Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Vaikea masennus, en halua syödä enää lääkkeitä - miten vaikuttaa sairaslomiin/työkyvyttömyyseläkkeeseen?
12.07.2022 |
En ole saanut apua lääkkeistä, kokeiltu jo niin montaa etten edes muista enää. Nyt 1,5 vuotta ollut ilman, ja elämäni on helpompaa ilman lääkitystä. Masentunut olen edelleen, mutta ilman sivuoireita tämä on tasaisempaa.
Olen 30-vuotias ja vaikuttaa siltä etten saa opintojani räpiköityä läpi, enkä myöskään pärjää työelämässä. Olen ollut opintotuella, ja korona-aikaan kun sai kotona tehdä omassa tahdissa, onnistuin joten kuten etenemään opinnoista. Nyt taas alamäki alkanut ja alkaa käydä selväksi etten tule suoriutumaan opinnoista enää...
Avun piirii palaaminen tuntuu kuitenkin vaikealta. En halua enää kokeilla lääkkeitä, sillä lääkitysjaksot johtavat aina uusiin ongelmiin, joista on vaikea päästä eroon. Aiemmin olen suostunut lääkärin ehdotuksiin, joten en yhtään tiedä mitä tapahtuu, jos en suostukaan lääkitykseen? Saanko sairaslomaa, voiko lääkäri pakottaa syömään lääkkeitä? Onko työkyvyttömyyseläkkeelle mahdoton päästä, jos ei ole hoitomyönteinen?
Kommentit (26)
Vierailija kirjoitti:
Ainakin terapiaan pitää suostua...
Siihen toki suostuisin. Ja sähköhoitoonkin menisin mielelläni. Ainoastaan lääkekokeiluita en enää jaksaisi.
-ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sairausloma on itsensä hoitamista varten, joten lääkkeiden käyttämättömyys voi olla este sairauspäivärahan jatkamiselle. Etkö ole ollenkaan päässyt terapiaan?
Jos olisit heti tajunnut hakea sairasloman, olla sillä 300 päivä niin olisit nyt kuntoutustuella, ja jos on lääkeresistentti masennus,niin joo sen eläkkeen saisi jos kaikkea on kokeiltu. Mutta sinä vähän kuin mokasit koko jutun kun et mennyt protokollan mukaan niin olet täysin lähtöruudussa ja tulos voi olla mitä tahansa.
Hoitomyönteisyys on tärkeä juttu, kun arvioidaan potilasta terveydenhuollossa. Kaikkee pitää kokeilla, mitä ne tarjoaa.
Höpö höpö. Potilaalla on aina itsemääräämisoikeus sen suhteen miten hoidetaan. Ei masennuspotilaan ole pakko syödä lääkkeitä. Varsinkaan jos tapauksessasi jo kokeiluja niin monta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Psykiatri ei sitten hyödy sinusta, kun ei saa lääkkeistä provikoita.
Ei tarvitse syödä lääkkeitä, kun on kokeillut, ettei toimi. Saatko psykologille aikaa opiskelupaikasta tai Soita Mieli ry:n kriisipuhelineen. Osaavat neuvoa kuntoutuskuvioista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi et saa opintoja suoritettua? Pyydä apua opiskelupaikan terveydenhoidosta. Jonoja niissäkin on, koska monet opiskelijat käyvät läpi samoja asioita. Vertaistukeakin voi löytyä.
Vierailija kirjoitti:
Höpö höpö. Potilaalla on aina itsemääräämisoikeus sen suhteen miten hoidetaan. Ei masennuspotilaan ole pakko syödä lääkkeitä. Varsinkaan jos tapauksessasi jo kokeiluja niin monta.
Ei olekaan pakko mutta lääkehoito on yksi osa kuntoutusta, ja jos siitä kieltäytyy, voi myös tuet loppua. Kokemusta on ihan itselläni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulle aikoinaan sanottiin että tukia ei saa jos ei ota lääkkeitä. Kävin ostamaan lääkkeet kelatuilla ja jätin ottamatta
Vierailija kirjoitti:
Mulle aikoinaan sanottiin että tukia ei saa jos ei ota lääkkeitä. Kävin ostamaan lääkkeet kelatuilla ja jätin ottamatta
No huomataanhan se labrakokeissa ettet niitä syö. Kyllähän ne tiettyjä arvoja nostattaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulle aikoinaan sanottiin että tukia ei saa jos ei ota lääkkeitä. Kävin ostamaan lääkkeet kelatuilla ja jätin ottamatta
No huomataanhan se labrakokeissa ettet niitä syö. Kyllähän ne tiettyjä arvoja nostattaa.
Höpö höpö. Ei kaikkien kroppa reagoi lääkkeisiin samalla tavalla. Sanoo vaan ottaneensa lääkkeet.
Kun kertoo lääkärille, että lääke ei ole toiminut, niin ei se sitä määrää. Jos olet kuitenkin valmis esimerkiksi sähköhoitoon ja psykoterapiaan, niin ei sinua hoitovastaiseksi leimata.
