Saako äiti toivoa pienelle lapselle lahjaksi asioita, jotka ovat äidistä kauniita/tarpeellisia?
Nyt en siis puhu siitä, että Emma 4 v toivoo lahjaksi yksisarvislelua, vaan tilanteista, joissa lapsi on vielä niin pieni, ettei itse osaa toivoa. Tällainen tilanne on vauvan/pienen taaperon kohdalla. Saako äiti toivoa lapselle lahjaksi sellaista, mikä on äidistä kaunista/tarpeellista? Ja lahjatoiveet eivät ole mitään kohtuuttoman hintaisia, vaan n.10-20 euroa. Jos äiti toivoo jotain lahjaksi pienelle lapselle ja toive on kohtuuhintainen, pitääkö toivetta mielestäsi noudattaa?
"Meidän Eino kasvaa sen verran nopeasti pluskäyrällä ja on todettu merkin X housut hänelle sopiviksi, niin toivoisin sellaisia koossa Y lahjaksi."
"Lahjatoiveena olisi Olivialle body koossa X, väritoiveena vaaleankeltainen, beige tai lila."
"Toivottaisiin Eeville synttärilahjaksi Tiitiäisen satupuu -kirjaa."
Kiinnostaisi kuulla perusteluja sille, saako äiti esittää lahjatoiveita lapsen puolesta ja toivoa sellaista, mikä on äidistä kaunista/tarpeellista? Jos jollain on kokemusta tällaisista tilanteista joko äitinä tai lahjan ostajana, niin kiinnostaa myös kokemukset!
Kommentit (223)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Normaaleilta ihmisiltä onnistuu hienosti toiveiden täyttäminen ja monet jopa ovat iloisia kun saavat ostaa mieluisen lahjan. Sitten on anopit jotka eivät vahingossakaan halua miellyttää koska tietävät paremmin.
Ai nyt sellainen ihminen on jo epänormaali, joka ei toteuta sinun haluamiasi lahjatoiveita. Kuka sinulle (tai siis lapsellesi) enää haluaa mitään lahjoja ostaa?
Mielestäni on epänormaalia ettei haluta ilahduttaa toista lahjalla vaan välitetään vain antajan mielipiteestä. Mielestäni tämä on epänormaalia koska normaalisti (=kaikki muut läheiset) haluavat ilahduttaa. Miksi ostaisin tarkoituksella lahjan mitä ei haluta jos voin ostaa toivotun?
Mistä sinä tiedät mitä halutaan? Siis mitä se lapsi haluaa?
No eiköhän vanhempi, jos joku, tunne oman lapsensa ja tiedä mistä tämä tykkää, millaisissa vaatteissa viihtyy, mille nauraa, mitä pelkää jne.
No sitten se vanhempi ostaa niitä vaatteita ja leluja sen mukaan. Joku muu, kummi tai mummi, antaa sitten sellaisen lahjan jonka itse haluaa antaa ja jonka itse ajattelee miellyttävän lasta. Siis lasta, ei äitiä.
Onneksi mummi ja kummi meidän tapauksessa ymmärtävät että vanhemmat tuntevat lapsensa parhaiten ja kuuntelevat toiveita :) vaikka sun mielestä tietysti se 2 kokoa liian pieni, käsinpestävä vaate on lapsen mielestä just kiva, tiedäthän sinä parhaiten.
No sehän on hyvä sitten, että sinä saat mieleisiäsi lahjoja. Mitä sitten täällä valitat?
Luulen että tällä yhellä jankkaajalla on joku trauma ettei siedä ollenkaan tilanteita joissa pitäisi ottaa muiden näkökulmat huomioon. Miksi joku ehdoin tahdoin haluaa ostaa jotain mitä ei toivottu? Selvästi luulee tietävänsä lapsen toiveet paremmin, mutta onko muitakin syitä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Normaaleilta ihmisiltä onnistuu hienosti toiveiden täyttäminen ja monet jopa ovat iloisia kun saavat ostaa mieluisen lahjan. Sitten on anopit jotka eivät vahingossakaan halua miellyttää koska tietävät paremmin.
Ai nyt sellainen ihminen on jo epänormaali, joka ei toteuta sinun haluamiasi lahjatoiveita. Kuka sinulle (tai siis lapsellesi) enää haluaa mitään lahjoja ostaa?
