät kelpaa kenellekään - sehän onkin mukava yllätys, jos pulskalla ja rääväsuiselle kouvolatukkaisella yh:llakin on lauma ihailijoita odottamassa vain "vihreää valoa". Vai tarkoititko nyt ihailussa kylpevillä naisilla hoikkia, pitkätukkaisia ja kauniita naisia?

Ei mies ole ihastunut jokaiseen näkemäänsä naiseen. Ei tarvitse olla naisen ympärillä kuin muutamia miehiä, niin jollekulle niistä hän on yksi miehen harvoista ihastuksista.

Koskeeko tämä myös pulskaa yh:ta vai vain hyvännäköisiä naisia? Eli onko jokaisella tylsännäköisellä tai tätimäisellä ja persoonaltaankin tylsällä naisella ainakin yksi ihailija? Sehän on kiinnostavaa, jos näin on. Miten saisin selville kuka/ketkä ovat omalla kohdallani näitä ihailijoita?

Ainakin tuntemillani tätimäisillä ja rumilla 35 naisilla on ollut tähänastisessa elämässä kauhea määrä miehiä, että joku heitäkin tuntuu ihailevan. Tai vähintäänkin heidän vaginaansa. 

Viimeinen lause olikin sitten se ainoa millä merkitystä. Ei miehet ihastu naiseen, niitä kiinnostaa tökätä oma munansa jonnekin. Ei se ole mitään ihastusta tai ihailua.

No ihan naisten oma vika, että valkkaavat niistä munantökkäyshaluisista ne narsistisimmat pelimiehet. Kannattaisko ehkä olla antamatta heti sitä vagia, ja jalostaa ympärillä pyörivien kunnollisten miesten munantökkäyshaluista parisuhdehaluja?

Lähdetään siitä, että miehiä ei ole pyörinyt ympärillä ikinä. Ja toinen ikävä käänne sun misogyniseen teoriaan on, että minä olen todella siveydensipuli, en ole kertaakaan ollut sukupuoliyhteydessä elämäni aikana. Kerro mulle että miten saan ympärilleni minusta kiinnostuneita miehiä (työskentelen miesvaltaisella alalla enkä ole edes kotiini kahlittu) kun itse en tätä osaa ja miten "jalostan näidtä parisuhdehaluisia", kun kukaan ei satu haluamaan minua yhtään mihinkään? Älä luettele asioita mitä minun ei tulisi tehdä kun et tiedä minusta mitään, vaan kerro mitä minun tulisi tehdä.

Miten pukeudut? Onko ylipainoa huomattavasti? Minkä pituiset hiukset sinulla on?

( ja nämä ei sitten ole "misogyniaa", vaan yritys selvittää jos on jotain low hanging fruitseja, joilla saat nopeasti lisää miehiä kiinnostumaan)

Vapaa-ajalla tykkään pukeutua mekkoihin, kotona ja töissä (duunarina varastolla) käytän jotain halpis tokmannin t-paitoja ja shortseja tai verkkareita. En meikkaa koskaan koska en osaa, enkä halua katsella naamaani peilistä. Painoa pitäisi saada kymmenkunta kiloa pois, mutta olen ollut parikymmentä kiloa alipainoinen nuorempana eikä kiinnostusta ole ollut missään vaiheessa: ulkonäkö ja varsinkin ne viat omassa ulkonäössäni on ihan muuta kuin paino. Hiukset ovat olleet aina puolipitkät.

Yrität töissä sulautua varaston miehiin joten varaston miehet eivät huomaa sinua. Jos pukeutuisit hiukan naisellisemmin, niin että varaston miehet huomaavat heti että joukossa on nainen, niin taatusti tulisi miehiä iskemään.

Mitenköhän varastotyössä voisi pukeutua "naisellisemmin"? Johonkin minihameeseen ja korkkareihin varmaan... Kumma juttu, että kesällä katukuvassa t-paiti ja shortsit kelpaavat, mutta varastolla pitäisi olla hameita ja korkkareita.

Eri