Millaisia bichon friset on oikeasti?
Mitkä on niiden pahimpia ongelmia? Kannattaako ottaa kahden aikuisen perheeseen seurakoira-lenkkikaveri-kainaloiseksi jos toivoo koiran olevan fyysisesti terve ja mukavaluonteinen, sisäsiistiksikin oppimaan kykenevä?
Aiempaa koirakokemusta on sheltistä ja pystykorvasta.
Kommentit (46)
Naapurissa yksi sellainen, ja haukkuuhan se. Muuttui myös todella laiskaksi kun pallit leikattiin pois, joutuvat säännöstelemään ruokaa että ei liho ihan muodottomaksi.
Kastrointi voi tehdä laiskaksi ja lihomisherkäksi minkä rotuisen koiran tahansa.
Yhden vanhan bichonin tiedän. Se on leikattu polvistaan mutta se kulkee häijysti ontuen.
Käsittääkseni polvi- ja ristisideleikkauksia tehdään tässä rodussa hyvin paljon. Tälläistä olen eri luennoilla kuullut. Sinänsä vieras rotu itselleni.
Itsellä kaksi Bichon-urosta. Lenkkiä tehdään 5-10km/pvä ja hyvin jaksavat. Kiintyvät kovasti omistajaan ja helposti oppivat asiat, myös ne huonot. Turkinhoito (pesu noin 10-12päivän välein ja karstaus, trimmi 1,5 kk:n välein) vaatii säännöllistä työtä, mutta kun sen hoitaa, niin ei se mikään mahdoton homma ole. Ihania luonteeltaan. <3 :)
Vierailija kirjoitti:
Jotenkin ihan toivotonta. Olen jo vuosia etsinyt sopivaa koiraa. Tykkään pienistä koirista, mutta aina on joku mutta - silmät pullistuu päästä, ei saa henkeä, polvet, lonkat, iho, allergiat.... taidan luovuttaa.
Vastaus: Mäyräkoira. Niitä on kaniini- ja minimäyräkoiria jotka on todella pieniä. Maailman ihanin ja terve rotu!!! Kokemusta on useista, normaali ja minimäykeistä ja kaikista karvamuodoista.
Kaverillani oli sellainen ja se oli tosi mukava.