Mielestäni on epänormaalia ettei haluta ilahduttaa toista lahjalla vaan välitetään vain antajan mielipiteestä. Mielestäni tämä on epänormaalia koska normaalisti (=kaikki muut läheiset) haluavat ilahduttaa. Miksi ostaisin tarkoituksella lahjan mitä ei haluta jos voin ostaa toivotun?
Mistä sinä tiedät mitä halutaan? Siis mitä se lapsi haluaa?
No eiköhän vanhempi, jos joku, tunne oman lapsensa ja tiedä mistä tämä tykkää, millaisissa vaatteissa viihtyy, mille nauraa, mitä pelkää jne.
No sitten se vanhempi ostaa niitä vaatteita ja leluja sen mukaan. Joku muu, kummi tai mummi, antaa sitten sellaisen lahjan jonka itse haluaa antaa ja jonka itse ajattelee miellyttävän lasta. Siis lasta, ei äitiä.
Eli äidin ja isän kuuluu ostaa ne mieluisat ja käyttöön tulevat lelut ja muut vakioveikkaajat antaa sitten mitä antaa? Tuollalailla kertyy turhan paljon tavaraa ja vaatteita, parhaimmillaan sellaista jolle ei tule edes käyttöä ja päätyy suoraan roskiin.
Vierailija kirjoitti:
Jos toiveita kysellään kyllä saa.
Jos joku haluaa antaa jotain omasta mielestään merkityksellistä, niin kiitetään kauniisti ajatuksesta.
Tiettyyn rajaan asti kyllä. Jos kovasti uskovainen täti tuo itselleen merkityksellisen Raamatun nelivuotiaalle ateistiperheen lapselle, tai jotain muuta yhtä epäsopivaa, niin ei tarvitse kiittää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Normaaleilta ihmisiltä onnistuu hienosti toiveiden täyttäminen ja monet jopa ovat iloisia kun saavat ostaa mieluisen lahjan. Sitten on anopit jotka eivät vahingossakaan halua miellyttää koska tietävät paremmin.
Ai nyt sellainen ihminen on jo epänormaali, joka ei toteuta sinun haluamiasi lahjatoiveita. Kuka sinulle (tai siis lapsellesi) enää haluaa mitään lahjoja ostaa?
Mielestäni on epänormaalia ettei haluta ilahduttaa toista lahjalla vaan välitetään vain antajan mielipiteestä. Mielestäni tämä on epänormaalia koska normaalisti (=kaikki muut läheiset) haluavat ilahduttaa. Miksi ostaisin tarkoituksella lahjan mitä ei haluta jos voin ostaa toivotun?
Mistä sinä tiedät mitä halutaan? Siis mitä se lapsi haluaa?
No eiköhän vanhempi, jos joku, tunne oman lapsensa ja tiedä mistä tämä tykkää, millaisissa vaatteissa viihtyy, mille nauraa, mitä pelkää jne.
No sitten se vanhempi ostaa niitä vaatteita ja leluja sen mukaan. Joku muu, kummi tai mummi, antaa sitten sellaisen lahjan jonka itse haluaa antaa ja jonka itse ajattelee miellyttävän lasta. Siis lasta, ei äitiä.
Onneksi mummi ja kummi meidän tapauksessa ymmärtävät että vanhemmat tuntevat lapsensa parhaiten ja kuuntelevat toiveita :) vaikka sun mielestä tietysti se 2 kokoa liian pieni, käsinpestävä vaate on lapsen mielestä just kiva, tiedäthän sinä parhaiten.
No sehän on hyvä sitten, että sinä saat mieleisiäsi lahjoja. Mitä sitten täällä valitat?
Kiinnostaa mikä sun kaltaisilla on vaikeaa mieleisen lahjan ostamisessa mutta ilmeisesti on vaan joku jumaluuskompleksi etkä halua että muut "sanelee" mitä he toivovat ja tarvitsevat koska sinä tiedät paremmin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Normaaleilta ihmisiltä onnistuu hienosti toiveiden täyttäminen ja monet jopa ovat iloisia kun saavat ostaa mieluisen lahjan. Sitten on anopit jotka eivät vahingossakaan halua miellyttää koska tietävät paremmin.