Minulla ei tosin ollut mitään ongelmaa lääkekokeilujen kanssa. Pois vaihdettiin viipymättä kaikki sellaiset lääkkeet, joista en pitänyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulle aikoinaan sanottiin että tukia ei saa jos ei ota lääkkeitä. Kävin ostamaan lääkkeet kelatuilla ja jätin ottamatta
No huomataanhan se labrakokeissa ettet niitä syö. Kyllähän ne tiettyjä arvoja nostattaa.
Hehheh, ei mitään lääkeainepitoisuuksia psyykenlääkkeistä mitata tuollaisella potilaalla kuin Ap. Jotain Liton pitoisuuksia yms. kontrolloidaan tietysti, muttei mitään SSRI-pitoisuuksia kukaan tule sulta koskaan ottamaan eli siinä mielessä Ap voi rauhassa hakea napit ja nakata roskiin, jos haluaa ja yksinkertaisesti sanoa syöneensä ne.
Sääli, että Suomessa ollaan niin vanhanaikaisia muihin, uudempiin hoitomuotoihin esim. TMS.
Vierailija kirjoitti:
Psykiatri ei sitten hyödy sinusta, kun ei saa lääkkeistä provikoita.
Lääkärit eivät saa provikkaa määräämistään lääkkeistä. Lääke-esittelyissä tarjotaan pullakahvit. Kynän ja post-it lappuja saattaa saada, jos oikein hyvä tuuri käy.
Vitamiini ja hivenainepuutoksesta menee aikaa selviytyä.
-Ei tippaakaan alkoholia
-ei lisättyä sokeria
-vain vähäsokerisia hedelmiä
-juureksia ja vihanneksia
-monipuolisesti oliiviöljyä ja hyviä rasvoja
- raskausajan vitamiini, jossa b12 ja muita b luokan vitamiineja. Vaihtelevasti vitamiineja.
Sillä mun vaikea masia parani....
Itse olen tehnyt niin, että toimimattomien lääkekokeilujen jälkeen pyysin taas SSRI- lääkkeen ( se oletuslääke vasta sairastuneille) ja väitin, että se on tehonnut parhaiten. En niitä oikeasti syönyt, noudin vain kiltisti apteekista jotta näkyy tarvittaessa Kanta-arkistossa. Pääsin tk-eläkkeelle ilman vääntöä lekurin kanssa. Tosin olen jo vanhempi ihminen ja fyysisiä sairauksia on. Päädiagnoosi oli kuitenkin mielialahäiriö. Taidan olla huijari, mutta en kadu. Mielestäni Suomessa ei huomioida vaikeitakaan kroonisia sairauksia eläkehaussa. Liioittele mielialapuolta, sillä se on nykyään ainoa millä eläkkeelle pääsee (jos siis haluat). Saa paheksua! Tämä on mun elämä ja haluan olla eäkkeellä edes muutaman vuoden ennenkuin kuolo korjaa näihin fyysisiin sairauksiin.
Olen tässä tullut sellaiseen ratkaisuun, että haen yhden lääkkeen apteekista, sillä vaikka siitä aiheutuu sivuoireita, niin se tuntui melkein auttavan (voxra). Mutta mikä tärkeintä, sen lopettaminen onnistuu helposti. Otan yhteyttä YTHS:n ja täytyy katsella miten tästä eteenpäin. Jos niitä toimimattomia ei tarvitse uudestaan lähteä kokeilemaan niin ainakaan viimeksi ei oikein ollut lääkärillä mitään ajatusta, että mihin olisi vaihdettu, lähinnä Opamoxin annostusta muuteltiin auttamaan sivuoireiden kanssa...
Tietääkö kukaan miten vaikea sähköhoitoon on päästä? Siitä oli joskus aikanaa puhetta, mutta lääkitys muistaakseni esti sen silloin.
-ap
Vierailija kirjoitti:
Olen tässä tullut sellaiseen ratkaisuun, että haen yhden lääkkeen apteekista, sillä vaikka siitä aiheutuu sivuoireita, niin se tuntui melkein auttavan (voxra). Mutta mikä tärkeintä, sen lopettaminen onnistuu helposti. Otan yhteyttä YTHS:n ja täytyy katsella miten tästä eteenpäin. Jos niitä toimimattomia ei tarvitse uudestaan lähteä kokeilemaan niin ainakaan viimeksi ei oikein ollut lääkärillä mitään ajatusta, että mihin olisi vaihdettu, lähinnä Opamoxin annostusta muuteltiin auttamaan sivuoireiden kanssa...
Tietääkö kukaan miten vaikea sähköhoitoon on päästä? Siitä oli joskus aikanaa puhetta, mutta lääkitys muistaakseni esti sen silloin.
-ap
Folaatin puutos saattaa aiheuttaa ahdistusta ja neuroottisuutta...
Kannattaa ihan oikeasti tutkia tutkimuksia vitamiineista ja hivenaineista. Google scholarista löytyy ja googlesta.
Alue: Aihe vapaa
Ainakin terapiaan pitää suostua...