Ai nyt sellainen ihminen on jo epänormaali, joka ei toteuta sinun haluamiasi lahjatoiveita. Kuka sinulle (tai siis lapsellesi) enää haluaa mitään lahjoja ostaa?
Mielestäni on epänormaalia ettei haluta ilahduttaa toista lahjalla vaan välitetään vain antajan mielipiteestä. Mielestäni tämä on epänormaalia koska normaalisti (=kaikki muut läheiset) haluavat ilahduttaa. Miksi ostaisin tarkoituksella lahjan mitä ei haluta jos voin ostaa toivotun?
Mistä sinä tiedät mitä halutaan? Siis mitä se lapsi haluaa?
No eiköhän vanhempi, jos joku, tunne oman lapsensa ja tiedä mistä tämä tykkää, millaisissa vaatteissa viihtyy, mille nauraa, mitä pelkää jne.
No sitten se vanhempi ostaa niitä vaatteita ja leluja sen mukaan. Joku muu, kummi tai mummi, antaa sitten sellaisen lahjan jonka itse haluaa antaa ja jonka itse ajattelee miellyttävän lasta. Siis lasta, ei äitiä.
Vai olisiko parempi että ostat lapselle sen toivotun lelun ja sen josta itse pidät ITSELLESI. Win-win.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos toiveita kysellään kyllä saa.
Jos joku haluaa antaa jotain omasta mielestään merkityksellistä, niin kiitetään kauniisti ajatuksesta.Tiettyyn rajaan asti kyllä. Jos kovasti uskovainen täti tuo itselleen merkityksellisen Raamatun nelivuotiaalle ateistiperheen lapselle, tai jotain muuta yhtä epäsopivaa, niin ei tarvitse kiittää.
Ruotsin prinsessa Estellekin on muuten julkaissut rukouskirjan. Ohis
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Normaaleilta ihmisiltä onnistuu hienosti toiveiden täyttäminen ja monet jopa ovat iloisia kun saavat ostaa mieluisen lahjan. Sitten on anopit jotka eivät vahingossakaan halua miellyttää koska tietävät paremmin.
Ai nyt sellainen ihminen on jo epänormaali, joka ei toteuta sinun haluamiasi lahjatoiveita. Kuka sinulle (tai siis lapsellesi) enää haluaa mitään lahjoja ostaa?
Mielestäni on epänormaalia ettei haluta ilahduttaa toista lahjalla vaan välitetään vain antajan mielipiteestä. Mielestäni tämä on epänormaalia koska normaalisti (=kaikki muut läheiset) haluavat ilahduttaa. Miksi ostaisin tarkoituksella lahjan mitä ei haluta jos voin ostaa toivotun?
Mistä sinä tiedät mitä halutaan? Siis mitä se lapsi haluaa?
No eiköhän vanhempi, jos joku, tunne oman lapsensa ja tiedä mistä tämä tykkää, millaisissa vaatteissa viihtyy, mille nauraa, mitä pelkää jne.
No sitten se vanhempi ostaa niitä vaatteita ja leluja sen mukaan. Joku muu, kummi tai mummi, antaa sitten sellaisen lahjan jonka itse haluaa antaa ja jonka itse ajattelee miellyttävän lasta. Siis lasta, ei äitiä.
Vai olisiko parempi että ostat lapselle sen toivotun lelun ja sen josta itse pidät ITSELLESI. Win-win.
Mikset sinä osta lapsellesi sitä toivottua lelua? Maksaa liikaa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Normaaleilta ihmisiltä onnistuu hienosti toiveiden täyttäminen ja monet jopa ovat iloisia kun saavat ostaa mieluisen lahjan. Sitten on anopit jotka eivät vahingossakaan halua miellyttää koska tietävät paremmin.
Ai nyt sellainen ihminen on jo epänormaali, joka ei toteuta sinun haluamiasi lahjatoiveita. Kuka sinulle (tai siis lapsellesi) enää haluaa mitään lahjoja ostaa?
Mielestäni on epänormaalia ettei haluta ilahduttaa toista lahjalla vaan välitetään vain antajan mielipiteestä. Mielestäni tämä on epänormaalia koska normaalisti (=kaikki muut läheiset) haluavat ilahduttaa. Miksi ostaisin tarkoituksella lahjan mitä ei haluta jos voin ostaa toivotun?
Mistä sinä tiedät mitä halutaan? Siis mitä se lapsi haluaa?
Tunnen lapseni parhaiten ja tiedän mitä häneltä puuttuu? Joo vauva ei ehkä toivo villahaalaria mutta hän on tyytyväinen kun talvella ei tule kylmä. Ymmärrätkö pointin?
Mutta jos sitä villahaalaria ei tule lahjaksi, saako vauva sitten palella talvella? Vai olisiko se äidin homma ostaa se villahaalari lapselle riippumatta muiden lahjomisista tai lahjomatta jättämisistä?
No tottakai ostaa, mitä oikein kuvittelet? Mutta miksi et voinut prismassa käydessäsi ostaa sitä haalaria kun sitä toivottiin ja päätit samalla summalla tuoda vauvalle hamahelmiä kun niistä se varmasti pitäisi? Mikset ymmärrä mikä tässä keskustelussa on pointtina :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Saa toki kunhan ei tule jotain tiettyä merkkivaatimusta. Sellaista katsoisin jo vähän kieroon.
Minä ymmärrän, jos toivotaan tiettyä (kohtuullisen hintaista) merkkiä. Vaatemerkit ovat erilaisia jopa mitoitukseltaan. Osalla merkeistä lastenvaatteet kestävät 60 asteen konepesua, osalla merkeillä vain käsinpesu käy.
Mitä on nämä paljon puhutut lastenvaatemerkit jotka sietää vain käsinpesun? Ei ole ainakaan suomessa tullut ikinä vastaan. Normaalit lastenvaatteet kestää sen 60 asteen pesun. Vai onko kyse jostain silkkivillakerrastoista jotka on tarkoitettu alusvaatteeksi tai välikerrastoksi, ei sotkettavaksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Normaaleilta ihmisiltä onnistuu hienosti toiveiden täyttäminen ja monet jopa ovat iloisia kun saavat ostaa mieluisen lahjan. Sitten on anopit jotka eivät vahingossakaan halua miellyttää koska tietävät paremmin.
Ai nyt sellainen ihminen on jo epänormaali, joka ei toteuta sinun haluamiasi lahjatoiveita. Kuka sinulle (tai siis lapsellesi) enää haluaa mitään lahjoja ostaa?
Mielestäni on epänormaalia ettei haluta ilahduttaa toista lahjalla vaan välitetään vain antajan mielipiteestä. Mielestäni tämä on epänormaalia koska normaalisti (=kaikki muut läheiset) haluavat ilahduttaa. Miksi ostaisin tarkoituksella lahjan mitä ei haluta jos voin ostaa toivotun?
Mistä sinä tiedät mitä halutaan? Siis mitä se lapsi haluaa?
Tunnen lapseni parhaiten ja tiedän mitä häneltä puuttuu? Joo vauva ei ehkä toivo villahaalaria mutta hän on tyytyväinen kun talvella ei tule kylmä. Ymmärrätkö pointin?
Mutta jos sitä villahaalaria ei tule lahjaksi, saako vauva sitten palella talvella? Vai olisiko se äidin homma ostaa se villahaalari lapselle riippumatta muiden lahjomisista tai lahjomatta jättämisistä?
No tottakai ostaa, mitä oikein kuvittelet? Mutta miksi et voinut prismassa käydessäsi ostaa sitä haalaria kun sitä toivottiin ja päätit samalla summalla tuoda vauvalle hamahelmiä kun niistä se varmasti pitäisi? Mikset ymmärrä mikä tässä keskustelussa on pointtina :D
Ymmärrän, mitä sinä ajat takaa. En voi tietää, miksei joku sinun tuttusi ole ostanut lapsellesi sitä lahjaa, jota sinä toivoit. Mutta neuvoni on, että osta itse lapsellesi ne vaatteet ja tavarat, jotka hänelle haluat (tai mitä lapsesi toivoo). Jos joku tuo jonkun kivan lahjan kerran vuodessa lapsi synttäreille, ja lapsi pitää siitä, niin hyvä. Jos lapsi ei leiki lahjalla tai se on vaate joka on esim. liian pieni, laita se vaikka keräykseen niin se voi ilahduttaa jotain toista tarvitsevaa. Ei jostain lahjoista kannata tehdä niin suurta ongelmaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Normaaleilta ihmisiltä onnistuu hienosti toiveiden täyttäminen ja monet jopa ovat iloisia kun saavat ostaa mieluisen lahjan. Sitten on anopit jotka eivät vahingossakaan halua miellyttää koska tietävät paremmin.
Ai nyt sellainen ihminen on jo epänormaali, joka ei toteuta sinun haluamiasi lahjatoiveita. Kuka sinulle (tai siis lapsellesi) enää haluaa mitään lahjoja ostaa?
Mielestäni on epänormaalia ettei haluta ilahduttaa toista lahjalla vaan välitetään vain antajan mielipiteestä. Mielestäni tämä on epänormaalia koska normaalisti (=kaikki muut läheiset) haluavat ilahduttaa. Miksi ostaisin tarkoituksella lahjan mitä ei haluta jos voin ostaa toivotun?
Mistä sinä tiedät mitä halutaan? Siis mitä se lapsi haluaa?
No eiköhän vanhempi, jos joku, tunne oman lapsensa ja tiedä mistä tämä tykkää, millaisissa vaatteissa viihtyy, mille nauraa, mitä pelkää jne.
No sitten se vanhempi ostaa niitä vaatteita ja leluja sen mukaan. Joku muu, kummi tai mummi, antaa sitten sellaisen lahjan jonka itse haluaa antaa ja jonka itse ajattelee miellyttävän lasta. Siis lasta, ei äitiä.
Onneksi mummi ja kummi meidän tapauksessa ymmärtävät että vanhemmat tuntevat lapsensa parhaiten ja kuuntelevat toiveita :) vaikka sun mielestä tietysti se 2 kokoa liian pieni, käsinpestävä vaate on lapsen mielestä just kiva, tiedäthän sinä parhaiten.
Mun poika rakasti pienempänä kirkkaan värisiä vaatteita, erityisesti oranssia ja punaista. Anopille ei likkojen väriset vaatteet olleet pojalle hyväksi, joten toi lahjaksi jokaisen lapsen lempiväriä, ruskeaa. Lapsi pahoitti mielen rumasta vaatteesta, anoppi suuttui. Kun ihan hyvä se on. En tiedä ketä tuokin lahja ilahdutti? Meni suoraan uffille tuo paita. Anopin mielestä paita olisi pitänyt pakottaa lapsen päälle, että oppii nöyräksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Normaaleilta ihmisiltä onnistuu hienosti toiveiden täyttäminen ja monet jopa ovat iloisia kun saavat ostaa mieluisen lahjan. Sitten on anopit jotka eivät vahingossakaan halua miellyttää koska tietävät paremmin.
Ai nyt sellainen ihminen on jo epänormaali, joka ei toteuta sinun haluamiasi lahjatoiveita. Kuka sinulle (tai siis lapsellesi) enää haluaa mitään lahjoja ostaa?
Mielestäni on epänormaalia ettei haluta ilahduttaa toista lahjalla vaan välitetään vain antajan mielipiteestä. Mielestäni tämä on epänormaalia koska normaalisti (=kaikki muut läheiset) haluavat ilahduttaa. Miksi ostaisin tarkoituksella lahjan mitä ei haluta jos voin ostaa toivotun?
Mistä sinä tiedät mitä halutaan? Siis mitä se lapsi haluaa?
No eiköhän vanhempi, jos joku, tunne oman lapsensa ja tiedä mistä tämä tykkää, millaisissa vaatteissa viihtyy, mille nauraa, mitä pelkää jne.
No sitten se vanhempi ostaa niitä vaatteita ja leluja sen mukaan. Joku muu, kummi tai mummi, antaa sitten sellaisen lahjan jonka itse haluaa antaa ja jonka itse ajattelee miellyttävän lasta. Siis lasta, ei äitiä.
Vai olisiko parempi että ostat lapselle sen toivotun lelun ja sen josta itse pidät ITSELLESI. Win-win.
Mikset sinä osta lapsellesi sitä toivottua lelua? Maksaa liikaa?
Jos niitä leluja - vaikka olisivat mieluisiakin - tulee kasapäin, niistä ei kohta yksikään jaksa kiinnostaa. Mieluummin muutama mieluinen juttu, jolloin lapsikin näkee niiden arvon ihan eri tavalla. Ja kyllä toisaalata joku käyttöön tuleva talvivaate tai kengät voi olla lapsen mielestä superkiva. Meidän lapsi sai esim. kummiltaa vilkkuvat lenkkarit, kun olin niistä vinkannut kun lapsi oli sellaisia ihastellut kaverillaan. Lapsi oli kuin seitsemännessä taivaassa paketin avattuaan ja vielä kuukausien jälkeenkin muistaa että "xx antoi nämä minulle!".
Lahjan toivominen on aina huonoa käytöstä. Lahja annetaan, jos annetaan, mutta sen pyytäminen ei ole ikinä sopivaa.
Sen sijaan, jos kysytään, mikä olisi tarpeen, tai mieleistä, vastaaminen on ihan ok.
Hyvin kasvatettu lapsi osaa kiittää kaikista lahjoista, ja ilahtua siitä ajatuksesta, että häntä on haluttu muistaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Normaaleilta ihmisiltä onnistuu hienosti toiveiden täyttäminen ja monet jopa ovat iloisia kun saavat ostaa mieluisen lahjan. Sitten on anopit jotka eivät vahingossakaan halua miellyttää koska tietävät paremmin.
Ai nyt sellainen ihminen on jo epänormaali, joka ei toteuta sinun haluamiasi lahjatoiveita. Kuka sinulle (tai siis lapsellesi) enää haluaa mitään lahjoja ostaa?
Mielestäni on epänormaalia ettei haluta ilahduttaa toista lahjalla vaan välitetään vain antajan mielipiteestä. Mielestäni tämä on epänormaalia koska normaalisti (=kaikki muut läheiset) haluavat ilahduttaa. Miksi ostaisin tarkoituksella lahjan mitä ei haluta jos voin ostaa toivotun?
Mistä sinä tiedät mitä halutaan? Siis mitä se lapsi haluaa?
Tunnen lapseni parhaiten ja tiedän mitä häneltä puuttuu? Joo vauva ei ehkä toivo villahaalaria mutta hän on tyytyväinen kun talvella ei tule kylmä. Ymmärrätkö pointin?
Mutta jos sitä villahaalaria ei tule lahjaksi, saako vauva sitten palella talvella? Vai olisiko se äidin homma ostaa se villahaalari lapselle riippumatta muiden lahjomisista tai lahjomatta jättämisistä?
No tottakai ostaa, mitä oikein kuvittelet? Mutta miksi et voinut prismassa käydessäsi ostaa sitä haalaria kun sitä toivottiin ja päätit samalla summalla tuoda vauvalle hamahelmiä kun niistä se varmasti pitäisi? Mikset ymmärrä mikä tässä keskustelussa on pointtina :D
Ymmärrän, mitä sinä ajat takaa. En voi tietää, miksei joku sinun tuttusi ole ostanut lapsellesi sitä lahjaa, jota sinä toivoit. Mutta neuvoni on, että osta itse lapsellesi ne vaatteet ja tavarat, jotka hänelle haluat (tai mitä lapsesi toivoo). Jos joku tuo jonkun kivan lahjan kerran vuodessa lapsi synttäreille, ja lapsi pitää siitä, niin hyvä. Jos lapsi ei leiki lahjalla tai se on vaate joka on esim. liian pieni, laita se vaikka keräykseen niin se voi ilahduttaa jotain toista tarvitsevaa. Ei jostain lahjoista kannata tehdä niin suurta ongelmaa.
Eikö lahjalla ollut tarkoitus ilahduttaa nimenomaan synttärisankaria, eikä ehkä jotakuta kirppariasiakasta. Kuka lahjan antaja haluaisi tällaista??
Jos on useampi lapsi ja useampi sukulainen ja kummi/ystävä, jotka haluavat antaa lahjan, niin tuollaista "suoraan uffille kärrättävää rojua" kertyy kyllä aika paljon vuoden aikana, kun on synttäreitä, joulu, reissutuliaisia jne. En ymmärrä miten kukaan voi pitää tätä järkevänä. Eikä mitkään keräykset, nirpparit tai uffikaan ole mikään pelastus tällaiselle, iso osa sinne tulevista tavaroista kärrätään edelleen sekajätteeseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Saa toki kunhan ei tule jotain tiettyä merkkivaatimusta. Sellaista katsoisin jo vähän kieroon.
Minä ymmärrän, jos toivotaan tiettyä (kohtuullisen hintaista) merkkiä. Vaatemerkit ovat erilaisia jopa mitoitukseltaan. Osalla merkeistä lastenvaatteet kestävät 60 asteen konepesua, osalla merkeillä vain käsinpesu käy.
Mitä on nämä paljon puhutut lastenvaatemerkit jotka sietää vain käsinpesun? Ei ole ainakaan suomessa tullut ikinä vastaan. Normaalit lastenvaatteet kestää sen 60 asteen pesun. Vai onko kyse jostain silkkivillakerrastoista jotka on tarkoitettu alusvaatteeksi tai välikerrastoksi, ei sotkettavaksi.
Ohis, mutta selaapa esim. jonkun Alibaban tms. valikoimaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Normaaleilta ihmisiltä onnistuu hienosti toiveiden täyttäminen ja monet jopa ovat iloisia kun saavat ostaa mieluisen lahjan. Sitten on anopit jotka eivät vahingossakaan halua miellyttää koska tietävät paremmin.
Ai nyt sellainen ihminen on jo epänormaali, joka ei toteuta sinun haluamiasi lahjatoiveita. Kuka sinulle (tai siis lapsellesi) enää haluaa mitään lahjoja ostaa?
Mielestäni on epänormaalia ettei haluta ilahduttaa toista lahjalla vaan välitetään vain antajan mielipiteestä. Mielestäni tämä on epänormaalia koska normaalisti (=kaikki muut läheiset) haluavat ilahduttaa. Miksi ostaisin tarkoituksella lahjan mitä ei haluta jos voin ostaa toivotun?
Mistä sinä tiedät mitä halutaan? Siis mitä se lapsi haluaa?
No eiköhän vanhempi, jos joku, tunne oman lapsensa ja tiedä mistä tämä tykkää, millaisissa vaatteissa viihtyy, mille nauraa, mitä pelkää jne.
No sitten se vanhempi ostaa niitä vaatteita ja leluja sen mukaan. Joku muu, kummi tai mummi, antaa sitten sellaisen lahjan jonka itse haluaa antaa ja jonka itse ajattelee miellyttävän lasta. Siis lasta, ei äitiä.
Hei kuule sovitaanko niin että älä tule juhliin tai osta lahjaa ollenkaan. En jaksa olla kaltaisesi hankalan persoonan kanssa missään tekemisissä. En myöskään halua että lapseni on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Normaaleilta ihmisiltä onnistuu hienosti toiveiden täyttäminen ja monet jopa ovat iloisia kun saavat ostaa mieluisen lahjan. Sitten on anopit jotka eivät vahingossakaan halua miellyttää koska tietävät paremmin.
Ai nyt sellainen ihminen on jo epänormaali, joka ei toteuta sinun haluamiasi lahjatoiveita. Kuka sinulle (tai siis lapsellesi) enää haluaa mitään lahjoja ostaa?
Mielestäni on epänormaalia ettei haluta ilahduttaa toista lahjalla vaan välitetään vain antajan mielipiteestä. Mielestäni tämä on epänormaalia koska normaalisti (=kaikki muut läheiset) haluavat ilahduttaa. Miksi ostaisin tarkoituksella lahjan mitä ei haluta jos voin ostaa toivotun?
Mistä sinä tiedät mitä halutaan? Siis mitä se lapsi haluaa?
Tunnen lapseni parhaiten ja tiedän mitä häneltä puuttuu? Joo vauva ei ehkä toivo villahaalaria mutta hän on tyytyväinen kun talvella ei tule kylmä. Ymmärrätkö pointin?
Mutta jos sitä villahaalaria ei tule lahjaksi, saako vauva sitten palella talvella? Vai olisiko se äidin homma ostaa se villahaalari lapselle riippumatta muiden lahjomisista tai lahjomatta jättämisistä?
No tottakai ostaa, mitä oikein kuvittelet? Mutta miksi et voinut prismassa käydessäsi ostaa sitä haalaria kun sitä toivottiin ja päätit samalla summalla tuoda vauvalle hamahelmiä kun niistä se varmasti pitäisi? Mikset ymmärrä mikä tässä keskustelussa on pointtina :D
Ymmärrän, mitä sinä ajat takaa. En voi tietää, miksei joku sinun tuttusi ole ostanut lapsellesi sitä lahjaa, jota sinä toivoit. Mutta neuvoni on, että osta itse lapsellesi ne vaatteet ja tavarat, jotka hänelle haluat (tai mitä lapsesi toivoo). Jos joku tuo jonkun kivan lahjan kerran vuodessa lapsi synttäreille, ja lapsi pitää siitä, niin hyvä. Jos lapsi ei leiki lahjalla tai se on vaate joka on esim. liian pieni, laita se vaikka keräykseen niin se voi ilahduttaa jotain toista tarvitsevaa. Ei jostain lahjoista kannata tehdä niin suurta ongelmaa.
Eikö lahjalla ollut tarkoitus ilahduttaa nimenomaan synttärisankaria, eikä ehkä jotakuta kirppariasiakasta. Kuka lahjan antaja haluaisi tällaista??
Jos on useampi lapsi ja useampi sukulainen ja kummi/ystävä, jotka haluavat antaa lahjan, niin tuollaista "suoraan uffille kärrättävää rojua" kertyy kyllä aika paljon vuoden aikana, kun on synttäreitä, joulu, reissutuliaisia jne. En ymmärrä miten kukaan voi pitää tätä järkevänä. Eikä mitkään keräykset, nirpparit tai uffikaan ole mikään pelastus tällaiselle, iso osa sinne tulevista tavaroista kärrätään edelleen sekajätteeseen.
Saattaahan osa niistä lahjoista olla sinun lapsellesi mieleen. Ei kaikkea tarvitse kärrätä kierrätykseen. Miksi oletat, ettei kukaan sukulainen, ystävä tai kummi osaisi lahjallaan ilahduttaa lastasi? Siitähän tässä on kysymys.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Normaaleilta ihmisiltä onnistuu hienosti toiveiden täyttäminen ja monet jopa ovat iloisia kun saavat ostaa mieluisen lahjan. Sitten on anopit jotka eivät vahingossakaan halua miellyttää koska tietävät paremmin.
Ai nyt sellainen ihminen on jo epänormaali, joka ei toteuta sinun haluamiasi lahjatoiveita. Kuka sinulle (tai siis lapsellesi) enää haluaa mitään lahjoja ostaa?
Mielestäni on epänormaalia ettei haluta ilahduttaa toista lahjalla vaan välitetään vain antajan mielipiteestä. Mielestäni tämä on epänormaalia koska normaalisti (=kaikki muut läheiset) haluavat ilahduttaa. Miksi ostaisin tarkoituksella lahjan mitä ei haluta jos voin ostaa toivotun?
Mistä sinä tiedät mitä halutaan? Siis mitä se lapsi haluaa?
No eiköhän vanhempi, jos joku, tunne oman lapsensa ja tiedä mistä tämä tykkää, millaisissa vaatteissa viihtyy, mille nauraa, mitä pelkää jne.
No sitten se vanhempi ostaa niitä vaatteita ja leluja sen mukaan. Joku muu, kummi tai mummi, antaa sitten sellaisen lahjan jonka itse haluaa antaa ja jonka itse ajattelee miellyttävän lasta. Siis lasta, ei äitiä.
Hei kuule sovitaanko niin että älä tule juhliin tai osta lahjaa ollenkaan. En jaksa olla kaltaisesi hankalan persoonan kanssa missään tekemisissä. En myöskään halua että lapseni on.
Emme me tekemisissä olekaan. Tämä on vain keskustelupalsta.
Onneksi mummi ja kummi meidän tapauksessa ymmärtävät että vanhemmat tuntevat lapsensa parhaiten ja kuuntelevat toiveita :) vaikka sun mielestä tietysti se 2 kokoa liian pieni, käsinpestävä vaate on lapsen mielestä just kiva, tiedäthän sinä parhaiten.